Tuossa on kuitenkin havaittavissa yksi liikenneympyröiden perusongelmista eli tukkeutumistaipumis, jos autot odottavat kevyttä liikeennettä. Periaatteessa koko liikenneympyrä voi täyttyä ja jumittua hetkeksi yhden kävelijän tai pyöräilijän takia. Tuo välimatka autojen ympyrästä, kevyenliikenteen väylään kuitenkin vielä mahdollistaa yhden keskikokoisen henkilöauton pysäyttämisen niin ettei se tuki koko liikenneympyrää, mutta useampi samaan suuntaan pyrkivä auto sen jo tukkii.
Mielestäni voisi liikennnesäännöillä kieltää pysähtymisen ympyräalueen sisään, jolloin autot kiertäisivät odotellessa ylimääräisen kierroksen ja eivät tukkisi paikoillaan ollessaan ohittavaa reittiä.
Jos kevyttä liikennettä on paljon, ylimääräisiä kierroksia tekevät autot vastaavasti tukkivat ympyrän eikä tilanne siitä taida parantua. Jos ympyrästä pois pyrkivät autot, jotka odottavat kevyen liikenteen rakoa, pysähtyisivät ulkokehän riittävälle kiveykselle, ympyrän varsinainen ajotie pysyisi vapaana.
Espoossa on yksi "superympyrä" parin vuosikymmenen takaa, jossa on järjestetty kevyelle liikenteelle oma kerroksensa autoja alempaan tasoon (tuolla tasolla on kevylle liikenteelle oma pienempi liikenneynpyränsä). Paitsi, että tuollainen on kallis toteuttaa, autojen osalta tuossa on kuitenkin sellainen suunnitteluvirhe, että kaistoja on liikaa ja ympyrän sädekin on turhan pitkä. Tuo osoittautui niin hankalaksi muille kuin tuloliittymästä seuraavasta poistuville (joilla on kullekin parille omat korokesaarekkeen erottamat kaistansa), että ympyrään asennettiin liikennevalot, kaistamaalaukset ja ryhmitysmerkkinsä.
Ratkaisu on siis muutoksen jälkeen sama kuin Helsingissä historiallisessa Pitäjänmäen liikenneympyrässä nykyasussaan (muuttuu pian uusimman raitiotierakennuksen ehtiessä pitemmälle). Eli autojen osalta kummankin epäonnistunut suunnitelma paikattiin ennemmin tai myöhemmin kuten kyettiin, mutta vaikeita ajettavia nuo ovat etenkin paikkaa tuntemattomalle edelleenkin.
En osaa sanoa miten käy jatkossa tuolle Pitäjänmäen liikenneympyrälle kevyen liikenteen osalta. Nythän ratkaisuna on puolikaareen rakennetut kolme tunnelia, joiden kautta ympyrästä pääsee pujahtamaan tärkeimpiin suuntiin pyörällä vikkelästi ohitse ja kävellenkin hyvin kohtuullisella kiertomatkalla. Mitä olen lukenut suunnitelmaa, tarkoitus näyttäisi olevan kevyen liikenteen johtaminen ympyrän keskellä olevalle pikaraitiotielinjojen vaihtopysäkille ja nykyisten tunneleiden hävittäminen. Jollei tuonne keskelle vastaavasti rakenneta alitustunneleita ympyräväylän alta ja kevyt liikenne joutuu odottelamaan liikennevaloissa nyky-ympyrän liikennevalojaksotuksella, lopputulos on uskoakseni täysi katastrofi pyöräilijän ja jalankulkijan kannalta.
Liikennevalojen jaksotus on nykyisinkin valtava hidaste pyörilijöille ja jalankulkijoille yhden vilkkaan liittymähaaran kohdalla, jonka kohdalta alitustunneli puuttuu. Liikennevalojen ajoitus on erittäin huomattava hidaste myös liikenneympyrän kautta kulkevalle nykyisin ainoalle pikaraitiotielinjalle (muualla tuolla on yleensä liikennevaloissa pakkoetuisuus, eli raitiovaunulle on aina "vihreä" valo-ohjatuissa risteyksissä; tosin ainakin älytön suunnitelumokakin on Kehä I:n ylittävällä (ajotiettömällä) raitiotiesillalla, eli vastakkaisesta suunnasta sillan kautta tuleva vaunusto muuttaa liikennevalon "punaiseksi" kohtaavalle sillalle pyrkivälle vaunulle -- syystä, että suunnitelija ei ole varannut raitiovaunulle omaa liikennevalo-opastintaan ao. suuntaan ja samaisesta kohtaa lähtevälle autosillalle täytyy näyttää molempiin suuntiin punaista tuon ensimmäisen vaunun tulon takia; jälkimmäisen suunnan vaunulle olisi täysin vapaa reitti kohti siltaa toisella raiteella, kun muutkin autoteiden liittymäsuunnat on blokattu punaista näyttävällä liikennevalo-opasteella. Saattaa toki olla, että sillalle ei haluta samaan aikaan eri suuntiin kulkevia raitiovaunuja, mutta ihmetyttää peruste tuollekin, jos noin on, sillä kyse on hyvin tukevasta, joskin kaaren muotoon rakennetusta sillasta. Pahoittelen, että loppu meni jo hiukan off topic.