120m2 saneerauskohde Pirkanmaalla öljy/ilmalämmitys/ILP kaveriksi mono VILP
- Keskustelun aloittaja
- #42
Kyllähän se tosiaan näyttää speksien perusteella siltä että 5kW malli antaa tuon mitoitustehonsa aika vakaasti koko -15 .. 12 lämpötila-alueella. Oma käyttötapaus on sellainen että -15 lämmössä tarvitsen ehkä jopa 45 asteista vettä, niin en katsonut 30 tai 35 vedenlämpötehoja noissa lukemissa. Ohessa vertailu 40 asteen veden lämmöllä 5kW malli vs. 7kW malli ja mukana vielä laskennallinen talon lämpöhukka.
Laskin vielä toisen taulukon, jossa veden lämpö nousee 30..45 kun ulkolämpötila muuttuu 2 .. -15, ohessa siitä piirretyt käyrät:
Todellinen hyötysuhde selviää kun näkee minkälaisella copilla 7kW pumppu toimii osatehoilla. Muuten taulukoista näkee että 7kW mallissa on enemmän tehoreserviä kovemilla vedenlämmöillä, esim. 4,5kW @ -15, 55 asteisella vedellä, kun 5kW mallista irtoaa enää 3,4kW. Kyllä tuolla kylmäpuolellakin on eroa näissä malleissa, ei ole pelkästä softasta kyse. Mutta en yhtään ihmettele miksi ne 5kW mallit on loppu joka paikasta...
Noissa on eri kompressorit 7 kW versiossa 1700 W kompura (5KD240XCC21), joka ei taivu niin alas kuin 5 kW 900 W kompressori (5RD132XBE21). Tuo 1700 W kompura sopii paremmin tuohon 9 kW versioon.
Itse olisin odottanut että 5kW versio olisi ollut saatavilla. Tuo olisi ollut paremmin optimialueella suurimman osan vuotta. Öljyllä/sähköllä priimaten sitten ne alle -15C pakkaspäivät.
Jos olisi hieman enemmän varaajakapasiteettia, niin sitten sillä pystyisi kyllä optimoimaan tuota katkokäyntialuetta. Öljykattilan savukaasukanavaan olisi hyvä laittaa esim. käsipelti, ettei se hukkaa lämpöjä turhaan piippuun silloin kun öljy tai puuta ei siinä pala.
Itse olisin odottanut että 5kW versio olisi ollut saatavilla. Tuo olisi ollut paremmin optimialueella suurimman osan vuotta. Öljyllä/sähköllä priimaten sitten ne alle -15C pakkaspäivät.
Jos olisi hieman enemmän varaajakapasiteettia, niin sitten sillä pystyisi kyllä optimoimaan tuota katkokäyntialuetta. Öljykattilan savukaasukanavaan olisi hyvä laittaa esim. käsipelti, ettei se hukkaa lämpöjä turhaan piippuun silloin kun öljy tai puuta ei siinä pala.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #44
Olisi se 5kW malli ollut tosiaan parempi paperilla. Tänään saadaan 7kW laite viimein virtoihin ja alkaa tiukka pollucom- ja sähkömittarointi. Varaajakapasiteettiahan on tällä hetkellä 200l öljykattilassa, saa nähdä mihin tuo riittää katkokäynnin rajoittamisessa. Jos näyttää siltä että öljystä voisi luopua kokonaan niin voisi sitten koittaa löytää jostain käytetyn n. 500l varaajan tilalle jossain vaiheessa.
Joulukuussa meni sähköä 1500kWh kokonaisuudessaan, josta 194kWh priimausvaraajalle ja loput ILP, kattila 30-40C suoralla sähköllä + käyttösähkö. Nyt saan sitten heti vertailuluvun tammikuulle pumpun kanssa. Sille tulee oma sähkömittari ja pollu seuraamaan tuottoa. Toinen pollu sitten lämmityskierrossa niin voi laskea kattilan häviöt erotuksesta.
Joulukuussa meni sähköä 1500kWh kokonaisuudessaan, josta 194kWh priimausvaraajalle ja loput ILP, kattila 30-40C suoralla sähköllä + käyttösähkö. Nyt saan sitten heti vertailuluvun tammikuulle pumpun kanssa. Sille tulee oma sähkömittari ja pollu seuraamaan tuottoa. Toinen pollu sitten lämmityskierrossa niin voi laskea kattilan häviöt erotuksesta.
Itselläni on Akvaterm 750l varaaja, jota voin ladata kovina pakkaspäivinä vesikiertotakalla. Varaajan ylätilassa on 9kW vastus, josta tosin vain kaksi vaihetta on vastukseen integroidun termostaatin ohjauksessa (ei hajua miksi näin), eli 6kW. Pelkästään sillä on talo myös pysynyt lämpimänä. Energiaselvityksessa on laskennallinen huonelämmitystarve 4.8kW -26C ulkolämpötilassa, mutta on käytännössä enemmän kun sisälämpötila on laskelman oletusta korkeampi.
5Kw pumppu siis käynee täysillä -20C pakkasessa, kunnes sammuu kokonaan. Talossa on lattialämmitys ja pumpulla on tarkoitus ladata vain varaajan alaosaa +35C lämpötilaan. Alaosassa olisi 12m kierukka vapaana ja glykoliasennus houkuttelee mielenrauhan vuoksi, mutta sitten joutunee tekemään kuumempaa vettä.
9kW malli on nyt myös mietinnässä, mutta taitaa silti 5kW olla optimaalisempi.
5Kw pumppu siis käynee täysillä -20C pakkasessa, kunnes sammuu kokonaan. Talossa on lattialämmitys ja pumpulla on tarkoitus ladata vain varaajan alaosaa +35C lämpötilaan. Alaosassa olisi 12m kierukka vapaana ja glykoliasennus houkuttelee mielenrauhan vuoksi, mutta sitten joutunee tekemään kuumempaa vettä.
9kW malli on nyt myös mietinnässä, mutta taitaa silti 5kW olla optimaalisempi.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Vastus lienee kytketty tähteen ilman nollaa? Yksi vaihe suoraan sulakkeelta (toki mahdollisen ylilämpösuojan kautta) ja kaksi vaihetta termostaatin kautta. Termostaatti kaksiportainen, lisää ensin yhden vaiheen jolloin teho on pyöreästi puolet nimellistehosta ja jollei riitä pyyntiin nähden lyö vielä kolmannen vaiheen mukaan jolloin pitäisi lähteä tuo nimellisteho eli 9kW. Toki muitakin mahdollisuuksia on olemassa mutta usein on kytketty em tavalla.
edit:korjattu muutama typo
Viimeksi muokattu:
Kyseessä tämä vastus: http://www.akvaterm.fi/files/cu4_kokoamis_ja_asennusohje.pdf
L1:lla pitäisi siis olla oma ohjaus ja termostaatti. Mikähän lie käyttötarkoitus sille. Muuten toimii, kuten selitit: ensin kytkeytyy yksi vaihe 3kW ja jos ei riitä, niin toinen vaihe tulee mukaan -> 6kW.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Eli tuo on ainakin kuvassa juuri niin kun arvelin, ylilämpösuojan kautta tulee kaikki kolme vaihetta, L1 jatkaa suoraan vastukselle ja L2 sekä L3 menevät tuon kaksiportaisen termostaatin kautta edelleen vastukselle. Nollaa ei kytketä ollenkaan. Tällöin yhdellä vaiheella vastuksen teho on 0, kahdella pyöreästi puolet nimellistehosta ja kolmella vastaa nimellistehoa.
- Keskustelun aloittaja
- #51
Suurin osa pumpun käynnistä osuu kuitenkin lämpöisille keleille, joilloin ajetaan osateholla. Tässä mielessä 5kW olisi ollut itsellekin parempi.
Pumpussa on vielä sisäänrakennettuna 3kW lisävastus jos teho ei muuten riitä kovilla pakkasilla. Itse aion kytkeä tuohon boiler contact-lähtöön vielä öljykattilan 6kW vastuksen ohjauksen niin pitäs lämmintä riittää kaikissa keleissä ilman turhaa säätöä. Tosin viime yönä meni sähköt hetkeksi poikki ja tuli taas mieleen että ehkä niitä takkapuitakin olisi hyvä pitää korillinen lämpimässä varmuuden vuoksi.
Kallis kuin mikä tuo oli. Se on siis 80W kaapeli valmiilla liittimellä ja pituus on n. 2m, josta pohjalle tulevaa lämmintä osaa on ehkä reilu metri. Asennusohjeiden mukaan muoviklipsuilla pohjaan kiinni niin että kulkee vedenpoistoreikien yli. Helppo oli laittaa kun oli sopivan mittanen ja ohjeet oli selkeät.
Edit: Ja en siis ottanut muita lisävarusteita, kun tota optional PCB:tä ei tarvittu omassa tapauksessa. Pana on speksannut niiden lisä lämpötila-anturien ominaiskäyrätkin niin voi hommata jostain halvemmalla myöhemmin jo tulee tarvetta mitata vaikka veden lämpöä kattilasta.
Joo, kyllähän tuo jotain eristettä kaipaa. Liekkö helpointa tunkea villaa täyteen, kuten tässä kuvassa: http://aquarea.smallsolutions.de/index.php?title=Datei:Zusätzliche_Dämmung_des_Monoblocks.JPG
Taidan jättää base pan heaterin ostamatta ja laittaa 20W sulanapitokaapelin. Säästyneillä rahoilla kattaa 20W sähkönkulutuksen ainakin seuraavat 10 vuotta.
Taidan jättää base pan heaterin ostamatta ja laittaa 20W sulanapitokaapelin. Säästyneillä rahoilla kattaa 20W sähkönkulutuksen ainakin seuraavat 10 vuotta.
Itse olen pari talvea tapellut noiden sulanapitokaapeleiden kanssa. En tosin metallisen pohjapellin päällä vaan solumuovilla vuoratun kaukalon kanssa. Lopputuloksena en voi kenellekään suositella noita 10w/m kaapeleita mihinkään käyttöön. Minulla ei siis pitänyt tuota muovikaukaloa sulana ja lopulta oli nöyrryttävä ostamaan Pistesarjojen monin verroin kalliimpia kaapeleita. Ne ovat kyllä hintansa väärti, tuli säästettyä väärässä paikassa. Eristettyä letkua tai putkea reilulla kaadolla tuollainen halppis 10w/m saattaa pitää sulana. Pohjapellin päällä en ottaisi riskiä niiden kanssa jään rikkomasta kennosta.
pökö
Kaivo jäässä
Olen selvinny 3 talvea just 10W/m kaapelilla ja eristetyllä letkulla. Keruuastia on kyllä jäätynyt mutta kun kaapeli tulee pinnalle asti on sina ollut riittävä vesireikä jään keskellä. Vastus on ollut 24/7 päällä.
Pämpölumppu
Jäsen
Minulla on myös ko Panasonic Monobloc pumppusta 5kW versio. Kesällä ostettu ebayn kautta saksasta Augsburgilta. Myyjä vaikutti olevan hyvin asiallinen kaveri joka myös käsitääkseni myy asennus ja käyttöönottopalveluita saksassa.
Kyselin lämmityskaapelista ja myyjä ehdotti että hän voi joko asentaa siihen Panan vakiokaapeli tai sitten oma (muualta hankittu) kaapeli. Oman kaapelin etuna oli paitsi hinta myös että se oli pitempi joten jäi base panin jälkeen jäi vielä 1,5m (muistaakseni maks 2m, virtaraja?) Panan ohjaamaa kaapelia viemäröintiä varten (päällä sulatuksen jälkeen 10min). Tilasin pumpun ylipitkällä kaapelilla joka nyt on pumpun alla olevassa muovikourussa sekä eristämättömässä viemäröintiputkessa. On pelittänyt ihan hyvin tähän asti... Kaapelin jälkiasennus luultavasti suht helppoa myös, piirikortilla liitin kaapelia varten.
Kyselin lämmityskaapelista ja myyjä ehdotti että hän voi joko asentaa siihen Panan vakiokaapeli tai sitten oma (muualta hankittu) kaapeli. Oman kaapelin etuna oli paitsi hinta myös että se oli pitempi joten jäi base panin jälkeen jäi vielä 1,5m (muistaakseni maks 2m, virtaraja?) Panan ohjaamaa kaapelia viemäröintiä varten (päällä sulatuksen jälkeen 10min). Tilasin pumpun ylipitkällä kaapelilla joka nyt on pumpun alla olevassa muovikourussa sekä eristämättömässä viemäröintiputkessa. On pelittänyt ihan hyvin tähän asti... Kaapelin jälkiasennus luultavasti suht helppoa myös, piirikortilla liitin kaapelia varten.
Tuo kaapelin ajastettu ohjaus on varmasti hyvä ominaisuus ja sen kanssa voikin olla viisasta käyttää varmuudella riittävän tehokasta kaapelia (>50W/m), jollaisen saksmannikin varmasti on pumppuun ruuvannut. Nuo pohjapellin päällä olevat eivät ole itsesäätyviä ja itse en uskaltanut sellaista laittaa kouruuni, kun pelkäsin niiden sulattavan muoviputkia ja solumuovia. Tätä ei tosin varmaankaan tapahdu 10 minuutissa... Jäätymisongelmat minulla alkoivat vasta lähempänä 20 asteen pakkasia. Asian kanssa painiva suosittelen tutustumaan edox.fi valikoimaan. Minulla kokemusta PSTL15 (putkessa) ja PST30 (kourussa) kaapeleista ja toistaiseksi kylmin yö -18 meni ilman mitään ongelmia.
- Keskustelun aloittaja
- #59
Pumppu lähti toimimaan vihdoin eilen illalla ja tuotti lämpöä vielä aamullakin, niin kai tätä voi pitää onnistumisena 
Kiitos kaikille projektissa tukeneille!
Ohjainyksikkö on vielä toistaiseksi pannuhuoneessa niin sisäilman lämpötilan säädöstä huolehtii vanha Ouman EH-80 huonekompensoinnilla. Siinä on vielä viilaamista koska aamulla huoneilma oli hiukan jäähtynyt (oisko ollut 19-20) ja silti shuntti oli vain puoliksi auki. Täytyy vielä vetää ohjainyksikölle piuhat sisään taloon tässä lähipäivinä ja laittaa huoneilman lämpötilan mittaus sen kautta. Sen jälkeen voi pitää shunttia kokonaan auki ja antaa pumpun hoitaa säätö.
Illalla käyttöönotossa ei tullut muuta ongelmaa vastaan kuin heti ensimmäisenä käynnistyksessä lävähtänyt H20 "abnormal waterpump". Ilmeisesti pumppu ei syystä tai toisesta lähtenyt pyörimään, mutta kun otettiin sähköt kokonaan pois ja uuden käynnistyksen yhteydestä ajoin pumppua huoltovalikosta maksiminopeudella niin se lähti pyörimään.
Aamulla ehdin sen verran katsoa että yksi sulatus tainnut tulla yöllä ja vedet olivat valuneet hienosti laattaan valettuun poistoputkeen.
Kiitos kaikille projektissa tukeneille!Ohjainyksikkö on vielä toistaiseksi pannuhuoneessa niin sisäilman lämpötilan säädöstä huolehtii vanha Ouman EH-80 huonekompensoinnilla. Siinä on vielä viilaamista koska aamulla huoneilma oli hiukan jäähtynyt (oisko ollut 19-20) ja silti shuntti oli vain puoliksi auki. Täytyy vielä vetää ohjainyksikölle piuhat sisään taloon tässä lähipäivinä ja laittaa huoneilman lämpötilan mittaus sen kautta. Sen jälkeen voi pitää shunttia kokonaan auki ja antaa pumpun hoitaa säätö.
Illalla käyttöönotossa ei tullut muuta ongelmaa vastaan kuin heti ensimmäisenä käynnistyksessä lävähtänyt H20 "abnormal waterpump". Ilmeisesti pumppu ei syystä tai toisesta lähtenyt pyörimään, mutta kun otettiin sähköt kokonaan pois ja uuden käynnistyksen yhteydestä ajoin pumppua huoltovalikosta maksiminopeudella niin se lähti pyörimään.
Aamulla ehdin sen verran katsoa että yksi sulatus tainnut tulla yöllä ja vedet olivat valuneet hienosti laattaan valettuun poistoputkeen.
Minkälaiset putkivedot laitoit? Pumpussa näytti olevan 1 1/4 tuuman liittimet, mutta taidan supistaa siitä aika rankasti. Matkaa varaajaan on vain reilu metri, joten max 28mm kuparilla laitan, menisikö jopa 22mm? Saksalaiset ilmeisesti suosivat joustavia kytkentäletkuja, mutta riittävän isoja on hankala löytää.
En ottanut varaajan anturia pakettiin, mutta kai pumppu osaa haistella palaavan veden lämmöstä milloin ollaan saavutettu tavoitelämpö?
En ottanut varaajan anturia pakettiin, mutta kai pumppu osaa haistella palaavan veden lämmöstä milloin ollaan saavutettu tavoitelämpö?
pökö
Kaivo jäässä
Pitääkö saada kuinka iso virtaama?
- Keskustelun aloittaja
- #62
Mulle tuli 28mm teräsputkea reilu 10 metriä. Tuon kanssa maksimivirtaama on reilu 30 l/min ja pumppu vaatii vähintään 15 l/min virtaaman. Ei laitettu mitään joustavia letkuja, vaan putket tulee suoraan seinän läpi pumpulle.
Pumppu mittaa itse tulevan ja lähtevän veden lämpötilaa, joten sitä säiliöanturia ei välttämättä tarvi. Ei sitä ole minullakaan.
Virtaama on speksien mukaan 14.3 l/min lämmityskäytössä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuo ei ainakaan ole mikään oikea tyyli. Pumppu voi liikkua, kun maa sen alla routii ja kyllä se lämmönvaihdin voi haluta täristä kompressorin sitä heiluttaessa. Setässä ainakin putket lämmönvaihtimen ja kompressorin välillä ovat kiinteät. Ø28 mm rautaputki lienee jotain mapressia?
Teräslekut olisi saanut 60 €:lla kierrepäineen. Ovat ihan yhtä joustavia kuin pehmeät kumiletkut. Rautakaupat myyvät vesipumpun letkuina punosvahvistettuja nätillä kierrepäillä olevia letkuja parin kolmen kympin kappalehintaan. On niissäkin noin 20 mm reikä ja vesi ehtisi kiertää. Itse en vain tykännyt, kun eivät ilmeisesti ole happidiffuusiosuojattuja mutta varmaan ne tuossa virassa sinällään toimisivat. Kumisen hyvä puoli on, että se ei tärinästä väsyisi.
- Keskustelun aloittaja
- #66
Ehdottelin putkarille joustavan putken/pexin käyttöä, mutta oli sitä mieltä että noiden putkien ja liittimien pitäisi kyllä kestää tärinää. Korjataan jos ei kestä. Routiminen ei ole minulla ongelma kun siinä on heti laatan alla 150mm routaeristettä (matalaperustaisen talon routaeristys).
Niin, estääkö joku seikka vetämästä vaikka koko matkaa varaajalle esim. 32mm diffuusiosuojatulla PEXilla? Olisi ainakin helppo asentaa ja halpa.
https://www.taloon.com/lammitysputki-32x2-9-100m/LVI-2012479/dp?openGroup=18319
Espejot
Hyperaktiivi
Vittumaista noita on vetää kun on jäykkää kuin mikä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuollaisen PEXin voisi vetää kaarelle. Sen voi lämmittää ja sitten varovasti taivuttaa 90 ° mutkalle. Sitten se on jo paljo joustavampi joka suuntaan. Suorana aika jäpy. Jos tilaa on riittävästi, voi sen tietty kylmänäkin vetää kaarelle. Itse laittaisin vain lyhyen pätkän. Kuparilla tulee siistiä ja korjattavissa olevaa.
Eristeiden läpi ei tule erottamaan onko putki kuparia vai PEXia ja voihan tuon muoviputkenkin asentaa suorilla vedoilla ja 90 asteen kulmilla. Tähän asti olen tehnyt teräs/kupariputkilla, mutta esim. 28mm kupariputken taivuttaminen kotikonstein ei taida onnistua tyylikkäästi. Pitäisi olla taivutin tai sopiva jousi ja sitten lämmitellä. Olenkin tehnyt kulmat kapillaariosilla, mutta foscu juotoksien tekeminen 28mm putkeen nestekaasulla on hyvin tuskaista hommaa ja sinänsä toimivan mutta mustuneen lopputuloksen käärii mielellään Armacellin alle piiloon.
Saatavilla olevat tarvikkeet ja työkalut rajoittaa myös toteutusvaihtoehtoja. Yritin löytää mapress puristustyökalua vuokralle, mutta taitaa olla yksityishenkilölle mahdotonta. Niinkin yksinkertainen asia kuin 1 1/4 vesimittariliitin on kiven alla, kun ei voi marssia LVI tukkuun. Löytyi kuitenkin lopulta yhdestä verkkokaupasta.
Saatavilla olevat tarvikkeet ja työkalut rajoittaa myös toteutusvaihtoehtoja. Yritin löytää mapress puristustyökalua vuokralle, mutta taitaa olla yksityishenkilölle mahdotonta. Niinkin yksinkertainen asia kuin 1 1/4 vesimittariliitin on kiven alla, kun ei voi marssia LVI tukkuun. Löytyi kuitenkin lopulta yhdestä verkkokaupasta.
Joo, tinalla juotan, jos nyt kuparia käytän. Jostain aikoinaan luin, ettei Suomessa saisi tinalla juottaa putkistoja ja tein sitten kaiken fosculla. Taisi olla väärää tietoa.
Espejot
Hyperaktiivi
Puristuskoneen voi ostaa käytettynä ja myydä pois. Onhan siinä riski että jää käteen. Foorumeilta tai Torista voi kanssa kokeilla huudella vuokralle/lainaan puristuskonetta ja miksei muutakin LVI-vermettä. LVI-tavaraa saa tosiaan huonosti kivijalkakaupoista. Verkkokaupoista saa kyllä lähes kaiken, jos ei Suomesta niin viimeistään ulkomailta. Mutta hidasta ja työlästä on, myönnän.
Jolberious
Vakionaama
Erittelin väittämät / kohdat niin helpompi vastata
1.Eristeiden läpi joo ei erota, mutta pitää muistaa että pexissä ja kuparissa (/mappiputkessa) eron huomaat kahdessa identtisessä heti kun siellä alkaa vesi virtaamaan, toinen pysyy suorana, toinen lerpahtaa samalla kannakevälillä. Lisäksi sisähalkaisija on pienempi PEX-putkessa. Samaan sisähalkaisijaan päästäkseen pitäisi käyttää pykälää suurempaa PEXiä.
2. Juuri näin, puserrusliittimiä voi käyttää pex-putkissa.
3. Onko tyylikkäämpää sitten että osa rakennelmasta on pokattua, osa osilla tehty, vai kokonaan osilla. Molemmat kumminkin onnistuvat kuten sanoit.
4. Pienoisjuotin voisi olla vaihtoehto ellei happi-asetyleenivehkeitä löydy
5. Juotetun osan huuhtelet vedessä niin noki poistuu pinnalta.
6. Kyllä mä omia työkalujani olen lainannut / vuokrannut mitä ihmiset ovat kyselleet, toiset uskaltaneet jopa pyytää käymään romujen kanssa virka-ajan ulkopuolella(kin).
7. Esim Ahlselliltä ja Onniselta voit hakea yksityishenkilönäkin tavaraa, maksat vaan kortilla ne pois noutohetkellä. Kuitilla tulee todennäköisesti lukemaan käteisasiakas. Alennusprosentit tietty ei kovin mairittelevat ole.. Kysy paikalliselta mies-ja-hiace-putkarilta läpilaskutus-mahdollisuutta?
Espejot
Hyperaktiivi
Kuparin juottamista koskeva keskustelu lohkaistu omaksi aloitukseksi
https://lampopumput.info/foorumi/threads/metallin-juottaminen.28112/#post-373049
/Espejot
https://lampopumput.info/foorumi/threads/metallin-juottaminen.28112/#post-373049
/Espejot
- Keskustelun aloittaja
- #77
No nyt on ensimmäinen vuorokausi pumppausta takana ja on aika ristiriitaiset tunnelmat. Ensinnäkin erillisen energiamittarin mukaan kompura on hörppässyt hurjat 44kWh vuorokaudessa. Toisekseen pumpun kertomat COP yms. luvut ovat karua luettavaa. Tässä on alkanut mietityttää että veden lämpöjen mittauksessa on pumpun päässä jotain hämärää, ehkä pitäis laittaa ne lisäeristeet sinne.
Tässä vähän kuvia: https://www.dropbox.com/sh/tpo6e5vzqny1kii/AABWdAVwpir0Tona-5xbQp24a?dl=0
Pari kuvaa tähänkin. Tässä ylemmässä pollussa talon ottama energia, ilmalämpö + kylppärin lattia + autotallin patteri. Pollu kiinni menoputkessa ja anturit vaihdettu ristiin. Toinen anturi alumiiniteipillä paluuputkessa ja 30cm siivu armaflexiä päällä, tulee varmasti jonkin verran virhettä.
Alemmassa tuotto pumpulta.. tässä on virhettä alaspäin koska kuumapuolen anturi huonosti eristetty, korjaan sen seuraavaksi. Nämä luvut 2,2kW ottoteholla erillisen ABB:n energiamittarin mukaan.
Ja tässä samasta tilanteesta kuva myös pumpun lukemista.. näyttää lievästi masentavalta. Onneksi on toisetkin mittarit!
Positiivisena puolena vedenpoisto toimii hyvin ja betonilaatan kouru pysyy sulana ja kuivana tälläkin kelillä!
Tässä vähän kuvia: https://www.dropbox.com/sh/tpo6e5vzqny1kii/AABWdAVwpir0Tona-5xbQp24a?dl=0
Pari kuvaa tähänkin. Tässä ylemmässä pollussa talon ottama energia, ilmalämpö + kylppärin lattia + autotallin patteri. Pollu kiinni menoputkessa ja anturit vaihdettu ristiin. Toinen anturi alumiiniteipillä paluuputkessa ja 30cm siivu armaflexiä päällä, tulee varmasti jonkin verran virhettä.
Alemmassa tuotto pumpulta.. tässä on virhettä alaspäin koska kuumapuolen anturi huonosti eristetty, korjaan sen seuraavaksi. Nämä luvut 2,2kW ottoteholla erillisen ABB:n energiamittarin mukaan.
Ja tässä samasta tilanteesta kuva myös pumpun lukemista.. näyttää lievästi masentavalta. Onneksi on toisetkin mittarit!
Positiivisena puolena vedenpoisto toimii hyvin ja betonilaatan kouru pysyy sulana ja kuivana tälläkin kelillä!
pökö
Kaivo jäässä
Asenna sen alemman pollun anturi kunnolla, ehkä lukema nousee hieman. Onhan siellä pakkasta -11 ja 37 asteesta tehdään lämpimämpää, ehkä kone ei vaan pysty parempaan tehoon. Oma VILP teki tuossa lämmössä n. kakkosen coppia maksimissaan tai allekin jos kennossa oli sopiva huuru.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ei tuo antureiden laittaminen nyt kovin rakettitiedettä ole. Nämä ovat tosin vain Setän ja Tiimi säätimien antureita lämpöputkissa, mutta jos tuon eristäisi, varmaan kelpaisi vaikka Pollulekin. Nämä ovat ihan kuivana tuolla putkihylsyn sisällä mutta kosketus on toki parempi, jos laittaa rasvan kanssa. Pienen raon voi tiivistää vaikka lehtikuparilla tai paremman puutteessa alumiinifoliolla. Ø 32 putkesta kun tekee niin istuu hyvin tuumaiseen rautaputkeen. Varmaan Ø28 putkesta voi tehdä saman kokoiseen kupariputkeen. Hiukan yli puolikkaan kun leikkaan niin oikein napsahtaa putkeen kiinni.
