Datakeskukset

[kotte]

Juu silloin kun esim muisti oli kallista ja sitä oli vain hyvin rajallinen määrä.
Nykyään on enemmän mentaliteetti että ”kaupastahan saa lisää”. Eli mitään optimointi ei tehdä kuin aivan pakon edessä.
AI tulee vielä pahentamaan tilannetta.

Juu, erityisesti AI lähtee ajatuksesta, että kone "miettii" ihmisen puolesta ja koneen etumatka on valtava tietovarasto ja kyky yhdistellä ja vetää johtopäätöksiä koko tuon valtavan datamassan perusteella.

On tietenkin ymmärrettävä ajatus, että olisihan kaunista ja puhtoista, jos energian säästön ja työllisyyden takia ihmiset hoitaisivat työt ainakin oppimisen ja ajattelun osalta itse (raskaiden fyysisten töiden osalta toivo taitaa olla jo menetetty suurelta osin?). Ideologisesti ja kategorisesti sovellettuna moinen lintukotoajatus vain saattaa olla haihattelua ja suorastaan vaarallinen ajatus, joka vie ojasta allikkoon. Jos Suomessa pudotaan taloudellisesti merkittävän kehityksen kelkasta eikä päästä osalliseksi sijoituksista, joihin maailman tolkuton pääomamäärä tällä hetkellä suuressa määrin kanavoituu, viime vuosikymmenien taloudellinen loiva alamäki jatkuu tasaisena ja ennemmin tai myöhemmin on enää jäljellä aika vähän kykyä puolustaa sitä, mikä on puolustamisen arvoista ja puolustamisen arvoisestakin on jouduttu monelta osin luopumaan taloudellisten realiteettien takia.

 

[Husky]

Kuulosti että taas yksi hyväksyttäväksi laskettava taho (tavishan ei saa edes kysellä tällaisia asioita) lateli radiouutisissa madonlukuja datakeskuksista. Eli että pitäisi Suomellekin vaatia jotakin. Busines Finladin joku johtaja oli, jos oikein kuulin. Tuolla varmaan on jotakin perustietoja kuinka bisnekset pitäisi hoitaa?

Mieleen tulee kyllä jotkin asekaupat. On aivan normaalia, että edellytetään vastakauppoja. Tämä keskustouhuilu taas näyttää juuri siltä banaanivaltiohommalta mitä pari professoria on sanonutkin

 

[Pumppu-Ansu]

2% datakeskusvero. 2 prossaa veroa investoinnin arvosta, 1 prossa sijoituskunnalle ja toinen prossa vaikka valtiolle. Miljardista se tekee yhteensä 20 miljoonaa. Prosenteissa keskuksen rakentajalle pikku juttu kokonaisarvoon nähden.

 

[Espejot]

2% datakeskusvero. 2 prossaa veroa investoinnin arvosta, 1 prossa sijoituskunnalle ja toinen prossa vaikka valtiolle. Miljardista se tekee yhteensä 20 miljoonaa. Prosenteissa keskuksen rakentajalle pikku juttu kokonaisarvoon nähden.

Ei poista varsinaista ongelmaa, sitä että datakeskukset on Suomelle jalostusarvoltaan huonohkoja.

 

[Husky]

Tumpeloministeri, joka vedettiin A-studiossa kölin ali pahemmin kuin ikinä, sanoo: jatkossa tällainen on laitonta, mutta valitettavasti nyt ei voi rangaista.

Kuinkahan tumpelolle käy seuraavissa vaaleissa.

Kysymys on, että tuliko isot poijjaat lakimiehineen banaanivaltioon?

No lakia muutetaan nyt ja sitten tavis, joka astuu 20ha hakkuissaan harmaalle alueelle vahingossa, niin istuu linnassa kyllä.

 

[kotte]

Ei poista varsinaista ongelmaa, sitä että datakeskukset on Suomelle jalostusarvoltaan huonohkoja.

Business Finlandin johtajan yksi idea vaikutti olevan, että kompenttien ja järjestelmien rakennusvaiheen toimituksen ohella olisi mahdollisuus, jos keskuksen rakennuttajien kanssa pääsisi yhteistyösuhteeseen esimerkiksi suomalaisten tekoälyinnovaatioiden liittämiseksi keskuksen operoijan välittämien palveluiden kylkeen lisäarvotuotteeksi tms. Jonkinlainen merkittävä käyttökiintiö keskuksen palveluista omien palvelutuotteiden integrointikehitystyöhön voisi olla yksi mahdollinen vastakaupan kohde.

 

[fraatti]

Tuossa business finlandin kaiffarin artikkeli, jos jollain ei ole sattunut silmiin.

”Valot pururadalle” ei saa riittää, kun kunta suostuu ottamaan datakeskuksen, sanoo Business Finlandin pomo

Kunnat tyytyvät pikkuiloihin neuvotteluissa datakeskusten kanssa. Pääjohtaja vaatii, että valtio puuttuu peliin.

yle.fi

 

[janti]

Käänne: Datakeskukset siirretään sähköjonon hännille, koska vyöry yllätti viranomaiset: ”Tilanne muuttui nopeasti”
Uusi laki voi viivästyttää uusien datakeskuksien rakentamista jopa vuoden.

Käänne: Datakeskukset siirretään sähköjonon hännille, koska vyöry yllätti viranomaiset: ”Tilanne muuttui nopeasti”

Uusi laki voi viivästyttää uusien datakeskuksien rakentamista jopa vuoden.

yle.fi

 

[Intolento]

Käänne: Datakeskukset siirretään sähköjonon hännille, koska vyöry yllätti viranomaiset: ”Tilanne muuttui nopeasti”
Uusi laki voi viivästyttää uusien datakeskuksien rakentamista jopa vuoden.

Käänne: Datakeskukset siirretään sähköjonon hännille, koska vyöry yllätti viranomaiset: ”Tilanne muuttui nopeasti”

Uusi laki voi viivästyttää uusien datakeskuksien rakentamista jopa vuoden.

yle.fi

Toivoisin, että lupamenettelyjä/sääntöjä/lakeja/määräyksiä kiertävät tai rikkovat toimijat joutuisivat viivästysten ja selvitysten takia muuttuneiden aikataulujensa kanssa uuden suunnitteilla olevan lain mukaisesti jonon hännille. Varsinkin sellaiset toimijat, joiden toiminta muuten jäisi sanktioimatta.

 

[jsalmika]

Maksumuurin takana:

HS Muhoksella

Kunnan rakennustarkastaja sanoo, että häntä ”painostettiin joka puolelta”​

Airaksinen sanoo keskustelleensa Googlen ja hankkeen pääsuunnittelijan kanssa maisematyöluvasta monta kuukautta. Airaksinen ei suostunut antamaan maisematyölupaa.

”Sitten ne hoksasivat sen 109-pykälän.”

Googlen ja hankkeen pääsuunnittelijan lakimiehet ilmoittivat, että alueella aloitetaan valmistelevat työt rakentamislain pykälän 109 perusteella. Pykälässä luetellaan töitä, joita saa tehdä ennen varsinaisen työn aloittamista maisematyölupaa noudattaen. Esimerkiksi puiden kaataminen mainitaan pykälässä.

 

[kotte]

Käänne: Datakeskukset siirretään sähköjonon hännille, koska vyöry yllätti viranomaiset: ”Tilanne muuttui nopeasti”

Pääministeri äskeisellä Yle:n haastattelutunnilla totesi, että datakeskus voi päästä lähemmäs jonon alkupäätä, jos osallistuu tarvitsemansa sähkön tuottamiseen tarvittavan kapasiteetin rakentamiseen. Hän ei tarkentanut, täytyykö osallistua sekä energian että tehon tuottamiseen (jälkimmäinen viittaa säätövoimaan), mutta tuntuisi kohtuulliselta, että molempien. Sellaiset keskukset, jotka laskevat vain markkinoilta ostettavaan sähköön tuottamatta hyötyä muille kuin ulkomaisille omistajilleen, joutavat hännille jäädäkin.

 

[harb]

Vähän hankala paikka siinä mielessä että pitäisi olla kilpailukykyinen pohjoismaisella markkinalla mutta samaan aikaan mahdollisimman hyvin pitää haitat kurissa ja maksimoida hyödyt

Huonoin mahdollinen vaihtoehto olisi jos Norja ja Ruotsi nappaavat kaiken liiketoiminnan ja Suomen rooliksi jää toimittaa sähköä pohjoismaiselle markkinalle.

Sähkön hinnan nousulle ei kuitenkaan voi mitään.

 

[fraatti]

Käänne: Datakeskukset siirretään sähköjonon hännille, koska vyöry yllätti viranomaiset: ”Tilanne muuttui nopeasti”
Uusi laki voi viivästyttää uusien datakeskuksien rakentamista jopa vuoden.

Käänne: Datakeskukset siirretään sähköjonon hännille, koska vyöry yllätti viranomaiset: ”Tilanne muuttui nopeasti”

Uusi laki voi viivästyttää uusien datakeskuksien rakentamista jopa vuoden.

yle.fi

Hyvä että vihdoin on tunnustettu että nyt on homma karahtamassa kiville oikein isosti ja hanskat on laitettu käsiin. Tämä on toki vain yksi ongelmista. Omasta mielestä nämä merkit ovat olleet jo pidemmän aikaa kyllä nähtävillä että mitä sieltä on tulossa. Ja vaikka tämä voimaan tuliskin, se saattaisi estää vain entistä suuremman tsunamin.

Kävin mielenkiinnosta kurkkaamassa että millaisia lausuntoja tästä oli tehty. Niitä oli ilmaantunut 174 kpl /180 000 sanaa, joten kieltäydyin kunniasta ja lausuntojen lukemisesta ja tein vain yhteenvedon luettavaksi. Tuossa, jos sattuu kiinnostamaan. Jännä että FG on nostanut vielä tikunnokkaan että vanhan kapasiteetin vajastaminen omaan käyttöön ei muuta mitään. Lienee saaneen pontensa tuosta google tempusta, joka taisi kääntyä kyllä itseään vastaan. Samassa myös Fortumilta myönnetään että tulossa on myös hintapommi, vaikka sitkeimmät täälläkin ovat väittäneet vastaan. Verkon rakentamiskustannuksista kaikki näyttävät olevan samaa mieltä ja ne pitäisi kuulua liittymän tarvitsijalla. Nyt siihen laskuun osallistuu kaikki.

Spoileri: Mitä datakeskusten liittymisjonosta (etusijamenettely) lausuttiin?

Mitä datakeskusten liittymisjonosta (etusijamenettely) lausuttiin? Kävin läpi kaikki 174 lausuntoa

TEM:n esityksessä kotitaloudet ja alle 3 MW:n kohteet liitetään sähköverkkoon ensin. Yli 10 MW:n datakeskukset päätyvät kolmanteen ryhmään, elleivät ne sitoudu joustamaan 80 % tehostaan [1]. Lausuntoaika päättyi 9.10. Luin kaikki lausuntopalvelun 174 lausuntoa [2] ja ryhmittelin ne lausujan mukaan. Kannat ovat omaa luokitteluani, ja omat arvioni on merkitty.

Pääkuva [oma luokittelu]: 67 % kannattaa (useimmat muutoksin), 19 % on kriittisiä ja 12 % palauttaisi esityksen valmisteluun. Tavoitteesta ollaan lähes yksimielisiä, toteutuksesta ei.

Kuka sanoi mitä

• Kuluttajajärjestöt ja KKV kannattavat ja haluavat lain nopeasti voimaan. Kuluttajaliiton mukaan hankkeet eivät saa "nostaa sähkön hintaa kuluttajille" [3]. Omakotiliitto vaatii, etteivät datakeskusten verkkoinvestoinnit siirry kotitalouksien siirtomaksuihin [4].
• Energiavirasto rajaisi menettelyn ruuhka-alueisiin ja poistaisi joustositoumuksen kokonaan. Sen mukaan kilpailun rajoittaminen näkyy lopulta "kalliimpana sähkölaskuna loppuasiakkaalle" [5].
• Fingrid on tiukin: menettely koko maahan, ja joustoksi kelpaisi vain uusi, enintään 36 kk vanha kapasiteetti. Olemassa olevan voimalan myynti datakeskukselle ei riittäisi [6]. Wärtsilä on samaa mieltä.
• Jakeluverkkoyhtiöt rajaisivat menettelyn ruuhka-alueille. Menettelyn kulut ne kohdistaisivat suurille liittyjille, "eikä menettely näin vaikuttaisi pienempien asiakkaiden verkkopalveluhintoihin" (Elenia) [7].
• Energiayhtiöt pitävät menettelyä viimesijaisena keinona. Fortum on kriittinen, mutta myöntää kasvun herättävän "huolta hinnoista". Helen palauttaisi esityksen.
• Datakeskukset vastustavat: ne haluavat samat rajat kuin muille, menettelyn vain ruuhka-alueille ja siirtymäsuojan. Datakeskusteollisuus huomauttaa osuvasti, ettei esityksessä ole lainkaan arviota vaikutuksesta sähkön hintaan [8].
• Teollisuus ja EK: priorisointi ei lisää verkkoa. Olemassa olevien tehtaiden tehonkorotukset pitäisi arvioida vain lisätehon perusteella.
• Itä-Suomen kunnat ja kauppakamarit vastustavat, koska tutkarajoitteet estävät tuulivoiman ja siten tuotantositoumuksen. Pohjois-Savon liitto puolestaan priorisoisi teollisuutta datakeskuksiin nähden vielä enemmän. Sen mukaan datakeskukset voivat "nostaa sähkön kuluttajahintoja merkittävästikin" [9].
• Ympäristöjärjestöt sulkisivat fossiilisen kaasun pois joustosta. Akku- ja vetyala haluavat löysemmät ehdot.
• Yksityishenkilöt ovat suorimpia. Marko Ruotsalaisen mukaan esitys ratkaisee verkon niukkuuden, "ei tehon riittävyyttä pitkillä kylmillä ja vähätuulisilla jaksoilla", ja sen riski jää kotitalouksille [10].

Mitä tämä tarkoittaa sähkölaskulle? [oma arvio]

• Vuosi 2030 ei muutu. Laki ei koske jo tehtyjä liittymissopimuksia, ja niitä on Fingridin mukaan lähes 5 GW [11]. Mallini mukaan datakeskukset nostavat hintaa 2030 edelleen noin +15 €/MWh, sähkölämmitteiselle omakotitalolle noin +415–425 € ja kerrostaloasunnolle noin +40 € vuodessa [M1].
• Vuosi 2035 ratkeaa joustositoumuksessa. Jos datakeskukset joutuvat tuomaan uutta säätövoimaa (Fingridin linja), vaikutus on mallissani noin +14,5 €/MWh, omakotitalolle noin +340 € vuodessa. Jos uutta säätövoimaa tulee enintään 1 GW, vaikutus on noin +27,5 €/MWh eli noin +780 € vuodessa [M1]. Energiaviraston ja datakeskusten löysempi linja vie kohti jälkimmäistä. Akut eivät auta päivien mittaisissa tyynissä pakkasjaksoissa.
• Verkkomaksuissa ollaan harvinaisen yksimielisiä: menettelyn kustannukset halutaan suurille liittyjille. Kantaverkon noin 5,2 mrd €:n investoinnit maksavat silti kaikki sähkönkäyttäjät [12].

Kuluttajien ääni oli lausunnoissa selvä mutta ohut: kolme järjestöä, KKV ja muutama yksityishenkilö. Valtaosa elinkeinoelämästä haluaa esityksen löysemmäksi ja hitaammaksi.

Lähteet
[1] TEM: Luonnos HE:ksi sähkömarkkinalain muuttamisesta (etusijamenettely), 18.9.2026. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirj...58-911a-9e0a9204cca0/KIRJE_20260918125422.PDF
[2] Lausuntopalvelu.fi: Lausunnot VN/24069/2026, 174 lausuntoa 23.9.–10.10.2026. https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/P...oposalId=a9038003-f60c-4a49-8236-31a1f2914975
[3] Kuluttajaliitto: lausunto, 9.10.2026. URL kuten [2].
[4] Suomen Omakotiliitto: lausunto, 9.10.2026. URL kuten [2].
[5] Energiavirasto: lausunto, 9.10.2026. URL kuten [2].
[6] Fingrid: lausunto, 9.10.2026. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirj...b5d8-94706a07abbf/LAUSUNTO_20261009075244.PDF
[7] Elenia: lausunto, 8.10.2026. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirj...bd88-4b528e25d49f/LAUSUNTO_20261008170904.PDF
[8] Datakeskusteollisuus ry: lausunto, 10.10.2026. URL kuten [2].
[9] Pohjois-Savon liitto: lausunto, 8.10.2026. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirj...9b52-bf8c5dfe9b9f/LAUSUNTO_20261008171109.PDF
[10] Marko Ruotsalainen: lausunto, 28.9.2026. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirj...aaac-27bbfe26c6b5/LAUSUNTO_20261005111502.pdf
[11] Fingrid: Sähkönkulutus on kääntymässä voimakkaaseen kasvuun, 18.8.2026. https://www.fingrid.fi/ajankohtaist...asvuun--rinnalle-tarvitaan-lisaa-saatovoimaa/
[12] Marjut Suonpää: lausunto, 9.10.2026. URL kuten [2].

[M1] Oma markkinamalli ja loppuraportti Datakeskusbuumi ja sähkön hinta, 8.10.2026.

Pidempi versio pdf:nä.

 

[Husky]

^"Samassa myös Fortumilta myönnetään että tulossa on myös hintapommi, vaikka sitkeimmät täälläkin ovat väittäneet vastaan"

Noniin. Siitä että tällä palstalla epäili voiko noin käydä, syntyi kaspamyrsky josta ajallisesti ei ole kauaa. Toivoisin jatkossa sellaista arvostusta toisiin ihmisiin ja heidän mielipiteisiinsä, että ollaan normaalisti eri mieltä, ilman että aletaan pilkata hlökohtaisella tasolla. Kiitos

 

[Husky]

Maksumuurin takana:

Miten voi noudattaa maisemalupaa jos maisemalupaa ei ole annettu

 

[fraatti]

Vehveläinen ottanut kantaa datakeskubuumiin myös.

Tällä keinolla professori korjaisi sähkömarkkinat

Aalto-yliopiston työelämäprofessori Iivo Vehviläinen katsoo, että valtion pitäisi selvittää paremmin datakeskusten vaikutukset ja vaatia Suomeen tulevilta yhtiöiltä enemmän.

www.iltalehti.fi

 

[jsalmika]

Miten voi noudattaa maisemalupaa jos maisemalupaa ei ole annettu

109§, jolla Google oikeuttaa toimintansa ja johon vetoamalla ainakin yhtä virkamiestä hämmennettiin:

Sallittuja toimenpiteitä ennen rakennustyön aloittamista ovat kaivaminen, louhiminen, puiden kaataminen ja muu näihin verrattava rakentamista valmisteleva toimenpide noudattaen, mitä maisematyöluvasta säädetään.

Maisematyöluvasta puolestaan säädetään toisaalla (53§) Rakentamislaissa:

Lupaa ei myöskään tarvita rakentamishanketta valmisteleviin välttämättömiin toimenpiteisiin, jotka liittyvät lainvoimaisen kaavan toteuttamiseen.

Muhoksen paljaaksihakatulla alueella ei ole voimassa lainvoimaista kaavaa. Itselläni meni vajaa viisi minuuttia noiden asioiden kaivamiseen, joten mitähän virkamiehet tekevät leipänsä eteen... Paitsi ovat voideltavissa.

Uutisoinnissa keskitytään ympäristövaikutusten arvointiin ja siihen siitä ettei sitä ole tehty. Käsittääkseni ensin tulee kuitenkin olla voimassa asemakaava, jonka jälkeen voidaan vasta suunnitella kaavan mukaisesti ja hakea rakennuslupia projekteille, jotka mahdollisesti edellyttävät yva-prosessia. Vasta siinä vaiheessa kun lupa on myönnetty voi alkaa toteuttamaan "välttämättömiä valmistelevia töitä" yva-prosessin etenemistä ja lopputulosta odotellessa. Tässä hankkeessa ei siis ole tälläkään hetkellä asemakaavaa voimassa, ja on ilmeisesti Muhoksen kunnan myötävaikutuksella oikaistu aika monella tapaa - sillä onhan se ehdollinen 26 miljoonaa euroa aikamoinen houkutin. Puhutaan todennäköisesti virkarikkomuksista niin kunnassa kuin mahdollisesti ELY-keskuksessakin, ja Googlen puolella on puolestaan ollut sitten omat harmaan alueen kuvionsa.

 

[kotte]

Käsittääkseni ensin tulee kuitenkin olla voimassa asemakaava, jonka jälkeen voidaan vasta suunnitella kaavan mukaisesti toimenpiteitä, jotka mahdollisesti edellyttävät yva-prosessia. Tässä hankkeessa ei siis ole asemakaavaa voimassa, ja on ilmeisesti Muhoksen kunnan myötävaikutuksella oikaistu aika monella tapaa - sillä onhan se ehdollinen 26 miljoonaa euroa aikamoinen houkutin. Puhutaan todennäköisesti virkarikkomuksista.

Kaavahan ei ole savuttanut lainvoimaa, koska siitä on valitettu. Joskushan valitukset johtavatkin tulokseen ja kaavaa on muutettava. Tämä nimenomainen tapaus sen sijaan vaikuttaa lähtökohdiltaan sellaiselta, että valitukset hylätään, ellei kunta sitten ole itse tyrinyt aika pahasti kaavatyössä, jolloin kaava saavuttaa lainvoiman. Tietenkin asia voi pitkittyä, jos valittajat saavat luvan valittaa ylempään asteeseen.

Esillä olevan kaltaisissa tapauksissa on myös usein mahdollista aloittaa työt, vaikka luvitus on kesken sitoumuksella, että tehdyt valmistelutyöt ennallistetaan, ellei lupia myöhemmin heru. Tässä tapauksessa ennallistus metsämaaksi olisi metsälain taustaa vasten aivan mahdollinen teknisessä mielessä, vaikkakin kallis projekti. Ennallistumiskustannukset ovat kuitenkin melko mitättömät siihen nähden, miten kallista hanketta ollaan viemässä eteen päin. Ainakin pääkaupunkiseudulla energiayhtiöiden touhuissa on usein sovellettu moisia ennakointeja (Microsoft kuitenkin odotti aivan säntillisesti lupien lainvoimaa ennen kuin käynnisti datakeskusten rakentamistyöt).

 

[jsalmika]

Esillä olevan kaltaisissa tapauksissa on myös usein mahdollista aloittaa työt, vaikka luvitus on kesken sitoumuksella, että tehdyt valmistelutyöt ennallistetaan, ellei lupia myöhemmin heru.

Mutta onko luvitus "kesken", vai eikö lupaa ole edes voinut vielä faktisesti hakea - siis lupaprosessi ei ole käynnistynyt koska lainvoimaista kaavaa ei ole? Siinä tapauksessa tuskin on mahdollista aloittaa mitään alustavia töitä - omaa metsää on toki mahdollista kaataa ihan muuten vaan (ei siis rakennusten alta) muttei sitäkään varmaan ihan miten paljon tahansa ja vieläpä ilmoittamatta etukäteen jonnekin.

 

[kotte]

Mutta onko luvitus "kesken", vai eikö lupaa ole edes voinut vielä faktisesti hakea - siis lupaprosessi ei ole käynnistynyt koska lainvoimaista kaavaa ei ole?

Ei voi ennen kaavan lainvoimaa noin suuressa hankkeessa, mutta ympäristölupiin voi välistä saada tuollaisia ennakkoaloitusmahdollisuuksia, jos ennallistaminen on periaatteessa ja tarkemmin analysoitaessa rahalla mahdollista.

Käsittääkseni tuollaiseen laitokseen liittyy välttämättä toimintoja, jotka edellyttävät ympäristölupaa varavoiman, päämuuntajien, jäähdytysjärjestelyiden ja vastaavien osalta ainakin, ja kaiketi moinen suuri kokonaisuus kaiken sellaisen seurauksena myös (nyt on jonkinlainen selvitysvaihe meneillään, missä kaiketi ehdot ja vaatimukset tarkentuvat, olettaen, että kaavoitus aikanaan saa lainvoiman).

 

[tet]

Mutta säätövoimaa edellyttävien tilanteiden ennustetaan yleistyvän ja siksi on esitetty kapasiteettimarkkinoiden perustamista (Suomeenkin), eli tavalla tai kerätään lähteestä tai toisesta tai usemmasta rahoitus, jolla pyydetään tarjouksia (Fingridin ja energiaviranomaisten määrittelemien ehtojen perusteella) säätö- ja varakapasiteetin toteuttamisesta, ylläpidosta ja sitovasta palvelulupauksesta ja valitaan sitten toteuttajat luotettavuus-/laatu-/hintakriteereillä. Kapasitteettitoimija sitoutuu tuottamaan sähköä tietyllä teholla verkkoon sääolosuhteista riippumatta, kun käsky käy. Kapasiteettikorvauksen ohella saa tyypillisesti hyväkseen sähköstä myös sen hetkisen vuorokausi- tai säätöhinnan, jos nuo ovat määrättävissä, miten ehdot sitten onkin sovittu.

Sen verran haluaisin lisätä, että kyllähän meillä nykyisinkin on kapasiteettimarkkinat kaikissa säätötuotteissa. Toki ne ovat pääosin tuntimarkkinoita, vuorokaudeksi kerrallaan. Mutta FCR-reserveissä on myös vuosimarkkinat. Tälle vuodelle Fingrid tosin ei ole ostanut FCR-N -reserviä vuosimarkkinalta. FCR-D -reserviä (eli taajuusohjattua häiriöreserviä) on ostettu vuosisopimuksella 237 MW ylössäätöön ja 163 MW alassäätöön.

 

[jsalmika]

Ei voi ennen kaavan lainvoimaa noin suuressa hankkeessa, mutta ympäristölupiin voi välistä saada tuollaisia ennakkoaloitusmahdollisuuksia, jos ennallistaminen on periaatteessa ja tarkemmin analysoitaessa rahalla mahdollista.

Ennallistaminen on ehkä hieman suhteellinen käsite tässä, kun metsän tilalle tullee massiivisia rakennuksia, rakennetaan teitä ym. maanpäällistä infrastruktuuria ja ilman massiivisia purkutöitä ennallistettavissa olevia maa-alueita ei välttämättä ole kovinkaan suuri osa koko avohakatusta maa-alueesta. Aito ennallistamisen silloin kun suoritetaan avohakkuu pelkäsrään metsänhoidollisena toimenpiteenä, jätetään pari puuta sinne tänne siementämään ja istutetaan myös uutta, on eri asia.

Mutta Googlehan osti jo mielestään synninpäästön lupaamalla istuttaa kompensaatiota metsää paljastamatta kuitenkaan jostain syystä vielä minne - ja kompensaatioalueen pinta-alakin taisi olla ainoastaan noin puolet Oulunjokivarren tämänhetkisestä kuralammikosta.

 

[jmaja]

Hyvä että vihdoin on tunnustettu että nyt on homma karahtamassa kiville oikein isosti ja hanskat on laitettu käsiin. Tämä on toki vain yksi ongelmista. Omasta mielestä nämä merkit ovat olleet jo pidemmän aikaa kyllä nähtävillä että mitä sieltä on tulossa. Ja vaikka tämä voimaan tuliskin, se saattaisi estää vain entistä suuremman tsunamin.

Eihän toi ratkaise ongelmaa kuin verkon rakentamisen, stabiilisuuden ja sähkön absoluuttisen riittävyyden kannalta. Edes Fingridin 80% jousto ei varmasti liity sähkön hintaan.

 

[kotte]

Ennallistaminen on ehkä hieman suhteellinen käsite tässä, kun metsän tilalle tullee massiivisia rakennuksia, rakennetaan teitä ym. maanpäällistä infrastruktuuria ja ilman massiivisia purkutöitä ennallistettavissa olevia maa-alueita ei välttämättä ole kovinkaan suuri osa koko avohakatusta maa-alueesta. Aito ennallistamisen silloin kun suoritetaan avohakkuu pelkäsrään metsänhoidollisena toimenpiteenä, jätetään pari puuta sinne tänne siementämään ja istutetaan myös uutta, on eri asia.

Viittasin lähinnä siihen, mitä on tehty tähän mennessä. Avohakkuun jäljiltä on yleensä istutettava uudet taimet tilalle, suuren aukion luonnollista metsittymistä pidetään liian hitaana. Rakentamisen edellyttämät ajotiet pystytään yleensä kaivamaan materiaaleineen pois ja palauttamaan pois siirretty pintamaa takaisin tilalle. Paalutuksia tms. rakennelmia ei tuossa vaiheessa vielä liene tehty. Onhan tavanomaisessa järeässä metsähoidossa juuri avohakkuiden jäljiltä harjoitettu maaperän muokkaamista kuten auraamista puiden istutuksen onnistumisen turvaamiseksi.

 

[Espejot]

Datakeskusten rakenamiseesa - tai oikeastaan niiden vastustamisessa - on nähtävissä NIMBY asenetta. Tekoälyn hyödyt nähdään ja sitä käytetään mutta sitä ei haluta että tekoäly käyttää samaa sähköä kuin minä. Ajatus että tekoälyn valmistajaa edelleytetään rakentavan omaa kapasiteettia hidastaa datakesusten rakentamista ja tällä hetkellä kaikilla on kiire. Ja tietysti nostaa kustannuksia mutta olen ymmärtänyt että sillä ei ole niin suurta merkitystä. Mutta kun katsoo AI firmojen tulosta niin tuottoa täytyy saada jostakin. Niin tai näin, olisihan se hyvä että AI käytäjät masavat omat kulunsa. Mutta nythän asiaa katotaan vain kansalisen edun nimissä eli sysätäisiin sähkön hinnan nousu muualle. Mutta onhan se hyvä että asiaa pallotellaan.

Kaksi kolleega on töissä datakeskuksissa ja kyselin että mitä sinne tulee suomesta ja mitä ulkomailta. IV koneet kiinasta mutta putkimateriaalit Suomesta. IV kanavat tehdään ruostomatomasta koska akkumateriaalit ei pidä sinkistä. Saikki putkistojen hitsausaumat yksilöidään ja tiedot merkitään ylös. Aika loppui kesken lisäkysymyksille...

 

[Tifo]

Tuli yllättävä uutinen USAsta. Siellä toimii valtakunnallinen lennokkiliitto AMA. Liitto omistaa 440 hehtaarin suuruisen lennokkikentän Indianassa. Nyt liiton hallitus on valmistellut salassa kentän myyntiä datakeskuskäyttöön mutta asia tuli julki kun yksi hallituksen jäsen vastustaa sitä tai ainakin sitä että se tehdään jäseniltä salassa. Kaupassa puhutaan jostain 20 miljoonan suuruusluokasta.
Jäsenissä on herätty vastustamaan hanketta ja käynnissä on nimien keräys ylimääräisen jäsenkokouksen järjestämiseksi. Saas nähdä mitä tulee tapahtumaan. Alla kentän esittely.

Visit AMA

The Academy of Model Aeronautics is a nonprofit community of enthusiasts who come together to celebrate model aviation.

www.modelaircraft.org

 

[kotte]

Mutta nythän asiaa katotaan vain kansalisen edun nimissä eli sysätäisiin sähkön hinnan nousu muualle.

Olen samaa mieltä, että moinen asennepainotus eli oma uskottu etu paistaa monen datakeskusboomia arvostelevan kommenttaattorin sanoman päämotivaattorina.

Tämä samalla haittaa suuresti aiheeseen liittyvää asiallista keskustelua. Esimerkiksi sähköliittymien priorisointi on aivan asiallinen aihe, mutta ei alkeellisella ja käytännössä saveen vievällä kategorisoinnilla kuten datakeskus vs. vientiteollisuus (mitä jälkimmäinen sitten onkin). Yleisesti ottaen mahdolliset rajoitukset, vaatimukset tai tuet olisi pohdittava hyvin tarkasti, asiantuntevasti, joustavasti ja tulevaisuuden näkymiin projisoiden. Jos niitä laaditaan populistisen perustein, voi odottaa vain ala-arvoista laatua ja lopputulosta, joka on huonompi kuin olla tekemättä mitään asialle.

 

[tet]

Kaksi kolleega on töissä datakeskuksissa ja kyselin että mitä sinne tulee suomesta ja mitä ulkomailta. IV koneet kiinasta mutta putkimateriaalit Suomesta. IV kanavat tehdään ruostomatomasta koska akkumateriaalit ei pidä sinkistä. Saikki putkistojen hitsausaumat yksilöidään ja tiedot merkitään ylös. Aika loppui kesken lisäkysymyksille...

Akkumateriaalit eivät pidä sinkistä? Datakeskuksessa? Avaatko vähän, mitkä akut datakeskuksessa ovat alttiina ilmanvaihtoputkien sinkille?

 

[Husky]

Yleisesti ottaen mahdolliset rajoitukset, vaatimukset tai tuet olisi pohdittava hyvin tarkasti, asiantuntevasti, joustavasti ja tulevaisuuden näkymiin projisoiden. Jos niitä laaditaan populistisen perustein, voi odottaa vain ala-arvoista laatua ja lopputulosta, joka on huonompi kuin olla tekemättä mitään asialle.

Kyllä, ellei pohdita noita asioita ensin tarkasti, on parempi olla tekemättä mitään, eikä hääriä ymmärtämättä mitä on tekemässä.

 

[Espejot]

Akkumateriaalit eivät pidä sinkistä? Datakeskuksessa? Avaatko vähän, mitkä akut datakeskuksessa ovat alttiina ilmanvaihtoputkien sinkille?

Ei päästy niin pitkälle. Voi olla että oli ymmärtänyt väärin että asia liittyy oikeasti sinkin yhteensopivuuteen muuten mutta IV kanavat tehtiin ruostumattomasta, tusksin on siitä erehtynyt. RST kanavat on kallista joten tuskin turhan päiten sitä pistävät. Joten jos mitä on datakeskuksen ilmassa mistä sink ei pidä ja joka ei liity akkuihin?

 

[pökö]

Kaksi kolleega on töissä datakeskuksissa ja kyselin että mitä sinne tulee suomesta ja mitä ulkomailta. IV koneet kiinasta mutta putkimateriaalit Suomesta. IV kanavat tehdään ruostomatomasta koska akkumateriaalit ei pidä sinkistä.

Tähän senverran että itsekin olen datakeskuksessa touhunnut. Siinä kohteessa kanavat on tavallista kuumasinkittyä kuten sähköhyllytkin, myös kannakkeet ja mutterit/ruuvit tietyissä tiloissa samaa.

Akkumateriaalit eivät pidä sinkistä? Datakeskuksessa? Avaatko vähän, mitkä akut datakeskuksessa ovat alttiina ilmanvaihtoputkien sinkille?

Akkuihin en ota kantaa mutta datasaleissa sähkösinkityt nippeli ei ole suotavia, joissain oloissa niistä ilmeisesti irtoaa mikroskooppista hippua ilmaan. Irtoaako vai ei, en tiedä mutta tämä tullut kahdessa kohteessa esiin.

 

[jsalmika]

Yleisesti ottaen mahdolliset rajoitukset, vaatimukset tai tuet olisi pohdittava hyvin tarkasti, asiantuntevasti, joustavasti ja tulevaisuuden näkymiin projisoiden. Jos niitä laaditaan populistisen perustein, voi odottaa vain ala-arvoista laatua ja lopputulosta, joka on huonompi kuin olla tekemättä mitään asialle.

Hienon kuuloisia lauseita mutta annapa joku esimerkki kahdesta edellä mainitsemastasi toimintavasta, ja täsmennä erityisesti myös miten ne eroavat "tulevaisuuden näkymiin projisoinnin" suhteen niin samalla selviää sekin mitä se tarkoittaa.

Itselläni ei ole mitään datakeskuksia vastaan - tulkoot vaikka Malmin lentokentälle jos tila vaan riittää - mutta ei liene kohtuutonta edellyttää että sen sijaan että korvamerkitään nykyisten sähköntuottajien tuottamaa energiaa joko sijoitetaan rahaa niin että ne voivat rakentaa lisäkapasiteettia, joka on käytettävissä ennen kuin datakeskus saa käynnistysluvan, tai toteutetaan aivan uusia sähköntuotantolaitoksia joiden niidenkin tule olla valmiina ennen kuin pannaan datakeskuksen töpseli seinään.

 

[kotte]

Hienon kuuloisia lauseita mutta annapa joku esimerkki kahdesta edellä mainitsemastasi toimintavasta, ja täsmennä erityisesti myös miten ne eroavat "tulevaisuuden näkymiin projisoinnin" suhteen niin samalla selviää sekin mitä se tarkoittaa.

Ei rajoituksia voi tehdä laitoksen nimikkeen pohjalta, vaan vaikutusten pohjalta. Esimerkiksi datakeskus, joka ostaa sähkönsä ulkoa, ei investoi sähkön tuotantoon millään tapaa ja käyttää sähköä suhteellisen tasaisesti ei ole erityisen toivottava sähköverkkoon liittyjä. Sen sijaan datakeskus, joka investoi sähkökulutuskapasiteettinsa verran uusiutuvaan sähköntuotantoon, järjestää varatehon sähkön niukkuuden tai jopa korkeiden hintajaksojen osalta joko syöttämällä tehoa verkkoon tai irrottamalla kulutuksensa verkosta ja toimimalla riittäviin käyttöjaksoihin kykenevällä varavoimalla tai pystyy uskottavasti merkittävään kulutusjoustoon omassa sähkönkulutuksessaan sähkön hinnan perusteella sekä kompensoi uskottavasti mahdollisesti käyttämänsä fossiilienergian tavalla tai toisella, ovat vähintään melko toivottavia liittyjiä.

Eli täytyisi ensin laatia profiilikuvauksia erilaisista sähkön käyttö- ja tuotantosuunnitelmista konkreettiselta pohjalta ja arvioida sitten noiden vaikutukset. Tämä siis vain yleisperiaatteena siitä, mitä pitäisi tarkastella yksityiskohdittain ja laajasti kerättyä kriteeristöä vastaan.

 

[jsalmika]

Mikäli Suomi on kiinnostava sijoittamiskohde muustakin kuin siitä syystä että täällä pääsee tulemaan ns. valmiiseen pöytään sähkönsaanin suhteen kun kantaverkko on laaja ja laadukas, niin laitoksilta voinee edellyttää yllä kuvattuja "toivottavan liittyjän" suunnitelmia ja toimenpiteitä, tai muuten ei tarvitse edes hakata toiveikkaana metsää laitoksen alta. Ja mikäli hakkaa niin ei tarvitse rakentaa vaan voi heti aloittaa ennallistamisen.

 

[Pumppu-Ansu]

2% datakeskusvero. 2 prossaa veroa investoinnin arvosta, 1 prossa sijoituskunnalle ja toinen prossa vaikka valtiolle. Miljardista se tekee yhteensä 20 miljoonaa. Prosenteissa keskuksen rakentajalle pikku juttu kokonaisarvoon nähden.

Espejot totesi:
Ei poista varsinaista ongelmaa, sitä että datakeskukset on Suomelle jalostusarvoltaan huonohkoja.

Mitä se parempi jalostusarvo tarkoittaa? Tarkoittaa lisää rahaa. Verolla sitä saa. Datakeskusksen valmistumisen jälkeen vielä lisäksi 2:n promillen vuosimaksu investoinnin arvosta.

 

[Espejot]

Espejot totesi:
Ei poista varsinaista ongelmaa, sitä että datakeskukset on Suomelle jalostusarvoltaan huonohkoja.

Mitä se parempi jalostusarvo tarkoittaa?

Tätä täytyy kysyä asiantuntijoilta joidenka mukaan datakeskusten ongelma on niiden matala jalostusarvo Suomelle.

 

[jiikoo]

Tätä täytyy kysyä asiantuntijoilta joidenka mukaan datakeskusten ongelma on niiden matala jalostusarvo Suomelle.

Ei se datakeskus tuota muuta kuin vaihtelevassa järjestyksessä ykkösiä ja nollia ja hukkalämpöä.

Sitten rakentamisen aikana työpaikkoja. Valmistuttuaan muutaman ihmisen työllistänee sijoitusmaassa ylläpidossa ja jotain kiinteistäveroa maksaa.

Joku autotehdas työllistäisi varmaan sata kertaa enemmän suomalaisia per kulutettu gigawattitunti sähköä.

Luultavasti alumiinisulattokin työllistäisi enemmän suomalaisia suhteessa energiankulutukseen kuin datakeskus.

Omasta mielestäni uusilta datakeskuksilta Suomessa voisi vaatia että tuottavat sitten Suomessa 24/7/365 vähintään saman määrän sähköä kuin kuluttavat ja tämä tulisi vaatia uutena rakennettavana kapasiteettina ja lisäksi että maksavat täysimääräisesti ne tarvittavat kantaverkon ja siirtoyhteyksien vahvistamisen mitä tarvitaan niitä varten. Noilla reunaehdoilla ne olisivat minusta ihan kannetettavia.

Nykyisillä ehdoilla niiden vaikutus Suomen talouteen ja suomalaisten talouteen on sama kuin kusisi housuun talvipakkasella kun palelee.

 

[jsalmika]

Jalostusarvollahan on perinteisesti tarkoitettu esim. sitä että jos metsää kaadetaan ja viedään tukkeina ulkomaille, jalostusarvo on matalampi kuin jos tukeista esim. sahataan lautaa, puristetaan lamellihirsiä ja rakennetaan hirsitaloja ulkomaille.

Jalostusarvon käsite liittyen itse datakeskuksiin on siis kaukaa haettu. Samaten sen "tuotteiden" jalostusarvon määrittäminen voi olla melko hankalaa, ja joka tapauksessa datakeskuksen sijaintimaa ei suoranaisesti hyödy tiedon jatkojalostamisesta käytännössä lainkaan.

Datakeskus on verrattavissa em. sahaan, eikä sillä itsellään oikein voisi kuvitella olevan jalostusarvoa edes "asiantuntijoiden" mielestä.
Tästä syystä pyytäisin @Espejot ia esittämään asiantuntijoihin vetoamisen sijaan lähteen sille miten datakeskusten jalostusarvo määritetään.

 

[jsalmika]

Ei se datakeskus tuota muuta kuin vaihtelevassa järjestyksessä ykkösiä ja nollia ja hukkalämpöä.

Sitten rakentamisen aikana työpaikkoja. Valmistuttuaan muutaman ihmisen työllistänee sijoitusmaassa ylläpidossa ja jotain kiinteistäveroa maksaa.

Rakentamisen aikainen työllistäminen ei liity millään tavalla jalostusarvoon.

 

[jsalmika]

Luultavasti alumiinisulattokin työllistäisi enemmän suomalaisia suhteessa energiankulutukseen kuin datakeskus.

Alumiinin sulatus vaatii aika lailla energiaa. Onko datakeskus vielä suurempi energiasyöppö?