Datakeskukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Juu silloin kun esim muisti oli kallista ja sitä oli vain hyvin rajallinen määrä.
Nykyään on enemmän mentaliteetti että ”kaupastahan saa lisää”. Eli mitään optimointi ei tehdä kuin aivan pakon edessä.
AI tulee vielä pahentamaan tilannetta.
Juu, erityisesti AI lähtee ajatuksesta, että kone "miettii" ihmisen puolesta ja koneen etumatka on valtava tietovarasto ja kyky yhdistellä ja vetää johtopäätöksiä koko tuon valtavan datamassan perusteella.

On tietenkin ymmärrettävä ajatus, että olisihan kaunista ja puhtoista, jos energian säästön ja työllisyyden takia ihmiset hoitaisivat työt ainakin oppimisen ja ajattelun osalta itse (raskaiden fyysisten töiden osalta toivo taitaa olla jo menetetty suurelta osin?). Ideologisesti ja kategorisesti sovellettuna moinen lintukotoajatus vain saattaa olla haihattelua ja suorastaan vaarallinen ajatus, joka vie ojasta allikkoon. Jos Suomessa pudotaan taloudellisesti merkittävän kehityksen kelkasta eikä päästä osalliseksi sijoituksista, joihin maailman tolkuton pääomamäärä tällä hetkellä suuressa määrin kanavoituu, viime vuosikymmenien taloudellinen loiva alamäki jatkuu tasaisena ja ennemmin tai myöhemmin on enää jäljellä aika vähän kykyä puolustaa sitä, mikä on puolustamisen arvoista ja puolustamisen arvoisestakin on jouduttu monelta osin luopumaan taloudellisten realiteettien takia.
 
Kuulosti että taas yksi hyväksyttäväksi laskettava taho (tavishan ei saa edes kysellä tällaisia asioita) lateli radiouutisissa madonlukuja datakeskuksista. Eli että pitäisi Suomellekin vaatia jotakin. Busines Finladin joku johtaja oli, jos oikein kuulin. Tuolla varmaan on jotakin perustietoja kuinka bisnekset pitäisi hoitaa?

Mieleen tulee kyllä jotkin asekaupat. On aivan normaalia, että edellytetään vastakauppoja. Tämä keskustouhuilu taas näyttää juuri siltä banaanivaltiohommalta mitä pari professoria on sanonutkin
 
2% datakeskusvero. 2 prossaa veroa investoinnin arvosta, 1 prossa sijoituskunnalle ja toinen prossa vaikka valtiolle. Miljardista se tekee yhteensä 20 miljoonaa. Prosenteissa keskuksen rakentajalle pikku juttu kokonaisarvoon nähden.
 
Viimeksi muokattu:
2% datakeskusvero. 2 prossaa veroa investoinnin arvosta, 1 prossa sijoituskunnalle ja toinen prossa vaikka valtiolle. Miljardista se tekee yhteensä 20 miljoonaa. Prosenteissa keskuksen rakentajalle pikku juttu kokonaisarvoon nähden.
Ei poista varsinaista ongelmaa, sitä että datakeskukset on Suomelle jalostusarvoltaan huonohkoja.
 
Tumpeloministeri, joka vedettiin A-studiossa kölin ali pahemmin kuin ikinä, sanoo: jatkossa tällainen on laitonta, mutta valitettavasti nyt ei voi rangaista.

Kuinkahan tumpelolle käy seuraavissa vaaleissa.

Kysymys on, että tuliko isot poijjaat lakimiehineen banaanivaltioon?

No lakia muutetaan nyt ja sitten tavis, joka astuu 20ha hakkuissaan harmaalle alueelle vahingossa, niin istuu linnassa kyllä.
 
Ei poista varsinaista ongelmaa, sitä että datakeskukset on Suomelle jalostusarvoltaan huonohkoja.
Business Finlandin johtajan yksi idea vaikutti olevan, että kompenttien ja järjestelmien rakennusvaiheen toimituksen ohella olisi mahdollisuus, jos keskuksen rakennuttajien kanssa pääsisi yhteistyösuhteeseen esimerkiksi suomalaisten tekoälyinnovaatioiden liittämiseksi keskuksen operoijan välittämien palveluiden kylkeen lisäarvotuotteeksi tms. Jonkinlainen merkittävä käyttökiintiö keskuksen palveluista omien palvelutuotteiden integrointikehitystyöhön voisi olla yksi mahdollinen vastakaupan kohde.
 
Käänne: Datakeskukset siirretään sähköjonon hännille, koska vyöry yllätti viranomaiset: ”Tilanne muuttui nopeasti”
Uusi laki voi viivästyttää uusien datakeskuksien rakentamista jopa vuoden.
Toivoisin, että lupamenettelyjä/sääntöjä/lakeja/määräyksiä kiertävät tai rikkovat toimijat joutuisivat viivästysten ja selvitysten takia muuttuneiden aikataulujensa kanssa uuden suunnitteilla olevan lain mukaisesti jonon hännille. Varsinkin sellaiset toimijat, joiden toiminta muuten jäisi sanktioimatta.
 
Maksumuurin takana:
HS Muhoksella

Kunnan rakennustarkastaja sanoo, että häntä ”painostettiin joka puolelta”​

Airaksinen sanoo keskustelleensa Googlen ja hankkeen pääsuunnittelijan kanssa maisematyöluvasta monta kuukautta. Airaksinen ei suostunut antamaan maisematyölupaa.

”Sitten ne hoksasivat sen 109-pykälän.”

Googlen ja hankkeen pääsuunnittelijan lakimiehet ilmoittivat, että alueella aloitetaan valmistelevat työt rakentamislain pykälän 109 perusteella. Pykälässä luetellaan töitä, joita saa tehdä ennen varsinaisen työn aloittamista maisematyölupaa noudattaen. Esimerkiksi puiden kaataminen mainitaan pykälässä.
 
Käänne: Datakeskukset siirretään sähköjonon hännille, koska vyöry yllätti viranomaiset: ”Tilanne muuttui nopeasti”
Pääministeri äskeisellä Yle:n haastattelutunnilla totesi, että datakeskus voi päästä lähemmäs jonon alkupäätä, jos osallistuu tarvitsemansa sähkön tuottamiseen tarvittavan kapasiteetin rakentamiseen. Hän ei tarkentanut, täytyykö osallistua sekä energian että tehon tuottamiseen (jälkimmäinen viittaa säätövoimaan), mutta tuntuisi kohtuulliselta, että molempien. Sellaiset keskukset, jotka laskevat vain markkinoilta ostettavaan sähköön tuottamatta hyötyä muille kuin ulkomaisille omistajilleen, joutavat hännille jäädäkin.
 
Vähän hankala paikka siinä mielessä että pitäisi olla kilpailukykyinen pohjoismaisella markkinalla mutta samaan aikaan mahdollisimman hyvin pitää haitat kurissa ja maksimoida hyödyt

Huonoin mahdollinen vaihtoehto olisi jos Norja ja Ruotsi nappaavat kaiken liiketoiminnan ja Suomen rooliksi jää toimittaa sähköä pohjoismaiselle markkinalle.

Sähkön hinnan nousulle ei kuitenkaan voi mitään.
 
Käänne: Datakeskukset siirretään sähköjonon hännille, koska vyöry yllätti viranomaiset: ”Tilanne muuttui nopeasti”
Uusi laki voi viivästyttää uusien datakeskuksien rakentamista jopa vuoden.
Hyvä että vihdoin on tunnustettu että nyt on homma karahtamassa kiville oikein isosti ja hanskat on laitettu käsiin. Tämä on toki vain yksi ongelmista. Omasta mielestä nämä merkit ovat olleet jo pidemmän aikaa kyllä nähtävillä että mitä sieltä on tulossa. Ja vaikka tämä voimaan tuliskin, se saattaisi estää vain entistä suuremman tsunamin.

Kävin mielenkiinnosta kurkkaamassa että millaisia lausuntoja tästä oli tehty. Niitä oli ilmaantunut 174 kpl /180 000 sanaa, joten kieltäydyin kunniasta ja lausuntojen lukemisesta ja tein vain yhteenvedon luettavaksi. Tuossa, jos sattuu kiinnostamaan. Jännä että FG on nostanut vielä tikunnokkaan että vanhan kapasiteetin vajastaminen omaan käyttöön ei muuta mitään. Lienee saaneen pontensa tuosta google tempusta, joka taisi kääntyä kyllä itseään vastaan. Samassa myös Fortumilta myönnetään että tulossa on myös hintapommi, vaikka sitkeimmät täälläkin ovat väittäneet vastaan. Verkon rakentamiskustannuksista kaikki näyttävät olevan samaa mieltä ja ne pitäisi kuulua liittymän tarvitsijalla. Nyt siihen laskuun osallistuu kaikki.

1791621911329.webp


Mitä datakeskusten liittymisjonosta (etusijamenettely) lausuttiin? Kävin läpi kaikki 174 lausuntoa

TEM:n esityksessä kotitaloudet ja alle 3 MW:n kohteet liitetään sähköverkkoon ensin. Yli 10 MW:n datakeskukset päätyvät kolmanteen ryhmään, elleivät ne sitoudu joustamaan 80 % tehostaan [1]. Lausuntoaika päättyi 9.10. Luin kaikki lausuntopalvelun 174 lausuntoa [2] ja ryhmittelin ne lausujan mukaan. Kannat ovat omaa luokitteluani, ja omat arvioni on merkitty.

Pääkuva [oma luokittelu]: 67 % kannattaa (useimmat muutoksin), 19 % on kriittisiä ja 12 % palauttaisi esityksen valmisteluun. Tavoitteesta ollaan lähes yksimielisiä, toteutuksesta ei.

Kuka sanoi mitä
  • Kuluttajajärjestöt ja KKV kannattavat ja haluavat lain nopeasti voimaan. Kuluttajaliiton mukaan hankkeet eivät saa "nostaa sähkön hintaa kuluttajille" [3]. Omakotiliitto vaatii, etteivät datakeskusten verkkoinvestoinnit siirry kotitalouksien siirtomaksuihin [4].
  • Energiavirasto rajaisi menettelyn ruuhka-alueisiin ja poistaisi joustositoumuksen kokonaan. Sen mukaan kilpailun rajoittaminen näkyy lopulta "kalliimpana sähkölaskuna loppuasiakkaalle" [5].
  • Fingrid on tiukin: menettely koko maahan, ja joustoksi kelpaisi vain uusi, enintään 36 kk vanha kapasiteetti. Olemassa olevan voimalan myynti datakeskukselle ei riittäisi [6]. Wärtsilä on samaa mieltä.
  • Jakeluverkkoyhtiöt rajaisivat menettelyn ruuhka-alueille. Menettelyn kulut ne kohdistaisivat suurille liittyjille, "eikä menettely näin vaikuttaisi pienempien asiakkaiden verkkopalveluhintoihin" (Elenia) [7].
  • Energiayhtiöt pitävät menettelyä viimesijaisena keinona. Fortum on kriittinen, mutta myöntää kasvun herättävän "huolta hinnoista". Helen palauttaisi esityksen.
  • Datakeskukset vastustavat: ne haluavat samat rajat kuin muille, menettelyn vain ruuhka-alueille ja siirtymäsuojan. Datakeskusteollisuus huomauttaa osuvasti, ettei esityksessä ole lainkaan arviota vaikutuksesta sähkön hintaan [8].
  • Teollisuus ja EK: priorisointi ei lisää verkkoa. Olemassa olevien tehtaiden tehonkorotukset pitäisi arvioida vain lisätehon perusteella.
  • Itä-Suomen kunnat ja kauppakamarit vastustavat, koska tutkarajoitteet estävät tuulivoiman ja siten tuotantositoumuksen. Pohjois-Savon liitto puolestaan priorisoisi teollisuutta datakeskuksiin nähden vielä enemmän. Sen mukaan datakeskukset voivat "nostaa sähkön kuluttajahintoja merkittävästikin" [9].
  • Ympäristöjärjestöt sulkisivat fossiilisen kaasun pois joustosta. Akku- ja vetyala haluavat löysemmät ehdot.
  • Yksityishenkilöt ovat suorimpia. Marko Ruotsalaisen mukaan esitys ratkaisee verkon niukkuuden, "ei tehon riittävyyttä pitkillä kylmillä ja vähätuulisilla jaksoilla", ja sen riski jää kotitalouksille [10].

Mitä tämä tarkoittaa sähkölaskulle? [oma arvio]
  • Vuosi 2030 ei muutu. Laki ei koske jo tehtyjä liittymissopimuksia, ja niitä on Fingridin mukaan lähes 5 GW [11]. Mallini mukaan datakeskukset nostavat hintaa 2030 edelleen noin +15 €/MWh, sähkölämmitteiselle omakotitalolle noin +415–425 € ja kerrostaloasunnolle noin +40 € vuodessa [M1].
  • Vuosi 2035 ratkeaa joustositoumuksessa. Jos datakeskukset joutuvat tuomaan uutta säätövoimaa (Fingridin linja), vaikutus on mallissani noin +14,5 €/MWh, omakotitalolle noin +340 € vuodessa. Jos uutta säätövoimaa tulee enintään 1 GW, vaikutus on noin +27,5 €/MWh eli noin +780 € vuodessa [M1]. Energiaviraston ja datakeskusten löysempi linja vie kohti jälkimmäistä. Akut eivät auta päivien mittaisissa tyynissä pakkasjaksoissa.
  • Verkkomaksuissa ollaan harvinaisen yksimielisiä: menettelyn kustannukset halutaan suurille liittyjille. Kantaverkon noin 5,2 mrd €:n investoinnit maksavat silti kaikki sähkönkäyttäjät [12].

Kuluttajien ääni oli lausunnoissa selvä mutta ohut: kolme järjestöä, KKV ja muutama yksityishenkilö. Valtaosa elinkeinoelämästä haluaa esityksen löysemmäksi ja hitaammaksi.

Lähteet
[1] TEM: Luonnos HE:ksi sähkömarkkinalain muuttamisesta (etusijamenettely), 18.9.2026. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirj...58-911a-9e0a9204cca0/KIRJE_20260918125422.PDF
[2] Lausuntopalvelu.fi: Lausunnot VN/24069/2026, 174 lausuntoa 23.9.–10.10.2026. https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/P...oposalId=a9038003-f60c-4a49-8236-31a1f2914975
[3] Kuluttajaliitto: lausunto, 9.10.2026. URL kuten [2].
[4] Suomen Omakotiliitto: lausunto, 9.10.2026. URL kuten [2].
[5] Energiavirasto: lausunto, 9.10.2026. URL kuten [2].
[6] Fingrid: lausunto, 9.10.2026. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirj...b5d8-94706a07abbf/LAUSUNTO_20261009075244.PDF
[7] Elenia: lausunto, 8.10.2026. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirj...bd88-4b528e25d49f/LAUSUNTO_20261008170904.PDF
[8] Datakeskusteollisuus ry: lausunto, 10.10.2026. URL kuten [2].
[9] Pohjois-Savon liitto: lausunto, 8.10.2026. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirj...9b52-bf8c5dfe9b9f/LAUSUNTO_20261008171109.PDF
[10] Marko Ruotsalainen: lausunto, 28.9.2026. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirj...aaac-27bbfe26c6b5/LAUSUNTO_20261005111502.pdf
[11] Fingrid: Sähkönkulutus on kääntymässä voimakkaaseen kasvuun, 18.8.2026. https://www.fingrid.fi/ajankohtaist...asvuun--rinnalle-tarvitaan-lisaa-saatovoimaa/
[12] Marjut Suonpää: lausunto, 9.10.2026. URL kuten [2].

[M1] Oma markkinamalli ja loppuraportti Datakeskusbuumi ja sähkön hinta, 8.10.2026.

Pidempi versio pdf:nä.
 

Liitetiedostot

Viimeksi muokattu:
^"Samassa myös Fortumilta myönnetään että tulossa on myös hintapommi, vaikka sitkeimmät täälläkin ovat väittäneet vastaan"

Noniin. Siitä että tällä palstalla epäili voiko noin käydä, syntyi kaspamyrsky josta ajallisesti ei ole kauaa. Toivoisin jatkossa sellaista arvostusta toisiin ihmisiin ja heidän mielipiteisiinsä, että ollaan normaalisti eri mieltä, ilman että aletaan pilkata hlökohtaisella tasolla. Kiitos
 
Miten voi noudattaa maisemalupaa jos maisemalupaa ei ole annettu
109§, jolla Google oikeuttaa toimintansa ja johon vetoamalla ainakin yhtä virkamiestä hämmennettiin:
Sallittuja toimenpiteitä ennen rakennustyön aloittamista ovat kaivaminen, louhiminen, puiden kaataminen ja muu näihin verrattava rakentamista valmisteleva toimenpide noudattaen, mitä maisematyöluvasta säädetään.
Maisematyöluvasta puolestaan säädetään toisaalla (53§) Rakentamislaissa:
Lupaa ei myöskään tarvita rakentamishanketta valmisteleviin välttämättömiin toimenpiteisiin, jotka liittyvät lainvoimaisen kaavan toteuttamiseen.
Muhoksen paljaaksihakatulla alueella ei ole voimassa lainvoimaista kaavaa. Itselläni meni vajaa viisi minuuttia noiden asioiden kaivamiseen, joten mitähän virkamiehet tekevät leipänsä eteen... Paitsi ovat voideltavissa.

Uutisoinnissa keskitytään ympäristövaikutusten arvointiin ja siihen siitä ettei sitä ole tehty. Käsittääkseni ensin tulee kuitenkin olla voimassa asemakaava, jonka jälkeen voidaan vasta suunnitella kaavan mukaisesti ja hakea rakennuslupia projekteille, jotka mahdollisesti edellyttävät yva-prosessia. Vasta siinä vaiheessa kun lupa on myönnetty voi alkaa toteuttamaan "välttämättömiä valmistelevia töitä" yva-prosessin etenemistä ja lopputulosta odotellessa. Tässä hankkeessa ei siis ole tälläkään hetkellä asemakaavaa voimassa, ja on ilmeisesti Muhoksen kunnan myötävaikutuksella oikaistu aika monella tapaa - sillä onhan se ehdollinen 26 miljoonaa euroa aikamoinen houkutin. Puhutaan todennäköisesti virkarikkomuksista niin kunnassa kuin mahdollisesti ELY-keskuksessakin, ja Googlen puolella on puolestaan ollut sitten omat harmaan alueen kuvionsa.
 
Viimeksi muokattu:
Käsittääkseni ensin tulee kuitenkin olla voimassa asemakaava, jonka jälkeen voidaan vasta suunnitella kaavan mukaisesti toimenpiteitä, jotka mahdollisesti edellyttävät yva-prosessia. Tässä hankkeessa ei siis ole asemakaavaa voimassa, ja on ilmeisesti Muhoksen kunnan myötävaikutuksella oikaistu aika monella tapaa - sillä onhan se ehdollinen 26 miljoonaa euroa aikamoinen houkutin. Puhutaan todennäköisesti virkarikkomuksista.
Kaavahan ei ole savuttanut lainvoimaa, koska siitä on valitettu. Joskushan valitukset johtavatkin tulokseen ja kaavaa on muutettava. Tämä nimenomainen tapaus sen sijaan vaikuttaa lähtökohdiltaan sellaiselta, että valitukset hylätään, ellei kunta sitten ole itse tyrinyt aika pahasti kaavatyössä, jolloin kaava saavuttaa lainvoiman. Tietenkin asia voi pitkittyä, jos valittajat saavat luvan valittaa ylempään asteeseen.

Esillä olevan kaltaisissa tapauksissa on myös usein mahdollista aloittaa työt, vaikka luvitus on kesken sitoumuksella, että tehdyt valmistelutyöt ennallistetaan, ellei lupia myöhemmin heru. Tässä tapauksessa ennallistus metsämaaksi olisi metsälain taustaa vasten aivan mahdollinen teknisessä mielessä, vaikkakin kallis projekti. Ennallistumiskustannukset ovat kuitenkin melko mitättömät siihen nähden, miten kallista hanketta ollaan viemässä eteen päin. Ainakin pääkaupunkiseudulla energiayhtiöiden touhuissa on usein sovellettu moisia ennakointeja (Microsoft kuitenkin odotti aivan säntillisesti lupien lainvoimaa ennen kuin käynnisti datakeskusten rakentamistyöt).
 
Esillä olevan kaltaisissa tapauksissa on myös usein mahdollista aloittaa työt, vaikka luvitus on kesken sitoumuksella, että tehdyt valmistelutyöt ennallistetaan, ellei lupia myöhemmin heru.
Mutta onko luvitus "kesken", vai eikö lupaa ole edes voinut vielä faktisesti hakea - siis lupaprosessi ei ole käynnistynyt koska lainvoimaista kaavaa ei ole? Siinä tapauksessa tuskin on mahdollista aloittaa mitään alustavia töitä - omaa metsää on toki mahdollista kaataa ihan muuten vaan (ei siis rakennusten alta) muttei sitäkään varmaan ihan miten paljon tahansa ja vieläpä ilmoittamatta etukäteen jonnekin.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta onko luvitus "kesken", vai eikö lupaa ole edes voinut vielä faktisesti hakea - siis lupaprosessi ei ole käynnistynyt koska lainvoimaista kaavaa ei ole?
Ei voi ennen kaavan lainvoimaa noin suuressa hankkeessa, mutta ympäristölupiin voi välistä saada tuollaisia ennakkoaloitusmahdollisuuksia, jos ennallistaminen on periaatteessa ja tarkemmin analysoitaessa rahalla mahdollista.

Käsittääkseni tuollaiseen laitokseen liittyy välttämättä toimintoja, jotka edellyttävät ympäristölupaa varavoiman, päämuuntajien, jäähdytysjärjestelyiden ja vastaavien osalta ainakin, ja kaiketi moinen suuri kokonaisuus kaiken sellaisen seurauksena myös (nyt on jonkinlainen selvitysvaihe meneillään, missä kaiketi ehdot ja vaatimukset tarkentuvat, olettaen, että kaavoitus aikanaan saa lainvoiman).
 
Takaisin
Ylös Bottom