Yleistä autoilukeskustelua

Kyllä se pakko on, muuten ollaan kokkolan autohuoltoon jonottamassa😉
Josta tuleekin mieleen, miksi aina vähän huvittaa kun auton myynti-ilmossa lukee "Säännöllisesti huollatettu merkkiliikkeessä". Aika varma saa olla, että vaihteisto/perä/jakolootaöljyt on alkuperäiset. No joissakin onneksi nuokin kuuluu huolto-ohjelmaan, perus vajaavetoisissa harvemmin.
 
Just kun saatoiin halpuutettua ja yksinkertaistettua monimutkaisen laatikon tilalle suora alennusvaihde, niin eikös taas lisätä monimutkaisuutta. Saavutus on varmaan joku 0.1kWh satasella energiansäästöä, vaihtokauppana autossa vaihdelaatikko jonka remppa maksaa kymppitonnin, kun se "huoltovapaana" porsii sadan tonnin välein.
Vaihdelaatikot lisää työllisyyttä reippaasti. Eräs konepaja-asiantuntija sanoi vuosia sitten, että maailman työstökoneista n. 50% tarvitaan autojen vaihdelaatikoiden koneistukseen. En tiedä pitääkö paikkaansa, mutta n. 100 miljoonaa henkilöautoa tehdään vuodessa. Kaikki autojen koneistukset ovat kyllä järkälemäinen työmäärä vuodessa.
Nehän ovat nyt häipymässä sähkäreiden myötä. Eli on tervetullutta ideaa lisätä sähkäreihin vaihdelaatikko. Jos vaikka automaattinen 9-vaihteinen tip-top laatikko. Saa konepajat duunia.
 
Viimeksi muokattu:
Missä tällaisia sinkoilijoita liikkuu? Ainakaan meillä päin ei kyllä kukaan sinkoile liikenneympyröissä, aina mahtuu väliin ajoneuvosta riippumatta. Ei kai 'sinkoiluun' sähkistä tarvita ;D
Taidatkin itse siis olla sinkoilija 😁
Mutta tuo on yleistä, että edellä joku ajaa normaalisti ja sitten pitkään aikaan ei ympyrään tule ketään, mutta sitten tulee sinkoilija ja pölähtää normaalin takapuskuriin ja itse et pääsekään kehiin
 
Suomessa liikenneympyräkäyttäytyminen on sentään suht ennustettavaa verrattuna keski/eteläeuroopalaiseen. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että jos maassa puhutaan ranskaa, niin kannattaa olla varuillaan. Luultavasti tämän voi laajentaa koskemaan ainakin espanjan- ja italiankielisiä maita myös. Kreikkakin on epäilyksenalainen.
 
Taidatkin itse siis olla sinkoilija 😁
Mutta tuo on yleistä, että edellä joku ajaa normaalisti ja sitten pitkään aikaan ei ympyrään tule ketään, mutta sitten tulee sinkoilija ja pölähtää normaalin takapuskuriin ja itse et pääsekään kehiin
Tuosta en kyllä ymmärtänyt mitään.

Oman reitin liikenneympyröissä ongelmana on lähinnä vain arat autoilijat, jotka eivät uskalla mennä ennen kuin tulee varsin pitkä väli.

Noissa siis on usein tilanne se, että on kaksi risteävää liikennevirtaa, kun on jätetty eritasoliittymä rakentamatta. Siis liikenneympyrässä on jatkuva virta autoja liittymästä 1->3. Sitten olisi myös paljon liikennettä 2->4, mutta tuossa arkaillaan ja tulee ruuhka, jota ei olisi, jos mentäsiin pienempiin rakoihin.
 
Liikenneympyrähän on sellainen paikka että se toimii erinomaisesti silloin kun kaikki ovat sekä röyhkeitä että joustavia. Jos jompikumpi puuttuu ympyrä alkaa tökkimään.
 
Rohkeita pikemminkin kuin röyhkeitä. Rohkea silloin kun pyrkii ympyrään ja joustava kun on jo siellä.
Mä muistan ekaa kertaa espanjassa, ku piti yrittää ängetä ympyrään. Eihän siitä meinannut tulla yhtään mitään. No parin päivän päästä olin jo "espanjalainen kuski" ja kaikki toimi yllättävän hyvin.
Vain parkkeeraustyyli ei tarttunut (ääni toimii tutkana).
 
Liikenneympyrähän on sellainen paikka että se toimii erinomaisesti silloin kun kaikki ovat sekä röyhkeitä että joustavia. Jos jompikumpi puuttuu ympyrä alkaa tökkimään.
Tai jos normaalit ajavat siellä järkevää vauhtia ja sinkoilijat 3x nopeudella, niin vaikeutuu asia. Kun ei tiedä onko edelliseen saapuva normaali, jolloin väliin ehtii kolme autoa, vai sinkoilija, joka on ensimmäisen liittyjän kyljessä. Eli se mitä autokoulussa sanottiin, että nopeuserot ovat iso ongelma.
 
Mä muistan ekaa kertaa espanjassa, ku piti yrittää ängetä ympyrään. Eihän siitä meinannut tulla yhtään mitään. No parin päivän päästä olin jo "espanjalainen kuski" ja kaikki toimi yllättävän hyvin.
Vain parkkeeraustyyli ei tarttunut (ääni toimii tutkana).
Ite muistan kun Thaimaassa vuokrattiin skootterit, ei siis mopoja, ja ekaa kertaa lähdettiin paikallisten kuskien sekaan. Nopeasti sai heittää kaiken roskiin mitä tottunut Suomessa ajellessa tekemään. Ennakointi oikeastaan reagointia ja vauhti sovitetaan liikennevirran mukaan. Toki se oli myös todella jouhevaa menoa, tilaa annettiin jos pystyttiin ja tilan hakija myös tiesi että välttämättä tilaa ei ole jos ei "singahtele" taroeeksi ripeästi sinne sekaan.

Jalankulkijana ensivaikutelma oli, että hullua menoa, mutta siellä liikennevirrassa taas jopa ihan turvallisen tuntuista, kun vaan oli järki ja ajotaidot kunnossa.
 
Noita ympyröitä vaan on toteutettu kovinkin soveltavasti kaistajärjestelyidensä suhteen, mikä linkoaa sinut ulos jo seuraavasta liittymästä, toisessa vasta kolmannesta ja joissain saat ajella kahta kaistaa vaikka sen 7 kierrosta ihan hienosti. Tuohon laitetaan talvikeli, lunta maassa, paikallisia jotka tuntevat juuri tuon ympyrän kaistat sieltä lumen alta ja jokunen harvemmin ko. ympyrään ajava, niin siinä alkaakin se pelti olemaan jo aika pehmosta, vain ajan kysymys milloin kolahtaa :(
 
Tuohon automaatin toimimiseen en usko ikinä. Sellaista automaatti-ilmastointia ei olekaan, joka osaa lukea ajatuksia. Se voi toimia ympäri vuoden joillekin ihmisille, mutta ei kaikille.

Tarkoitus on että käyttäjä itse lukee omat ajatuksensa ja säätää automaattin haluamansa säädöt. Laite sitten noudattaa tätä. Mutta on tuossa sellainen totuudne poikanen että on tilanteita kun kuski käy liian kuumana, että haluaa muuttaa näitä säätöjä vaikka viileämmäksi ainakin väliaikaisesti niin onhan se kiva että muutos tapahtuu yhtä nuppia kiertämällä.
 
Noita ympyröitä vaan on toteutettu kovinkin soveltavasti kaistajärjestelyidensä suhteen, mikä linkoaa sinut ulos jo seuraavasta liittymästä, toisessa vasta kolmannesta ja joissain saat ajella kahta kaistaa vaikka sen 7 kierrosta ihan hienosti. :(
Tuohan on ongelma vain suomalaisille, jotka koittavat noudattaa suunnittelijan ajatuksia siitä miten kaistat toimivat. Etelämpänä homma toimii kutakuinkin näin:
- jos olet poistumassa heti seuraavasta liittymästä, ajat ympyrässä ulkokaistaa ja siitä sitten seuraavasta ulos
- kaikissa muissa tapauksissa ajat suoraan sisäkaistalle ja sitä pitkin niin kauan kunnes oma liittymäsi on seuraava, siinä kohtaa siirryt ulkokaistalle ja sitten liittymästä ulos
Vilkun käyttö on kiinni henkilökohtaisista mieltymyksistä:
- osa ei vilkuta koskaan mihinkään
- osa vilkuttaa oikealle kun on poistumassa
- osa vilkuttaa jo liittymään tullessa oikealle tai vasemalle sen mukaan mihin suuntaan aikovat jatkaa ympyrän jälkeen ja jatkavat tätä vilkutusta kunnes ovat poistuneet
- osa tekee jonkin vapaamuotoisen kombinaation edellä mainituista.

Alankomaissa on kuitenkin paljon ympyröitä joissa kaistojen väliin on rakennettu pienet korokkeet siten, että liittymän suunnittelijoiden ajatuksia kaistoista pitää noudattaa, jos ei halua ajaa korokkeen yli.
 
- osa tekee jonkin vapaamuotoisen kombinaation edellä mainituista.
Oikeastaan paras combo jonka olen itse tavannut ihan täällä Hki:ssä, kaveri vilkutti vasemmalle siihen saakka kunnes tuli se oma liittymä kohdalle ja siinä kohtaa vilkku vaihtui oikealle. Tuosta ei ihan hirveästi enää jää kellekään epäselvyyksiä mihin suuntaan tämä kaveri oli tuossa ympyrässä menossa.
 
Avaudunpa paikallisesta suunnittelusta tässä kohtaa, niin tulee itselle parempi mieli.
Meillä on tapana rahan puutteessa tehdä ensin normiristeys. Kun käy ilmi, että se ei toimikaan, niin tehdään paikalle ympyrä. Ympyrää ei sijoiteta jostakin pakottavasta tai vähemmän pakottavasta syystä risteyksen keskelle, vaan johonkin laitaan. Usein vielä niin, että liikenteen päävirta kulkee lähes suoraan ympyrän tangentin suuntaan. Eli yhdestä suunnasta ei ympyrään tarvitse hidastaa, vaan posottaa suoraan läpi vauhdilla, mikä torppaa ympyrän toimivuuden käytännössä, mutta ei paperilla.
 
Eli yhdestä suunnasta ei ympyrään tarvitse hidastaa, vaan posottaa suoraan läpi vauhdilla
Ja jos sitten jonkun pitääkin tuosta "päävirrasta" päästä poikittain siinä ympyrässä, niin tuo virtahan on silloin väistämisvelvollinen, mutta kun ei sieltä kukaan eilenkään halunnut vetää poikittain, niin...
 
Alankomaissa on kuitenkin paljon ympyröitä joissa kaistojen väliin on rakennettu pienet korokkeet siten, että liittymän suunnittelijoiden ajatuksia kaistoista pitää noudattaa, jos ei halua ajaa korokkeen yli.
Tuosta soisi ottaa Suomessakin mallia, jos ympyrään on suunnittelijan mielestä pakko rakentaa enemmän kiertyviä kaistoja kuin yksi (toki ympyrästä muodostuu pullonkaula, jos liikennettä ja haarautuvia teitä on paljon). Jossakin päin noin on tehtykin jopa Suomessa, valitettavasti yleensä vain maalauksilla.

Maalauksien ja kaistaopasteiden tekeminen liikenneympyrään ja siihen asennetut liikennevalot ovat periaatteessa typeryyttä, käytännössä tehdyn vakavan suunnitteluvirheen paikkaamista jälkikäteen vippaskonsteilla. Sen sijaan aika hyvä keksintö on tehdä liikenneympyrän kiertokaistasta leveähkö, mutta niin, että keskellä on betonikivetty muhkurainen pikkuympyrä, jossa kukaan ei pyri ajamaan kuin korkeintaan ajaakseen ympyrästä pois pyrkivän kevyttä liikennettä pysähtyen väistävän ajoneuvon ohi tai antaen ajoneuvoyhdistelmille tai pitkille busseille riittävän kääntymistilan. Liikenneympyrän ei pidä olla liian laaja, koska silloin nopeus voi nousta turhan suureksi välityskyvyn silti kasvamatta, vaan niin pienisäteinen, kuin käytännössä mahdollista toiminnan kannalta (raskaiden ajoneuvojen tarpeet asettavat kriteerin minimisäteelle).
 
Eli yhdestä suunnasta ei ympyrään tarvitse hidastaa, vaan posottaa suoraan läpi vauhdilla, mikä torppaa ympyrän toimivuuden käytännössä, mutta ei paperilla.
Tuo ei välttämättä ole aivabn huono vaihtoehto, jos ympyrä on riittävän pienisäteinen. Ympyrää kiertävät joutuvat kuitenkin ajamaan suhteellisen hitaasti, kun tekevät jyrkkää käännöstä. Pääsuuntaan ajavat voivat puikahtaa välistä ympyrään ja siitä pois, kun näennäinen kiertonopeus on ympyrässä sitä kiertäviä suurempi, jos vain mahtuvat vähänkin ympyrää kiertävän eteen niin, etteivät törmää muihin. Toisaalta hiljaisista liittymistä tulee ympyrään sen verran vähän autoja, että ympyrä "puhdistuu" mahdollisen ruuhkautumisen jälkeen säännöllisesti (jolloin ympyrää hitaasti kiertävät estävät liittymisen pääsuunnasta vain ajoittain).
 
Tuo ei välttämättä ole aivabn huono vaihtoehto, jos ympyrä on riittävän pienisäteinen. Ympyrää kiertävät joutuvat kuitenkin ajamaan suhteellisen hitaasti, kun tekevät jyrkkää käännöstä. Pääsuuntaan ajavat voivat puikahtaa välistä ympyrään ja siitä pois, kun näennäinen kiertonopeus on ympyrässä sitä kiertäviä suurempi, jos vain mahtuvat vähänkin ympyrää kiertävän eteen niin, etteivät törmää muihin. Toisaalta hiljaisista liittymistä tulee ympyrään sen verran vähän autoja, että ympyrä "puhdistuu" mahdollisen ruuhkautumisen jälkeen säännöllisesti (jolloin ympyrää hitaasti kiertävät estävät liittymisen pääsuunnasta vain ajoittain).
Eli kuten jo aiemmin todettiin niin toimii paperilla muttei käytännössä. Käytännössä ne pääsuuntaan ajavat unohtavat väistämisvelvollisuutensa ja eivät vilkuta poistuessaan.
 
Eli kuten jo aiemmin todettiin niin toimii paperilla muttei käytännössä. Käytännössä ne pääsuuntaan ajavat unohtavat väistämisvelvollisuutensa ja eivät vilkuta poistuessaan.
Sivulta tulevista liian harva soittaa torvea moisen pääsuuntaan piittamattomasti ajavan aiheuttaessa törmäysvaaraa.

Ruuhka-aikoina sinällään on perusteltua, että pääsuunta vetää. Välillä jokin pääsuunnasta tuleva kääntyy, ja silloin pääsee pujahtamaan sivutieltä kolmion takaa ympyrään.
 
Käytännössä pääsuunnan liikennettä ei katko jo ympyrässä olevat eikä vauhdilla ympyrään tulevat ehdi vilkuttaa poistuessaan.

Tuossa malliesimerkki ympyrästä Joensuussa. Vaatii tilaa, mutta kuningasidea on hitaat ajonopeudet sekä kevyen liikenteen ja ympyräliikenteen risteämisen eriyttäminen. Jutussa myös mainittu, mitä eroa on maantieympyrän ja kaupunkiympyrän nopeuksissa, jottei tule niitä niputettua samaan kategoriaan.
1793359931269.webp
 
Tuossa malliesimerkki ympyrästä Joensuussa. Vaatii tilaa, mutta kuningasidea on hitaat ajonopeudet sekä kevyen liikenteen ja ympyräliikenteen risteämisen eriyttäminen. Jutussa myös mainittu, mitä eroa on maantieympyrän ja kaupunkiympyrän nopeuksissa, jottei tule niitä niputettua samaan kategoriaan.
Kevyen liikenteen siirtäminen kauemmas ympyräradasta on todella tärkeä parannus (yhdessä tasossa olevalle liikenneympyrälle). Jos viedään merkittävästi kauemmas, autoilijalle olisi syytä pystyttää poistumissuunnassa erillinen kärkikolmio, jotta ymmärtää, että kyse ei ole liikenneympyrästä erillisestä ylityksestä, jossa pyöräilijä on muutoin väistämisvelvollinen. Tällaisia asioita ei voi liikenteessä ratkaista mittanauha kädessä, jotta toimitaan lain edellyttämällä tavalla.

Mietin itse, että olisiko vielä parempi, jos pyöräteihin saataisiin tavalla tavalla tai toisella mutka, jossa pyörät näyttäisivät lähestyvät ikään kuin vastasuunnasta silloinkin, kun pyöräilijä matkaa liikenneympyrän myötäsuuntaan. En edes tiedä, onnistusiko tämä päältäpäin zikzakmainen pyörätiemuotoilu edes käytännössä. Ongelmanahan on, että toisen kiertosuunnan pyöräilijät tulevat usein hyvin nopeasti pyörätien ylityskohtaan autoilijan kannalta katveesta takaviistosta, jolloin reagointiaikaa ei ole paljon ensihavainnon jälkeen.

Autoilijan ajorata on tuossa mallissa periaatteessa fiksu. Itse tekisin kuitenkin kaupunkiliikenneympyrän säteestä jutussa esitettyä lyhyemmän, jolloin autojen tulisi käyttää vieläkin pienempää nopeutta eikä hurjastelu olisi mahdollista. Laajat kivetykset jättäisivät silti ympyrän käyttökelpoisiksi raskaillekin ajoneuvoille. Reunoille jäisi sitten enemmän tilaa pyörätien muotoilulle.
 
Risteyksissä ja ympyröissä yksi harmaa alue on se että kauanko auto on kääntyvä ajoneuvo. Tällä on merkitystä siihen että väistääkö auto vai pyöräiliä. Yllä mainittu kolmio on yksi tapa kiertää tuo harmaa alue.

Videosta tuli mieleen että pitäisikö suojatien olla vielä kauempana jotta linja-auto ei tukkisi kevyen liikenteen väyliä.
 
Tuo Joensuun liikenneympyrä näyttää kyllä yläkuvan mukaan todella mallikkaalta.

Tuossa on kuitenkin havaittavissa yksi liikenneympyröiden perusongelmista eli tukkeutumistaipumis, jos autot odottavat kevyttä liikeennettä. Periaatteessa koko liikenneympyrä voi täyttyä ja jumittua hetkeksi yhden kävelijän tai pyöräilijän takia. Tuo välimatka autojen ympyrästä, kevyenliikenteen väylään kuitenkin vielä mahdollistaa yhden keskikokoisen henkilöauton pysäyttämisen niin ettei se tuki koko liikenneympyrää, mutta useampi samaan suuntaan pyrkivä auto sen jo tukkii.

Mielestäni voisi liikennnesäännöillä kieltää pysähtymisen ympyräalueen sisään, jolloin autot kiertäisivät odotellessa ylimääräisen kierroksen ja eivät tukkisi paikoillaan ollessaan ohittavaa reittiä.
 
Piti lauantaina noutaa uusi auto ja maksaa se samalla sopimuksen mukaan. Myyjä kuitenkin soitti eilen ja kysyi jos voisin maksaa auton nyt, jotta hän voi sen rekisteröidä perjantaina minulle. Jäi vähän mietityttämään homma. Siirsin kaupat maanantaille, jolloin rekisteröinti ja kaupat voidaan tehdä samaan aikaan. Ilmeisesti pienellä liikkeellä ei kassa riitä lunastamaan autoa. Toisaalta jos maksan auton etukäteen ja yritys tekee konkurssin niin minulla on vakuudeton saatava, joka sitten nollautuu. Auto-Wetterillä on ollut samoja ongelmia isommassa mittakaavassa.
 
Kaikenlaisia ongelmia sitä voikin olla. Omassa liikkeessä, mistä vuosikymmeniä ostettu kaikki, on usein käynyt siten, että pankki jostain syystä estää maksamisen, vaikka se ei tietenkään estäisi eläkesäästöjen varastamista Nigeriaan, niin silti on kyllä saanut auton ottaa ja maksaa sitten jonakin päivänä kun pankki tokenee. Sama muuten ollut venekaupassakin.

Mutta ei tällaiset pienet jutut paina, nimittäin auton ostossa nykyään on paaaljon isommat murheet kuin moiset.
 
kyllähän se rahan siirtely ja auton (luovutus) myynti laskua vastaan (maksa sitten kotona läppärillä) ihmetytti valtava luottamus puolin ja toisin en itse olisi moiseen pystynyt vaimo pysty. Juu ja kaikkihan on sujunut eri hienosti vaimo jo ajaa uudella autollaan kuin vanha tekijä 😁
 
Tuossa on kuitenkin havaittavissa yksi liikenneympyröiden perusongelmista eli tukkeutumistaipumis, jos autot odottavat kevyttä liikeennettä. Periaatteessa koko liikenneympyrä voi täyttyä ja jumittua hetkeksi yhden kävelijän tai pyöräilijän takia. Tuo välimatka autojen ympyrästä, kevyenliikenteen väylään kuitenkin vielä mahdollistaa yhden keskikokoisen henkilöauton pysäyttämisen niin ettei se tuki koko liikenneympyrää, mutta useampi samaan suuntaan pyrkivä auto sen jo tukkii.

Mielestäni voisi liikennnesäännöillä kieltää pysähtymisen ympyräalueen sisään, jolloin autot kiertäisivät odotellessa ylimääräisen kierroksen ja eivät tukkisi paikoillaan ollessaan ohittavaa reittiä.
Jos kevyttä liikennettä on paljon, ylimääräisiä kierroksia tekevät autot vastaavasti tukkivat ympyrän eikä tilanne siitä taida parantua. Jos ympyrästä pois pyrkivät autot, jotka odottavat kevyen liikenteen rakoa, pysähtyisivät ulkokehän riittävälle kiveykselle, ympyrän varsinainen ajotie pysyisi vapaana.

Espoossa on yksi "superympyrä" parin vuosikymmenen takaa, jossa on järjestetty kevyelle liikenteelle oma kerroksensa autoja alempaan tasoon (tuolla tasolla on kevylle liikenteelle oma pienempi liikenneynpyränsä). Paitsi, että tuollainen on kallis toteuttaa, autojen osalta tuossa on kuitenkin sellainen suunnitteluvirhe, että kaistoja on liikaa ja ympyrän sädekin on turhan pitkä. Tuo osoittautui niin hankalaksi muille kuin tuloliittymästä seuraavasta poistuville (joilla on kullekin parille omat korokesaarekkeen erottamat kaistansa), että ympyrään asennettiin liikennevalot, kaistamaalaukset ja ryhmitysmerkkinsä.

Ratkaisu on siis muutoksen jälkeen sama kuin Helsingissä historiallisessa Pitäjänmäen liikenneympyrässä nykyasussaan (muuttuu pian uusimman raitiotierakennuksen ehtiessä pitemmälle). Eli autojen osalta kummankin epäonnistunut suunnitelma paikattiin ennemmin tai myöhemmin kuten kyettiin, mutta vaikeita ajettavia nuo ovat etenkin paikkaa tuntemattomalle edelleenkin.

En osaa sanoa miten käy jatkossa tuolle Pitäjänmäen liikenneympyrälle kevyen liikenteen osalta. Nythän ratkaisuna on puolikaareen rakennetut kolme tunnelia, joiden kautta ympyrästä pääsee pujahtamaan tärkeimpiin suuntiin pyörällä vikkelästi ohitse ja kävellenkin hyvin kohtuullisella kiertomatkalla. Mitä olen lukenut suunnitelmaa, tarkoitus näyttäisi olevan kevyen liikenteen johtaminen ympyrän keskellä olevalle pikaraitiotielinjojen vaihtopysäkille ja nykyisten tunneleiden hävittäminen. Jollei tuonne keskelle vastaavasti rakenneta alitustunneleita ympyräväylän alta ja kevyt liikenne joutuu odottelamaan liikennevaloissa nyky-ympyrän liikennevalojaksotuksella, lopputulos on uskoakseni täysi katastrofi pyöräilijän ja jalankulkijan kannalta.

Liikennevalojen jaksotus on nykyisinkin valtava hidaste pyörilijöille ja jalankulkijoille yhden vilkkaan liittymähaaran kohdalla, jonka kohdalta alitustunneli puuttuu. Liikennevalojen ajoitus on erittäin huomattava hidaste myös liikenneympyrän kautta kulkevalle nykyisin ainoalle pikaraitiotielinjalle (muualla tuolla on yleensä liikennevaloissa pakkoetuisuus, eli raitiovaunulle on aina "vihreä" valo-ohjatuissa risteyksissä; tosin ainakin älytön suunnitelumokakin on Kehä I:n ylittävällä (ajotiettömällä) raitiotiesillalla, eli vastakkaisesta suunnasta sillan kautta tuleva vaunusto muuttaa liikennevalon "punaiseksi" kohtaavalle sillalle pyrkivälle vaunulle -- syystä, että suunnitelija ei ole varannut raitiovaunulle omaa liikennevalo-opastintaan ao. suuntaan ja samaisesta kohtaa lähtevälle autosillalle täytyy näyttää molempiin suuntiin punaista tuon ensimmäisen vaunun tulon takia; jälkimmäisen suunnan vaunulle olisi täysin vapaa reitti kohti siltaa toisella raiteella, kun muutkin autoteiden liittymäsuunnat on blokattu punaista näyttävällä liikennevalo-opasteella. Saattaa toki olla, että sillalle ei haluta samaan aikaan eri suuntiin kulkevia raitiovaunuja, mutta ihmetyttää peruste tuollekin, jos noin on, sillä kyse on hyvin tukevasta, joskin kaaren muotoon rakennetusta sillasta. Pahoittelen, että loppu meni jo hiukan off topic.
 
kyllähän se rahan siirtely ja auton (luovutus) myynti laskua vastaan (maksa sitten kotona läppärillä) ihmetytti valtava luottamus puolin ja toisin en itse olisi moiseen pystynyt vaimo pysty. Juu ja kaikkihan on sujunut eri hienosti vaimo jo ajaa uudella autollaan kuin vanha tekijä 😁
Yksityinen ihminen, jolla on asiat kunnossa ja omistaa esim asunnon ei voi kiemurrella irti velvoitteistaan. Yritys voi sen sijaan sanoa että sori rahat on loppu. Tässä mun tapauksessa on kai kyse siitä että myyjä ei pysty tai halua rahoittaa edes päiväksi sitä autoa. Käsiraha tuosta on jo maksettu että minä en ole tässä peruuttamassa.
 
Piti lauantaina noutaa uusi auto ja maksaa se samalla sopimuksen mukaan. Myyjä kuitenkin soitti eilen ja kysyi jos voisin maksaa auton nyt, jotta hän voi sen rekisteröidä perjantaina minulle. Jäi vähän mietityttämään homma. Siirsin kaupat maanantaille, jolloin rekisteröinti ja kaupat voidaan tehdä samaan aikaan. Ilmeisesti pienellä liikkeellä ei kassa riitä lunastamaan autoa. Toisaalta jos maksan auton etukäteen ja yritys tekee konkurssin niin minulla on vakuudeton saatava, joka sitten nollautuu. Auto-Wetterillä on ollut samoja ongelmia isommassa mittakaavassa.
Kyllä minä olen maksanut ostamani kulkineet sen päivää aiemmin.
Usein firmoissa saattaa olla vain se yksi henkilö, jolla on mahdollisuus tehdä rekkauksia ja hekin ovat vain työpäivinään töissä, tai sitten jos joutuvat vielä vanhan mallin mukaan katsastuskonttorilla visitoimaan niin pakkohan se maksu on saada ennen rekkauksia.
Ihan normaalia ja luotettavaa toimintaa maksaa päivä etukäteen kulkinekaupan kohde.
 
Olen ollut havaitsevinani epäoptimaalisia liikennevaloohjaus optimointeja ihan tavallisissa perus valoristeyksissäkin. Uskoakseni "täydellinen" optimointi sujuvoittaisi liikennettä kokonaisuutena merkittävästi.

Kyse on tietysti erittäin hankalasta optimointi ongelmasta, mutta selkeiden virheiden poistamisesta voisi kuitenkin aloittaa. Selkeänä virheenä pidän kiinteää valosekvenssiä, jossa ei anneta nuolivaloa oikealle vaikka kyseiselle ajolinjalle ei olisi hetkellisesti mitään muuta sallittua risteävää liikennettä. Veikkaan että vanhoissa valo-ohjauksissa pyörii kiinteä sekvenssi ja ohjauksensuunnittelijoiden mielestä mikään yksittäinen valo ei saa saada kahta erillistä vihreää hetkeä yhden kokonaisen valokiertosyklin sisällä.

Merkittävää lisäohjausinformaatiota saisi laittamalla alueen peräkkäisiä valoohjattuja rirteyksiä kommunikoimaan keskenään. Tätä on varmasti hyödynnetty nykyaikaisissa ohjauksissa, mutta vanhemmat liikennevaloristeykset saattavat olla vielä ilman tätä ominaisuutta?

Minulla on hieman toiveita tekoälyn hyödyntämisessä tässä optimointiprosessissa. Ongelma on matemaattisluonteinen, joten tekoälyn ongelman ratkaisumallien pitäisi olla tässä vahvoilla (vahvempi kuin ihminen).
 
Kuullostaa siltä että olisit saanut joskus mustan pekan käteen.
kolme kertaa aloittanut alusta. tyhjästä . juu elämän valtikortit oli kerran kädessäin ... vai miten se meni, porskutetaan perkele silti hermosäryistä ynm. huolimatta etteenpäin 🤪 🤪 :oops: ja ilman lääkitystä vaikka ei siltä ehkä kuulosta
 
Piti lauantaina noutaa uusi auto ja maksaa se samalla sopimuksen mukaan. Myyjä kuitenkin soitti eilen ja kysyi jos voisin maksaa auton nyt, jotta hän voi sen rekisteröidä perjantaina minulle.
Olisiko mahd. nyt kuukauden myyntibonukset kaverilla kyseessä? Olisi saanut homman vielä lokakuun puolella kansiin, mutta nyt lipsahtaakin sitten marraskuun puolelle.

kyllähän se rahan siirtely ja auton (luovutus) myynti laskua vastaan (maksa sitten kotona läppärillä) ihmetytti valtava luottamus puolin ja toisin en itse olisi moiseen pystynyt vaimo pysty. Juu ja kaikkihan on sujunut eri hienosti vaimo jo ajaa uudella autollaan kuin vanha tekijä 😁
Tuokin niin tapauskohtaista ihan liikkeestäkin ostettaessa. Tuollasen 40k€ uuden auton voi laittaa tilaukseen sähköpostilla ja laskun maksaa vasta kk kuluttua auton luovutuksen jälkeen, kun toisessa firmassa se parin tonnin käytetty ajokki ei liikahdakaan myyntihallista mihinkään ennen kuin on pinkka käteistä myyjän pöydällä.

Omakohtaisesti yksi ehkä arvokkain tälläinen luottokauppa oli tämän talon hankinta. Älvsby toimitti koko talopaketin sokkelin päälle pystytettynä ennen kuin 50% laskusta meni vasta maksuun ja se toinen 50% vasta lopputarkastuksen jälkeen. Toki nimet oli jo papereissa jne. ennen kuin koko tilausta oli tehtaan tuotantojärjestelmään edes naputeltuna mutta silti tuossa puhutaan jo melkoisista summista näin yksityisen hlö kannalta. Entäs jos pankki ei olisikaan myöntänyt lainaa?
 
Takaisin
Ylös Bottom