Höyrystimen paine kylmä kierrossa - kompressorin tehtävä
- Keskustelun aloittaja MrCabin
- Aloitettu
MrCabin
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #362
Tämä kysymys oli näköjään heitetty kaverille jota tituleerataan tohtoriksi täällä foorumissa, mutta koska tuolla Amerikassa tein välillä autojen ilmastointi hommia oli sitten kyseessä R-12, R134a tai R1234yf, niin otan koppia tästä kysymyksestä
Vaihtoehtoja kylmäaineen tyypin määrittelyyn tässä kyseisessä tilanteessa on useampia.
1. Avaan konepellin ja katson löytyykö sieltä selkeä informaatio kylmäaineen tyypistä
2. Katson ohjekirjan teknisistä tiedoista jos sinne on laitettu myös kylmäaineen tyyppi
3. Vuosimallin perusteella - asetusten mukaiset vuosiluvut 1995 ja 2013 rajaavat tyypin. Ennen vuotta 1995 R-12, 1995-2013 R134a ja 2013 jälkeen R1234yf. Tässä on valmistajien ja maiden välillä eroja milloin auton valmistajat vaihtoivat kylmäaine tyypin. Laitoin vain nuo vuodet jolloin asetukset tulivat voimaan. Valmistajat aloittivat esim. R134a käytön jo 1992-1993.
4. Katson mikä liitin on käytössä - niitä kun ei voi oikein sekoittaa keskenään. Katso alla oleva kuva erilaisista liittimistä.
5. Jos mikään yllä oleva ei auttanut, niin otan alla olevan kuvan mukaiseen letkuun näytteen ja vien EcoScandicille analysoitavaksi.
Liitteet
MrCabin
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #364
No, "pakettiauton takatila" kyllä antoi enemmän ymmärtää että kyseessä olisi tila-auto, jossa jäähdytetään ohjaamo ja takaosa monesti yhdellä kompuralla ja kahdella kylmäpiirillä. Toisaalta luulisi että löytyy huoltonippa jonka viereen on laitettu käytössä oleva kylmäaine ettei tarvitse lähteä etsimään paisaria.
Huolto nippa oli muistaakseni konehuoneessa ns.auto/liikkuvankaluston liitin. eli Ei antanut mitään viitteitä aineesta.
Oli joku kylmä/autonasentaja jo yrittänyt eikä saanut toimimaan.eli vissiin väärät aineet laittanut.
Löysin panssari ja peilillä joudun katsomaan sen ja sain toimimaan sen.
Oli joku kylmä/autonasentaja jo yrittänyt eikä saanut toimimaan.eli vissiin väärät aineet laittanut.
Löysin panssari ja peilillä joudun katsomaan sen ja sain toimimaan sen.
Kesähelteillä grillatessa tyhjentynyt, ei tarvii kovaa pakkasta että sisäpaine on pienempi kuin ulkoinen paine. Luulin että niissä on takaisku vena ettei pulloon pääse haitallista ilmaa?
CRC purkit joskus kanssa tyhjenee siten että ainetta on muttei painetta. Niihin olen surutta surauttanut kompuralla lisää painetta, tarkkana kuitenkin; palavasta aineesta voi tulla räjähtävä purkki.
Espejot
Hyperaktiivi
En jakasnut kahlata ketjua läpi mutta eikös asia ole päivän selvä: kompressori saa aikaan paineroa joka mahdollistaa voluumivirran? Mutta mielenkiintoisempi kysymys on että miten tästä saa näin pitkän langan aikaseksi, punaisen.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #369
Jos pullossa ei ole pisaraakaan nestettä jäljellä niin ei tarvitse kovin kylmä olla ulkona koska todennäköisesti suurin osa propaanista on vuotanut ulos ja jäljellä on vain pääosin butaania jonka kiehumispiste on -0,5 C.
Älä vain sitten paineista sitä grillikaasu pulloa kompuralla
MrCabin
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #370
Juuri näin, mutta tässä mentiin aika pitkälle sanojen merkityksestä pääasiassa fysiikassa ja käytännön työelämässä käytössä olevien termien välillä. Aika vähän tuli vastauksia itse kysymykseen mistä se höyrystimen matala paine aiheutuu - tästä johtuen heitin vielä tuon videon mikä on otettu työsalin Bitzer koneikosta, jota niinkuin hyvin itse tiedät, käytetään koulutuksessa.
Kun aloitan uuden kurssin ja käymme läpi pää komponenttien toimintaa ja kun kysyn mikä on kompressorin tehtävä niin usein se vastaus on puristaminen, mikä on ihan totta, mutta mikä rooli kompressorilla on sitten höyrystimen alhaisen paineen luomisessa ei olekaan ihan selvillä.
Itse käytän kylmälaitteiden kanssa hommia tehdessä rinnakkain termejä siten että puhun kompuran imusta tai että tyhjiöpumppu vetää tyhjiön systeemiin.
Nämä termit ovat olleet myös samalla tavalla käytössä englannin kielisessä ympäristössä missä olen työskennellyt 25 vuotta, niin siellä asentajat puhuvat termeillä ”compressor suction” tai ”pull a vacuum to the system”
Sitten laivapuolella diesel koneiden kanssa kun työskennellään, niin käytetään usein termiä ”piston sucks or draws air into the cylinder”, mutta jätetään diesel koneet pois tästä keskustelusta.
Niinkuin totesit niin kyllä oli pitkä keskustelu ja se tuntuu olevan tässä foorumissa aika tavallista. Harvoin esimerkiksi nuori asentaja saa vastauksen kysymykseensä, mutta usein tulee melko tyrmääviä kommentteja mitkä eivät varmaan rohkaise kysymään uudestaan.
Kun aloitan uuden kurssin ja käymme läpi pää komponenttien toimintaa ja kun kysyn mikä on kompressorin tehtävä niin usein se vastaus on puristaminen, mikä on ihan totta, mutta mikä rooli kompressorilla on sitten höyrystimen alhaisen paineen luomisessa ei olekaan ihan selvillä.
Itse käytän kylmälaitteiden kanssa hommia tehdessä rinnakkain termejä siten että puhun kompuran imusta tai että tyhjiöpumppu vetää tyhjiön systeemiin.
Nämä termit ovat olleet myös samalla tavalla käytössä englannin kielisessä ympäristössä missä olen työskennellyt 25 vuotta, niin siellä asentajat puhuvat termeillä ”compressor suction” tai ”pull a vacuum to the system”
Sitten laivapuolella diesel koneiden kanssa kun työskennellään, niin käytetään usein termiä ”piston sucks or draws air into the cylinder”, mutta jätetään diesel koneet pois tästä keskustelusta.
Niinkuin totesit niin kyllä oli pitkä keskustelu ja se tuntuu olevan tässä foorumissa aika tavallista. Harvoin esimerkiksi nuori asentaja saa vastauksen kysymykseensä, mutta usein tulee melko tyrmääviä kommentteja mitkä eivät varmaan rohkaise kysymään uudestaan.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Älä vain sitten paineista sitä grillikaasu pulloa kompuralla
Tosin propaanin alempi syttymisraja on 2,1 % ja ylempikin vain 9,5 %. Jos pullossa ei ole ilmaa jo valmiina, täytyy siis pumpata kompuralla ilman paineessa olevaan pulloon yli 10 baarin paine, jotta se voisi edes teoriassa räjähtää. Butaanilla ylempi syttymisraja on vielä alhaisempi eli ilmaa tavittaisiin vielä enemmän. Hiilivety-ilmaseoksen liekkirintama on aika huono menemään läpi pienistä reijistä tai edes palamaan alle 10 mm putkissa.
Lähtötilanteessa iIlmanpaineessa optimiseoksen räjähdyspaine jää alle 10 barin mutta jos saa aikaiseksi pulloon esim. 10 barin painetasolla optimiseoksen (noin 4% propaania) ja sen jotenkin sytytettyä niin varmaan pamahtaa komiasti. Tuon 4% saisi aikaiseksi esim. paineistamalla ilmanpaineessa olevan propaanipullon reilun 2 baarin paineeseen, laskemalla sen jälkeen uudelleen ilmanpaineeseen ja pumppaamalla sitten 10 baarin paineeseen.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #372
Noh, kommenttini koski kyllä enemmänkin sitä ettei kannata pumpata ilmaa nestekaasu pulloon paineen nostamiseksi eikä niinkään se mikä on syttymisraja.
Puolassa kylmäasentajat laittoivat kompuraan happea ja lähtikö henki molemmilta vai vain toiselta asentajalta - Ok 99% happi ja ilman 20,9% osuus on kaksi eri asiaa - laitoin sen saman tien tähän ettei mennä taas hiukan sivuraiteille tässä keskustelussa.
Kumminkohan päin se menee? Eikös se kompura ensisijaisesti siirrä kaasua. Ja siirtää sitä, vaikka ulostulopuolella olisi jossain tilanteessa pienempikin paine kuin sisäänmenossa. Mielestäni ulostulon paine syntyy siitä, että ulostulopuolella on enemmän kaasua per tilasvuusyksikkö. Kompura joutuu tekemään työtä painaakseen sen kaasun sinne korkeamman paineen puolelle. Paisuntaventtiili sitten synnyttää sen virran paineen avulla ilman muuta. Sitä varmaan tarkoititkin.
r290
Aktiivinen jäsen
Jos ja kun tasealueena on aurinko ja maapallon ilmakehä (eli massaa ja massavirtaa tyrkyllä),tilanne on perinteisesti johtanut matala-/ja korkeapaineiden syntymiseen ja paikallisiin ja ajallisiin vuorotteluihin toistensa suhteen.
Meteorlogiassa siis näin.
Massavirrat synnytetään (ja tuhotaan) kaasu-/nestefaasien tiheyseroilla ,jotka aurinko aiheuttaa.Paine-/massavirtaerot ovat sitten ihmisten mittaamia,joilla saadaan "tiede" aikaiseksi..
Kylmäprosessi kaiketi ihan analoginen taustaltaan! Ilmiöt tasapainoittuvat,jos niiden annetaan rauhoittua ja päinvastoin.
Tuo kompressori käyttäytyy samaan tapaan kuin auringon itsensä luomat oheis-/lieveilmiöt.
Antiikin KREIKASSA luotiin termi "aksiooma".Lienee tarkoittavan sanana "luonnon laki" ,jota ei tarvitse (ainakaan ihmisen) todistaa oikeaksi.
Kuten esim. ympyrän ja yhdensuuntaisten suorien määritelmä.
Ehkä aksioomaa voisi soveltaa kylmätekniikassakin!
(Luutavasti olen kuitenkin väärässä!)
MrCabin
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #376
Heitetään tähän voyymin rinnalle kylmäaineen massavirta, koska me mittaamme kuinka monta kilojoulea lämpöä sitoutuu kilogrammaan kylmäainetta - siis tuo Log P,h tilapiirroksesta tuttu kJ/kg. Laitan tähän ihan yksinkertaisen laskelman enkä lähde laittamaan mukaan mitään muuttujia kuten lämpötilaa tai painetta joilla on tietysti merkitys kun lasketaan homma tarkemman kaavan mukaan.
Kompressori imee höyrystimestä 100 litraa kylmäaine höyryä ja puristaa sen jolloin sen tilavuus on 36 ja risat litraa. Häipyikö prosessissa jotain? No ei, tuon 100 litran kylmäaine höyryn tiheys on 5g/l ja kompressorin puristaman kylmäainehöyryn tiheys on 13,75g/l. Me saamme näin tulokseksi tasapainon 100l x 5g/l = 36,36l x 13,75g/l ja molemmista tulee tulokseksi 500g massavirta kylmäainetta.
Kompressori imee höyrystimestä 100 litraa kylmäaine höyryä ja puristaa sen jolloin sen tilavuus on 36 ja risat litraa. Häipyikö prosessissa jotain? No ei, tuon 100 litran kylmäaine höyryn tiheys on 5g/l ja kompressorin puristaman kylmäainehöyryn tiheys on 13,75g/l. Me saamme näin tulokseksi tasapainon 100l x 5g/l = 36,36l x 13,75g/l ja molemmista tulee tulokseksi 500g massavirta kylmäainetta.