VILP monoblock 2000-luvun kaukolämpötaloon - tulee Panan J-sarjan 9 kW monoblock

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Vielä on joitain avonaisia asioita kuten rajoitintermostaatin kytkentä, putkitusratkaisu kahden lattialämmityspiirin yhdistämiseksi yhdeksi piiriksi ja jakotukkien/huonetermostaattien toiminta/kytkentä uudessa järjestelmässä. Jakotukeilta/huonetermostaateilta ei tule mitään johdotuksia kaukolämmön ohjaimelle. Se viittaisi siihen, että ne toimivat itsenäisesti. Voi kenties ajatella, että jakotukit/huonetermostaatit eivät ikään kuin välitä, miten niille tuleva lämpö on tuotettu, vaan ne ainoastaan säätävät niiltä eteenpäin jaettavaa lämpöä. Toisin sanoen ne ovat riippumattomia lämmön tuotantolähteestä (vilp, kaukol. tai jokin muu).
 
Viimeksi muokattu:

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Kiitos vinkistäsi, Kellarinlämmittäjä!
Täytyypä asentaa termostaatti kytkentärasiassa samaan vaihejohtoon kiertovesipumpun kanssa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
putkitusratkaisu kahden lattialämmityspiirin yhdistämiseksi yhdeksi piiriksi...
Koska kukaan ei ole mitään viisaampaa esittänyt, itselleni nousevat hyvin yksinkertaiset ratkaisut mieleen. Jos molemmat piirit ovat lattialämmituksiä noin suunnilleen samoilla lämpötilatarpeilla, niin ei muuta kuin menopäät yhteen ja mahdollisesti paluupäähän termostaatteja tai vähintään huoneanturi keskeiselle paikalle taloa säätämään menolämpötilaa.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Kellarinlämmittäjä, kyllä, molemmat piirit ovat lattialämmityspiirejä ja niiden lämpötila voi olla sama.

Pohdin, millaisella haaralla menoputket saadaan konkreettisesti yhdistettyä. Kenties putkien päähän on hitsattava Y-haara, jonka saa liitettyä 28 mm kupariputkeen.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Pohdin, millaisella haaralla menoputket saadaan konkreettisesti yhdistettyä. Kenties putkien päähän on hitsattava Y-haara, jonka saa liitettyä 28 mm kupariputkeen.

Hitsaaminen on yksi keino. Toinen keino on katkaista putket, Tehdä niihin kierteet ja käyttää näitä


Tuo mahdollistaa liitoksen putkeen silloin kun sitä ei voi kierittää kiinni.

Jos taas kupariputkilla liität ne, niin tavallinen T-kappale toimii ja edellinen liitososa on tarpeeton kun käytät puserrusliittimiä.

Nykyisessä laitteistossa tuollainen löytyy tuolta
1775424555139.png

Nämä ovat tyypillisä osia hitsatuissa putkistoissa, jotka halutaan tarvittaessa irroittaa.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Pohdin, millaisella haaralla menoputket saadaan konkreettisesti yhdistettyä. Kenties putkien päähän on hitsattava Y-haara, jonka saa liitettyä 28 mm kupariputkeen.
Voisi ehkä uhrata hiukan ajatusta sillekin, voisiko olla tarvetta rinnakkain kytkettävien piirien tasapainotukselle. Kun låmmönlähde on vilp, piirien kuristaminen pitäisi pitää minimaalisena, mutta jos rinnakkaisilla piireillä on kovin eritasoinen virtausvastus, väljempää voi mahdollisesti joutua hiukan rajoittamaan, jotta toinenkin piiri lämmittää riittävän tasaisesti koko pituudeltaan.

Ei tuohon mitään paineohjattuja linjasäätöventtiileitä kannattane asentaa, mutta kumpaankin linjaan voisi ajatella kiinteästi säädettävää pyörrekuristinta. Ei tuollainen juuri virtausta haittaa, kunhan asennettavan osan nimellisvirtaama on valittu riittävän suureksi ja säätöruuvi kierretty täysin auki. Samalla saa palloventtiilin, jolla haaran voi sulkea kokonaan (mahdollisia korjauksia varten toki tarvitaan palloventtiili toiseenkin päähän, mutta tuo lienee jo lähellä härävarjelun liioittelua).
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Lämpöpiirin kiertovesipumppu kytketään kuvan mukaisesti vilp:n piirilevyyn. Mitenköhän tulisi toimia käyttövesikierron pumpun suhteen?
 

Liitteet

  • IMG_8734.jpeg
    IMG_8734.jpeg
    115,7 KB · Katsottu: 22

Arisoft

Hyperaktiivi
Lämpöpiirin kiertovesipumppu kytketään vilp:n piirilevyyn.

Tässä tapauksessa voi olla syytä jättää kytkemättä noin. VILpin ei tarvitse säätää kuin omaa sisäistä pumppuaan.

Sille pitää tehdä VILPistä riippumaton syöttö, jotta voit lämmittää taloa varajärjestlemällä. Käytännössä tämä on oma syöttö kierron pumpulle ja VILP kytketään siihen rinnalle välireleen kautta niin, että VILP voi halutessaan pakottaa kierron päälle, mutta ei voi sitä estää vaikka olisi täysin sähkötön. Tai sitten otat pumpulle sähkön töpselistä, jonka voit halutessasi kytkeä jatkuvasti päällä olevaan koskettimeen.

Mitenköhän tulisi toimia käyttövesikierron pumpun suhteen?

Käyttövettä ei voi sammuttaa kesällä, kuten lämmityksen, joten se on sinulla aina päällä. Eikä lämmitystäkään voi kesällä sammuttaa jos tarvitset sitä kosteisiin tiloihin silloinkin. Joten voi olla ettei kumpaakaan pumppua tarvitse ohjata VILPistä.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Kiitos jälleen perustelluista näkemyksistä!

Alkuperäinen ajatukseni oli kytkeä molemmat pumput jatkuvasti päälle kytkentärasiassa. Tätä ajatusta lienee siis tarkoituksenmukaista muuttaa siten, että ainakin lämmityspiirin kiertovesipumpulle olisi päälle/pois-kytkin eli nähdäkseni ns. valaisinkytkin. Eikö niin?

Lämmitystä en tarvitse kesällä. Koneellinen ilmanvaihto kuivattaa märkätilat nopeasti.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Tätä ajatusta lienee siis tarkoituksenmukaista muuttaa siten, että ainakin lämmityspiirin kiertovesipumpulle olisi päälle/pois-kytkin eli nähdäkseni ns. valaisinkytkin. Eikö niin?

Tämä olisi kaikkein yksinkertaisin ratkaisu että se ohjataan manuaalisesti, mutta idea siitä että pummpu ohjaa sitä on sama kuin muissakin lämitysohjauksissa. Pumppua ei pidä sammuttaa pitkäksi aikaa täydellisesti. Yleensä noissa ohjauksissa on verryttely sille pumpulle niin että se silloin tällöin laitetaan käymään vaikka olisi muuten sammuksissa. Tuon toiminnon mielestäni tarvitset siihen varmistaaksesi että pumppu syksyllä käynnistyy.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Näinhän se on. Ei muistunut mieleeni kirjoittaessani, että lämmityskauden alkaessa pumppujen toimimattomuus on usein ”yllättävä” ongelma, jota pahentaa nk. kesäsulun käyttö.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Yleensä käytetään 1-0 kytkintä eli nolla ja vaihe katkaistaan
Tulisiko pumppu asentaa toimimaan 1-0 kytkimellä vai 1-0-2 kytkimellä?


 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Sille pitää tehdä VILPistä riippumaton syöttö, jotta voit lämmittää taloa varajärjestlemällä. Käytännössä tämä on oma syöttö kierron pumpulle ja VILP kytketään siihen rinnalle välireleen kautta niin, että VILP voi halutessaan pakottaa kierron päälle, mutta ei voi sitä estää vaikka olisi täysin sähkötön. Tai sitten otat pumpulle sähkön töpselistä, jonka voit halutessasi kytkeä jatkuvasti päällä olevaan koskettimeen.
Millainen välireleen tulisi olla tai millaista kosketinta pitäisi käyttää pistotulppa-asennuksessa?🤔
 

harrastaja

Aktiivinen jäsen
Lähinnä tarkoitin tätä kun puhuit "valokytkimestä" eli tämän tyyppisiä käytetään jos kentälle halutaan käyttökytkin.
 

Liitteet

  • Screenshot_20260406_164123_Samsung Internet.jpg
    Screenshot_20260406_164123_Samsung Internet.jpg
    69,8 KB · Katsottu: 10

Arisoft

Hyperaktiivi
Millainen välireleen tulisi olla tai millaista kosketinta pitäisi käyttää pistotulppa-asennuksessa?🤔

Kaikki välireleet tuon osaa tehdä. Jos välireleessä on lisäksi ohituskytkin niin silloin et tarvitse muita ohjauskytkimiä. Hager ERC218 välirele esim kävisi.

Helpointa olisi käyttää pelkkää vaihtokytkintä, jolla voi pakottaa pumpun päälle mutta ei pois. Ongelmana on se, että yhdelle vaihtokytkimelle ei saa tuoda noin vain jännitteitä kahden eri "sulakkeen" takaa turvallisuussyistä. Sähköasentajasi voi keksiä tähän kyllä ratkaisun. Vaihtokytkin olisi kaikkein edullisin ja luotettavin ratkaisu. Käytännössä ikuinen.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Sähköasentajan kanssa on sovittu 3 x 16 A johdonsuoja-automaatin, kolmen erillisen 10 A johdonsuojan ja turvakytkimen asennuksesta.
Johdonsuoja-automaatti ja turvakytkin tulevat pumpulle, eli automaatilta vedetään 5 x 2.5 mmj-kaapeli seinän läpiviennin lähelle ja asennetaan turvakytkin siihen. Turvakytkimeltä lähtee yksi 5 x 2.5 mmj-kaapeli ja yksi 3 x 2.5 mmj-kaapeli ulos pumpulle (ks. kuva Panasonicin asennusohjeesta). Kolmelta 10 A johdonsuojalta vedetään 5 x 1.5 mmj-kaapeli kytkentärasiaan puskurivaraajan lähelle. Kytkentärasiassa yhdistetään puskurivaraajan 4.5 kW vastuksen johdot. Vastus voidaan kytkeä päälle vaiheittain kolmen erillisen 10 A johdonsuojan ansiosta.

Lisäksi kaukolämpölaitteistolta vapautuvan pistorasian (10 B sulakkeella) yhteyteen tehdään kytkentärasia käyttöveden kiertovesipumpun jatkuvaan kytkentään. Kenties samaa kytkentärasiaa voisi hyödyntää lämpöpiirin kiertovesipumpun ja siihen liitettävän rajoitintermostaatin kytkemiseen. Arisoft kirjoitti tästä lämpöpiirin kiertovesipumpusta: ”Käytännössä tämä on oma syöttö kierron pumpulle ja VILP kytketään siihen rinnalle välireleen kautta niin, että VILP voi halutessaan pakottaa kierron päälle, mutta ei voi sitä estää vaikka olisi täysin sähkötön.” Hän ehdotti tähän Hager ERC218 välirelettä. Tulisiko välirele esimerkiksi tällaiseen sulakekoteloon kytkentärasian viereen? Onko ajatusta, mihin välireleeltä lähtevä johto kytkettäisiin vilp:ssä? 🤔


1775566311626.jpeg
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Onko ajatusta, mihin välireleeltä lähtevä johto kytkettäisiin vilp:ssä?

Sinne mistä se ohjaa pumppua.

Tulisiko välirele esimerkiksi tällaiseen sulakekoteloon kytkentärasian viereen?

Yleensä kaikki tuollaiset kojeet asennetaan samaan kaappiin ja kiskoon niiden johdonsuojien kanssa. Tässä ei sellaista kaappia taida olla tulossa? Jos olisi niin sinne voisi laittaa turvakytkimenkin ellei sitä ehdottomasti halua ulkoseinään.
 

veemeli

Jäsen
Turvakytkimeltä lähtee yksi 5 x 2.5 mmj-kaapeli ja yksi 3 x 2.5 mmj-kaapeli ulos pumpulle (ks. kuva Panasonicin asennusohjeesta).

katso liitettä 115206

Tästä taisi olla jo aiemmin keskustelua; turvakytkimellä ei voi haaroittaa. Eiköhän tuon panasonicin ohjeen mukaankin pitäisi olla kaksi eri syöttöä keskukselta.

Jos haluaa molemmat saman turvakytkimen "taakse" pitäisi käyttää 6-napaista turvakytkintä.
 
Viimeksi muokattu:

veemeli

Jäsen
Mikä on syy että panassa pitää olla oma syöttö vastukselle? Jos käyttäisi panan omaa sisäyksikköä, jaetaanko sähkö siellä? Eihän näissä kiina-vilpeissäkään ole kuin yksi syöttö vaikka olisi sisäinen vastuskin.

Jos itse olisin tällaiseen panasoniciin päätynyt, niin ehkä tekisin oman ryhmäkeskuksen lämmitysjärjestelmän käyttöön. Sille 20A/25A:n pääsulakkeet pääkeskukseen. Näin tarvittavat johdonsuojat, releet, käyttökytkimet ym. saisi keskitettyä samaan paikkaan.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Mikä on syy että panassa pitää olla oma syöttö vastukselle? Jos käyttäisi panan omaa sisäyksikköä, jaetaanko sähkö siellä? Eihän näissä kiina-vilpeissäkään ole kuin yksi syöttö vaikka olisi sisäinen vastuskin.

Kiinavilpissäkin voi kyllä syöttää halutessaan vastuksen eri lähteestä, koska siellä on sille iso kontaktori. Erillinen liitos ainakin mahdollistaa ohuempien kaapeleiden käytön ja vastuksen erroituksen esim. jos siinä on vikaa. Vai onko sillekin pumpussa oma johdonsuojakatkaisin?
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Sinne mistä se ohjaa pumppua.

Yleensä kaikki tuollaiset kojeet asennetaan samaan kaappiin ja kiskoon niiden johdonsuojien kanssa. Tässä ei sellaista kaappia taida olla tulossa? Jos olisi niin sinne voisi laittaa turvakytkimenkin ellei sitä ehdottomasti halua ulkoseinään.

Selvä. Eli välireleen johto kytketään vilp:ssä olevaan kiertovesipumpulle tarkoitettuun piirilevyn liittimeen, joka näkyy kuvassa.

Ryhmäkeskuksessa on tilaa vilp:n ja puskurivaraajan johdonsuojille, joten vilp:lle ei tule omaa ryhmäkeskusta.
 

Liitteet

  • IMG_8734.jpeg
    IMG_8734.jpeg
    115,7 KB · Katsottu: 11

Arisoft

Hyperaktiivi
Ryhmäkeskuksessa on tilaa vilp:n ja puskurivaraajan johdonsuojille, joten vilp:lle ei tule omaa ryhmäkeskusta.

Tämä voi olla turhaa säästöä. Saatat tarvita tulevaisuudessa releen lisäksi muutakin automaatiopalikkaa sinne ja hienointa olisi jos kaikille on olemassa oma tilava kaappi, johon voi laajentaa uusia juttuja ja yllättäviä lisäyksiä tai muutoksia. Sanotaan näin että itsellä ei ole yksikään tuollainen kaappi jäänyt menemättä täyteen ja niitä on talossa jo viisi. Olisi pitänyt ottaa heti tuplariviset.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Tästä taisi olla jo aiemmin keskustelua; turvakytkimellä ei voi haaroittaa. Eiköhän tuon panasonicin ohjeen mukaankin pitäisi olla kaksi eri syöttöä keskukselta.

Jos haluaa molemmat saman turvakytkimen "taakse" pitäisi käyttää 6-napaista turvakytkintä.

Mitä kaksi eri syöttöä ryhmäkeskukselta tarkoittaa käytännössä tässä asiayhteydessä? Miten se suhteutuu ajatukseen yhdestä 3 x 16 A johdonsuoja-automaatista? Nimimerkki Ton1A:llahan on sellainen H-sarjalaisessa 9 kW Panasonicissaan.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Tässä on sähkökytkentöjen asennusohje. Pumpulle on siis kaksi virransyöttöjohtoa. Voivatko ne molemmat perustua 3 x 16 A johdonsuoja-automaattiin vai mitenköhän tulisi toimia? Malli on WH-MXC09J3E8. Keskustelin erään sähköasennustyön opettajan kanssa, ja hän oli sitä mieltä, että sulaketaululta tulee 5 x 2.5 mmj-kaapeli turvakytkimelle, josta vedetään kaksi kaapelia pumpulle. Jäsen veemelin mukaan turvakytkimellä ei voi haaroittaa. Tässä on siis ristiriita. Kaksi kolmenapaista turvakytkintä järjestyy tarvittaessa, miksei yksi kuusinapainenkin. Mutta oleellisin kysymys on, mitä asennetaan sulaketauluun ja mitä sieltä vedetään turvakytkimelle. Pitkään olin siinä käsityksessä, että 3 x 16 A johdonsuoja-automaatti.
 

Liitteet

  • IMG_8759.png
    IMG_8759.png
    660,4 KB · Katsottu: 15
Viimeksi muokattu:

Arisoft

Hyperaktiivi
Keskustelin erään sähköasennustyön opettajan kanssa, ja hän oli sitä mieltä, että sulaketaululta tulee 5 x 2.5 mmj-kaapeli turvakytkimelle, josta vedetään kaksi kaapelia pumpulle.
1775592908339.png


Tämän mukaan syöttö pitää mitoittaa niin että siinä on neljä x 16 A kapasiteetti. Turvakytkimessä tarvitaan siksi neljä kosketinta, jos halutaan selvitä yhdellä. Nollaa ei katkaista. Kolmella vaihejohtimella ei pärjää, koska yhteenlaskettu virta on melkein 28A yhdelle vaiheelle.

Voit asentaa keskukseen neljä 16A johdonsuojaa ja vetää niistä kaksi kaapelia (5 ja 3 napaiset) turvakytkimelle, josta ne jatkuvat eteenpäin. Johdonsuojat voisi varustaa mekaanisella yhdistäjällä niin että ne kaikki neljä laukeavat samaan aikaan.


Tuollaiseen taitaa saada juuri ne neljä johtoa kiinni, mitä tässä tarvitaan.
 
Viimeksi muokattu:

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Kiitos, Arisoft! Tämä selventää asian. Hankin siis tuon Katko-kytkimen ja neljä 16 A johdonsuojaa, esimerkiksi linkin suojat. Suojilta vedetään 3 x 2.5 mmj ja 5 x 2.5 mmj turvakytkimelle. Johdonsuojien mekaaninen yhdistäminen onnistunee linkin tuotteella.


 

veemeli

Jäsen
Tuo 4-napainen on hyvä kun kerran sellaisiakin on olemassa. Kaapeleitakin löytyy useammalla johtimella jos ei halua kahta erillistä.
Tuo virtakisko ei ole oikea tuote. Se on tarkoitettu virranjaon yhdistämiseen sulakkeen etupuolelle. Se yleensä tehdään lenkittämällä. jos stotsit ovat erimerkkisiä ne ei monestikaan käy samaan kiskoon.
Arisoft tarkoitti yhdistäjää jolla stotsien "vivut" yhdistetään niin että yhden lauetessa ne laukeavat kaikki.
 
Viimeksi muokattu:

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Kaapeleitakin löytyy useammalla johtimella jos ei halua kahta erillistä.
Alkuperäinen ajatus oli käyttää 5 x 2.5 mmj -kaapelia, mutta se ei taida toimia tässä.
Tuo virtakisko ei ole oikea tuote.
Arisoft tarkoitti yhdistäjää jolla stotsien "vivut" yhdistetään niin että yhden lauetessa ne laukeavat kaikki.
Ymmärsin Arisoftin ajatuksen, mutta en löytänyt vipuja yhdistävää tuotetta. 🤔
 

Adamooppeli

Vakionaama
Sähköjen suunnittelu-ja tuleva asennus näyttäytyy tässä ketjussa vaaralliselta. "Maalikot ohjeistaa maalikkoa". Perusperiaate sähköistyksessä. Sen suorittaa sähköalan ammattilainen (asentaja tekee lopullisen ratkaisun, käytettävistä tarvikkeista, kytkentätavoista siten että SFS EN 6000, (mikäli koskee koneturvallisuusvaatimukset täyttyvät), laitevalmistajan ohjeita, määräyksiä noudatetaan. Lisäksi tulee tuntea, vallitsevat sähköasennusmääräykset, osata lukea niitä ja sisäistää valmistajan ohjeita.
Alla yksi kohta valmistajan ohjeessa, joka koskee (Panasonic Monoblock T-Cap J Series WH-MXC09J3E8, 9kW, ulkoyksikkö) asennusta.

1775630970339.png



1775630813826.png
 

Liitteet

  • 1775630625580.png
    1775630625580.png
    49 KB · Katsottu: 25

Arisoft

Hyperaktiivi
Alla yksi kohta valmistajan ohjeessa
Tuolla ohjeessa tarjotaan myös sitä vaihtoehtoa, että laite onkin kytkety pistorasiaan, joka samalla toimii turvakytkimenä. Turvakytkimen käyttö onkin vain vaihtoehtoinen suositus ja lisäksi siellä oli suositus käyttää vikavirtasuojiakin. Niistä tässä suunnitelmassa ei ole vielä ollutkaan.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Adamooppeli, kiitos osuvasta tarkennuksestasi.

Kaksi- ja erityisesti neljänapainen turvakytkin ei näytä olevan kovin yleinen. Tämä kolmenapainen sopinee kaksinapaisen sijaan:
https://verkkokauppa.huhta.fi/3614100

Tämä sopinee neljänapaiseen asennukseen:
 
Back
Ylös Bottom