Alkaa olla jo hinta sitten kohdallaan! 2170€ rahteineen nyt, kun en heti tilannut
Kauankohan ELY-keskukselta menee öljystäluopumisavustuksen myöntämiseen?
Kaisai VILPejä Puolasta halvalla
- Keskustelun aloittaja Omantec
- Aloitettu
Kauankohan ELY-keskukselta menee öljystäluopumisavustuksen myöntämiseen?Hevikopteri
Jäsen
Oletko hakemuksen jo tehnyt? Sen voi tehdä koska vaan valmiiksi "takataskuun". Kun projekti valmis niin maksatuksessa menee muutamia päiviä.Alkaa olla jo hinta sitten kohdallaan! 2170€ rahteineen nyt, kun en heti tilannut
Karvanoppa
Tulokas
Tervehdys foorumille. Ketjun innoittamana asensin kesällä itselleni 8kW Kaisai monoblockin. Pumppu on muutoin toiminut hyvin, mutta menoveden lämpötilaa en ihan ymmärrä. Nyt olen käyttänyt pumppua siten että sisälämpötila ohjaa pumppua. Erillistä huonetermostaattia ei ole, vain tuo ohjainpaneeli. Radiaattoriasetuksella pumppu työntää aina noin 40 asteista vettä ja säätää talon sisälämpötilaa sammuttamalla ja käynnistämällä konetta. Lattialämmitysasetuksella työntää 30 asteista vettä, mutta ei nosta veden lämpötilaa, vaikka huonelämpötila alkaisi pudota alle pyydetyn huonelämpötilan.
Yhden päivän ajan kokeilin käyräsäätöä, mutta siitä huolimatta puski taas 40 asteista vettä, vaikka säätökäyrän mukaan pitäisi tulla selvästi kylmempää vettä.
Valikosta kun katsoo operation parameters, niin siellä on menoveden tavoitelämpötila. Ainut asetus mikä on muuttanut veden lämpötilaa on tuo radiaattori vs. lattialämmitys -asetus. Muutoin se on aina sama - patteriasetuksella noin 40 ja lattialämmityksellä noin 30.
Miten tämän kuuluisi toimia? Oletan että koneen pitäisi osata säätää menoveden lämpötilaa fiksummin. Varmaan mulla on joku asetus pielessä, mutta en vaan keksi mikä se voisi olla.
Yhden päivän ajan kokeilin käyräsäätöä, mutta siitä huolimatta puski taas 40 asteista vettä, vaikka säätökäyrän mukaan pitäisi tulla selvästi kylmempää vettä.
Valikosta kun katsoo operation parameters, niin siellä on menoveden tavoitelämpötila. Ainut asetus mikä on muuttanut veden lämpötilaa on tuo radiaattori vs. lattialämmitys -asetus. Muutoin se on aina sama - patteriasetuksella noin 40 ja lattialämmityksellä noin 30.
Miten tämän kuuluisi toimia? Oletan että koneen pitäisi osata säätää menoveden lämpötilaa fiksummin. Varmaan mulla on joku asetus pielessä, mutta en vaan keksi mikä se voisi olla.
Punppupöhic
Tulokas
Itselläni harkinnassa Kaisai vs. Panasonic, R32 tai R290, noin 9-12 kW teholuokassa sekä mielellään monoblock tilarajoitteiden takia.
Etenkin Puolasta tilattuna Kaisain hintataso houkuttaa.
VILP projektina ei sinäänsä ole vielä ajankohtainen, koska sähkö suhteellisen edukasta sekä OKT rakennettu 2010 eli lämmitykseen hirveästi sähköä vaadi. Kyseessä siis kohde Espoossa, jossa suorasähkö varaavalla takalla, ILP ja LTO. Lämminvesi sitten vastuksilla. Koska vesikiertoinen lämmönjako olisi tehtävä sekä energiavaraaja kaikkine kilkkeineen hankittava, tämä projekti muuttuu ajankohtaiseksi kun sähkön hinta tuplaantuu tai nykyinen vastusvaraaja olisi vaihtokunnossa.
Panasonic verrattuna Kaisai ilmeisesti pitää ylimitoittaa, jos kovilla pakkasilla -20-25 C haluaa kohtuullista tehoa vielä nauttia?
Minkäslaisia sulatussyklejä nämä Kaisain punput tekee ja kuinka kauan sulatukset keskimäärin kestävät?
Hyödyntääkö Kaisai kiertävää vettä sulatuksissa, mikä tehostaisi sulatusta?
Etenkin Puolasta tilattuna Kaisain hintataso houkuttaa.
VILP projektina ei sinäänsä ole vielä ajankohtainen, koska sähkö suhteellisen edukasta sekä OKT rakennettu 2010 eli lämmitykseen hirveästi sähköä vaadi. Kyseessä siis kohde Espoossa, jossa suorasähkö varaavalla takalla, ILP ja LTO. Lämminvesi sitten vastuksilla. Koska vesikiertoinen lämmönjako olisi tehtävä sekä energiavaraaja kaikkine kilkkeineen hankittava, tämä projekti muuttuu ajankohtaiseksi kun sähkön hinta tuplaantuu tai nykyinen vastusvaraaja olisi vaihtokunnossa.
Panasonic verrattuna Kaisai ilmeisesti pitää ylimitoittaa, jos kovilla pakkasilla -20-25 C haluaa kohtuullista tehoa vielä nauttia?
Minkäslaisia sulatussyklejä nämä Kaisain punput tekee ja kuinka kauan sulatukset keskimäärin kestävät?
Hyödyntääkö Kaisai kiertävää vettä sulatuksissa, mikä tehostaisi sulatusta?
Täällä painittu samantyyppisten ongelmien kanssa, kun lämpötila tippui alle -15c niin kompressori pysähtyi, syyksi löytyi asetus joka rajaa kompuran käytön tuohon asteeseen, asetin sen nyt maksimiin eli -25c, nyt lämmittää iloisesti 1965 vuoden patteritaloa, näillä pakkasilla veden lämpö +50c.
Eli asetus T4HMIN kannattaa laittaa -25c.
Omat asetukset alla:
Muuten pumppu on pelittänyt ihan hienosti, näillä pyynneillä tosin COP pyörinyt yhden paikkeilla mutta tämä ilmeisesti normaalia.
Kuinka suurta lämmitystehoa talo kaipaa/ pumppu tuottaa noissa olosuhteissa?
Edit: Ei tainnutkaan pumpulla -25 lämmittää taloa 50 asteisella patterivedellä. Luin huonosti.
Viimeksi muokattu:
Karvanoppa
Tulokas
Täällä painittu samantyyppisten ongelmien kanssa, kun lämpötila tippui alle -15c niin kompressori pysähtyi, syyksi löytyi asetus joka rajaa kompuran käytön tuohon asteeseen, asetin sen nyt maksimiin eli -25c, nyt lämmittää iloisesti 1965 vuoden patteritaloa, näillä pakkasilla veden lämpö +50c.
Eli asetus T4HMIN kannattaa laittaa -25c.
Omat asetukset alla:
Muuten pumppu on pelittänyt ihan hienosti, näillä pyynneillä tosin COP pyörinyt yhden paikkeilla mutta tämä ilmeisesti normaalia.
Sulla ainakin siis nostaa veden lämpöä tarvittaessa. Mites sitten jos on lauhaa. Sulla näyttäs olevan asetuksena että 10 asteen ulkolämpötilassa menovesi olisi 25 astetta. Oletko mittaillut että toteutuuko tuo, vai työntääkö ylilämmintä vettä?
En myöskään ihan ole perillä miten tuo ohjaus edes pitäisi toimia. Paperimanuaalista ymmärtäisin, että kun asetuksista on valittu, että sisälämpötila ohjaa pumppua, niin säätökäyrän pitäisi kuitenkin vaikuttaa menoveden lämpötilaan.
Mutta sitten taas jos kännykkä-äpistä klikkaa "käyrä", niin tulee ilmotus että lämpötilaa ei voi säätää manuaalisesti, vaan lämpötila säätyy ulkolämpötilan mukaan. Nyt mulla on siis ollut tuo äpistä löytyvä käyräsäätö pois päältä ja lämpötilaa on ohjattu room temperaturen mukaan. Tota kännykkä-äpistä löytyvää käyrän valintaa en ole edes löytänyt koneen ohjauspaneelista, joka on musta jotenkin jännä juttu.
Ongelmaksi siis koen sen, että lauhalla kelillä pumppu työntää turhan lämmintä vettä, lyhentäen käyntijaksoja ja huonontaen hyötysuhdetta.
Liitteet
Jos ymmärsin oikein niin pumppua säädetään sisälämpötilan mukaan. Ulkolämpötilaa ei käytetä ohjauksessa. Mistä laite siis arvaisi tuottaa lauhalla säällä haaleampaa vettä?
Harrastelija
Vakionaama
Jos sisälämpötila nousee liikaa niin kait se tiputtaa veden lämpötilaa?
Tuossa on vaan sellainen ”ansa” että nouseeko sisälämpötila liikaa koneen mielestä? Jos termostaatit rajoittaa sisälämpötilaa niin kone on tyytyväinen kun ei ole liian kuuma?
Tuossa on vaan sellainen ”ansa” että nouseeko sisälämpötila liikaa koneen mielestä? Jos termostaatit rajoittaa sisälämpötilaa niin kone on tyytyväinen kun ei ole liian kuuma?
Pahimmassa tapauksessa kone yrittää lämmittää lisää mutta termarit estää.
Tuliko muille Kaisai:n omistajille joululahjaa? Aivan mitättömän pieni asia, mutta Greenstore otti ja toimitti pienen joulutervehdyksen joka sisälsi mm;
Joulukortin
Kynän
Jääkaappimagneetin
Kuusenkoristeen
Pienenpienen bluetooth kaiuttimen
Wunderbaumeja
Jos tämä jostain kertoo niin Greenstoren asiakasläheisyydestä
Joulukortin
Kynän
Jääkaappimagneetin
Kuusenkoristeen
Pienenpienen bluetooth kaiuttimen
Wunderbaumeja
Jos tämä jostain kertoo niin Greenstoren asiakasläheisyydestä
Hevikopteri
Jäsen
Tänne tuli myös! Ihmettelin kun OmaPosti ilmoitti Puolasta saapuvan paketin mistä ei ollut mitään hajua.Tuliko muille Kaisai:n omistajille joululahjaa? Aivan mitättömän pieni asia, mutta Greenstore otti ja toimitti pienen joulutervehdyksen joka sisälsi mm;
Joulukortin
Kynän
Jääkaappimagneetin
Kuusenkoristeen
Pienenpienen bluetooth kaiuttimen
Wunderbaumeja
Jos tämä jostain kertoo niin Greenstoren asiakasläheisyydestä
Liitteet
Karvanoppa
Tulokas
Olin ymmärtävinäni manuaalista että käyrällä olisi vaikutusta, vaikka on sisälämpötila säätäisikin lämmitystä. Kyseessä voi hyvin olla lukijan väärinymmärrys, tai jopa väärinkirjoitus manuaalissa. Toisaalta kuvittelin että nykytekniikka olis niin fiksua, että pumppu osaisi alkaa pudottaa veden pyyntilämpöä kun sisälämpötila alkaa olla saavutettu. Mutta itsehän olen näissä vasta noviisi.
Termareita mulla ei ole pattereissa. Vanhanaikaiset venttiilit vain, ja ne on kokonaan auki kaikissa pattereissa.
Ja ikään kuin vastauksena itselleni, löysin suomenkielisen ohjeen, jossa käyräsäädön käyttöönotto on neuvottu sivulla 13. Tässä linkki: https://www.taloon.com/media/attachments/kaisai/kaisai-khc-ohje.pdf
Täytyy kokeilla tuota jossain kohtaa, kun kelit lauhtuu. Nyt ei pakkasilla viitsis tehdä kokeiluja kun on päivät töissä.
Yleensä käyrää säädetään sisälämpötilalla ylös ja alas. Näin säätö toimii paremmin. Mutta kyllä pelkkää ulkolämpötilaakin voi käyttää.
Itsellä esim. kovan pakkasen jälkeen lämmitystä tarvitsee jatkaa kunnes ulkoseinät on lämmenneet. Siinä sisälämpö auttaa korjaamaan pahimman notkahduksen.
Joo, ihmettelin kanssa että mikä paketti tulossa postin mukaan. Ei ole kyllä vielä tullut perille kun posti on sen hukannut.Tuliko muille Kaisai:n omistajille joululahjaa? Aivan mitättömän pieni asia, mutta Greenstore otti ja toimitti pienen joulutervehdyksen joka sisälsi mm;
Joulukortin
Kynän
Jääkaappimagneetin
Kuusenkoristeen
Pienenpienen bluetooth kaiuttimen
Wunderbaumeja
Jos tämä jostain kertoo niin Greenstoren asiakasläheisyydestä
r290
Aktiivinen jäsen
Sääkompensointi (käyräajo) on näppärä idea, joka toimii käytännössä erittäin hyvin. Perusajatus on hyvin yksinkertainen: kaikkien muiden asioiden pysyessä muuttumattomina (mitä ne ovat lähes koko ajan), kodin lämpöhäviön tärkein määräävä tekijä on ulkolämpötila , ja lisäksi se on itse asiassa lineaarinen (suoraviivainen) suhde. Tämä tarkoittaa, että voimme sovittaa lämmöntuonnin lämpöhäviöön asettamalla virtauslämpötilan ulkolämpötilan perusteella. Mitä alhaisempi ulkolämpötila, sitä korkeampi virtauslämpötila ja enemmän lämpöä saadaan. Voisimme ainakin teoriassa, ja jos meillä olisi paljon aikaa ja lukematon määrä mittauksia, laskea , mitkä lämpöpumpun asetukset pitäisi olla, mutta käytännössä on paljon helpompi löytää oikeat asetukset yrityksen ja erehdyksen kautta.
Midea-sukuisilla on käytössä perusasetuksina oheisenlaisia peruskäppyröitä (lattia+patteri) ,joista voi kokeeksi valita omansa:
===============
"During the year, the heat load of the building is highly variable depending on factors such as outdoor airtemperature, insulation, thermal inertia, crowding, etc. So in Heating mode, it is advisable to use the setpointsetting on the automatically controlled water supply or on the indoor air (which controls the water supply with the climate curve)"
Alla patteri-versio:
=================
PerusKäyriä ei muuteta millään muulla "asetuksella".Käyräajo esimerkki ... 32 @ 10 / 48 @ -2... tarkoittaisi, että virtaus on 32 °C, kun ulkona on +10 astetta (itse asiassa se on keskimäärin noin 32 astetta, Midea-sukuisten(kin) käyrät vaihtelevat lähes aina, joten todellinen virtauslämpötila vaihtelee asetetun virtauslämpötilan ylä- ja alapuolella) ja 48 °C, kun ulkona on -2 astetta. "Käyrä" seuraa suoraa viivaa näiden kahden päätepisteen välillä. Ulkolämpötilan alue on 12 astetta (12 - -2 astetta) ja virtausalue on 48 - 32 = 16 Kelviniä. Jokaista Ulkolämpötilan asteen muutosta kohden virtauslämpötila siis muuttuu tietyssä suhteessa.
Ainoa muu "asetus" on laitteen asettaminen käyttämään sääkompensaatiota
=Säämukautettu "kustomoitu" lämpötila valitsemalla käyrä 9.
Esimerkiksi ohessa kustomoitu käyrämalli +33@+3/ +44@-15 voisi sopia alustavasti lattialämmitystorpalle (FLH) ja vastaavasti RAD-lämmityksiin sitten enemmän käyräjyrkkyyttä!
Jossain vaiheessa pumpun tehot toki kyykkäävät kovilla pakkasilla (ilman back-up IBH:ta).
Tuo huonelämpö-ohjaus Kaisain langallisen ohjaimen avulla ei tulle kyseeseen etänaapurillani,koska ohjain tuli sijoitetuksi
turhan viileään tilaan.
Kokemukset tuosta optiosta kuitenkin arvokkaita ,jos kokeilijoita löytyy!
Ohjaimen paikkaa voi aina muuttaa,jos muutos vaikuttaa täyspäiseltä.
Myös tuo ECO-ohjaus ja sen edut (?) vielä hakusessa.Patteri-asetuksilla ECO-lämmityskäyrän muoto ei eroa mitenkään perusverrokistaan-
ECO-lattialämmityksellä taas muutokset "seesteisiä" käyrien suhteen!
Mikähän virtausmäärä riittää 12kW Kaisaille että toimii normaalisti? Sain nyt lämmityspiirin huollettua ja Alpha2:lla täydellä teholla menee 1.0m3/h (36W). Auto-adaptilla ajaa 0.4m3/h (9W). Tech manuaalissa sanotaan 12kW pumpulle virtaus-alue on 0.7~2.5 m3/h, eli toimiskohan tuo suoraan lämmityspiirin paluuseen kytkettynä? Toinen vaihtoehto olisi purkaa kattila myös pois kokonaan ja korvata se buffer tankilla ja jakaa piiri kahteen eri kiertoon, mutta tämä lisää kustannuksia ja menetän käyttöveden esilämmityksen.
Pitäisi toimia, onhan siinä marginaaliakin vielä 0,3 m3/h rajoihin.
Paluuputkella toimiessa virtauksen on muutenkin oltava siellä alapäässä, koska muuten vesi ei ehdi lämmetä uutta kierrosta varten. Sinänsä kätevää, että pumppusi kertoo virtauksen. Itsellä ei aavistustakaan virtausmäärästä. Pystyin ajamaan ykkösteholla 30W kun patterit oli kaikki sellällään mutta jouduin nostamaan kakkosteholle, joka on jotain 60W, kun tasapainoitin lämpömittarin kanssa venttiileitä, että kaikissa lämpötila laskisi liki saman verran.
Miksi et kytke suoraan kattilaan ja käytä sitä bufferina?
Kaverille tehtiin juuri ennen tuota 4k€ öljynhävitysavustusta Panan T-CAP:lle moinen kytkentä ja siellä jäi vielä öljykin varalle.
Ongelma on ettei tuossa kattilassa ole mitään yhteitä tällaista suoraa kytkentää varten. Edellisessä talossa kytkin Panan 7kW monon kattilan varaajayhteisiin ja se toimi muuten hyvin, mutta vedet sekoittu ja kiertoon lähti pahimmillaan 4C kylmempää vettä kuin mitä pumppu teki.
Punppupöhic
Tulokas
Minkäslaisia sulatussyklejä nämä Kaisain R32/R290 monoblock pumput tekee ja kuinka kauan sulatukset keskimäärin kestävät?
Hyödyntääkö Kaisai kiertävää vettä sulatuksissa, mikä tehostaisi sulatusta?
Hyödyntääkö Kaisai kiertävää vettä sulatuksissa, mikä tehostaisi sulatusta?
Nyt kun oma pumppu on lyönnissä niin tässä omia havaintoja;
Pumppu vertaa ulkolämpötilaa ja höyrystimen lämpötilaa keskenään. Jos ΔT = 10, sulatus käynnistetään.
Ihan tarkasti en saanut kellotettua, mutta;
Vaihtoventtiili ehti vaihtaa asentoa, jonka jälkeen kaivoin puhelimen taskusta ja sain aloitettua kuvauksen. Tähän härväämiseen kului ehkä 10s?
33s kohdalla kenno on täysin sula ja videon kokonaiskesto on 2min ja 13s. Eli alle 3min tapahtumasta puhutaan kun vaihtoventtiili käännetään takaisin normaaliasentoon. Kyseessä ei voi olla muuta kuin vesiavusteinen sulatus, koska varaajan lämpötilasta hävisi kaksi astetta tänä aikana.
Pumppu vertaa ulkolämpötilaa ja höyrystimen lämpötilaa keskenään. Jos ΔT = 10, sulatus käynnistetään.
Ihan tarkasti en saanut kellotettua, mutta;
Vaihtoventtiili ehti vaihtaa asentoa, jonka jälkeen kaivoin puhelimen taskusta ja sain aloitettua kuvauksen. Tähän härväämiseen kului ehkä 10s?
33s kohdalla kenno on täysin sula ja videon kokonaiskesto on 2min ja 13s. Eli alle 3min tapahtumasta puhutaan kun vaihtoventtiili käännetään takaisin normaaliasentoon. Kyseessä ei voi olla muuta kuin vesiavusteinen sulatus, koska varaajan lämpötilasta hävisi kaksi astetta tänä aikana.
Kerrassaan pätevältä vehkeeltä kaikkineen tuo vaikuttaa. Olen aina ihmetellyt mm sitä miten jotkut laitteet saa kulumaan puoli elämää tuohon sulatukseen. Ei sellaiseen pakkasella ole aikaa.
Lisää huomioita lauantailta;
Kone lähti hörisemään ja puoli tuntia yritti tehdä lämpöä surkealla COP.lla kunnes totesi että nyt riittää, teki sulatuksen ja sen jälkeen painoi hyvällä COP.lla päätyyn asti kunnes meni tyytyväisenä ansaitulle tauolle.
Nyt tänään aamulla noin klo 7 oli pakkasta -23,1°C. Itse koneen hallintapaneeli näytti -24°C ja kone puksutti tyytyväisenä hyvin lähelle sitä antotehoa, mitä kapasiteettitaulukko näyttääkin kun lähtevän veden lämpö on +30°C luokkaa, pakkasta reilumman puoleisesti ja käytössä on koneen minimiteho.
Meillä siis 12kW malli.
Pienoinen pettymys on tuo koneen sisäänrakennettu sunttiohjaus. Porteissa on aina jännite, jolloin suntti seilaa jatkuvasti (on/off käskyn mukaisesti) eikä ikinä asetu aloilleen. Lämmityskäytössä ainoa toimiva portti on SV3:lle tarkoitettu kytkentäportti. SV1 takana on 3-pistesuntille ohjaus, mutta SV1 on aktiivinen vain käyttövesimoodissa. Meillä kone on lämmitysmoodissa eli käyttövesi on disabloitu.
Kone lähti hörisemään ja puoli tuntia yritti tehdä lämpöä surkealla COP.lla kunnes totesi että nyt riittää, teki sulatuksen ja sen jälkeen painoi hyvällä COP.lla päätyyn asti kunnes meni tyytyväisenä ansaitulle tauolle.
Nyt tänään aamulla noin klo 7 oli pakkasta -23,1°C. Itse koneen hallintapaneeli näytti -24°C ja kone puksutti tyytyväisenä hyvin lähelle sitä antotehoa, mitä kapasiteettitaulukko näyttääkin kun lähtevän veden lämpö on +30°C luokkaa, pakkasta reilumman puoleisesti ja käytössä on koneen minimiteho.
Meillä siis 12kW malli.
Pienoinen pettymys on tuo koneen sisäänrakennettu sunttiohjaus. Porteissa on aina jännite, jolloin suntti seilaa jatkuvasti (on/off käskyn mukaisesti) eikä ikinä asetu aloilleen. Lämmityskäytössä ainoa toimiva portti on SV3:lle tarkoitettu kytkentäportti. SV1 takana on 3-pistesuntille ohjaus, mutta SV1 on aktiivinen vain käyttövesimoodissa. Meillä kone on lämmitysmoodissa eli käyttövesi on disabloitu.
Vasta 6pv ajoa takana, mutta toistaiseksi kyllä. Käyttoonotto tapahtui kyllä kreivin aikaan 
Sulatussyklit on kohtuu järkeviä, SV3 ohjaus on perseestä niin on rakennettava köyhän miehen ouman, eli toteutan suntin ohjauksen Shelly 2PM.llä.
Äsken oli taas yksi seurantajakso niin kompura painoi hommia 139min n.2,2 COP.lla ennekuin meni unten maille. COP on hiukan suuntaa-antava, sillä ainoa oikea mittari joka oli käsillä oli pihtiampeerimittari, jolla sai mitatuksi todellisen ottotehon (sisältää, pohjavastukset 2kpl, puhallinmoottori, kvv pumppu jne). Antotehoissa ollaan täysin laitteen antaman anturidatan varassa, joiden perusteella COP.ia voi yrittää laskea.
Vastukset on käyneet päällä kerran, koska kompuralla on 11h käyntiaikaraja. Vaikka vastukset ovatkin käytössä niin kompura ei silti sammu, eli pumpun teho on senhetkinen antoteho + vastusten teho.
Vielä työn alla Kaisain liittäminen Home Assistantiin niin näkisi tarkemmin kaikkea.
Pakkasta mittaushetkellä -20'C.
edit:
Laitteen toimintalogiikka hiukan sotii yleistä logiikkaa vastaan, mutta Nilan EC9 taloudessa tähän on onneksi jo opittu. Eli. Päänäytöltä asetetaan pyyntilämpötila ja asetuksista säädetään deltaT. Tämä deltaT asetus ei kuitenkaan määrää, kuinka paljon lämmön annetaan pudota vaan se myös määrää kuinka paljon YLILÄMMITETÄÄN (kyllä, luit oikein).
esim. Meillä on näytöltä pyyntinä +30'C vesi ja deltaT on 4'C. Laite lähtee päälle kun varaajan lämpö on pudonnut +26'C.een ja laite sammuu kun varaajan lämpö on +34'C. Eli näytön asetusarvoa voidaankin pitää ns. keskiarvona. Välillä lattiaan (tai pattereihin) menee tämän tai tämän verran, mutta keskiarvollisesti näin.
Tämä asetus meinasi ajaa ihmisen hulluksi ennenkuin ymmärsi mitä tapahtuu
Sulatussyklit on kohtuu järkeviä, SV3 ohjaus on perseestä niin on rakennettava köyhän miehen ouman, eli toteutan suntin ohjauksen Shelly 2PM.llä.
Äsken oli taas yksi seurantajakso niin kompura painoi hommia 139min n.2,2 COP.lla ennekuin meni unten maille. COP on hiukan suuntaa-antava, sillä ainoa oikea mittari joka oli käsillä oli pihtiampeerimittari, jolla sai mitatuksi todellisen ottotehon (sisältää, pohjavastukset 2kpl, puhallinmoottori, kvv pumppu jne). Antotehoissa ollaan täysin laitteen antaman anturidatan varassa, joiden perusteella COP.ia voi yrittää laskea.
Vastukset on käyneet päällä kerran, koska kompuralla on 11h käyntiaikaraja. Vaikka vastukset ovatkin käytössä niin kompura ei silti sammu, eli pumpun teho on senhetkinen antoteho + vastusten teho.
Vielä työn alla Kaisain liittäminen Home Assistantiin niin näkisi tarkemmin kaikkea.
Pakkasta mittaushetkellä -20'C.
edit:
Laitteen toimintalogiikka hiukan sotii yleistä logiikkaa vastaan, mutta Nilan EC9 taloudessa tähän on onneksi jo opittu. Eli. Päänäytöltä asetetaan pyyntilämpötila ja asetuksista säädetään deltaT. Tämä deltaT asetus ei kuitenkaan määrää, kuinka paljon lämmön annetaan pudota vaan se myös määrää kuinka paljon YLILÄMMITETÄÄN (kyllä, luit oikein).
esim. Meillä on näytöltä pyyntinä +30'C vesi ja deltaT on 4'C. Laite lähtee päälle kun varaajan lämpö on pudonnut +26'C.een ja laite sammuu kun varaajan lämpö on +34'C. Eli näytön asetusarvoa voidaankin pitää ns. keskiarvona. Välillä lattiaan (tai pattereihin) menee tämän tai tämän verran, mutta keskiarvollisesti näin.
Tämä asetus meinasi ajaa ihmisen hulluksi ennenkuin ymmärsi mitä tapahtuu
Viimeksi muokattu:
Hevikopteri
Jäsen
Mulla ainakin molemmat putkari ja sähkäri kehui Kaisain sisälmyksiä. Tuli ihan laatupumpun vaikutelma.
Iloisesti on lämpöä puskenut kovimpienkin pakkasten yli!
Hienoa!
Hankitko Kaisain 3-tie-venttiilin vai jonkin korvaavan tuotteen?
Hevikopteri
Jäsen
Ajan Kaisaita puskurivaraajaan jossa käyttövesikierukka. Siitä esilämmitettynä 100l käyttövesivaraajaan. Eli ajan vain lämmitysmoodilla.
Kolmitieventtiilit maksaa paljon, ne muodostavat uuden vikaantumisriskin ja käyttövesikin on vain välttävän lämmintä tuolla tavalla tehtynä. Näiden syiden vuoksi monikaan ei sitä riesakseen ota. Jos laskeskelet lämmitetyn veden tarvetta niin sitä pitää käyttää tosi paljon ennen kuin syntyvät lisäkulut saa peitettyä.
Tarkoittaako tämä sitä, että käyttövesi lämmitettäisiin pelkästään lämminvesivaraajan sähkövastuksella (esim. 1.5 kw vastus)? Toisin sanoen vilp ei esilämmittäisi käyttövesivaraajan vettä, vaan vilp lämmittäisi ainoastaan kahteen lattialämmityspiiriin menevän veden. Piirien ja vilp:n välissä olisi 100 litran puskurivaraaja, jossa olisi 9 kw sähkövastus varmistamassa lattialämityspiirien riittävää veden lämpötilaa.
Käytännössä noin. Konsteja on monia. Itse jätin vanhan öljykattilan lämminvesikäyttöön. Vastukset pitävät kattilan yläosan lämpimänä. Siellä on kierukka, josta lämmin vesi tulee. Suihkua varten tarvitsen 60 asteisen veden siihen.
Toiset laittavat halvan tavallisen vartavasten tehdyn lämminvesivaraajan. Niissä on hyvä lämpöeristeet eikä sähköä mene paljoa hukkaan häviöihin. Tilavuuden voi valita oman tarpeen mukaan.
Niillä, joilla on lämmitysjärjestelmässä kierukallinen puskurisäiliö, he voivat syöttää kylmän veden tuollaisen haalean puskurin läpi varaajalle, jolloin varaajan tarvitsee käyttää vähemmän sähköä ja varaajan kapasiteetti nousee merkittävästi.
Ratkaisu perustuu siis siihen, paljjonko kuumaa vettä tarvitaan ja miten kuumaa sen toivotaan olevan.
r290
Aktiivinen jäsen
Yleisemmin ... tuntuu ,että selviäisit mainiosti myös 8-10KW (3-ph) Kaisailla ,kun pakkaset katossa ja lattialämmitys +30C:ssa!
ONNITTELUT!
TARKOITAT VARMAAN SULATUSTA?=>PUHALLIN POIS PÄÄLTÄ ...
Olen ymmärtänyt,että Kaisai pakottaa vastukset (IBH) vähitellen VIIMEISTÄÄN päälle -15C:ssa (voi säätää ajoituksen 0min-120min).Voi säätää halutessaan aiemmaksikin!Kompura toki pyörii samanaikaisesti jollain logiikalla.
Tuota käyntirajaa 11h en ymmärrä ,mistä kotoisin?
Pakkasta mittaushetkellä -20'C.
Laitteen toimintalogiikka hiukan sotii yleistä logiikkaa vastaan, mutta Nilan EC9 taloudessa tähän on onneksi jo opittu. Eli. Päänäytöltä asetetaan pyyntilämpötila ja asetuksista säädetään deltaT. Tämä deltaT asetus ei kuitenkaan määrää, kuinka paljon lämmön annetaan pudota vaan se myös määrää kuinka paljon YLILÄMMITETÄÄN (kyllä, luit oikein).
esim. Meillä on näytöltä pyyntinä +30'C vesi ja deltaT on 4'C. Laite lähtee päälle kun varaajan lämpö on pudonnut +26'C.een ja laite sammuu kun varaajan lämpö on +34'C. Eli näytön asetusarvoa voidaankin pitää ns. keskiarvona. Välillä lattiaan (tai pattereihin) menee tämän tai tämän verran, mutta keskiarvollisesti näin.
Arvaus ylilämmitykseen:
Oletan,että sulla on tuo 3.6 dTSH =4C ... kuvannee kiertoveden lämpötilan yläpään hystereesiä?? ... muuta/kokeile vaikka 2C :ksi (tai vielä pienemmälle).
Jos tuollaisessa varaajassa olisi käyttövesikierukka, sillä voisi esilämmittää lennosta käyttövettä ennen kuin se johdetaan sähkövastuksen lämmittämään tulistusvaraajaan (tavanomaiseen käyttövesivaraajaan siis). Jos lämmönkierto on mahdollista sulkea kesäajaksi ja puskurivaraajasta järjestää avattavan paluureitin vilpille, voisi kesäaikaan siirtää suuremman osan käyttöveden lämmityksestä vilpille, jos nostaa vilpin lämpötilatavoitetta. Tuo siis vaihtoventtiilin ja erillisen käyttövesivaraajan välttämiseksi.
Kiitän!
laite on ylimitoitettu nykytarpeeseen, se on tiedossa. Kuitenkin 1-2v. sisällä tontille on tarkoitus rakentaa lisää lämmintä tilaa jolloin 12kW.lle todella on käyttöä.En tarkoita sulatusta, vaan siis ihan että koko laite menee standby.hyn koska tavoite saavutettiin (varaajan lämpö). Sammutetaan puhallin, kompressori ja vesipumppu. Jos standbyn aikana kävisi niin, että veden lämpötila laskee 2'C:hen, kone käynnistää vesipumpun ja pyörittää sitä 30min.
Muistelisin lukeneeni jostain 600min yhtäjaksoisesta käynnistä, jolloin vastukset tulee hätiin oli tilanne mikä hyvänsä. Vastukset on käyttövalmiina jos koneelta lähtevän veden lämpötila on esimerkiksi 5'C alle näytöltä asetetun lämpötilan. Eli tavoittelen varaajaan +30'C vettä ja koneelta lähtevä on +24'C -> vastuksia voidaan käyttää jos aikaehto t_IBH_DELAY täyttyy
tai
Tavoittelen +30'C vettä ja koneelta lähtevä on +26'C -> ei tarvetta vastuskäytölle, koska lämpötilaehto ei täyty.
dTSH on asetettuna 2 asteeseen, mutta tällä ei ole merkitystä koska dTSH on aktiivinen jos huonetermostaattitoiminto on aktivoitu, joka meidän laitteessa ei ole aktiivisena. Omat kenttätestit puoltaa sitä havaintoa, että dT1SH määrää sen kuinka paljon annetaan jäähtyä tai ylilämmittää.
Onko täällä muita patteritaloja missä Kaisain monopumppu käytössä, mitä teillä näyttää iLetComfort puhelin äpin COP tammikuun ajalta. Meillä näyttää aika pieneltä eli coppi olisi jäänyt yhden alle, toki kylmäkin ollut ja pumppu käyräohjauksella, pakkasella pumppu tuottaa 40-55c vettä.
