Kesälaatu on raskaampaa ja sisältää enemmän energiaa -> kulutus on alempi ja diesellasku pienempi. Mutta kait harvemmin enää kesälaatua talvella tankataan ellei lähdetä lautalla itämeren toiselle puolelle.
Kyllä raskaskalusto ajaa ihan yleisesti kesälaadulla ympäri vuoden. Vuoroliikenteessä olevat autot ei ehdi jäähtyä, ja esim isäukko ajoi tilaisuuden tullen kahdella tankkauksella, eli aamulla täyteen kesälaatua, ja illalla ennen kotiin tuloa kävi ottamassa talvilaatua aamua varten.
Varsinkin vanhemmalla autolla tuo oli varsin yleistä, uudemmassa autossa oli eberi, joka lakkasi toimimasta aina heti kun tuli se kesälaadun ylempi lämpöraja vastaan, joten käytti kai vähemmän kesälaatua.
Noista eri laatujen sekoittumisongelmista en osaa sanoa, tuo metodi kuitenkin toimi käytännössä. Ainakin Cummins moottorin kanssa ongelmitta.
Eikös pääasiassa sähköautolla ajele ne joilla työmatkaa muutama kilsa suuntaansa, tai ainakin hyvät julkiset yhteydet pk-seudulla. Ja sitten pitää se sähkis hommata kauppakassiksi. Aikamoista tuhlausta.
Kyllähän se suurimmalla osalla ihmisistä se työmatka on juurikin sitä muutama kilsa suuntaansa... Muutamahan on 3-100.
Pisin sähköautolla ajettu tuollainen työmatka jonka henkilökohtaisesti tuntemistani ihmisistä tiedän on juurikin jotain 100km luokkaa, jota e-mustankilla ajaa. Kuulemma pari kertaa vuodessa on täytynyt ylimääräinen kaffe käydä juomassa.
ilmeisesti et ymmörrä moottorin jäähdytysjärjestelmän rakennetta, alavesiletku tulee syyläristä, sinne korvaava neste voi tulla useimmiten vain termostaatin kautta ja kun kone on kylmä ei sinne korvaavaa tule mistään joten se ei kierrä moottoriin päin
Perinteinen paksuun alavesiletkuun kytketty letkulämmitin toimii hyödyntäen termarin vuotoreikää, tai ilmauskanavaa. Se lämmennyt neste ei alaspäin kohti syyläriä kykene virtaamaan ainakaan pumppua, joten moottoriinpäin se lähtee kiipeämään. Käytännössä kaikissa moottorissa on jonkinlainen ilman poistoon liittyvä kanava termarin ohi, joko pieni reikä itse termarissa, termarikotelossa, tai jotain muuta kautta esim jäähdytinnestesäiliön kautta kulkeva.
Se kierto ei kuitenkaan ole kuten jossain patteriverkossa, vaan näkyy esim lämpökamerassa kuten lämmön johtuminen ylöspäin. Ylävesiletkuun tulee käytännössä kylmää vettä termarin ohi, kun lämpö siirtyy lohkoon.
minä en kytkisi mitään muuta kuin ehdottomasti suoraan kanteen.
ensisijainen tarkoitushan on saada se kone käyntiin. kaukaa toisarvoisena tulee joku sisätilan lämmitys joka sitten hoituu kyllä aikanaa sillä moottorin tuottamalla ilmaisella ylijäämällä
Tuohan se oli lohkolämmittimen tarkoitus vielä 80-luvulla.. Saada sylinteriin syttymiskelpoinen seos - ja saada se syttymään hallitusti.
Nykyään se syttymiskelpoinen seos saadaan muodostettua käytännössä aina, vain sen hallittu syttyminen pitää varmistaa, tarkoitten yleensä käytännössä riittävää pyöritysnopeutta.
Moottorin kulumiseen liittyvät seikat ovat perinteisesti olleet sivuosassa ja vain ylimääräinen bonus. Koska tuo syttymiskelpoinen seos ei ole enää ongelma, on se säteilylämmitin useimmiten käytännössä öljylämmitin, joka helpottaa sitä riittävää pyöritysnopeutta, ja auttaa nimenomaan siihen moottorin kulumiseen.
Myös lähipäästöjen osalta tuon öljyn lämmittäminen on järkevämpää kuin lohkon tai sylinterikannen. Vaikka se moottori käynnistyykin esilämmitetyllä yläkerralla, seokset ovat yleensä ihan mitä sattuu, kun anturit eivät vastaa todellista palotilan lämpöä.