Hoymiles microinverterit

K

korsteeni

Aktiivinen jäsen
kotte sanoi:
Maadoittamattomuudesta on tyypillisesti vielä enemmän haittaa ukonilmalla. Sähkölaitteet hajovat, vaikkei salama edes iskisi, koska maadoittamattomiin järjestelmiin syntyyn ukonilmalla välistä valtavia ylijännitteitä (mitä mikään elektroniikka kuten paneelit ja invertterit eivät kestä). Maadoituksen idea on saada salaman edestakaisin värähtelevä purkaus kulkemaan vähän kauempana lyhyimmästä reitistä, jolla tyypillisesti on huonosti johtavia osuuksiakin ja noiden riski syttyä tuleen tai hajota muutoin on erityisen suuri. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, eli salama täytyisi johtaa mahdollisimman kaukaa eräänlaisten hyvin johtavien suojakilpikerrosten avulla niin, että itse salaman sähkö kulkee mahdollisimman kaukaa aroista kohteista. Ongelma on kuitenkin salaman värähtelyn aiheuttamat induktiovirrat, jotka leviävät myös uloimman faradisen häkin sisäpuolelle ja joiden vaimentamiseksi tarvitaan nuo sisäkkäiset johtavat kilvet. Pelkkä paneeleiden maadoitus ei tosiaankaan korvaa kunnolla toteutettua ukkosenjohdatinjärjestelmää, mutta on tarpeen lisänä (ja voi pelastaa talon, jos ei ole ukkosenjohdatitimia ja salama kuitenkin iskee).
Klikkaa laajentaaksesi..
esmes auto on ainakin aiemmin luokiteltu hyvin turvalliseksi paikaksi ukkosella. onko tämäkin teoria nyt kumottu.
meillä ei ainakaan ole autoa "vielä" vaadittu maadoitettavaksi.
olen kuullut yhden ukkostapauksen liittyvän autoon ja sen rikkoutumiseen mutta pitävää näyttöä ei ole siitäkään.
se vaan purkaa energiansa sinne mihin on helpoin purkaa, korkein parhaiten johtava ja jos on tarpeeksi voimakas energiamäärä pistää sen tuhannen p1llxn päreiksi ja tarvittaessa kyntää maahan puolen metrin syvää ojaa kun siellä on ollut sitä kaapelia.
tästäkin löytyy kuvat
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
korsteeni sanoi:
meillä ei ainakaan ole autoa "vielä" vaadittu maadoitettavaksi.
Klikkaa laajentaaksesi..

Jos ei olisi maadoitettu niin saisit staattisia sähköiskuja auton oven kahvasta. En muista koskaan saaneeni.

Syy on siinä että auton renkaat johtavat hieman sähköä. Niissä on hiiltä sen verran etteivät ole kunnon eristeitä.

Salamaa vastaan suojaa auton kori jos se on metallia. Salama ei iske auton sisäosien läpi vaan kiertää korin kautta minne sitten lopulta iskeekään.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
korsteeni sanoi:
korkein parhaiten johtava ja jos on tarpeeksi voimakas energiamäärä pistää sen tuhannen p1llxn päreiksi ja tarvittaessa kyntää maahan puolen metrin syvää ojaa kun siellä on ollut sitä kaapelia.
tästäkin löytyy kuvat
Klikkaa laajentaaksesi..
Salaman energian purkamiseksi on olennaista, että sähkö saadaan ohittamaan kriittinen kohta. Autossa tuo toimii, koska metalli ympäröi matkustamon joka puolelta ja pohja sekä pyörien välityksellä muutkin metalliosat ovat varsin läheisessä kosketuksessa maasta. Salaman iskiessä syntyy valtavia magneettikenttiä, jotka voivat rikkoa auton elektroniikkaa ja sähkölaitteita, mutta ei välttämättä ole tappava matkustajille sisällä.

Katolla ovat paneelit ovat kuin auto, jossa pelkkä katto on metallia (kehikko ja kennotkin käytännössä). Suorin tie tuolta maahan kulkee paneeleihin liittyvien sähköjohtojen sekä rakennuksen kautta, jollei ole kunnon maadoitusta. Yhdestä kulmasta vedetty maadoitus tosin ei suojaa kunnolla ukkoselta, muttei ukkosta vedäkään sen paremmin kuin paneeleiden käytännössä maapotentiaali (jo muutaman tuhannen voltin ylijännite iskee invertteristä lävitse sähköjen käytännössä maahan ja hajottaa kaiken väliltä; salaman kannalta moinen potentiaali on merkityksetön salaman täyden voiman kehittymiseksi ensimmäisen kanavaa avaavan iskun jäljiltä, jonka maadoittamattomatkin paneelit suorastaan imevät puoleensa, jos maasto sattuu moista suosimaan). Tehokkaampi ukkossuojaus vaatisi paneeliston (tai pikemminkin rakennuksen) äärireunoihin ja korkeimpiin nurkkakohtiin perinteisiä ylöspäin sojottavia (pitkiä) maadoituspiikkejä joka nurkasta kunnolla rakennusta kiertävään maadoituskiskoon, joka kiertää paneeleiden maadoituskiskoa riittävästi ulkopuolelta.
 
T

-Teme-

Vakionaama
Aurinko Aarne sanoi:
Sori offtopic, mutta sekä Hoymilesistä että Deye:stä kokemuksia ja kääntyisin tällä kokemuksella Deyen mikrojen puoleen. 2000W mallitkin maksavat 250€ posteineen. Deyen suuntaan vaakaa painaa ehkä eniten niiden sisäänrakennettu wifi, jolloin seurannan käyttöönotto oli minuutin juttu ilman mitään purkkeja tai tunnuksia. Ainoastaan 2,4Ghz wifi pitää kuulua.

Nyt näköjään hinta noussut kympillä: https://www.deyestore.com/collectio...products/deye-micro-inverter-sun-m200g4-eu-q0
Klikkaa laajentaaksesi..
Deyen mikroihin en ole tutustunut. Onko niissä jotain paikallista rajapintaa josta seurata vai raportoiko ne wifillä suoraan pilveen?
 
A

Aurinko Aarne

Aktiivinen jäsen
-Teme- sanoi:
Deyen mikroihin en ole tutustunut. Onko niissä jotain paikallista rajapintaa josta seurata vai raportoiko ne wifillä suoraan pilveen?
Klikkaa laajentaaksesi..
En tiedä vastaako kysymykseesi mutta jokainen Deyen mikro tekee oman wifin jota kautta sen asetuksiin pääsee kiinni APP:n kautta. Sitten jos haluaa niin saa liitettyä talon wifi verkkoon jolloin tiedot saa selaimeen, josta myös pääsee pureutumaan jokaisen mikron portteihin asti. Asiasta innostuneemmalle hengästyttävä määrä tietoa.

1779254177514.png
1779254277259.png
 
T

-Teme-

Vakionaama
Periaatteessa selittää, eli lähettävät datat Deyen pilveen. Mulla on pääsääntöisesti estetty IoT laitteiden pääsy sinne, kun ketään datan paikallisesti omalle palvelimelle ja teen myös ohjaukset paikallisesti.
Hoymiles laitteille on OpenDTU millä datat saa kerättyä paikallisesti.
 
H

Harrastelija

Hyperaktiivi
Jos osan mikroista laittaa ”akkuinvertterin” ac in puolelle ja osan ac out puolelle niin tarviiko myös 2 dtu:ta jotta ”akkuinvertteri” osaa laskea energiat oikein? Vai onko syytä olla kaksi ulkoista energiamittaria?
Sotkeeko kaksi dtu:ta toisiaan niin että toinen tai kumpikaan ei toimi? Vai onko tuolla ”sub-1g:llä” useampia kanavia?
 
T

-Teme-

Vakionaama
Harrastelija sanoi:
Jos osan mikroista laittaa ”akkuinvertterin” ac in puolelle ja osan ac out puolelle niin tarviiko myös 2 dtu:ta jotta ”akkuinvertteri” osaa laskea energiat oikein? Vai onko syytä olla kaksi ulkoista energiamittaria?
Sotkeeko kaksi dtu:ta toisiaan niin että toinen tai kumpikaan ei toimi? Vai onko tuolla ”sub-1g:llä” useampia kanavia?
Klikkaa laajentaaksesi..
Miten ajattelit laittaa ”akkuinvertterin” AC in puolelle?
 
jkoljo

jkoljo

Aktiivinen jäsen
Harrastelija sanoi:
Jos osan mikroista laittaa ”akkuinvertterin” ac in puolelle ja osan ac out puolelle niin tarviiko myös 2 dtu:ta jotta ”akkuinvertteri” osaa laskea energiat oikein? Vai onko syytä olla kaksi ulkoista energiamittaria?
Sotkeeko kaksi dtu:ta toisiaan niin että toinen tai kumpikaan ei toimi? Vai onko tuolla ”sub-1g:llä” useampia kanavia?
Klikkaa laajentaaksesi..
Jos kyseessä on esim Victron järjestelmä + OpenDTU, voit hoitaa tuon jaottelun ajurin konffeissa. Jos kyseessä on geneerinen suljettu järjestelmä niin kaksi energiamittaria on varmin vaihtoehto jotta integraatio saadaan tehtyä.

Jos käytät useata DTU laitetta niin ne voi ja kannattaa konffata eri taajuuksille.
-Teme- sanoi:
Miten ajattelit laittaa ”akkuinvertterin” AC in puolelle?
Klikkaa laajentaaksesi..
Vaikka siten että akkuinu ja mikro on molemmat kiinni keskuksessa. Akkuinun "alla" eli AC outissa voi sitten olla lisää mikroja ja/tai kuormia, mutta ei ole pakko olla.
 
T

-Teme-

Vakionaama
jkoljo sanoi:
Jos kyseessä on esim Victron järjestelmä + OpenDTU, voit hoitaa tuon jaottelun ajurin konffeissa. Jos kyseessä on geneerinen suljettu järjestelmä niin kaksi energiamittaria on varmin vaihtoehto jotta integraatio saadaan tehtyä.

Jos käytät useata DTU laitetta niin ne voi ja kannattaa konffata eri taajuuksille.

Vaikka siten että akkuinu ja mikro on molemmat kiinni keskuksessa. Akkuinun "alla" eli AC outissa voi sitten olla lisää mikroja ja/tai kuormia, mutta ei ole pakko olla.
Klikkaa laajentaaksesi..
Aa.. eli akkuinu on sellainen mikä osaa syöttää verkkosähköä, kun mikrot eivät ilman verkkotahdistusta osaa toimia
 
jkoljo

jkoljo

Aktiivinen jäsen
Tämä juuri. Muutenhan ne olisi sama laittaa kaikki sinne AC-in puolelle. AC-out puolen mikroinvertteritehoa taas rajoittaa akkuinvertterin koko. Ainakin Victronin laitteissa.
 
H

Harrastelija

Hyperaktiivi
-Teme- sanoi:
Aa.. eli akkuinu on sellainen mikä osaa syöttää verkkosähköä, kun mikrot eivät ilman verkkotahdistusta osaa toimia
Klikkaa laajentaaksesi..
Mulla kun tulisi akut ja ”akkuvertti” eri rakennukseen kuin suurin osa paneeleista niin tarvii piuhoja tuohon välille. Kaksi mikroa per vaihe on liikaa 2.5 johdolle jos in puolelle kaikki kytkisi. Pitää ehkä kytkeä 3 mikroa in puolelle ja toiset kolme out puolelle.
Lisätään vielä että on tuossa rakennusten välissä kaapeli 3x25A sulakkeilla eli sinne in puolelle saa kyllä kytkettyä mutta out puolella kaapelit rajoittaa.

Noin yleisesti kumpaa puolta kannattas mieluummin käyttää? In vai out? Onko muuta eroa kuin tuo verkkotahdistus?
 
T

-Teme-

Vakionaama
Kun ovat gridin puolella taajuus on kiinteä, eli valtakunnan verkon taajuus 50Hz. Tällöin mikrot tuottavat aina täysillä.
Kun ovat Victronin ”takana” niin Victron pystyy säätämään tuotantomäärää säätämällä taajuutta. Kun taajuutta nostetaan mikroinut leikkaavat tuotantoaan
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom