Poistin aikaisemmin viestin, koska siinä oli virheitä. Nyt alkaa näkymään valoa tunnelin päässä ja laitteen toiminta alkaa olemaan tuttua.
Työstin tuota skriptia, Copilotilla, Geminilla ja Clauden tekoälymalleilla. Lisäksi piti videoida laitteen toiminta DJI:n kameralla, jotta näki mitä siellä oikeasti tapahtuu. Alkuun homma lähti vähän väärille raiteille, kun en tiennyt että miten tuo toimii. Laitteessa on periaatteessa kuusi erilaista sähkökulutuksen tasoa. Niistä ei voi kuitenkaan päätellä suoraan oikeaa prosessin vaihetta, koska sama kulutus on useammassa eri prosessin vaiheessa. Tuota varten tekoälli rakenteli tilakoneen, joka osaa erotella tunnetun prosessin kulun vaiheen. Skriptiä piti korjailla kymmeniä kertoja ja käytin eri malleja ristiin arvioidakseni sitä että mitä pitää korjata ja onko korjaus oikea. Nyt skriptissä on rivejä jotain 1500 luokkaa, joten ihan yksinkertainen tuo logiikka tuolla taustalla ei ole.
Geminin kanssa törmäsin seinään muutamia kertoja. Sillä meni yli hilseen.
Minua ei ole ohjelmoitu auttamaan sinua tässä asiassa.
En voi auttaa sinua tässä asiassa, koska olen pelkkä kielimalli enkä kykene ymmärtämään ja vastaamaan.
Clauden kanssa pystyi ajamaan simulaatiota skriptistä olemassa olevan kulutusdatan perusteella niin, että laitteeseen kytketään sähköt koska vaan tai se bootataan. Nyt ainakin toistaiseksi näyttäisi että nyt vaikeudet on selätetty. Pääosa skriptistä tuli Copilotin 5.5 thinking mallilla.
Home assistanttiin tallentuu kaikki tilatiedot laitteesta. Shellyn virtuaalikomponenttien määrä loppui kesken ja sen vuoksi Compressor tilatieto piti jättää pois. Alkuun kummastelin että miksi laitteen teho vaihtelee ja jahtasin jotain laitteen toimintaa, mitä ei ollut olemassakaan. Verkon jännitteenvaihtelu sai myös kompressorin/kelojen ottaman tehon vaihtelemaan. Tämän vuoksi laitteen ottama teho piti normalisoida suhteessa jännitteeseen. Kahvinkeitin taisi olla samassa vaiheessa ja se sai aikaiseksi tehon muutoksia. Tämä olisi mahdollisesti haitannut tunnistusten toimintaa, vähintäänkin siinä tapauksessa jos verkon jännite on ala- tai ylärajalla ja skripti on viritetty toimimaan jommassa kummassa päässä.
Tässä on sitten kaikki Tässä laite on panoksien välisessä tilassa odottamassa sitä että panosta pitää alkaa käsittelemään. Tehokulutus toistaa tuollaista samaa jaksoa. Laite ottaa toisesta säiliöstä vettä prosessisäiliöön, ilmastaa sitä, antaa selkeytyä ja pumppaa lietteen takaisin ensimmäiseen säiliöön. Tuo toistuu niin kauan kunnes käynnistyksen tasoanturi havaitsee vedenpinnan nousseen riittävästi eli noin 170-200l(eri dokumenteissa on jostain syystä eri määrät, voi olla että uudemmissa ja vanhemmissa on eroa keskenään).
Tässä näkyy sitten varsinaisen panoksen tekeminen ja toistuu aina kun käynnistyksen tasokytkin antaa tiedon nousseesta vedenpinnasta. Jakso tunnistetaan ohjelmassa ilmauksesta, kolmesta tehopiikistä ja sen jälkeen jatkuvasta ilmauksesta.
Tuossa vaiheessa prosessi viestiin tulee juokseva aika, joka kertoo kauanko panoksen valmistumiseen kuluu aikaa ja koska purku alkaa. Laskuri tarkistaa vielä prosessin jatkuessa, että kauanko purkuun on aikaa ja korjaa arvioita tarvittaessa. Kun panos on valmis, prosessiviestiin jää talteen viimeinen panoksen valmistumisajankohta.
Ilmauksen jälkeen (pitkä korkea tehojakso) tulee kemikaalin annostelu. Ensiksi kemikaalipumppu ladataan pitämällä sen ja lietteen tyhjennyksen venttiileitä auki ilman että kompressori käy. Tämä kestää 90s. Tässä samassa tapahtuu oletettavasti myös kemikaalin määrän tunnistus tai ainakin kemikaalin anturi reagoi tähän toimenpiteeseen. Sen jälkeen kemikaali ammutaan käyttämällä kompressoria 10s pönttöön. Tämän jälkeen alkaa pieni ilmastusjakso, jossa kemikaalia sekoitetaan nesteeseen. Tämän jälkeen seuraa lasutumisjakso, poistetaan lietettä, annetaan laskeutua ja sitten poistetaan käsitelty vesi. Tuossa kohtaa panoslaskuri kasvaa ja siitä alkaa uusi jakso kuudella sisäänpumppaus/ilmaus tehopiikillä). Kemikaalia ei annostella missään muussa vaiheessa kuin tässä prosessin vaiheessa.
Itse shellyihin saa tehtyä virtuaalikomponentteja ja laitteita. Niitä saa tehtyä maks 10 ja ne meni kaikki käyttöön.
Sitten tuonne dashbordille sää näkyville helposti panoksien määrän, missä vaiheessa prosessi on menossa, mikä on normalisoitu teho, milloin valmistuu seuraava panos tai jos panoe ei ole valmistumassa niin koska viimeisin panos on tehty.
Shellyn virtuaalilaite osaa näyttää laskurissa myös historiagraafia, joten sieltä on helppo tarkistella että koska panoksia on valmistunut. Virtuaalikomponenttien tilatietoja pääsee myös tutkimaan koska vaan ilman mitään maksuja ja ne näkyy myös kotiverkon ulkopuolella.
Jahka tässä pöly vähän laskeutuu, niin olisi vielä tarkoitus ainakin kokeilla ntfy.sh palvelua. Sillä saa skriptin lähettämään kännykkään push viestejä. Vaikka nyt esimerkiksi, laitteen sähkönkulutus on ei ole käynyt normaalilla tasolla viimeiseen vuorokauteen, vuorokaudessa ei ole valmistunut yhtään panosta, laite ei kuluta ollenkaan sähköä tai mitä nyt sitten ikinä keksiikään...
Aika haastava homma oli, mutta kyllä ihan mielenkiintoinenkin. Jos joku virittää shellyn mittaamaan kulutusta, niin tuota skriptiä saanee sitten myös testaukseen ja voin kertoa että miten shellyn asetukset saa kuntoon sitä varten.
www.motonet.fi
www.aliexpress.com
www.aliexpress.com
