Noin juuri! Pumppuun kiinni supistusmuhvi, jolloin siihen voi suoraan kiertää kiinni tuon venttiilin ja venttiliin voi suoraan kiertää kiinni sen kupariputken pään ulkokierteisellä puserrusliittimellä, mikä oli jo ensimmäisessä ideassasi. Kaikkiaan putken lisäksi tulee vain kolme osaa... putken liitin, venttiili ja muhvi. Kalliiksi jää enää se venttiili.
VILP monoblock 2000-luvun kaukolämpötaloon - tulee Panan J-sarjan 9 kW monoblock
- Keskustelun aloittaja Ilmavesi
- Aloitettu
Noin juuri! Pumppuun kiinni supistusmuhvi, jolloin siihen voi suoraan kiertää kiinni tuon venttiilin ja venttiliin voi suoraan kiertää kiinni sen kupariputken pään ulkokierteisellä puserrusliittimellä, mikä oli jo ensimmäisessä ideassasi. Kaikkiaan putken lisäksi tulee vain kolme osaa... putken liitin, venttiili ja muhvi. Kalliiksi jää enää se venttiili.
Mä pistin aikoinaan tällä kurttuletkulla, mahtavatko vielä toimittaa Suomeen?
Tuo kurttuletku siis sopii suoraan pumppuun kiinni, väliin tulee tasotiiviste. Supistusnipalla taas saat 1" ulkokierteen kiinni letkun toiseen päähän.
Tuo kurttuletku siis sopii suoraan pumppuun kiinni, väliin tulee tasotiiviste. Supistusnipalla taas saat 1" ulkokierteen kiinni letkun toiseen päähän.
- Keskustelun aloittaja
- #523
Loistavaa! Eli tällainen 1 1/4" jatkomuhvi pumpun nippaan ja tyhjennysventtiiliin, venttiilin toiseen päähän tällainen supistusnippa, nippaan tällainen puserrusliitin ja liittimeen 28 mm putki. Nähdäkseni tämä on melko yksinkertaista.
Ostin kaksi kappaletta uusia venttiilejä Torista 93 eurolla.
Kustannukset putkiliitoksista ilman putken hintaa pumpun puolella ovat:
1 1/4 jatkomuhvit 20
tyhjennysventtiilit 93
supistusnipat 15,40
28 x 1" puserrusliittimet 18
= 146,40 €
Venttiilissä on tuuman kierteet, siihen väliin ei voi enää laittaa toista supistinta.
- Keskustelun aloittaja
- #525
Aivan. Eli näin:
Supistusnippa pumpun nippaan ja tyhjennysventtiiliin, venttiilin toiseen päähän tällainen puserrusliitin ja liittimeen 28 mm putki.
Käyttövedelle ei kai oikein saisi sellaista edes laittaa koska siitä tulee legionellahautomo. Et kumminkaan saa sitä pidettyä 55 asteiseina.
Tavanomainen halpa ratkaisu on ollut käyttää ylipaineventtiiliä, joka laskee ylimääräisen kuuman veden viemäriin - silloin kun takaiskuventtiili on kunnossa.
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Tässä tullaan siihen että kaikkea ei kannata tehdä itse jos ei suhteita ole. Eli joku putkari pystyisi varmaan tekemään noi putkitukset kokonaisuudessaan halvemmalla kuin noi osat mitä sinä niistä maksat
Ei putkimiehellä ole aikaa juosta kolmessa kaupassa halvimpien osien perässä vaan putkimies hakee osat Onniselta ja laskuttaa sen OVH hinnan niistä. Asiaa nopeuttaa se että monia yleisimpiä osia ja työkalut varmasti on jo mukana ilman että niitä tarvitsee käydä erikseen ostamassa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ei mene noin. Osat maksavat asennuksessa suunnilleen saman kuin putkiliikkeen hyllyssä. Lisäksi tulee työtunteja, huoltoauton km ja päiväveloitusta. Osat on vain yksi pieni osa kokonaislaskua ja sen kate kuuluu siihen koko lystiin. Ei se siitä halpene että sinulla on omat osat.
Paisuntaventtiilihän on normaalisti ennen lämmityskierukkaa tai käyttövesivaraajaa ja käyttövedenpaisunta-astiakin voisi periaatteessa olla samalla tavoin kylmällä puolella. Joka tapauksessa mahdollisen paisunta-astian pitäisi olla mallia, josta vesivirta kulkee lävitse (tulo- ja lähtöliitos erikseen suoraan säiliön vesitilaan), jolloin vesi vaihtuu ja pysyy lähes yhtä hyvin viileänä kuin käyttöveden lämmityspiiriin raikasta vettä tuova putkiosuus muutoinkin.
Pelkkä paistunta-astia ei moisessa käytössä oikein riitä (vaarallisen paineen nousun aiheuttavia vikatilanteita voi syntyä), vaan rinnalle tarvittaisiin myös varoventtiili. On toinen kysymys, toimiiko varoventtiili pitkän päälle, kun se ei normaalisti päästä milloinkaan vettä paineen nousun maltillisuuden takia. Toki varoventtiileitä tulisi muutoinkin koestaa säännöllisesti (eikä lämmityspiiriin raikasta vettä tuova takaiskuventtiilikään usein pidä ainakaan vuosikausia falskaamatta edes jonkin verran, mutta harvemminhan noita silti vaihdetaan).
Kauppiashan putkiasentaja samalla on ja pitää määräalennukset itsellään. Asiakkaalta laskutetaan yhden kappaleen luettelohinta.
Takaiskun viasta kun ei ole mitään haittaa niin ne voi tosiaan jäädä korjaamatta.
Kylmän ja kuuman väliin jää sekoittimeen integroitu sulku. Siksi paisuntaa ei oikein voi jättää kylmällekään puolelle.
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Eli pienet putkifirmat kylpee rahassa jos myydystä tavarasta jää 70% itelle...
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Joo, ei mitään suurempaa paisaria ainakaan. Itse laitoin kierukalle pienen ~2 dl töpön, samoin astianpesukoneen veden otto putkeen.
- Keskustelun aloittaja
- #538
Näin se on. Lisäksi putkiasentaja saattaa lisätä katetta osille.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Se kuuluu siihen hommaan. Omiin tarjouksiini oli laitettu pientä alennusta mutta saa niitä alennuksia vaikka ne sieltä tiskiltäkin hakee. Romiksesta voi saada ihan kilohinnalla uusia osia. Ei ne niitä suurilta työmailta takaisin vie kun ne sinne on kerran tilattu. Luultavasti pelkkä kate on jo enemmän kun se osan hinta, x 10 metallin hinta. Ei niitä kiinnosta asiakkaan omat osat. Sitä paitsi sellaista virtuoosia ole, kenellä olisi ne kaikki osat että aina niistä jotain puuttuu. Ja vaikka olisikin, ne omat ovat niin hemmetin huonoja ja vaikeita asentaa.
Eikä sillon jos minkäänlaista osaamista koko asiasta ei ole... voi tulla hyvinkin kalliiksi.
Kytkentöjä on tosiaan erilaisia ja niihin liittyy usein integroituja venttiiliryhmiä, jotka voivat asettaa rajoituksia muille kytkentävaihtoehdoille.
Aina voi oppia. Lämmitysjärjestelmän putkien asentaminen ilman kokemusta on varsin turvallista koska paineet on hävyttämän pieniä. Ne lämmitysputket voisi vetää vaikka puutarhaletkulla. Ja jos tulee vuoto niin vettä voi vuotaa vain joitain litroja. Ei se putkisto tyhjäksi mene noin vain. Toki aloittelijankin pitää ymmärtää, että putket venyy ja kutistuu käytössä, joten pitää jättää joustovaraa ja vetää suorat mutkiksi. Hampulla ja kitillä onnistuu kokemattomampikin kierittämään liittimen kiinni.
Voikin oikeastaan kysyä, että miten pieleen pitää homma tehdä että se tulee kalliiksi?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Omakotitalon lämmitysjärjestelmän saneeraus ja asennuksen valvonta ei oikein elätä "insinööriä". Projekti on yksinkertaisesti liian pieni ja kovin yksinkertainen. Putkimiehen ammatisilmällä tai valistuneen isännän silmämunalla pärjää jo pitkälle. Suurkohteet ja tehtaat ovat ihan eri juttu, kun ei niistä ilman pätevää suunnittelua tulisi yhtikäs mitään.
- Keskustelun aloittaja
- #544
Mihin kohtiin järjestelmässä asentaisitte pallo- eli sulkuventtiileitä? Yksi kohta lienee molempiin putkiin lämmönjakohuoneen sisäseinällä lähellä läpivientiä. Toinen kohta lienee vaihtoventtiilin ja molempien varaajien välissä. Olisiko vielä varaajien jälkeen lähdöissä käyttövesikiertoon ja lattialämmitykseen? Lattialämmityksen kierron lähtöpäässä on kyllä jo sulkuventtiilit ja veden lämpötilan rajoittimet.
28 mm palloventtiili puserrusliittimin maksaa kolmisen kymppiä.
28 mm palloventtiili puserrusliittimin maksaa kolmisen kymppiä.
On tärkeää saada varaaja irroitettua jakeluverkosta niin että putket voidaan tyhjentää vaikka kokonaan tyhjentämättä varaajaa. Varaajaan siis sulkuja, varsinkin alas.
Sitten kv-pumpun ympärille, jotta sen voi vaihtaa. Suodattimien ympärille että ne voi puhdistaa. Ilmausventtiilille oma sulku myös. Kaikkialle missä voi tulla tarve avata liitoksia tai vaihtaa jotain jostain syystä.
Paisunta-astiat on lyhytikäisiä. Sen vaihtamiseen kannattaa miettiä strategia jo valmiiksi, miten sen saa paineettomaksi ja vaihdettua niin ettei koko astian täydeltä tule vettä lattialle. Varoventiilille taas ei saa laittaa sulkua vaan sen on oltava varaajaan yhteydessä koko ajan.
Keskelle putkea, kuten läpiviennin lähellä, en näe tarvetta suluille. Sulku tulee sinne varaajan päähän. Putken osalta on ihan sama tyhentääkö sen joskus kokonaan vaiko puoliksi. Vettä on kumminkin aika vähän.
Järjestlemän tyhjennysventtiili voisi olla hyvä asentaa niin että sillä saa tyhjennettyä pälkästään ulos pumpulle menevän putkiston osan.
- Keskustelun aloittaja
- #546
Arisoft, kiitos perustellusta näkemyksestäsi. 
Kenties hankin kymmenkunta (250 €) palloventtiiliä puserrusliittimin. Niitä voi sitten asennella, kun lämmönjakohuoneen putkityö alkaa.
Sähkötarpeiden osalta oivalsin juuri, että saisin hyödynnettyä kaukolämpölaitteistolta vapautuvan pistorasian ei ainoastaan lv-varaajan sukotulpalliselle 2 kW / 230 V vastukselle, vaan siitä voisi vetää johdot viereen asennettavaan kytkentärasiaan. Rasiassa voisi yhdistää kiertovesipumppujen (3) johdot. Tällä hetkellä kyseinen pistorasia syöttää virran sekä pumpuille (3) että kaukolämmön ohjaimelle. Toisin sanoen pumppujen johdot yhdistyvät ohjaimeen, joka on kytketty pistorasiaan. MUOKKAUS: tarkistin, että kyseisen pistorasian sulake on B10. Riittääköhän se lämminvesivaraajan 2 kW / 230 V vastukselle ja kolmelle kiertovesipumpulle? Lattialämmityspiirien lämmönrajoitintermostaattien (asetus 55 C) virtajohdot menevät kaukolämmön ohjaimelle, joten nämä rajoittimetkin tulisivat kuormittamaan tuota B10 sulaketta.
Täten ei tarvittaisi kuin puskurivaraajan vastukselle sulakkeet ja kytkentärasia ja tietysti sulakkeet pumpun virransyötölle. Rännikaivon yläpuolella on jo pistorasia, joten kondenssivesiputken sulanapitokaapeli saisi virran siitä. Toinen vaihtoehto olisi vetää tältä pistorasialta kaapeli 1.5 metrin päähän pumpun viereen uudelle pistorasialle. Tämä olemassa oleva pistorasia on vikavirtasuojattu, joten siltäkin osin asia olisi kunnossa.
Ryhmäkeskukseen ei siis tarvittaisi muita muutoksia kuin 3 x 16 A sulakemoduuli pumpun virransyötölle ja 3 x 10 A sulakemoduuli puskurivaraajan 4.5 kW / 400 V vastukselle.
Kenties hankin kymmenkunta (250 €) palloventtiiliä puserrusliittimin. Niitä voi sitten asennella, kun lämmönjakohuoneen putkityö alkaa.Sähkötarpeiden osalta oivalsin juuri, että saisin hyödynnettyä kaukolämpölaitteistolta vapautuvan pistorasian ei ainoastaan lv-varaajan sukotulpalliselle 2 kW / 230 V vastukselle, vaan siitä voisi vetää johdot viereen asennettavaan kytkentärasiaan. Rasiassa voisi yhdistää kiertovesipumppujen (3) johdot. Tällä hetkellä kyseinen pistorasia syöttää virran sekä pumpuille (3) että kaukolämmön ohjaimelle. Toisin sanoen pumppujen johdot yhdistyvät ohjaimeen, joka on kytketty pistorasiaan. MUOKKAUS: tarkistin, että kyseisen pistorasian sulake on B10. Riittääköhän se lämminvesivaraajan 2 kW / 230 V vastukselle ja kolmelle kiertovesipumpulle? Lattialämmityspiirien lämmönrajoitintermostaattien (asetus 55 C) virtajohdot menevät kaukolämmön ohjaimelle, joten nämä rajoittimetkin tulisivat kuormittamaan tuota B10 sulaketta.
Täten ei tarvittaisi kuin puskurivaraajan vastukselle sulakkeet ja kytkentärasia ja tietysti sulakkeet pumpun virransyötölle. Rännikaivon yläpuolella on jo pistorasia, joten kondenssivesiputken sulanapitokaapeli saisi virran siitä. Toinen vaihtoehto olisi vetää tältä pistorasialta kaapeli 1.5 metrin päähän pumpun viereen uudelle pistorasialle. Tämä olemassa oleva pistorasia on vikavirtasuojattu, joten siltäkin osin asia olisi kunnossa.
Ryhmäkeskukseen ei siis tarvittaisi muita muutoksia kuin 3 x 16 A sulakemoduuli pumpun virransyötölle ja 3 x 10 A sulakemoduuli puskurivaraajan 4.5 kW / 400 V vastukselle.
Viimeksi muokattu:
Jos sähköasennuksista haluaa siistit, voisi sulanapitokaapelin viedä samasta kaapeliläpiviennistä seinän sisäpuolelle ja tehdä kytkennät siellä.
Näin ainakin itse tein, kun en halunnut ylimääräisiä pitkin seinää kulkevia kaapeleita näkyviin. "hituvirtakaapelit" pujotin suojaputkeen. Lopuksi pyöräytin vielä suojaspiraalin kaikkien kaapeleiden päälle (ei vielä kuvassa).
Edit. Nyt kuvaa katsoessa tajusin että mullahan sulanapitokaapeli menee poistoputken kanssa samasta läpiviennistä.
Näin ainakin itse tein, kun en halunnut ylimääräisiä pitkin seinää kulkevia kaapeleita näkyviin. "hituvirtakaapelit" pujotin suojaputkeen. Lopuksi pyöräytin vielä suojaspiraalin kaikkien kaapeleiden päälle (ei vielä kuvassa).
Edit. Nyt kuvaa katsoessa tajusin että mullahan sulanapitokaapeli menee poistoputken kanssa samasta läpiviennistä.
Liitteet
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Heh, ompas komiat pellitykset
Katkeaa tinteiltä nokka ennen kuin pesän pehmusteet löytyvät. Alan miehiä vai mistä nuo ovat peräisin ?
Katkeaa tinteiltä nokka ennen kuin pesän pehmusteet löytyvät. Alan miehiä vai mistä nuo ovat peräisin ?
Arisoft, kiitos perustellusta näkemyksestäsi.
Ainakin puskurin sulut tulevat suoraan kiinni siihen puskuriin. Itsellä tyypillinen venttiili on sellainen, jossa on vain kierteet molemmin puolin. En siis ostaisi puserrusliittimillä varustettuja venttiileitä varastoon siltä varalta että niille löytyisi käyttöpaikka.
- Keskustelun aloittaja
- #550
Minulla on viisi kappaletta tällaisia venttiilejä järjestelmässä. Vihreän putken halkaisija on 27.3 mm ja kupariputken 22 mm. Uuteen järjestelmään tulee 28 mm kupariputket. Kenties näitä vanhoja venttiilejä voi silti hyödyntää.
Kuvassa on myös nykyisen järjestelmän kalvopaisunta-astia.
Liitteet
Lankomies tekee eristys- ja pellityshommia työkseenHeh, ompas komiat pellitykset
Katkeaa tinteiltä nokka ennen kuin pesän pehmusteet löytyvät. Alan miehiä vai mistä nuo ovat peräisin ?
Viemäriputken eristin kyllä itse nopeasti syksyn ensimmäisten pakkasten aikaan. Se pitää tehdä kesällä kunnolla.
Miettisin myös järjestelmän ilmastustarpeet mahdollisten komponenttien irrottamisen tai vaihdon yhteydessä. Varaajista ja vilpin kierrosta pitäisi saada joko suuri määrä ilmaa pois asennusvaiheessa ja vilpin kohdalla mahdollisesti myöhemminkin syystä tai toisesta. Lämmityskierron kautta ilmastusta ei ainakaan voi järkevästi suorittaa.
- Keskustelun aloittaja
- #553
Kaukolämpökeskuksen lattialämmitysputkissa on neljä tällaista Siemensin lämpötila-anturia, joiden johdot menevät laitteiston ohjaimeen (Siemens RVD 245). Tarvitaankohan antureita tai vastaavia uudessa järjestelmässä? 
Lattialämmityspiirien lämmönrajoitintermostaattien (asetus 55 C) virtajohdot menevät kaukolämmön ohjaimelle. Näitä termostaatteja tarvittaneen uudessakin järjestelmässä varmistamassa, ettei kiertoon päädy liian kuumaa vettä.
Lattialämmityspiirien lämmönrajoitintermostaattien (asetus 55 C) virtajohdot menevät kaukolämmön ohjaimelle. Näitä termostaatteja tarvittaneen uudessakin järjestelmässä varmistamassa, ettei kiertoon päädy liian kuumaa vettä.
Viimeksi muokattu:
Onko järjestelmässä eri lämpötiloilla toimivia piirejä? Kaiketi anturit ja säätimet oletusarvoisesti menevät uusiksi, kun kaukolämmön ohjausjärjestelmä muutetaan vilpin ohjaamaksi. Riippuen nykyjärjestelmässä tuo voi olla hyvinkin suoraviivaista (tai sitten ei).Kaukolämpökeskuksen lattialämmitysputkissa on neljä tällaista Siemensin lämpötila-anturia, joiden johdot menevät laitteiston ohjaimeen (Siemens RVD 245). Tarvitaankohan antureita tai vastaavia uudessa järjestelmässä?
katso liitettä 115008
- Keskustelun aloittaja
- #555
On, kaksi piiriä. Ne yhdistetään Y-haaralla yhdeksi piiriksi uudessa järjestelmässä.
Jos noille piireille kelpaa sama kiertoveden lämpötila, niin sitten on periaatteessa OK. Jos ovat vaatineet kovin erilaisen lämpötilan tai edes piirien keskinäinen lämmänluovutuksen suhde on vaihdellut esimerkiksi vuodenajan mukaan, vaikeuksia voi tulla piirit yhdistämällä (jossakin on välistä turhan lämmintä ja toisaalla liian kylmää ja järjestelmää joutuu säätelemään käsin sään mukaan samalla kun sähköä kuluu turhaan).
- Keskustelun aloittaja
- #557
Säätökäyrän ero on ollut vain 0.5 (4 ja 4.5). Muistaakseni molemmat olivat 5 ennen kuin säädin niitä aikanaan.
Jakotukit ja huonetermostaatit eivät varmaankaan liity nykyiseen järjestelmään mitenkään, vaan ne säätyvät energianlähteestä riippumatta järjestelmässä kiertävän veden lämpötilan perusteella.
Jakotukit ja huonetermostaatit eivät varmaankaan liity nykyiseen järjestelmään mitenkään, vaan ne säätyvät energianlähteestä riippumatta järjestelmässä kiertävän veden lämpötilan perusteella.
Voi uusi systeemi noilla lähtökohdilla toimia aivan hyvinkin.Säätökäyrän ero on ollut vain 0.5 (4 ja 4.5). Muistaakseni molemmat olivat 5 ennen kuin säädin niitä aikanaan.
Jakotukit ja huonetermostaatit eivät varmaankaan liity nykyiseen järjestelmään mitenkään, vaan ne säätyvät energianlähteestä riippumatta järjestelmässä kiertävän veden lämpötilan perusteella.
Harrastelija
Vakionaama
Jos kosteiden tilojen lattialle on oma piiri niin se kannattaa myös pitää omanaan.
Esim kesällä sitä voi lämmittää kun muu talo on kylmillään.
Ja patterit vs lattiat tarvitsevat eri lämpöistä vettä (omat piirit),
Esim kesällä sitä voi lämmittää kun muu talo on kylmillään.
Ja patterit vs lattiat tarvitsevat eri lämpöistä vettä (omat piirit),
- Keskustelun aloittaja
- #560
2 lattiapiiriä. Alakerran sauna/kph/khh-osasto on omalla piirillään, mutta yläkerran kph ja alakerran toinen kph ovat eri piirissä. Minusta alakerran sauna/kph/khh-osaston lämmittäminen kesällä ei ole tarpeellista eikä se ole mielestäni lämmennyt aikaisempinakaan kesinä. Ainakaan laatta ei ole tuntunut lainkaan lämpimältä kesällä, mutta ei ikävän kylmältäkään.