Tilastiko pumpun Saksasta/ulkomailta (lpw24.shop)? Jos tilasit, niin paljonko verot + rahti vs "Suomen" hinta?
VILP monoblock 2000-luvun kaukolämpötaloon - tulee Panan J-sarjan 9 kW monoblock
- Keskustelun aloittaja Ilmavesi
- Aloitettu
Tilastiko pumpun Saksasta/ulkomailta (lpw24.shop)? Jos tilasit, niin paljonko verot + rahti vs "Suomen" hinta?
- Keskustelun aloittaja
- #562
Tilasin mainitsemastasi liikkeestä lähes 2000 euroa edullisempaan hintaan kuin kilpailijoilta tilattuna.
- Keskustelun aloittaja
- #563
Sähköasennuskokonaisuus on:
3 x 16 A johdonsuoja-automaatti pumpun virransyötölle ja turvakytkin pumpun viereen
3 x 10 A johdonsuoja-automaatti virtakatkaisimella puskurivaraajan 4.5 kW / 400 V vastukselle
Kaukolämpölaitteistolta vapautuvaa pistorasiaa käytetään lv-varaajan sukotulpalliselle 2 kW / 230 V vastukselle ja siitä vedetään lyhyt johto viereen asennettavaan kytkentärasiaan. Rasiassa yhdistetään kiertovesipumppujen (3) johdot ja lattialämmityspiirien lämmönrajoitintermostaattien johdot. Kyseisen pistorasian sulake on B10. Täytyy selvittää, riittääkö tämä sulake vai vaihdetaanko se 16 A sulakkeeseen.
Rännikaivon, johon pumpun kondenssivesi johdetaan muoviputkella, yläpuolella on vikavirtasuojattu pistorasia, josta vedetään pintavedolla 3 x 2.5 mmj-kaapeli uudelle pistorasialle. Kondenssivesiputken sulanapitokaapeli saa virran siitä.
Kolmitieventtiili, pumpun pohjan sulanapitokaapeli ja varaajien lämpötila-anturit (molemmissa oma anturinsa) ottanevat virran pumpusta.
Sähköasennuskokonaisuus on nähdäkseni yksinkertainen. Kommentit ja kehitysehdotukset ovat tervetulleita!
3 x 16 A johdonsuoja-automaatti pumpun virransyötölle ja turvakytkin pumpun viereen
3 x 10 A johdonsuoja-automaatti virtakatkaisimella puskurivaraajan 4.5 kW / 400 V vastukselle
Kaukolämpölaitteistolta vapautuvaa pistorasiaa käytetään lv-varaajan sukotulpalliselle 2 kW / 230 V vastukselle ja siitä vedetään lyhyt johto viereen asennettavaan kytkentärasiaan. Rasiassa yhdistetään kiertovesipumppujen (3) johdot ja lattialämmityspiirien lämmönrajoitintermostaattien johdot. Kyseisen pistorasian sulake on B10. Täytyy selvittää, riittääkö tämä sulake vai vaihdetaanko se 16 A sulakkeeseen.
Rännikaivon, johon pumpun kondenssivesi johdetaan muoviputkella, yläpuolella on vikavirtasuojattu pistorasia, josta vedetään pintavedolla 3 x 2.5 mmj-kaapeli uudelle pistorasialle. Kondenssivesiputken sulanapitokaapeli saa virran siitä.
Kolmitieventtiili, pumpun pohjan sulanapitokaapeli ja varaajien lämpötila-anturit (molemmissa oma anturinsa) ottanevat virran pumpusta.
Sähköasennuskokonaisuus on nähdäkseni yksinkertainen. Kommentit ja kehitysehdotukset ovat tervetulleita!
Viimeksi muokattu:
Kannattaa huomioida että vaikka kaapeleita myydään itsesäätyvinä eivät ne säädä muuta kuin ylikuumentumista vastaan eli toimivat oikeasti 24/7/365. Tehon perusteella kannattaa miettiä säästääkö termostaatti hintansa. Lämmityksestä kun on hyötyä vain pakkasella.
Jos haluat tarkkoja energiamittauksia (otto/anto), niin ottopuolelle voisi laittaa näitä kaksi; toinen kompuralle ja toinen vastukselle. Tällä saa sekä hetkellisen tehon että kumulatiivisen ottoenergian mitattua.
Nämä toimii 1-vaihekoneessa, kuten meillä. 3-vaihemittareista en tiedä.
Tuossa 9 kw panassa näyttää olevan kompura 3-vaihe ja vastus 1-vaihe.
www.taloon.com
Sitten lämpöenergian tuotolle esimerkiksi tällainen Almess.
Panan omillakin otto/anto mittareilla pärjää. Niissä on pieni virhe todellisuuteen, mutta ei haittaa käyttöä.
Nämä toimii 1-vaihekoneessa, kuten meillä. 3-vaihemittareista en tiedä.
Tuossa 9 kw panassa näyttää olevan kompura 3-vaihe ja vastus 1-vaihe.
1-vaihe energiamittari Eltako WSZ15DE-32A ilman MID-hyväksyntää
1-vaihe energiamittari. DIN-kiskoon asennettava 1-vaihe energiamittari. 7-osainen nestekidenäyttö, jonka lukema vaihtuu 30 sekunnin välein 5 sekunniksi kokonaiskulutuksesta kWh, hetkelliseen kultukseen watteina. Näyttö voidaan lukea vain, kun virta on kytketty.
www.taloon.com
Sitten lämpöenergian tuotolle esimerkiksi tällainen Almess.
Wärmezähler Wärmemengenzähler Allmess Integral-MK UltraMaXX HA Qp 1,5 von 2021 | eBay.de
WEITERES ZUBEHÖR (2 freiliegende Fühler). Das Symbol der durchgekreuzten Mülltonne bedeutet, dass die Batterie nicht in den Hausmüll gegeben werden darf. Sie sind zur Rückgabe gebrauchter Batterien als Endnutzer gesetzlich verpflichtet.
www.ebay.de
Panan omillakin otto/anto mittareilla pärjää. Niissä on pieni virhe todellisuuteen, mutta ei haittaa käyttöä.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #566
Ajattelin, että sulanapitokaapeli kytkettäisiin päälle syksyllä ja pois keväällä.
Itse kytkin lämmityksen käynnistymään vain niihin hetkiin kun pumppu sulattaa pakkasella eli vettä on tulossa ja se voisi jäätyä. Muulloin putki on tyhjä. Tein saman myös pumpun pohjalämmittimelle. Eli sekin lämpenee vain pakkasella kun pumppu sulattaa. Muulloinhan se lämmitys menee harakoille.
Sen verran paljon nuo kuluttavat että tarmostaatti maksaa kyllä itsensä vaikka se onkin vain pieni osa pumpun kuluttamasta sähköstä. Sähkövalojakin sammutellaan vaikka ne vievät tosi vähän sähköä verrattuna näihin lämmittimiin.
- Keskustelun aloittaja
- #568
Ymmärrän lähestymistapasi täysin ja suosisin sitä omassa järjestelmässänikin. Miten tällaisen järjestelyn voisi toteuttaa?
- Keskustelun aloittaja
- #569
Yksi sähköasentaja oli sitä mieltä, että puskurivaraajan 4.5 kW / 400 V vastukselle olisi kolme erillistä 10 C johdonsuojakatkaisijaa 3 x 10 A johdonsuoja-automaatin sijaan, jolloin vastuksen sisään rakennetun vastuksen hajoaminen ei lamauttaisi koko vastusta. Lisäksi hänen mukaansa vastuksen kytkeminen päälle toimisi hyvin kääntämällä johdonsuojakatkaisijat päälle. Eli erillistä kytkintä ei tarvittaisi.
Kaukolämpölaitteistolta vapautuvan pistorasian 10 B johdonsuojakatkaisijan hän suositteli vaihtamaan 10 C katkaisijaksi. Tähän virtapiiriin tulee siis lv-varaajan sukotulpallinen 2 kW / 230 V vastus ja sen viereen asennettavaan kytkentärasiaan kiertovesipumppujen (3) johdot ja lattialämmityspiirien lämmönrajoitintermostaattien johdot.
Kaukolämpölaitteistolta vapautuvan pistorasian 10 B johdonsuojakatkaisijan hän suositteli vaihtamaan 10 C katkaisijaksi. Tähän virtapiiriin tulee siis lv-varaajan sukotulpallinen 2 kW / 230 V vastus ja sen viereen asennettavaan kytkentärasiaan kiertovesipumppujen (3) johdot ja lattialämmityspiirien lämmönrajoitintermostaattien johdot.
Viimeksi muokattu:
Taisi olla ajatusvirhe. Jos vastus on 400 V mallia ja yksi vastus kolmesta on oikosulussa niin ei sinne saa yhtään vastusta päälle, koska se on 400 V mallia. Tämä ratkaisu toimisi jos vastus olisi 230 V mallia. Silloin jokaisen saa erikseen päälle ja pois.
Erillinen kytkin voi olla kätevä jos sen saa sijoitettua parempaan paikkaan. Jos taas alakeskus tulee siihen varaajan lähelle niin erillinen kytkin on tosiaan ihan turha, koska johdonsuojat ovat samalla myös kytkimiä. Erilliset suojat silti hyvä valinta. Tiputtamalla yhden vaiheen pois saa vastuksen tehon puolitettua. Tarjoaa siis säätövaraa.
Mielestäni turhaa. Syy oli varmaan se että siihen tulee moottori, mutta nykyiset pumput on elektronisesti ohjattuja eikä ne haukkaa isoa käynnistysvirtaa. Eikä pieni pumppu sellaista muutenkaan tee. Sinänsä on sama onko se B vai C käyrällä. C käyrä kestää kauemman aikaa ylikuormitusta.
- Keskustelun aloittaja
- #571
Selvä. Vastus on 4.5kW / 400 V.Taisi olla ajatusvirhe. Jos vastus on 400 V mallia ja yksi vastus kolmesta on oikosulussa niin ei sinne saa yhtään vastusta päälle, koska se on 400 V mallia. Tämä ratkaisu toimisi jos vastus olisi 230 V mallia. Silloin jokaisen saa erikseen päälle ja pois.
Ryhmäkeskus on samassa lämmönjakohuoneessa varaajan kanssa.
Käytän siis nykyistä 10 B johdonsuojakatkaisijalla varustettua pistorasiaa lv-varaajan 2 kW / 230 V vastukselle ja sen viereen asennettavaa kytkentärasiaa kiertovesipumppujen (3) ja lattialämmityspiirien lämmönrajoitintermostaattien virtalähteenä.
- Keskustelun aloittaja
- #572
Tämän ohjeen sivun 12 asennuskuva on samankaltainen järjestelmäni kanssa. Kuvan perusteella puskurivaraajaan ei tule lämpötila-anturia, vaan ainoastaan lämminvesivaraajassa on lämpötila-anturi. En ole täysin varma, tuleeko pumpun mukana tämä anturi. Se selviää pian.
Nähdäkseni pumpun tarvitsema ulos vedettävä johdotus on:
*lämpötila-anturin johto
*kolmitieventtiilin johto
*pumpun virransyöttöjohdot (2 kpl 5 x 2.5 mmj) (ks. s.8. Turvakytkin tulisi seinän sisäpuolelle ja siitä vedettäisiin nämä kaksi johtoa ulos pumpulle.
En tiedä, mikä on pumpun takana olevien sähköjohtojen läpiviennille tarkoitettujen reikien halkaisija. Ehkä ne on tarkoitettu 20 mm taipuisalle suojaputkelle. Jos näin on, seinään voisi tehdä sopivan reiän kahdelle suojaputkelle. Toisessa suojaputkessa olisi yksi mmj-kaapeli (11 mm) ja lämpötila-anturin johto ja toisessa toinen mmj-kaapeli (11 mm) ja kolmitieventtiilin johto. Täten seinään tehtävän reiän tulisi olla vähintään 40 mm, jotta nämä kaksi 20 mm suojaputkea mahtuisivat seinän läpi.
Sivun 14 kytkentäkuvassa lämminvesivaraajan vastukselta tulee johto pumpulle. Onko tämä tarpeen vai toimiiko asia siten, että varaajan vastuksen käsin säädettävä termostaatti kytkee vastuksen päälle, jos pumpun tuottama veden lämpötila ei ole riittävän korkea (55 C)?
Nähdäkseni pumpun tarvitsema ulos vedettävä johdotus on:
*lämpötila-anturin johto
*kolmitieventtiilin johto
*pumpun virransyöttöjohdot (2 kpl 5 x 2.5 mmj) (ks. s.8. Turvakytkin tulisi seinän sisäpuolelle ja siitä vedettäisiin nämä kaksi johtoa ulos pumpulle.
En tiedä, mikä on pumpun takana olevien sähköjohtojen läpiviennille tarkoitettujen reikien halkaisija. Ehkä ne on tarkoitettu 20 mm taipuisalle suojaputkelle. Jos näin on, seinään voisi tehdä sopivan reiän kahdelle suojaputkelle. Toisessa suojaputkessa olisi yksi mmj-kaapeli (11 mm) ja lämpötila-anturin johto ja toisessa toinen mmj-kaapeli (11 mm) ja kolmitieventtiilin johto. Täten seinään tehtävän reiän tulisi olla vähintään 40 mm, jotta nämä kaksi 20 mm suojaputkea mahtuisivat seinän läpi.
Sivun 14 kytkentäkuvassa lämminvesivaraajan vastukselta tulee johto pumpulle. Onko tämä tarpeen vai toimiiko asia siten, että varaajan vastuksen käsin säädettävä termostaatti kytkee vastuksen päälle, jos pumpun tuottama veden lämpötila ei ole riittävän korkea (55 C)?
Viimeksi muokattu:
Itsellä se on kotiautomaation sivutuote. Oikeastian sen pitäisi olla pumpun järkevästi ohjaama, mutta ne eivät aina ohjaa järkevästi. Omassa pumpussa pohjan lämmitys kytkeytyy jo plus asteilla mikä on todella typerää. Sata wattia menee pohjaan vaika pumppu ei edes pyörisi kunhan on vain valmiudessa.
En osaa sanoa miten Pana toimii vai toimiiko ollenkaan jos siihen pohjavastus pitää ostaa itse. Omassa se tuli laitteen mukana. Vähintään siihen tarvitsee pakkasvahdin eli termostaatin, joka kytkeytyy kun lämpötila menee miinuksille ellei mistään saa kaivettua tietoa siitä, että pumppu aikoo kohta sulattaa itsensä.
- Keskustelun aloittaja
- #575
Pohjavastus ei tule pumpun mukana, mutta Panasonicilla on pumppuun tarkoitettu vastus CZ-NE3P, jonka hankin.
Viimeksi muokattu:
Olisiko se ollut Hager ESC225 DIN-kiskorele... Tuon kela on rinnan alkuperäisen pohjavastuksen kanssa, ja tuon sitten releenä ohjaa saattolämmitystä. Kaapeliksi kävisi esim. https://pistesarjat.fi/products/sul...tuusvaihtoehdot-2-50-m?variant=43344838688821
- Keskustelun aloittaja
- #578
- Keskustelun aloittaja
- #580
Selvä, kiitos tiedosta. Kysyin, koska se ei näkynyt sulaketaulun kuvassa (tämän keskusteluketjun sivulla kahdeksan).
Rele eli Hager ESC225 asennettaisiin siis sulaketauluun ja siltä vedettäisiin johto pumpulle siten, että pohjavastuksen ja saattolämmityksen johdot kohtaavat.
Rele eli Hager ESC225 asennettaisiin siis sulaketauluun ja siltä vedettäisiin johto pumpulle siten, että pohjavastuksen ja saattolämmityksen johdot kohtaavat.
Viimeksi muokattu:
Eikö sen Panan oma rele kestäisi pientä lisäkuormaa?
- Keskustelun aloittaja
- #584
Kenties kestäisi. Mitä relettä tarkoitat?
Sitä mihin liitetään se pohjavastus, jota se ohjaa. Tuntuisi oudolta jos se rele olisi moitoitettu niin pieneksi ettei siihen enää voi lisätä yhtään kuormaa. Manuaalissa ei välttämättä kerrota sallittua kuirmaa mutta kannattaa tarkastaa jos vaikka olisi.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Relettä voisi kannattaa tutkia tarkasti. Siitä voisi löytyä ihan ampeerimääriä / jännitteitä mille virroille se on tarkoitettu.
Releohjaus olisi varmaankin ihan ok. Releen ohjaus ei montakaan milliamppeeria taida tarvita. Mutta jos kuitenkin ko. elektroninen rele meneekin jotenkin oikosulkuun ja ottaakin tehoja reippaasti, niin kärähtää 3.15 A sulake ja pana pysähtyy. Lähde nyt sitten pakkasessa purkamaan lumihangessa panan etulevyjä irti ja vaihtamaan sulaketta.
Voihan sitä relettä tietysti kokeilla. Mutta riskit kannattaa noteerata.
Voihan sitä relettä tietysti kokeilla. Mutta riskit kannattaa noteerata.
- Keskustelun aloittaja
- #589
Jos pumpun relettä ei pysty hyödyntämään, miten tuo Hagerin rele kytkettäisiin yhteistyöhön pohjavastuksen ja sulanapitokaapelin kanssa ja mistä sulanapitokaapeli saisi virran?
Seinän sisäpuolelle siis asennetaan turvakytkin pumpun virransyötölle. Eli turvakytkimelle vedetään 3 x 16 A johdonsuoja-automaatilta 5 x 2.5 mmj-kaapeli ja turvakytkimestä vedetään 5 x 2.5 mmj- ja 3 x 2.5 mmj-kaapelit pumpulle. Tulisiko turvakytkimen viereen asentaa kytkentärasia, jossa voitaisiin kytkeä pohjavastus, sulanapitokaapeli ja Hagerin rele yhteen? Tämä kokonaisuus olisi tuon saman 3 x 16 A johdonsuoja-automaatin takana. Tehokapasiteettia on 11 kW, mikä riittänee. Pumppuhan on 9 kW ja vastus 3 kW, yhteensä 12 kW. Pitäisikö johdonsuoja-automaatin olla suurempi kuin 3 x 16 A, esimerkiksi 3 x 20 A? Panasonicin suomenkielisessä asennusohjeessa todetaan näin (ks. kuva).
Muokkaus: pohjavastus, sulanapitokaapeli ja rele tarvinnevat oman sulakkeensa, sillä tuo 3 x 16 A sulake on tietysti kolmivaiheinen (400 V).
Seinän sisäpuolelle siis asennetaan turvakytkin pumpun virransyötölle. Eli turvakytkimelle vedetään 3 x 16 A johdonsuoja-automaatilta 5 x 2.5 mmj-kaapeli ja turvakytkimestä vedetään 5 x 2.5 mmj- ja 3 x 2.5 mmj-kaapelit pumpulle. Tulisiko turvakytkimen viereen asentaa kytkentärasia, jossa voitaisiin kytkeä pohjavastus, sulanapitokaapeli ja Hagerin rele yhteen? Tämä kokonaisuus olisi tuon saman 3 x 16 A johdonsuoja-automaatin takana. Tehokapasiteettia on 11 kW, mikä riittänee. Pumppuhan on 9 kW ja vastus 3 kW, yhteensä 12 kW. Pitäisikö johdonsuoja-automaatin olla suurempi kuin 3 x 16 A, esimerkiksi 3 x 20 A? Panasonicin suomenkielisessä asennusohjeessa todetaan näin (ks. kuva).
Muokkaus: pohjavastus, sulanapitokaapeli ja rele tarvinnevat oman sulakkeensa, sillä tuo 3 x 16 A sulake on tietysti kolmivaiheinen (400 V).
Liitteet
Viimeksi muokattu:
harrastaja
Aktiivinen jäsen
No ei täs mitään ydinvoimala varmistusta kannata tehdä kyllä se releen ohjaus toimii ihan luotettavasti tosta panan ohjauksesta. Virranvalvota releellä esim saat ohjauksen otettua jos varmanpäälle haluaa pelaa
Karvakuono
Aktiivinen jäsen
Mainittu Hagerin rele on järkevin asentaa Panan sisälle, pohjavastuksen kaapeliin haaroitus releen kelalle. Releen kärkien kautta 230V syöttö saattolämmittimelle.
Edit: Omaani lisäsin em. releen lisäksi aikareleen (Carlo Cavazzi DMB51CW24) jolla sain saattolämmityksen päällläoloa hieman pidennettyä.
Edit: Omaani lisäsin em. releen lisäksi aikareleen (Carlo Cavazzi DMB51CW24) jolla sain saattolämmityksen päällläoloa hieman pidennettyä.
Viimeksi muokattu:
, eli aikaisempaan pohdintaani liittyen tämän asennuskuvan mukaan sulkuventtiileitä tulisi kahdeksan:
- Keskustelun aloittaja
- #593
Kiitos vinkistäsi!
Saisivatko pohjavastus ja saattolämmitys virtansa pumpun virransyötöstä? Toisin sanoen niille ei olisi järjestetty erillistä virransyöttöä pumpun sisälle.
Karvakuono
Aktiivinen jäsen
Kyllä, pohjavastus piirilevyn kautta ja saattokaapeli vaikka pumpun lisävastuksen syötöstä.
- Keskustelun aloittaja
- #595
Erinomaista, jos saa toimimaan näin! Ton1A:lla näyttää toimineen.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #596
Päivitetty sähköasennuskokonaisuus on:
*3 x 16 A johdonsuoja-automaatti ja siitä 5 x 2.5 mmj-kaapeli turvakytkimelle seinän sisäpuolelle. Turvakytkimeltä yksi 5 x 2.5 mmj- ja yksi 3 x 2.5 mmj-kaapeli pumpun virransyötölle. Riittääkö 3 x 16 A, sillä pumppuhan on 9 + 3 kW? Pitäisikö olla 3 x 20 A? Jos pitää, kaapelin paksuutta pitänee lisätä. Veto on noin 4 metriä betonipintaa pitkin. Pumpun sähköteho lienee 5 kW, joten 3 x 16 A pitäisi riittää.
*3 x 10 A johdonsuoja-automaatti virtakatkaisimella puskurivaraajan 4.5 kW / 400 V vastukselle
*Kaukolämpölaitteistolta vapautuvaa pistorasiaa käytetään lv-varaajan sukotulpalliselle 2 kW / 230 V vastukselle ja siitä vedetään lyhyt johto viereen asennettavaan kytkentärasiaan. Rasiassa yhdistetään kiertovesipumppujen (3) johdot ja lattialämmityspiirien lämmönrajoitintermostaattien johdot.
*Hager ESC225 rele on asennetaan pumpun sisään siten, että pohjavastuksen kaapelin virtapaikasta tehdään haaroitus releen kelalle. Releen kärjistä syötetään 230 V saattolämmittimelle. Tämän käytännön toteutus on vielä minulle hiukan epäselvä, mutta se selvinnee, kun näe pumpun sisään.
*Kolmitieventtiili, kaukosäätimen johto ja lämminvesivaraajan lämpötila-anturi saavat virran pumpusta.
Sähköasennuskokonaisuus on yksinkertainen. Pystyn valmistelemaan ne asentajan kytkettäväksi johdonsuoja-automaatteja lukuun ottamatta.
*3 x 16 A johdonsuoja-automaatti ja siitä 5 x 2.5 mmj-kaapeli turvakytkimelle seinän sisäpuolelle. Turvakytkimeltä yksi 5 x 2.5 mmj- ja yksi 3 x 2.5 mmj-kaapeli pumpun virransyötölle. Riittääkö 3 x 16 A, sillä pumppuhan on 9 + 3 kW? Pitäisikö olla 3 x 20 A? Jos pitää, kaapelin paksuutta pitänee lisätä. Veto on noin 4 metriä betonipintaa pitkin. Pumpun sähköteho lienee 5 kW, joten 3 x 16 A pitäisi riittää.
*3 x 10 A johdonsuoja-automaatti virtakatkaisimella puskurivaraajan 4.5 kW / 400 V vastukselle
*Kaukolämpölaitteistolta vapautuvaa pistorasiaa käytetään lv-varaajan sukotulpalliselle 2 kW / 230 V vastukselle ja siitä vedetään lyhyt johto viereen asennettavaan kytkentärasiaan. Rasiassa yhdistetään kiertovesipumppujen (3) johdot ja lattialämmityspiirien lämmönrajoitintermostaattien johdot.
*Hager ESC225 rele on asennetaan pumpun sisään siten, että pohjavastuksen kaapelin virtapaikasta tehdään haaroitus releen kelalle. Releen kärjistä syötetään 230 V saattolämmittimelle. Tämän käytännön toteutus on vielä minulle hiukan epäselvä, mutta se selvinnee, kun näe pumpun sisään.
*Kolmitieventtiili, kaukosäätimen johto ja lämminvesivaraajan lämpötila-anturi saavat virran pumpusta.
Sähköasennuskokonaisuus on yksinkertainen. Pystyn valmistelemaan ne asentajan kytkettäväksi johdonsuoja-automaatteja lukuun ottamatta.
Viimeksi muokattu:
Mulla on just näin tehty. Pohjalämmitys on haaroitettu niin, että se ohjaa myös 230V kelalla varustettua relettä, rele sitten taas kytkee saattolämmityskaapelin päälle. Tuo on nyt toiminut moitteetta noin 5 vuotta.
- Keskustelun aloittaja
- #599
Käyttämätön paketissa oleva Panasonicin monoblock-pumpuille suunniteltu maateline löytyi sopivasti tältä foorumilta sadalla eurolla. Se on nyt kasattu ja aseteltu alustavasti paikalleen ottaen huomioon pumpun kiinnityspulttien reikävälin (980 mm).
Viimeksi muokattu:
Nyt kun olet sinne relettä kerran lisäämässä niin voit harkita myös viivereleen käyttöä. Sen avulla voit pitää saattolämmityksen päällä pidempään kuin pohjan lämmitys. Pohjavastushan on tehokas mutta saattolämmitys yleensä heikkotehoinen. Säädettävä viive mahdollistaa jopa sen että tarvittaessa saat saattolämmityksen pysymään vaikka koko ajan päällä kun laitat viiveeksi pari tuntia.