Nouseeko vastus minkään johtojen välissä vai pysyykö kaikki samana? Konkkahan taitaa vastusmittauksessa käyttäytyä niin että resistanssi kasvaa ajan kanssa.
Ja jos mittarissa on kapasitanssin mittaus niin kokeile sillä mitata kaikki välit.
Perussähkötyökysymyksiä
- Keskustelun aloittaja jmaja
- Aloitettu
Ja jos mittarissa on kapasitanssin mittaus niin kokeile sillä mitata kaikki välit.
Ei nouse mittauksessa mikään, nuo johdon päät menee suoraan pumpulle. Konkka oli tuossa sulaneessa boksissa sisällä, ei siitä enää mitään ole jäljellä. Ihan mahdoton selvittää näin jälkikäteen sen arvoa. Olisikohan tuolla joku pumpussa joku pääkäämi ja sivukäämi tyylinen viritys ?
Olisi pitänyt ottaa kytkentävaiheessa kuva sisuksista niin olisi ollut helppo korjata. Helpo olla jälkiviisas.
Eipä ole ennen tullut mulla vastaan noin palanutta kytkentäboksia, mistäköhän on lähtenyt ? Ehkä juuri siitä konkasta. Toisaalta olisi luullut että nuokin on tehty itsesammuvasta materiaalista. Ei näemmä.
Olisi pitänyt ottaa kytkentävaiheessa kuva sisuksista niin olisi ollut helppo korjata. Helpo olla jälkiviisas.
Eipä ole ennen tullut mulla vastaan noin palanutta kytkentäboksia, mistäköhän on lähtenyt ? Ehkä juuri siitä konkasta. Toisaalta olisi luullut että nuokin on tehty itsesammuvasta materiaalista. Ei näemmä.
Öljypolttimeni ei käynnistynyt enää yhtenä päivänä talvella. Syyksi löysin heti viallisen moottorikonkan. Siinä tuli sitten selviteltyä millaisia moottorikonkkia on tarjolla. Kaupasta oli hyllystä saatavana vain suojaamattomia muovisia, jotka hajotessaan voivat poksahtaa pitkin laitteen sisuksia. Sellaisen jouduin laittamaan että sain koneen käyntiin. Tilasin sitten kuitenkin ulkomailta alkuperäistä vastaavan metallikapseloidun moottorikondensaattorin, jossa oli suojamekanismi, mikä estää se räjähtämisen. Siitä valuu hajotessa vain pieni määrä öljyä ulos, kuten oli käynyt tälle alkuperäiselle hajonneelle. Ei oikein viitsinyt polttimen kotelon sisään laitaa tuollaista joka sotkee paikat.
Meillä lähtee talolta sähkönsyöttö 100m päässä olevalle ladolle maakaapelilla mikä nousee pylvääseen tuossa pihan perällä ja menee siitä eteenpäin ilmassa.
Nyt pitäisi saada haaroitettua sähköt tuosta pylväästä vieressä olevaan leikkimökkiin (tulevaan kanalaan) ilman että tarvitsee kiivetä sinne tolpan nokkaan.
Miten sähkärit nykyään nuo haaroitukset tekee kun ei kaapelissa ole ylimääräistä löysää? Omat sähkärin paperit kun on sieltä 20v takaa eikä tullut tehtyä tolppahommia koskaan.
Nyt pitäisi saada haaroitettua sähköt tuosta pylväästä vieressä olevaan leikkimökkiin (tulevaan kanalaan) ilman että tarvitsee kiivetä sinne tolpan nokkaan.
Miten sähkärit nykyään nuo haaroitukset tekee kun ei kaapelissa ole ylimääräistä löysää? Omat sähkärin paperit kun on sieltä 20v takaa eikä tullut tehtyä tolppahommia koskaan.
pökö
Kaivo jäässä
Tälläisiä höpinöitä kattilavastuksesta muinoin.
Thread '6 kW vastuksen teho kahdella vaiheella?' https://lampopumput.info/foorumi/threads/6-kw-vastuksen-teho-kahdella-vaiheella.26043/
Thread '6 kW vastuksen teho kahdella vaiheella?' https://lampopumput.info/foorumi/threads/6-kw-vastuksen-teho-kahdella-vaiheella.26043/
Jos kaapeli nousee tolpan kylkeä pitkin ylös, niin jokin pitkulainen laatikko siihen johon tekee haaran, ja saa muutaman sentin jatkettua johtimia.
Joo siis joku IP67 rasia siihen tulee, mutta jos katkaisen kaapelin mikä nousee tolppaa ylös niin eihän niitä päitä saa enää samoihin liittimiin.
Onko se sitten ok että nouseva syöttö päätetään wagoihin ja siitä vedetään lyhyt jatko hyppylangalla seuraavaan wagoon mistä lähtee sitten ladolle ja leikkimökille?
Vai onko IP67 jako-/kytkentärasioita missä on (maadoitus)kiskot valmiina? Tuossa täytyy kuitenkin jatkaa 3 vaihetta ja PEN, näistä vain 1 vaihde+PEN haaroitetaan.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Voisiko joku klassinen sokeripalan kaltainen toimia? Niitäkin on hiukan pätevämmän oloisia olisiko riviliittimen nimellä mutta kuitenkin niin, että johdoja ei ole tarkoitettu ristikkäin. Sitten vain toiselle puolelle ne haarautuvat johdot kaveriksi. Pitää vaan kuoria auki ainakin 10 cm molemmista suunnista.
Tolpan juuressa pitäisi muuten olla pieni liikuntavara sinne laskostettuna, koska tolppa voi vaikka nousta routiessaan. Jos nätisti vähän kaivaisi niin jotain saattaisi löytyä.
Harjoitukset tehy, tahtomatta/ tietoisestims Suukko II - Sähköoppia 1. Miksi tulipalo ilman sulaketta?
Kaapelit savuaa.Kuinka tulipalo syttyy ilman sulaketta tai liian pienillä johdoilla. Virtapiirin ymmärtäminen ja johtimen poikkipinta-alan tärkeys.sähköopin perusteita.
Liian monta kertaa kaikki OK mutta sulakepesä sulaa ja alkaa savuamaan... Myöskin DIN-kisko mallit
Husky
Hyperaktiivi
Eikö nykyään mitään osata? Ostin nyt vihdoin akvaarion pumpulle* vikavirtasuojan Mätänetistä. No, kun kotona avasi paketin, niin rasia takaa paljastui huutomerkeillä varustettu teksti, että !AINOASTAAN PYSTYRASIOIHIN!
Mitä hel?
Miten muka ei toimi vaakarasiassa ja miksei sanota niin että nakisi kaupassa!?
*Laatumerkki tekee pumpun, jossa käytännössä virtajohto katkeaa vuodessa parissa, kun pestäessä taittuu eestaas väkisinkin ja johto on VEDESSÄ ja 230V eikä esim 12V!
Mitä hel?
Miten muka ei toimi vaakarasiassa ja miksei sanota niin että nakisi kaupassa!?
*Laatumerkki tekee pumpun, jossa käytännössä virtajohto katkeaa vuodessa parissa, kun pestäessä taittuu eestaas väkisinkin ja johto on VEDESSÄ ja 230V eikä esim 12V!
Jos se on ulkoköyttöön tehty niin sadesuojaus vaatii että viemäri osoittaa alaspäin.
Testinapilla voit tietenkin testata että se toimii myös haluamassasi asennossa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Mitäs raati on mieltä, kun keittiön pienessä maalausrempassa kävi ilmi, että kaappien alareunoissa olevien työpöytävalaisinten (joihin kuuluu kaksi schuko pistorasiaa) johdotus on vain kaksijohtoinen sini-musta? Nollasta on vetäisty pieni hyppylanka maahan. Omasta mielestäni näiden jos minkä pitäisi olla oikeasti maadoitettuja.
Kaikki putket ovat muovia mutta lattiat ovat kiveä. Koko talossa ei ole yhtä ainutta "maadoittamatonta" pistorasiaa missään.
Kaikki putket ovat muovia mutta lattiat ovat kiveä. Koko talossa ei ole yhtä ainutta "maadoittamatonta" pistorasiaa missään.
Talo lienee sen verran vanha ettei erillistä maajohtoa vielä silloin käytetty, kun se on rakennettu.
Vasta 1997 jälkeen rakennetuissa taloissa nollattu rasia on vaarallinen, sitä aiemmissa se on vaaraton.
Tässä kohtaa kannattaa kysyä itseltään... onko talossa sellaisia sähkölaitteita, joissa on maadoitettu kosketin ja niitä saatettaisiin käyttää juuri näissä pistorasioissa? Jos kaikki laitteet ovat kaksoiseristettyjä ilman shuko-pistoketta niin asialla ei ole pienintäkään merkitystä.
Miten se on vaaraton ennen -97 rakennetuissa? Ihan yhtälailla siitä tulee vaarallinen jos joku käy kääntämässä johdot väärinpäin jossain jakorasiassa ennen pistorasiaa.
No se on se ammattilainen, mutta miten ne voisi edes laittaa toisin päin? Olen ollut kyllä työmaalla, jossa yrityksen oma asentaja oli tehnyt kolmivaiheisten syöttöjen takana olevien parkin lämmitystolppien ajastuksen nollalla, tosi kätevää.
Mulla oli talossa ammattilainen aikoinaan katkonut kevit jokaisessa jakorasiassa. Piti vetää uudet mmj:t jotta sai kytkettyä. Kaveri on urakoitsija ja sen kanssa noita ihmeteltiin kun kytkettiin uutta sulaketaulua, ei ollut maadoitusta kettiön pistorasioissa ja siitä sitten alettiin tutkimaan.
Ammattilaisia moneksi, yksi ei osannut kytkeä lamppua kruunukytkennässä ( 5/2 kytkin), katossa sokerinpala kolmella liittimellä. Kerrostalossa on vanhat värit ja kaveri oli kokematon (juuri valmistunut).
Koskaan ei voi luottaa ammattilaisen toimintaan ennenkuin oikeasti tiedät millaista jälkeä tekee( pätee kaikkeen, auton, mp:n ja putkimiesten yms tekemisiin). Kannattaa itse opetella asiat niin sitten pystyy tunnistamaan virheet.
Vaikka ammattilaisella on vastuuvakuutukset niin ei se autuaaksi tee.
Husky
Hyperaktiivi
Joo o, mutta pitäisi lukea että ulkoasennuksessa pystyyn ja näin päin, eikä että "ainoastaan pystyasennus"
Tuo on täysin turvallinen käyttää, vaikka tuota nollauskytentää rasiassa ei nykyisin uudisrakennuksissa saakaan käyttää, vaan nollaus tehdään yleensä mittauskeskuksessa.
Koska siihen asti se oli sallittu kytkentätapa.
Eihän se riski siitä muodostu että joku kävisi tarkoituksella kääntämässä rasialla vaiheen ja nollan ristiin, vaan siitä että nollajohdin irtoaa liitoksesta rasialla, tai jossain matkalla, jonka jälkeen nollattuun rasiaan kytketyssä metallikuorisessa laitteessa on verkkojännite kuoressa.
Myös ennen vuotta 1997 rakennetuissa taloissa oli lämmitysradiaattoriverkostoja, metallisia tiskipöytiä vesihanoineen ja aikaisemmin myös metalliviemäreineen, joten ei noitakaan voi pitää turvallisina ainakaan pääsääntönä tapauksessa, että on nollattu rasia ja nollajohtoon tulee vika jossakin välissä riittävän lähellä matkalle jakelumuuntajalle.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Keittiön kaikki pistorasiat ovat yhden 16A varokkeen takana. En nyt tutkinut tulisiko keltavihreää kylmäkoneiden ja tiskikoneen pistokkeille mutta näille 3:lle valaisinpistorasioille ei tullut, vaikka peltirunkoisiakin jopa olivat. Näihin kytketään niitä keittiön vatkaimia ja keittimiä. 2,5 mm2 sinimustajohtoista MMJ on käytetty.
Katsoin myös kurillani WC:n samantyyppistä valaisinta, jossa on siis valo ja sähkö vain kun ovenpielen katkaisijasta kytketään valo, se kun oli helppo avata. Sinne näytti tulevan myös KeVi.
Katsoin myös kurillani WC:n samantyyppistä valaisinta, jossa on siis valo ja sähkö vain kun ovenpielen katkaisijasta kytketään valo, se kun oli helppo avata. Sinne näytti tulevan myös KeVi.
Väärin asennettuna se ei täytä ilmoitettua IP-luokitusta, joten ei sitä saa mennä sanomaan vaikka pitäisi.
Matka jakelumuuntajalle ei vaikuta nollauksen turvallisuuteen, koska maadoitus on rakennuskohtainen. Sitten on koko rakennus yhtä jännitteellinen eli turvallinen vaikka muuntajalta nollaa ei tulisikaan. Muita harmeja toki syntyisi.
Kaiken kaikkiaan vaarallisuus edellyttää maadoitettua laitetta siinä pistorasiassa. No - se metallirunkoinen valaisin voisi ollakin sellainen.
Yllättävää että on sekaisin, mutta voisiko selitys olla se että tuo KeVi tulee jälkeenpäin tehtyyn asennukseen, jossa se vaaditaan muutostyötä tehdessä lisäämään?
Viimeksi muokattu:
Nollajohtohan voi katketa tai paremminkin liitokset pettää rakennuksen sisältäkin, jolloin vaara on ilmeinen, kun laite tulee jännitteiseksi ja lähellä saattaa olla maadoitettuja esineitä (kuten juuri radiaattoreita ja tiskipöytiä). Tuollaisia tapauksia on sattunut fataalein seurauksin.
Maailmassa varmastikin, mutta suomessa ei. Loppujen lopuksi kuolemaan johtaneita sähkötapaturmia ei ole tapahtunut kovin montaa, ja muistaakseni yhtään ammattilaisen toiselle ihmiselle aiheuttamaa kuolemantapausta ei ole.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tyyli on alkuperäinen ja paikkakin on looginen että kyllähän siinä varmaan on ollut tuo sama peilikaappi alusta saakka ja se jatkaa edelleen palvelustaan.
Korjauksena sen verran, että tiskikone on sentään oman varokkeensa takana. Siellä saattaisi maadoitus vaikka ollakin.
Muistelisin kuulleeni tapauksesta, jossa pikkulapsi menetti henkensä viallisen kylmälaitteen rungon tultua jännitteelliseksi. Tarkkaa syytä en tiedä (tai muista). Tuollainenhan voi johtua laitteen sisäisestä viasta ja maadoittamattoman pistorasian puutteesta (2 samanaikaista vikaa), laitteen liitosjohdon virheellisestä kytkennästä (yksi tunarin tai tietämättömän tekemä virhe) tai sitten nollamaadoitetun pistorasian nollajohdon katkeamisesta (1 vikakohde tässäkin riittää). Yleensähän tällaisissa tilanteissa laitekaan ei toimi, joten laitetta ei välttämättä mielletä vaaralliseksi. Vaaralliseksi tilanne muuttuu, jos kylmälaitteen välittömästi läheisyydessä on tiskipöytä, radiaattori tai toisia kodinkoneita (sähköliesi, toinen kylmälaite tms.).
Muutoma kuolema sattuu yhä vuosittain, aika monta suurjännitteestä junan katolta tms. On noita nollausvikojakin ollut, tämä v2015 (ei tietoa kuka oli asennuksen tehnyt): "Putkiasentaja sai tappavan sähköiskun kylpyhuoneen valaisimen pistorasiaan liittämänsä työkoneen kautta. Valaisimessa oli nollattu virheellisesti vaihejohtimeen ja siten pistorasian maadoitusliuskat olivat jännitteisiä." Tukesin sivuilla noita on lueteltu.
No asiaa on käsitelty koulutuksissa yms asennusvirheiden kautta, eihän ihmisen omalle typeryydelle mitkään säädökset pärjää, vaikka sitä kyllä yritetäänkin.
Tuollainen vaiheen nollaaminen on kyllä jotain sellaista jonka kuitenkin oletan maallkon tekemäksi, siis maallikko purkanut nollatun rasian pois ja asentaa sen takaisin väärin päin. No ihmisiähän ne sähkäritkin ovat, mutta siltikin ainakin henkilökohtaisesti pidän todennäköisempänä syynä tietämättömyyssä.
Osuipa käsiin puhallin oikealla 3-vaihe moottorilla, 0,22 kW. Sitä tietysti kytkemään konkan kanssa valovirtaan. Vasta testiajon jälkeen katsoin tyyppikilpeä: Y 660 V , D 380 V ( toinen liki samanlainen 0,22 kW mutta kilvessä vain Y 500 V ). Pikainen aivopieru tuotti aatoksen että se ( ne ) käy alijännitteellä, joten kuumenee aiheettomasti.
Kokeilin sitten 3-vaihe roikalla: 4 tunnin ajolla kuumeni 51 C, samoin kuin valovirralla.
Ite kysymys että jos kytken sen 3-vaihe virtaan niin kaiketi siihen pitää kytkeä johdonsuoja, moottorin suoja ja turvakytkin?
Koskeeko sama myös valovirta-kytkentää?
Kokeilin sitten 3-vaihe roikalla: 4 tunnin ajolla kuumeni 51 C, samoin kuin valovirralla.
Ite kysymys että jos kytken sen 3-vaihe virtaan niin kaiketi siihen pitää kytkeä johdonsuoja, moottorin suoja ja turvakytkin?
Koskeeko sama myös valovirta-kytkentää?
Ajattelitko että alijännite saa raudan kyllästymään ja virran nousemaan hallitsemattomasti, kuten tapahtuu, jos muuntajaa syöttää ylijännitteellä?
Kolmiossa molemmilla tavoilla. Mitä haet tuolla "suojamaalla olemisella"?
Olen antanut itselleni kertoa että oikosulkumoottori ei tykkää alijännitteestä koska jättämä kasvaa ja aiheuttaa siten virran kasvun, joka kuumentaa moottoria. Ilmeisesti jättämää oli koska voimavirralla puhalsi roheesti enemmän.
Oikkarimotti ja muuntaja käyttäytyy pitkälti samoin, tyhjäkäynnillä eivät mm. kuluta sähköä juurikaan. Oikkarimotilla on yleensä joku työ mitä se yrittää tehdä ja alijännitteellä pitää ottaa virtaa enemmän jotta työ tulee tehdyksi. Muuntajalla alijänite usein pienentää myös toisiopuolen kuormaa.
Konkkia tuohon oli tarjolla 12, 16, 18 ja 30 uF, käytin testiajossa 18 uF. Yritin jännite- mittauksella selvittää mikä konka olisi paras mutten saanut oikein tolkkua asiasta.
Mahdollinen toki, mutta ei vissiin kauheen yleistä, kun aika pitkään tapaa sai kuitenkin käyttää. Vaarallisuus tarvii vielä koskijalle yhteyden maahan.
Kun on kyse puhaltimesta, moisen pelon voinee unohtaa, jos moottori vain suostuu käymään siedettävästi alijännitteellä. Puhallin ottaa tehoa suhteessa pyörimisnopeuden kolmanteen potenssiin, eli kiertonopeus ei välttämättä laske järin paljon alijännitteellä. Tokihan hyötysuhde heikkenee vähän, mutta puhaltimen vaatima vääntömomentti laskee toisen potenssin mukaan kiertonopeuden laskiessa. Jotkut moottorit vain ovat sellaisia, että ronskilla alijännitteellä vääntömomentti lopulta laskee liiaksi ja roottori lopulta "sakkaa".
Puhaltimen roottori yleensä suunnitellaankin tahallaan sellaiseksi, että roottorin käämitys on häviöllinen ts. käämien ohminen vastus on suuri, jolloin jättämä on luonnostaan huomattava ja moottorin alijännitekäyttö soveltuu erityisesti puhaltimen kaltaisten kuormien säätöön. Voidaan myös käyttää käämitöntä (esim. ferriitistä valmistettua) roottorirakennetta, jossa pyörrevirrat ovat materiaalin sisäisiä.
Mikä pätee puhaltimille ja keskipakopumpuille, ei päde esimerkiksi kompressoreille eikä etenkään tilanteeseen, jossa moottorin vääntömomentti ei enää riitä, vaan moottori pysähtyy tai ainakin melkein, vaikka alijännitettä ei edes ole kovin runsaasti. Tuossa tilanteessa ylikuumenemisen vaara on ilmeinen. Jotta moista tapahtuisi ronskilla alijännitteellä puhallinkäytössä moottorin "sakatessa", on kyse sen verran suurista puhaltimista, että moisista on tässä yhteydessä tuskin kyse?
Edellä oleva ilmaisu "kuluta sähköä" on hieman epämääräinen. Oikosulkumoottori ei kuluta pätötehoa tyhjäkäynnillä, mutta loistehoa kyllä. Moottorin virta on tyhjäkäynnillä helposti yli kolmannes nimellisvirrasta - mutta se on siis lähes pelkkää loisvirtaa.