Toiset vaihtavat jarrunesteitä, toiset taas tekevät jarruremontteja. Kumpi sitten tulee halvemmaksi ja helpommaksi pidemmän päälle, se lienee mielipidekysymys. Vanhat vettyneet jarrunesteet syövyttävät jarrusylinterit, ja sitten niitä herkistellään, ja vaihdellaan satuloita.
Jarrunesteestä keskustelua
- Keskustelun aloittaja tet
- Aloitettu
Toiset vaihtavat jarrunesteitä, toiset taas tekevät jarruremontteja. Kumpi sitten tulee halvemmaksi ja helpommaksi pidemmän päälle, se lienee mielipidekysymys. Vanhat vettyneet jarrunesteet syövyttävät jarrusylinterit, ja sitten niitä herkistellään, ja vaihdellaan satuloita.
Jarrunesteen vaihto ei liity mitenkään jarrujen remonttitarpeeseen, syöpyneisiin jarrusylintereihin sähköautoissa eikä muissakaan.
- Keskustelun aloittaja
- #3
Meinaat, että vesi ei aiheuta korroosiota jarrusylintereissä? Uskoo ken tahtoo.
Tuossa vähän lukemista sinulle:
Eikun huolto-ohjelma on globaali ja sen jäljiltä auton täytyy olla aina kykenevä suoriutumaan Grossglocknerilta alas tuloon ilman jarrujen menetystä.
Arkijärkeä voi sitten käyttää hiukan siihe, että onko jokainen auto Suomesta just nyt lähdössä sinne vai ei. Tai voi ne vanhat kurat jo Norjan keikallakin yllättää.
Voi sellaisiakin tapauksia olla, mutta kyllä kaikissa mitä olen itse aukonut on syöpyminen ollut niissä osissa jotka eivät ole kosketuksissa jarrunesteen kanssa. Joku on väittänyt, että jarrutuntumassa huomaa kun vaihtaa uudet nesteet, mutta en ole sitä kyllä huomannut, vaikka olisi ollut yli 10v vanhat nesteet ennen vaihtoa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Milläs tavalla tuo vesi vaikuttaa? Jumiminen, kiehuminen höyrykupilineen on eri asia. Jumiminen taas ei suoraan liity nesteen sisältämään veteen.
Vesihän ei anna periksi, antaako jarruneste yhtään enempää.Autojen jarrupolkimen tuntumassa on ihan samalla lailla isoja eroja kuten vaikka ohjaustuntumassa, toisissa automalleissa varmasti huomaa helpommin jos siellä jarrunesteen lisäksi on jarrupiirin hydraulinesteenä H2O:ta.
Mennään pahemman kerran offtopic mutta:
Tuota joku aiemmin että jarrut menisi jos vesi siellä kiehuu, mutta jos jarrua painetaan ja lämpötila nousee, eikö paine vaan kasva siellä sylinterissä jos vesi höyrystyy?
Miksi jarrusylinterissä höyry tekisi päinvastoin kun höyrykoneen sylinterissä?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuo höyrykupla jarruissa on jokin pitkän tähtäimen ihmeellinen erikoisongelma, kun se kuumentunut jarru kiehuu ja lakkaa toimimasta. Ei se yhden jarrutuksen aikana mitää kummempaa tapahdy, ralli tai vastaava sitten eria asia. Ei Suomen ilmastossa levyjarru voi edes kiehua. Ehkä joskus maailmassa rumpujarrun sisällä olosuhteet ovat käyneet niin kuumina, että jarrusteeseen on tullut höyrykuplia.
Wespa
Aktiivinen jäsen
Kunnon kesähelteillä vanhan jarrunesteen kiehumispiste kun on laskenut lähelle 100 celsiusastetta (tuohon ei vaadita edes kovin isoa vesiosuutta, olikohan jopa alle 8%?) niin esim. peräkärryä vetämällä vähänkään mäkisemmällä tieosuudella kiehuu kyllä äkkiä, eli ei tuohon nyt niin poikkeuksellisia olosuhteita oikeasti tarvita. Kiehuminen synnyttää jarrunesteeseen ilmakuplia, jotka tunnetusti puristuvat paineen alla kasaan toisin kuin neste, ja jarrut eivät enää toimi kunnolla (ns. brake fade).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Nesteet sopii kyllä vaihtaa ettei ne mitään ehdi syövyttämään ja jumittamaan mutta tuo kiehuminen vaatii kyllä todella tiukkoja ja toistuvia jarrutuksia. Paräkärrykin on jo sellainen riippa perässä, että tuskin jarrua tarvitsee kuin pysähtyessä. Vain rumpujarrun sisällä se sylinteri on mahdolliselle kuumuudelle alttina eikä näitä ole enää kuin museoikäisissä autoissa. Sinällään se että on pelkästään takapyörissä, voi kyllä teoriassa aiheuttaa ongelman, koska sama se minne se paine karkaa puristamaan höryä kasaan.
Se on se asuntovaunun kanssa Norjaan keikka. En suosittele jos jarrunesteet on vaihtamatta olleet vuosikausia. Voi olla ongelma ilman vaunuakin. Sähköauto auttaa tuossa vähän (regen) IF sitten loput (rotvallista romujen kaapiminen).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kosteuskin tulee lähinnä siitä tehostajan pienestä säiliöstä, mistä se huohottaa ilmaan. Usein siinä on sellainen tiivisteen muodostava kumisaapas, joka ottaa sen tilavuuden muutoksen päästämättä edes ilmaa kontaktiin sen nesteen kanssa.
Kalliittahan nuo nesteet eivät ole että sopii vaihtaa tuon korroosion takia. On useamman kerran jarrut jumittaneet edessä tai takana mutta ei ole koskaan häipyneet. Niin kuumana se jarru ei käy koskaan ajossa edes vuoristossa kuin jumittaessaan.
Kalliittahan nuo nesteet eivät ole että sopii vaihtaa tuon korroosion takia. On useamman kerran jarrut jumittaneet edessä tai takana mutta ei ole koskaan häipyneet. Niin kuumana se jarru ei käy koskaan ajossa edes vuoristossa kuin jumittaessaan.
Wespa
Aktiivinen jäsen
Aika monessa 2020-luvun sähköautossa on kyllä moiset hirvitykset, kehitys siltäkin osin ottanut melkoisesti takapakkia.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Riippuu pikkasen systeemistä, joissain ABS saattaa tehdä oman pienen lisämutkansa tuohonkin hommaan, niin että ne wanhat nesteet tulee vaihdettua myös sieltä pumpusta.
Itse tuossa just ropasin oman prätkäni kanssa, siinä kun on sähköinen jarrutehostin, niin tuossa ABS-yksikössä itsessään on 6 nippaa, jotka pitää tehdä määrätyssä järjestyksessä ja sen lisäksi tuossa yksikössä itsessään on myös 2 jarrunestesäiliötä niiden kuskin käskyttämien perinteisten 2 lisäksi, luonnollisestikaan niissä itse jarrusatuloissa olevia 3 nippaa unohtamatta. Ei sillä, pala kakkua toki tuokin kun vaan on ensin se tieto mitä ja missä järjestyksessä tekee.
Pätee myös muuhunkin jarruremonttiin.
Tuttava teki poikansa kanssa jarruremonttia ja vaihtoi etusatulan. Siinä sitten innoissaan oliva polkeneet säiliön tyhjäksi ilmatessaan. Eipä sitten enää riittänytkään sen nurkan ilmaaminen....
4h ilmailtiin koko järjestelmää paineistettuna noin 1,5 bar paineella ja tehtiin testerillä ilmausproseduurit läpi kahteen kertaan. Nestettä joutui laskemaan läpi noin 5l ja vieläkään poljintuntuma ei ole aivan sellainen kuten pitäisi. Testerissä oli maininta että, ellei venttiilejä aja testerillä niin ilma jää venttiilien nurkkiin jumiin. Ei siis irtoa perinteisin konstein.
Johan oli melkoinen savotta...
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
No tottahan toki nestetoiminen, myös prätkässä. Ainoa että tässä nykyisessä tuolla kytkinputkissa liikuskelee mineraalipohjainen LHM-hydeneste, ei DOT4 jarruneste kuten ed. pyörässä oli.Jos on neste toiminen kytkin, niin kytkinneste pitää vaihtaa ja ilmata.
Ihan sama se on tässä pyörässäkin, huolto-ohjelmalla pitää käskyttää ABS-pumppu hetkeksi päälle ja painella jarruja muutama kerta tuon aikana, jotta ne mahd. kuplat sieltä pumpun vimosistakin nurkistakin poistuvat. Toki jos nestevaihdonkin tekee miten se on ohjeistettu, ei sitä ilmaa tuonne systeemiin pitäisi edes päästä, mutta ei ole iso homma tuota vielä varmistaa - jos vaan on se huolto-ohjelma millä tuon voi tehdä.
Koska jarrua on tarkoitus säätää ja irrottaakin välillä. Jos systeemissä on kaasua (ilmaa tai höyrystynyttä jarrunestettä), se palauttaa liikaa nestettä takaisin säiliöön, koska kaasun tilavuus kasvaa paineen laskiessa. Sitten taas uudestaan/enemmän jarrua painettaessa polkimen liikerata ei riitä.
Aika monessa 2020-luvun sähköautossa on kyllä moiset hirvitykset, kehitys siltäkin osin ottanut melkoisesti takapakkia.
Rumpujarruhan on levyjarrua parempi laitos laikilla muilla mittareilla mitattuna, paitsi lämmönluovutuskyvyltään.
Levyjarrut ovat tulleet sen seurauksena että autojen nopeudet ja siten jarruenergian määrät ovat kasvaneet niin paljon että on täytynyt siirtyä energiaa tehokkaammin luovuttaviin järjestelmiin, jotka eivät teknisessä mielessä ole yhtä hyviä.
Nyt kun sähköautot pystyvätkin keräämään osan jarrutusenergiasta pois mekaaniselta jarrulta, ei sen tarvitse enää hulata niin suurta määrää energiaa, ja voidaan palata tuohon rumpuun.
Toki ulkonäköseikat voivat monessa tapauksessa edelleen mennä teknisen edun edelle.
Jos on neste toiminen kytkin, niin kytkinneste pitää vaihtaa ja ilmata.
Yleensähän se kytkin toimii samasta säiliöstä kuin jarrut, mutta ei toki sovi unohtaa.
Periaatteessahan jarrunesteen vaihtamisessa kyse ei ole ilmaamisesta, koska järjestelmässä ei ole ilmaa. Työ on yleensä myös helppo siinä mielessä että neste valuu yleensä ihan painovoimaisesti järjestelmän läpi.
Ikävä kyllä harvassa autossa pystyy jarrunestesäiliötä imaisemaan yläkautta tyhjäksi, joka nopeuttaisi tuota vaihtohommaa todella paljon, kun ei tarvitsisi valuttaa kuin putkien osuus.
Joo, tuon takiahan se ensimmäinen täysjarrutus toimii, vaikka jarruneste olisi kokonaan vettä.
Ja muutenkin, täydellä jarrupaineella se veden kiehumispistekin nousee niin korkeaksi ettei se edes kiehu, vaan pysyy nestemäisenä, mutta kun jarru vapautetaan ja paine laskee jarruneste muuttuu kuplanesteeksi.
Tuon takiahan se ensimmäinen oire on jarrupolkimen liikeradan kasvu ja jarrujen häipyminen, teoriassahan se jarrunesteessä oleva vesihöyry voisi muuttua uudelleen nesteeksi, jos jarrupolkimessa olisi mielettömän pitkä liikerata, ja painetta voisi nostaa sinne normaaliin maksimijarrupaineeseen asti.
Periaatteessahan jarrut voivat myös jäätyä jos jarrunesteessä on paljon vettä, mutta tuohan toimii yleensä niin päin että jarrut menevät joko itsekseen päälle, tai jarrutuksen jälkeen eivät irroita.
Oma ajoneuvo kävi viime kesänä jarrunesteiden vaihdossa huoltoliikkeessä. No itse imasin kokeeksi ruiskulla nestettä kytkimen työsylinterin ilmausnipasta ulospäin viime viikolla. Aika mustaa tavaraa sieltä tuli (ei isompia ilmakuplia)
=> Väristä päätelllen eipä ollut nesteitä vaihdettu kytkimen osalta tälläkään kertaa.
=> Väristä päätelllen eipä ollut nesteitä vaihdettu kytkimen osalta tälläkään kertaa.
Viimeksi muokattu:
No en nyt sanoisi, rumpujarrujen teho on huonompi, se on monimutkaisempana vaikeampi huoltaa ja säätää ja siitä ei näe helposti missä kunnossa sen kengät on. En kyllä ymmärrä jos ne tulee muka takaisin, en itte huolisi.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Ja levyjarruissakin on lukuisia erilaisia toteutuksia niin ihan rakenteellisesti kuin materiaaliteknisestikin.
No ihan samalla tavalla levyjarruissakin löytyy liikkuvia satuloita, joissa on mäntä/männät vain toisella puolella levyä, sekä sitten kiinteitä satuloita, joissa on männät molemmin puolin jarrulevyä. Ovatpahan jotkut keksineet noissa kiinteäsatulaisissa myös pyöräyttää ne kiinnityspultitkin toisin päin ja näin puhuvat radiaalijarruista, vaikka on noita kiinteäsatulaisia myös ihan perinteiselläkin kiinnityksellä olemassa.
4-mäntäinen kiinteä satula perinteisellä kiinnityksellä
Ja radiaali-kiinnityksellä
Wespa
Aktiivinen jäsen
Harvassa? Kyllä mulla ainakin kaikissa kolmessa autossa säiliö on sen verran esillä että helposti pystyy imaisemaan yläkautta tyhjäksi, vai mitä oikein meinaat?
Miten sen voisi edes täyttää jos sitä ei voisi tyhjentää yläkautta? En ole ittekään törmänny sellaseen.
Sitä olen aina välillä miettynyt, että miten tarpeen on vaihtaa nesteet myös putkistosta vs. vain säiliöstä. Eli miten suuri osuus nesteestä on säiliössä ja miten hyvin neste sekoittuu käytössä? Jos tuon tekee vielä renkaanvaihdon yhteydessä, saa painettua ainakin etujarrun männät sisään, jolloin säiliö on melkein täysi.
Wespa
Aktiivinen jäsen
Tärkeämpää on vaihtaa siellä putkistossa oleva neste, ja parhaiten se onnistuu käytännössä yleensä niin, että vaihtaa säiliöön nesteen ja sitten paineilmalla painaa sitä säiliön uutta nestettä niin pitkään linjoihin että sieltä jokaisen satulan tai kytkimen työsylinterin ilmausnipasta tuleva neste muuttaa väriään. Lopuksi sitten vielä säiliöön riittävästi lisää uutta nestettä.
Joo tiedossa tuo on ja monesti itse tehty, tosin ilman paineilmaa. Mutta sekoittuuhan se neste sinne säiliöönkin ja jonkun ajan jälkeen säiliössäkin on likaista nestettä, jos ei vaihda. Toiminnee, ainakin joten kuten, myös toisin päin eli puhdas neste sekoittuu sinne putkien likaiseen. Nesteen vaihto säiliöstä on hyvin nopea toimenpide, jonka voisi tehdä vaikkapa vuosittain.
Alf
Aktiivinen jäsen
No ei varmasti neste sekoitu jarruille menevissä linjoissa mitenkään.
Eipä tuo ole ollut tähän mennessä ongelma valuttaa Bilteman ilmauspönikkään jarrunestettä poljinta pumppaamalla, äkkiä säiliö vajenee.
Koska ei se neste lämpene matkalla kytkinpolkimelta työsylinterille, eivät jaksa vaihtaa tuosta kohtaa. Pelkoa siitä, että kytkin lakkaisi nesteen kiehumisen vuoksi toimimasta, ei ole. Ja vaikka kytkin lakkaisi toimimasta, se ei ole iso turvallisuusriski.Oma ajoneuvo kävi viime kesänä jarrunesteiden vaihdossa huoltoliikkeessä. No itse imasin kokeeksi ruiskulla nestettä kytkimen työsylinterin ilmausnipasta ulospäin viime viikolla. Aika mustaa tavaraa sieltä tuli (ei isompia ilmakuplia)
=> Väristä päätelllen eipä ollut nesteitä vaihdettu kytkimen osalta tälläkään kertaa.
Riittävästi kosteutta jarrunesteen sisällä saattaa teoriassa aiheuttaa ruostumista, jos nesteessä on myös happea. Ilman happea ei tapahdu ruostumista.
Jarrujen ruosteongelmat ovat kyllä aina olleet omissa autoissa jarrunesteen kosketuspintojen ulkopuolella. Käytännössä jarrusatula ja jarrumäntä ruostuvat siltä puolelta tiivistettä, missä ei ole jarrunestettä. Sitten kun jarrulevyt ja palat vaihdetaan, mäntä painuu takaisin syvemmälle satulaan, ja ruostunut osa jarrumännästä osuu tiivisteeseen. Tässä kohtaa jarrusatula alkaa sen seurauksena vuotaa jarrunestettä, ja sitten lähdetään etsimään vaihtosatulaa. Ruostumattomasta teräksestä valmistettu jarrumäntä olisi hieno juttu, mutta jos euron voi valmistusvaiheessa säästää, niin sehän säästetään.
Liikkuuhan se edes takaisin joka jarrutuksella ja erityisen paljon jarruja herkistellessä tai paloja vaihtaessa. Silloin tulee "likaista" nestettä putkista pois ja "puhdasta" säiliöstä takaisin. Eli kyllä se sekoittuu. Miten nopeasti onkin sitten vaikeampi kysymys.
mitä? En ole koskaan kuullut että _vain_ säiliössä oleva vaihdettaisiin
Alf
Aktiivinen jäsen
Että vaihtuisi sinne kolmen metrin linjan päässä olevalle männälle?
Joskus näin saatetaan liikkeessä oikaista, että saadaan rasti ruutuun.