Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Tämä kysymys oli näköjään heitetty kaverille jota tituleerataan tohtoriksi täällä foorumissa, mutta koska tuolla Amerikassa tein välillä autojen ilmastointi hommia oli sitten kyseessä R-12, R134a tai R1234yf, niin otan koppia tästä kysymyksestäTohtorille hyvä kysymys.eli jos et tiedä laitteiston kylmäainetta. Niin mistä voit sen päätellä. Kohde.
On. Pakettiauton takatilan. Jäähdytys järjestelmä.
Vastaus on oletettavasti väärä.
Sen kylmä aine tiedon saat Paisunta venttiilistä.
Kyseinen auto oli pakkaskuljetuksiin eli aine oli r 404a.
Onnistumisen iloaHuolto nippa oli muistaakseni konehuoneessa ns.auto/liikkuvankaluston liitin. eli Ei antanut mitään viitteitä aineesta.
Oli joku kylmä/autonasentaja jo yrittänyt eikä saanut toimimaan.eli vissiin väärät aineet laittanut.
Löysin panssari ja peilillä joudun katsomaan sen ja sain toimimaan sen.

Kesähelteillä grillatessa tyhjentynyt, ei tarvii kovaa pakkasta että sisäpaine on pienempi kuin ulkoinen paine. Luulin että niissä on takaisku vena ettei pulloon pääse haitallista ilmaa?Taisi olla aika kireä pakkanen
En jakasnut kahlata ketjua läpi mutta eikös asia ole päivän selvä: kompressori saa aikaan paineroa joka mahdollistaa voluumivirran? Mutta mielenkiintoisempi kysymys on että miten tästä saa näin pitkän langan aikaseksi, punaisen.Tässä on yksi kysymys johon löytyy kaksi eri koulukuntaa:
Kylmä kierrossa on neljä pääkomponenttia, joilla jokaisella on oma roolinsa.
Mikä niistä saa aikaan matalan paineen höyrystimeen - onko se kompressorin vai paisuntaventtiilin tehtävä?
Siis matalan paineen luomisesta - ei sen säätämisestä on kysymys.
Jos pullossa ei ole pisaraakaan nestettä jäljellä niin ei tarvitse kovin kylmä olla ulkona koska todennäköisesti suurin osa propaanista on vuotanut ulos ja jäljellä on vain pääosin butaania jonka kiehumispiste on -0,5 C.Kesähelteillä grillatessa tyhjentynyt, ei tarvii kovaa pakkasta että sisäpaine on pienempi kuin ulkoinen paine. Luulin että niissä on takaisku vena ettei pulloon pääse haitallista ilmaa?
CRC purkit joskus kanssa tyhjenee siten että ainetta on muttei painetta. Niihin olen surutta surauttanut kompuralla lisää painetta, tarkkana kuitenkin; palavasta aineesta voi tulla räjähtävä purkki.
En jakasnut kahlata ketjua läpi mutta eikös asia ole päivän selvä: kompressori saa aikaan paineroa joka mahdollistaa voluumivirran? Mutta mielenkiintoisempi kysymys on että miten tästä saa näin pitkän langan aikaseksi, punaisen.
Älä vain sitten paineista sitä grillikaasu pulloa kompuralla![]()
Tosin propaanin alempi syttymisraja on 2,1 % ja ylempikin vain 9,5 %. Jos pullossa ei ole ilmaa jo valmiina, täytyy siis pumpata kompuralla ilman paineessa olevaan pulloon yli 10 baarin paine, jotta se voisi edes teoriassa räjähtää. Butaanilla ylempi syttymisraja on vielä alhaisempi eli ilmaa tavittaisiin vielä enemmän. Hiilivety-ilmaseoksen liekkirintama on aika huono menemään läpi pienistä reijistä tai edes palamaan alle 10 mm putkissa.
Lähtötilanteessa iIlmanpaineessa optimiseoksen räjähdyspaine jää alle 10 barin mutta jos saa aikaiseksi pulloon esim. 10 barin painetasolla optimiseoksen (noin 4% propaania) ja sen jotenkin sytytettyä niin varmaan pamahtaa komiasti. Tuon 4% saisi aikaiseksi esim. paineistamalla ilmanpaineessa olevan propaanipullon reilun 2 baarin paineeseen, laskemalla sen jälkeen uudelleen ilmanpaineeseen ja pumppaamalla sitten 10 baarin paineeseen.
kompressori saa aikaan paineroa joka mahdollistaa voluumivirran?
Jos ja kun tasealueena on aurinko ja maapallon ilmakehä (eli massaa ja massavirtaa tyrkyllä),tilanne on perinteisesti johtanut matala-/ja korkeapaineiden syntymiseen ja paikallisiin ja ajallisiin vuorotteluihin toistensa suhteen.Juuri näin, mutta tässä mentiin aika pitkälle sanojen merkityksestä pääasiassa fysiikassa ja käytännön työelämässä käytössä olevien termien välillä. Aika vähän tuli vastauksia itse kysymykseen mistä se höyrystimen matala paine aiheutuu - tästä johtuen heitin vielä tuon videon mikä on otettu työsalin Bitzer koneikosta, jota niinkuin hyvin itse tiedät, käytetään koulutuksessa.
Kun aloitan uuden kurssin ja käymme läpi pää komponenttien toimintaa ja kun kysyn mikä on kompressorin tehtävä niin usein se vastaus on puristaminen, mikä on ihan totta, mutta mikä rooli kompressorilla on sitten höyrystimen alhaisen paineen luomisessa ei olekaan ihan selvillä.
Espejot - kävelitkö muurahaispesän ohi eilen ja sait ajatuksen sohaista pesää hiukan?En jakasnut kahlata ketjua läpi mutta eikös asia ole päivän selvä: kompressori saa aikaan paineroa joka mahdollistaa voluumivirran? Mutta mielenkiintoisempi kysymys on että miten tästä saa näin pitkän langan aikaseksi, punaisen.
Kumminkohan päin se menee? Eikös se kompura ensisijaisesti siirrä kaasua. Ja siirtää sitä, vaikka ulostulopuolella olisi jossain tilanteessa pienempikin paine kuin sisäänmenossa. Mielestäni ulostulon paine syntyy siitä, että ulostulopuolella on enemmän kaasua per tilasvuusyksikkö. Kompura joutuu tekemään työtä painaakseen sen kaasun sinne korkeamman paineen puolelle. Paisuntaventtiili sitten synnyttää sen virran paineen avulla ilman muuta. Sitä varmaan tarkoititkin.