Datakeskukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Jos velvoiteet on lian kovat vain osa ongelmista katoaa koska sähkö on nollasummapeliä. Mutta samalla kun osa ongelmasta katoaa niin silloin kato suuri osa hyödystä. Tasapainoilua siis. Itse olisin mieluummin aktiivinen osa muutosta kuin sivustakatsoja. Edit: Mutta, koska keskustelussa ei ole rajattu kuinka monella aasilla voi ratsastaa niin kyllä, sähkö on välillä matalan jalostusasteen tuote ja välillä korkean jalostusateen tuote, riippuen siitä mitä naratiivia halutaan tukea. Minusta halpa sähkö on elinehto matalanjalostusateen teollisuudelle mutta AI antaa välieen korottaa jalostusastetta.
 
Viimeksi muokattu:
Vähän on nyt kryptistä.
Mutten tiedä onko hyvä, että suomalainen teollisuus ja kansalainen on sivustakatsoja, kun ydinvoimaloiden sähköjä jaetaan.
 
Vähän on nyt kryptistä.
Mutten tiedä onko hyvä, että suomalainen teollisuus ja kansalainen on sivustakatsoja, kun ydinvoimaloiden sähköjä jaetaan.

Fortum myy ydinvoimaloidensa sähkön sille, joka tarjoaa sopivan hinnan. TVO taas myy vain osakkailleen, enkä usko että datakeskuksia otetaan jälkikäteen osakkaiksi.
 
Mutten tiedä onko hyvä, että suomalainen teollisuus ja kansalainen on sivustakatsoja, kun ydinvoimaloiden sähköjä jaetaan.
TVO jakaa sähkönsä omakustannushintaan osakkailleen omistuksen suhteessa. Suurin omistaja on UPM, joka ei käytä itse tyypillisesti läheskään niin paljon, mitä jäljellä olevat paperitehtaansa, hiomonsa(?), sahansa(?) ym. kuluttavat. Eli perinteinen teollisuus myy kuluttajille ydinvoimaa tuotettuna omakustannushintaansa ja myytynä sähköpörssihinnoilla (voi tuolla olla joitakin kiinteähintaisia sopimuksia, jolloin pörssihintariskit tasataan enemmän tai vähemmän). On TVO:lla muitakin teollisia omistajia ja lisäksi suuria sähkönmyyjiä ja -tuottajia myös, jotka toimivat samoilla ehdoilla.
 
TVO jakaa sähkönsä omakustannushintaan osakkailleen omistuksen suhteessa. Suurin omistaja on UPM, joka ei käytä itse tyypillisesti läheskään niin paljon, mitä jäljellä olevat paperitehtaansa, hiomonsa(?), sahansa(?) ym. kuluttavat. Eli perinteinen teollisuus myy kuluttajille ydinvoimaa tuotettuna omakustannushintaansa ja myytynä sähköpörssihinnoilla (voi tuolla olla joitakin kiinteähintaisia sopimuksia, jolloin pörssihintariskit tasataan enemmän tai vähemmän). On TVO:lla muitakin teollisia omistajia ja lisäksi suuria sähkönmyyjiä ja -tuottajia myös, jotka toimivat samoilla ehdoilla.

TVO:n suurin omistaja non • Pohjolan Voima Oyj (osuus 58,5 %).

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen omistaa Pohjolan Voima Oyj:stä (PVO) noin 1,84 %.

Siinä olisi eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen konttori lämmin jos tuon sähköosuutensa siellä käyttäisivät.

Nuo sähköt kun myy veroparatiisiin rekisteröidyn firman kautta sähköpörssiin, niin siinä saa mukavat verottomat voitot. Voitto-osuus on suurin osa siitä ulosmyyntihinnasta, niin jää siitä mukavat voitot vaikka hölmöyksissään verotkin maksaisivat.
 
Siihen epäilemättä jonkun mielestä riittää jos kyselee datakeskushommista.

Mutta se on hyvä, että upm saa tuloja sähköstä. Eikä että se menisi jonkin Carunan omistajille sekin
 
Antti Poikolalta pääsi legendaarinen lause A-studiossa. Sanoi että datakeskusteollisuus on Suomelle hyväksi sillä sa aikaansaa lakien ja sääntelyn täsmentymistä (kun toimijat etenevät luovasti ja tulkitsevat lakia omien tarpeidensa mukaan)...

Sanoi myös että kantaverkossa on potkua kaksinkertaiseen sähkönkulutukseen nykyiseen verrattuna. Ihmetyttää siinä tapauksessa mitä se Fingrid kehottaa rivien välistä laittamaan jäitä hattuun? Viittaan siis Fingridin osalta tässä mainittuun.
 
Viimeksi muokattu:
TVO:n suurin omistaja non • Pohjolan Voima Oyj (osuus 58,5 %).
Josta UPM omistaa (suom. Wikipedian mukaan) 51,815%. Sekä UPM että Pohjolan voima ovat ns. mankalayhtiöitä (Mankala Oy on sinällään Helenin omistuksessa). Eli UPM kokonaisomistus on yli 29% TVO:sta suoraan ja välillisesti). Seuraavaksi suurin omistaja TVO:ssa on Fortum, jonka osuus on runsas 26%.
 
Kyllä noita datakeskuksia tänne kannattaa kuitenkin ottaa. On edes jonkun verran duunia porukalla. Jos ei oteta, niin härmä kuihtuu pikku hiljaa pohjamutiin. Tarvittaisiin melkoinen määrä ihan uusia pk-firmoja, jotka kehittäisivät/tuottaisiva/markkinoisivat tuotteita vientiin. Näitä ei vaan mitenkään voi tulla suomalaisella teollisuuspolitiikalla, jota ei edes ole. Tuota kun katsoo eduskuntaan, niin aikuisten päiväkerholta näyttää. Ei puhettakaan uusista firmoista.
 
Luulisi dippainsin ja tutkijan tajuavan että yksinkertaistukset harvoin toimii ellei sitten tarkoistus ole tehdä politiikkaa. Minä väitän että datakeskusten ja AI tuotto menee sinne ketkä keksii miten sillä saadaan suurin tuottavuusloikka eli joka pystyy nostamaan AI jalostusarvoa. Tällä hetkellä velat menee datakeskusten omistajille ja Suomeen jää verotuotto sähkön ja työn osalta joten alkuun ihan hyvä vaihtokauppa. Suomi siis itseasiassa hyötyy sähkön hinnan noususta koska se lisää sekä vero- että myyntituloja koska kohoneet kustannukset koskee myös datakeskuksia. Korkean jalostusasteen teollisuus ei perinteisesti ole energiaintensiivistä ja se ei ole kiinostunut energian hinnasta siinä missä savupiipputeollisuus. Asiantuntijoiden puheista olen päätellyt että tänne nimen omaan kaivataa korkean jalostusasteen teollisuutta. Eli puhuiko asiantuntija itsenä taas pusiin vai millä logikalla datakeskukset estävät meitä olemasta muuta kuin banaanivaltio tai savupiippujen luvattu esiteollistunut valtio?

LUT-yliopiston ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lassi Linnanen varoittaa suomalaisia datakeskusten rakennusbuumista. Linnanen esitti torstaina Ylen A-Talkissa huolensa siitä, että Suomesta tulee datakeskusten banaanivaltio.

– Käytännössähän me olemme raaka-aineen tuottaja, se banaanivaltio. Me tarjoamme maapinta-alaa ja halpaa sähköä, ja käytännössä sen datakeskuksen rahaliikenne ja siitä koituva voitto kotiutuu tasan tarkkaan muualla kuin Suomessa, Linnanen sanoi.

Mutta onhan Linnasen puheessa totuuden häivä. Meillä ei ole pääomaa ja olemme riippuvaisia ulkomaisesta rahasta mutta se taas johtuu historiasta, olemme olleet alusmaa - ryöstön ja riiston kohde - mutta tällä asialla, pääoman puuttella, ei ole mitään tekemistä datakeskuten kanssa. Jos banaanivaltion leimasta halutaan eroon niin meidän on kehitettävä korkean jalostusateen teollisuutta ja siihen AI antaa eväitä.

Banaanivaltio on halventava ilmaus pikkuvaltiosta, joka on heikon taloutensa takia riippuvainen ulkomaisesta rahasta.
 
Viimeksi muokattu:
Nuo sähköt kun myy veroparatiisiin rekisteröidyn firman kautta sähköpörssiin, niin siinä saa mukavat verottomat voitot. Voitto-osuus on suurin osa siitä ulosmyyntihinnasta, niin jää siitä mukavat voitot vaikka hölmöyksissään verotkin maksaisivat.

Minkälaista pörssisähkön hintatasoa ajattelit, kun tuota ylläolevaa kirjoitit?

Olkiluodon osakkaitahan on erikseen vanhoille ja uudelle kolmoslaitokselle, kaikki osakkaat eivät ole mukana kaikissa reaktoreissa. Vanhojen reaktorien kulut on haukuttu kauan sitten, joten niillä varmasti tienaa jo hyvin. Tosin nekin kulut on pitänyt joskus maksaa, eli vaikka nykyisin sähkö on ehkä naurettavan halpaa, niin aina se ei sitä ole ollut.

Kolmosreaktorin omakustannehinta pyörinee jossain 5-6 c/kWh (ALV:n kanssa), joten pörssihinta saa olla aika korkea, jotta siitä suurin osa olisi voittoa.
 
En tiedä, mutta se tuossa rinnastettiin datakeskuksiin. No tietyissä piireissä paperiteolllisuuden mollaus joka välissä on tapa, varmaan liittyy kapitalismin vastustukseen alunperin

Mä olen usein miettinyt kun puhutaan "tietystä", joka mielestäni tarkoittaa hyvin pitkälti samaa kuin "tiedetty", mutta käytännössä tuo tarkoittaa yleensä jotain määrittelemätöntä tahoa jota ei pystytä nimeämään, eli juurikin tiedetyn vastakohta.
 
Mä olen usein miettinyt kun puhutaan "tietystä", joka mielestäni tarkoittaa hyvin pitkälti samaa kuin "tiedetty", mutta käytännössä tuo tarkoittaa yleensä jotain määrittelemätöntä tahoa jota ei pystytä nimeämään, eli juurikin tiedetyn vastakohta.
Kysymys on äidinkielen passivista eli tarkoitetaan tuntematonta joukkoa jota ei haluta tarkemmin rajata tai nimetä. Kyseessä on puhtaati leimakirves jonka tarkoitus on siis leimata ennen keskustelua tai sen aikana ja estää vastakkaiset mielipiteet eli estää keskustelua. Tuttu ilmiö kaikissa some-alustoilla. Kaikissa keskuteluissa missä on kahtijakautuneita mielipiteitä esintyy leimaamista, kuulut ystäviin tai vihollisiin. Tyypilisesti oikeus mielipiteeseen kuuluu vain niille jotka ovat samaa mieltä.
 
Viimeksi muokattu:
Professori Ylellä: Sähkön hinta nousee – Suomesta tulee banaanivaltio https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012346318.html

Banaanivaltio, kohtalomme?
Tuntui ajavan datakeskusten sijaan sähkön käyttöä ns. vihreän vedyn valmistukseen. Enpä tiedä, onko tuon jalostusarvo Suomen kannalta sen parempi kuin datakeskusten keskivertoperusteella, jos vety viedään lähinnä Saksaan. Nythän pienille ns. vihreää vetyä talteenotetun hiilidioksidin kanssa metaaniksi syntetisoiville laitoksille on avautunut markkinoita, koska saksalaiset rekkafirmat tarvitsevat ns. vihreää metaania kalustonsa polttoaineeksi täyttääkseen EU:n pakottamat pian voimaan astuvat uusiutuvan polttoaineen osuuskriteerit. Suomalainen sähkö siis virtaa suoraan Saksaan Viron kaasuputken kautta virtuaalisesti vietynä (ja Saksassa edelleen nesteytettynä rekkoihin jaettavaksi).
 
Tuntui ajavan datakeskusten sijaan sähkön käyttöä ns. vihreän vedyn valmistukseen. Enpä tiedä, onko tuon jalostusarvo Suomen kannalta sen parempi kuin datakeskusten keskivertoperusteella, jos vety viedään lähinnä Saksaan. Nythän pienille ns. vihreää vetyä talteenotetun hiilidioksidin kanssa metaaniksi syntetisoiville laitoksille on avautunut markkinoita, koska saksalaiset rekkafirmat tarvitsevat ns. vihreää metaania kalustonsa polttoaineeksi täyttääkseen EU:n pakottamat pian voimaan astuvat uusiutuvan polttoaineen osuuskriteerit. Suomalainen sähkö siis virtaa suoraan Saksaan Viron kaasuputken kautta virtuaalisesti vietynä (ja Saksassa edelleen nesteytettynä rekkoihin jaettavaksi).
Sähkö ja AI:ta koskee sikäli samat lainalaisuudet että se joka pystyy rakentamaan jalostusarvoa nostavan tuotantoketjun hyötyy eniten. Kai vetytalous houkutelisi paikalle vetytalouteen nojaavaa teollisuutta mutta infra taitaa olla aika kesken. Sama pätee käsitääkseni datakeskuksiin. Nimitäin kaikki data ei suinkaa ole avointa eikä kannatakkaan olla. Yksi sektori on lääkefirmat jotka hyötyvät paikalisesta datasta mutta myös muut tahot jotka kehitävät teknologiaa. Mm. Sitran datakeskustiekartassa tämä on tuotu julki.
 
Minkälaista pörssisähkön hintatasoa ajattelit, kun tuota ylläolevaa kirjoitit?

Olkiluodon osakkaitahan on erikseen vanhoille ja uudelle kolmoslaitokselle, kaikki osakkaat eivät ole mukana kaikissa reaktoreissa. Vanhojen reaktorien kulut on haukuttu kauan sitten, joten niillä varmasti tienaa jo hyvin. Tosin nekin kulut on pitänyt joskus maksaa, eli vaikka nykyisin sähkö on ehkä naurettavan halpaa, niin aina se ei sitä ole ollut.

Kolmosreaktorin omakustannehinta pyörinee jossain 5-6 c/kWh (ALV:n kanssa), joten pörssihinta saa olla aika korkea, jotta siitä suurin osa olisi voittoa.

Pohjolan Voima (PVO) tuotti vesivoimalla sähköä 2,0 terawattituntia (TWh) vuonna 2025, mikä oli 11,9 prosenttia yhtiön sähköstä.

Sähkön omakustannushinta sille on reilun 1 sentin per kWh.

Siinä on voittomarginaali omistajan kannalta "kohdillaan" vaikka esimerkiksi Olkiluoto kolmosen osakesarjan sähköosuudessa se voitto-osuus jää pienemmäksi.

Loviisan Fortumin vanhojen ydinvoimaloiden sähkön omakustannushinta on viimeksi auki lasketuissa luvuissa noin 1,7 senttiä kWh. Niitä lukuja näin tuossa kymmenisen vuotta sitten. Lienee noussut siitä inflaation myötä, mutta niisskin se voitto-osuus on huima. Jollain rikollisten asekaupalla ja huumekaupalla pääsee kenties samoihin voittomarginaaleihin.

Olkiluoto 1&2 voimaloiden omakustannushinnasta ei ole tietoa, mutta eiköhän se ole samalla hehtaarilla Loviisin atomimiilujen kanssa.

Datakeskusten myötä kun kun sähkön kulutus nousee Suomessa, niin tarvitaan uutta sähköntuotantokapasiteettia. Uuden tasaisesti tuottavan sähköntuotannon omakustannushinta taitaa pyöriä päälle 10 sentissä kWh, niin sähköpörssin hintataso määräytyy sen mukaan.

Kenties Suomeen pitää rakentaa myös jotain kaasuturbiinivoimaa tuottamaan sähköä silloin kun aurinko ei paista ja tuulivoimalat eivät pyöri. Hinta per kWh lienee kova niille tunneille kun se tuottaa sähköä.

Vesivoimaa ei Suomessa voi oikein lisätä millään kun sen Suomessa tuotetun vesivoiman osuus on luokkaa 10-14 prosenttia Suomen sähköntuotannosta ja sen saavuttamiseksi 90 prosenttia Suomen virtavesistä ja koskista on uhrattu vesivoimayhtiön edun nimissä. Jäljellä olevien koskien ja virtavesien osuus on hyvin hyvin marginaalinen Suomen sähköntuotannon kannalta, mutta luontoarvojen ja lohikantojen kannalta korvaamaton.

Norjaan Suomea ei kannata verrata tuossa vesivoimassa, koska Norjassa sataa 2–2,5 kertaa enemmän kuin Suomessa ja jos vertaillaan maiden sateisimpia alueita, ero on lähes viisinkertainen. Lisäksi korkeuserot ovat noin kymmenkertaiset Suomeen verrattuna. Jokainen fysiikan alkeet ja vesivoimalan toimintaperiaatteen ymmärtävä osaa hahmottaa noista sen miksi Norja on vesivoiman jättiläinen ja Suomi höyhensarjalainen.
 
Tarvittaisiin melkoinen määrä ihan uusia pk-firmoja, jotka kehittäisivät/tuottaisiva/markkinoisivat tuotteita vientiin. Näitä ei vaan mitenkään voi tulla suomalaisella teollisuuspolitiikalla, jota ei edes ole. Tuota kun katsoo eduskuntaan, niin aikuisten päiväkerholta näyttää. Ei puhettakaan uusista firmoista.
Uusia firmojakin syntyy ja innovoidaan mutta Suomi pakottaa tekemään ourat... Nyt kun datakeskuksia on tyrkyllä pilvin pimein niin kannattaa miettiä miten niistä saadaan suurin taloudellinen hyöty suomalaiselle yrityselämälle ja kansalle. Se, että yksittäiset kunnat saavat ensin parikymmentä miljoonaa euroa voitelurahaa on aivan eri asia pitkällä tähtäimellä ja olisi hyvä keskittyä muuhunkin kuin niihin satoihin työpaikkoihin, joita on laitettu syötiksi. Rajoja ja rakkautta ulkaamaisomisteisille suuryrityksille...
 
Viimeksi muokattu:
Kaleva tänään:

Muhoksen kunnanjohto kertoo olleensa pitkälle mediatietojen varassa Google-kohussa – LVV:n toiminta kyseenalaistetaan​

Lähde: https://www.kaleva.fi/muhoksen-kunnanjohto-kertoo-olleensa-pitkalle-medi/13711814 (maksumuurin takana ja oma 2vk tutustumistilaukseni on päättynyt.)

YLE puolestaan tänään:
Kunta korostaa, että Muhoksen rakennusvalvonta ei ole missään vaiheessa myöntänyt Googlelle mitään lupia. Muhoksen kunta muistuttaa, että ympäristövaikutusten arvioinnista vastaa LVV, eikä kunta voi ottaa kantaa muiden viranomaisten toimintaan.
Lähde: https://yle.fi/a/74-20251861

Sananmukaisesti ottaen Muhoksen kunnnan viestintä on varmaan lupien osalta totta. Sen sijaan edelleen on tulkinnanvaraista se mitä rakennusvalvonta on Googlelle tarkkaan ottaen viestinyt ja onko esim. "on mahdollista kunhan huomioidaan mitä pykälässä 109 sanotaan"-tyyppinen viestintä riittävän selkeää innoissaan prosessiaan edistävän suuryrityksen korviin - vaikkei siis mikään kiire muka olekaan kuten Googlen maajohtaja alkuviikosta totesi. Kunkinhetkisen suurimman sylttytehtaan sijainti siis vaihtelee ja tehdasrypäs osoittelee sormella toisiaan. Seuraavaksi olisi sitten varmaan LVV:n ulostulovuoro... Sen suunnan äänitorvenahan on tähän asti ollut ainoastaan yksikön päällikkö Sari Myllyoja ympäristöosastolta. Hön ei todennäköisesti ole itse ollut Muhoksen ympäristöarvionnin kanssa päivittäisessä tekemisessä eli toistaa vaan kieli keskellä suuta jonkun varsinaisen alaisensa sanomaa.
 
Viimeksi muokattu:
Banaanivaltioissa ei makseta veroja eli onko Suomesta tulossa toisille ihannevaltio.
Ei ollut lopussa kymysmerkkiä mutta kaipa tuo kysymys oli. Datakeskusten tapauksessa luonnonvaroja eivät ole mineraalit vaan "banaaneja" ovat kivasti saatavilla oleva energia ja sähköliittymät, mahdollisesti osaava ja halpa työvoima (+ haja-asutusalueen mahdolliset yritystuet) sekä edullinen tehtaan paikka, joskus jopa valmis tehdaskiinteistö. Jos omistuspohja mahdollistaa mahdollisimman suuren osan bruttotuloista siirtämisen johonkin kevyemmin verotettavaan paikkaan niin banaanivaltiohan tästä on tosiaan osaavissa käsissä tulossa.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ollut lopussa kymysmerkkiä mutta kaipa tuo kysymys oli. Datakeskusten tapauksessa luonnonvaroja eivät ole mineraalit vaan "banaaneja" avat kivasti saatavilla oleva energia, mahdollisesti osaava ja halpa työvoima (+ mahdolliset yritystuet) sekä edullinen tehtaan paikka, joskus jopa valmis tehdaskiinteistö. Jos omistuspohja mahdollistaa mahdollisimman suuren osan bruttotuloista siirtämisen johonkin kevyemmin verotettavaan paikkaan niin banaanivaltiohan tästä on tosiaan osaavissa käsissä tulossa.
Ehkä veroparatiisi noilla kuvauksilla. ?
 
Ei ollut lopussa kymysmerkkiä mutta kaipa tuo kysymys oli. Datakeskusten tapauksessa luonnonvaroja eivät ole mineraalit vaan "banaaneja" avat kivasti saatavilla oleva energia, mahdollisesti osaava ja halpa työvoima (+ mahdolliset yritystuet) sekä edullinen tehtaan paikka, joskus jopa valmis tehdaskiinteistö. Jos omistuspohja mahdollistaa mahdollisimman suuren osan bruttotuloista siirtämisen johonkin kevyemmin verotettavaan paikkaan niin banaanivaltiohan tästä on tosiaan osaavissa käsissä tulossa.

Halpa sähköhän se datakeskuksia vetää Suomeen. Niitä ilmestyy kuin sieniä sateella niin kauan aikaa kunnes Suomessa sähkö on kalliimpaa kuin muualla Euroopassa.

Hieman kalliimpaa siitä syystä, että Suomessa kylmän ilmaston vuoksi Suomi on hitusen halvempi paikka datakeskuksen jäähdytykselle kuin vaikka joku Keski-Euroopan maa.

Markkinatalouden lakien mukaan kasvava sähkönkysyntä tuottaa sitten myös tarjontaa kun hinta nousee tarpeeksi korkealle. Uuden sähköntuotantokapasiteetin rakentamisessa puhutaan helposti 10-20 vuoden aikajänteestä siitä kun päätetään rakentaa uusi sähkövoimala. Siis kaavoitus valitusmahdollisuuksineen ja YVA-prosessi ja hankkeen lupa ja siitä valitusprosessit hallinto-oikeus ja KHO, rakennuslupa ja niin edelleen. Sitten se itse rakennusaika. Olkiluoto kolmosen osalta periaateluvasta eduskunnasta kaupalliseen tuotantoon kesti 21 vuotta.

Tietokoneharrastajat lienevät huomanneet mitä se tekoälyboomi on tehnyt muistipiirien ja näytönohjaimien saatavuudelle ja hinnoille. Ei ole vieläkään markkinatalouden mekanismit korjanneet niiden saatavuutta ja hintaa tarjonnan lisäämisen kautta, vaikka niiden tuotantokapasiteetin lisääminen on paljon helpompaa kuin Suomen sähköntuotantokapasiteetin kasvattaminen.

Itse en todellakaan toivo, että Suomen sähkönhinta kokee samankaltaisen nousun datakeskusten myötä kuin noiden komponenttien hinta on kokenut tekoälyboomin (ja niiden datakeskusten) myötä.

Lienee todella korkea se kynnyshinta sähkölle, jota kalliimmalla sähköllä datakeskuksia kannattaa ajaa alas. Esimerkiksi Googlen Suomeen suunnittelemien uusien datakeskusten rauta maksaa luokkaa 10 miljardia euroa ja niiden elinkaari tuskin on 5-6 vuotta pidempi ennen uusimista kun Mooren laki. Niiden komponenttien kuluttaman sähkön hinta on pieni murto-osa niiden elinkaaren ajan kustannuksista. Vaikka pörssisähkön kWh tuntihinta pyörisi useammassa eurossa talvipakkasilla, niin niitä ei kannata alasajaa säästön vuoksi. Eli se kulutusjousto löytyy silloin esimerkiksi Pihtiputaan mummon sähkölämmitteisestä pirtistä pörssisähköllä ja sen lämmöt on pakko ajaa alas kun mummon rahat loppu.
 
Ymmärrän mutta on kai noilla suomalaisiakin omistajia.
Kyse oli yritysverosta - sehän se yrityksen kotipaikan/maan määrää - eikä suomalaisten omistajien omaisuusverosta, josta toki kertyy joissain tapauksissa verotuloja Suomen valtiollekin- sitä enemmän mitä huonommin osakkeenomistaja osaa korttina pelata.
 
Voivoi, siellä on sitten ollut valtakirjakauppa. Kunhan nyt ei paikallisen MHY:n piikkiin kaadu vahingonkorvaukset ja kaikki muut seuraukset. Googlella kun on rahaa lakimiehiin.

Sertifikaatin mukaan ei saa laitonta puuta käyttää mihinkään mikä sinänsä ymmärrettävää, mutta ei ole järkevää lahottaa puita hukkaan. Pitäisi ne kuitenkin sahatavarana jne hyödyntää tai olisi taas tolkutonta haaskuuta
 
Yle.

Ja uudemmassa Ylen radiouutisessa sanottiin että USA ja Venäjä olisi sopimassa datakeskusyhteistyötä, jossa hyödynnettäisiin Venäjän ydinvoimasähköä.

No kylmä ilmasto sielläkin ja halpa sähkö että ties jos olisi parempi että menevät sinne
 
Lämmittävätkö datakeskukset sillä osalla hukkalämmöstään, jota ei hyödynnetä ympäristön viilentämiseksi, maapallon ilmastoa enemmän siellä missä on lämmintä vai siellä missä on kylmää? Texasissa, Haminassa tai Vladivostokissa? Vai aivan saman verran mutta minkä verran, se selvinnee parinkymmenen vuoden sisällä kun teollisuudenala kunnolla pääsee vauhtiin. Vastauksen keksimiseksi kannattaa huomioida ettei valtioiden tai maanosien välillä ole ilmakehässä rajoja, jotka eivät päästäisi lämmintä ilmaa liikkumaan kohti kylmempiä alueita.

Siinäpä pohdittavaa kantilta, josta varmaan on tehty ennusteita ja tutkimuksiakin nyt kun ilmastonmuutoksesta ollaan huolissaan ja mietitään miten kääntää trendi eikä merivirtoja.
 
Viimeksi muokattu:
Yle.

Ja uudemmassa Ylen radiouutisessa sanottiin että USA ja Venäjä olisi sopimassa datakeskusyhteistyötä, jossa hyödynnettäisiin Venäjän ydinvoimasähköä.

No kylmä ilmasto sielläkin ja halpa sähkö että ties jos olisi parempi että menevät sinne
Ja tiedonsiirtokaapelit vedetään lyhintä reittiä Kiinan läpi. 😆
 
No lyhin reitti taitaa mennä Alaskan kautta pohjois-Amerikan länsirannikkoa etelään.
Tai Grönlannin/Kanadan kautta itärannikkoa pitkin.
Pohjoisnavan kautta taitaa olla haastavaa.
Riippuu millä reunalla venäjää keskus on.
 
Lämmittävätkö datakeskukset sillä osalla hukkalämmöstään, jota ei hyödynnetä ympäristön viilentämiseksi, maapallon ilmastoa enemmän siellä missä on lämmintä vai siellä missä on kylmää?
No tuota noin, mikään vakavissaan oleva taho ei ole tainnut koskaan esittää ilmaston lämpenevän jonkin ihmiskunnan toiminnan suoran lämmönkehityksen seurauksena vaan paremminkin ilmakehään pääsevien aineiden vuoksi kuten CO2, "freonit", noki epätäydellisestä palamisesta ja vähäisempi heijastava lumipeite maanpinnalla. Lämpeneminen on kaikissa teorioissa aurinkoenergiasta peräisin siten että se auringon paisteen energia ei pääse karkamaan avaruuteen entiseen malliin.

Mutta siellä missä datakesten hukkalämpö voidaan hyödyntää korvamaan muuta (lämpö)energiantuotantoa, tavallaanhan se korvaa sitä muuta lämmöntuotantoa eli onhan siinä jotain perusteitakin olemassa väittää sitä jopa päästöttömäksi. Vaihtoehtona voisi olla esim. polttaa biomassaa sähköksi ja lämmöksi. Tulisiko siitä sitten päästöjä vai ei? Ongelmana nyt ainakin, että datakeskusten sähkö ei taida olla kaikki uusiutuvia tai sitten se niukka vesivoima pitää laskea näille ja jälleen suomalaiset ovat syntisisiä, kun lämmittävät talojaan fossiilisilla.
 
Vaihtoehtona voisi olla esim. polttaa biomassaa sähköksi ja lämmöksi. Tulisiko siitä sitten päästöjä vai ei?
Päästölaskelmissa biomassa ikä vaikuttaa. Puun kasvu voi kestää kymmeniä tai satakuntakin vuotta (miksei kauemminkin; turve jopa tuhansia vuosia tyypillisellä käyttösyklillä, eli alkaa mennä jo fossilisen puolelle). Eukalyptus kasvaa korjuukypsäksi alle kymmenessä tropiikissa kasvatettuna.

Jos biomassan polttamisesta kertyvä hiilidioksidi tai miksei jopa alkuainehiili kerätään pois ja säilötään, nopeasti kasvavat biomassajakeet toimivat eräänlaisena hiilisiepparina suoraan ilmakehästä. Pelkän vetyosuuden polttaminen biomassasta ei tosin anna kovin paljon energiaa hyödyksi verrattuna hiilenkin polttamiseen samalla.
 
Takaisin
Ylös Bottom