120m2 saneerauskohde Pirkanmaalla öljy/ilmalämmitys/ILP kaveriksi mono VILP
Pollun anturi on pyöreä puikko - joka ei toiseen pintaan kosketa kyljestä juuri minkäänlaisella pinta-alalla. Anturin lämmönsiirtoon pitää paneutua aika huolella..
pökö
Kaivo jäässä
Se asettuu riittävästi kun laittaa sen vaakaputkessa yläpintaan, peittää kuparitahnalla, kietaisee aluteipin tai folion ympäri ja sitten nippusiteellä piukkaan ja eristys. Sen jälkeen näyttää riittävän tarkasti.
Juuri sillälailla se minullakin on aluteipin kanssa ( se on kyllä aika ohutta..), melkoinen käärö kaikenlaista. Kuparitahnan tilalle tosin on piitahnaa.
- Keskustelun aloittaja
- #85
Kiitos kaikille vastauksista. Täytyy laittaa kyllä huolella kiinni ne pollujen anturit tahnan kanssa ja eristää pitkältä matkalta vielä sen jälkeen.
Onko mitään kommenttia tuohon pumpun omien lukujen sekoiluun? Itse epäilisin että pääsee pakkanen vaikuttamaan niihin antureihin? Huomenna hakeen eristevilloja töiden jälkeen...
Onko mitään kommenttia tuohon pumpun omien lukujen sekoiluun? Itse epäilisin että pääsee pakkanen vaikuttamaan niihin antureihin? Huomenna hakeen eristevilloja töiden jälkeen...
Pämpölumppu
Jäsen
Ainakin omassa pumpussa oli sama ongelma, teho/lähtevän veden mittaus pielessä. Syyksi palajstui pumpun huono lämmöneristys joten ulkolämpötila pääsee vaikuttamaan menoveden lämpöanturiin - kylmempi ilma = pienempi lukema. Anturi on ”vastuspöntön” sivussa, eriste nippusiteillä päälle ja homma tuli kuntoon, laitoin myös varmuuden vuoksi eristepalan tulevan veden anturin päälle. On myös mahdollista korjata/kalibroida anturien arvoja +/-2 astetta parametereillä (aktivoidaan näpäinkombinaatiolla - kuvattu huoltomanualissa) mutta oman kokemuksen mukaan tämä ei auta ilman lisäeristettä.
pökö
Kaivo jäässä
Mulla siksi tuo kuparitahna kun ei muuta löydy kotoa
- Keskustelun aloittaja
- #88
Sulloin koko vesipuolen täyteen eristevillaa, mutta ongelma ei poistunut täysin. Tällä -3 kelillä pumppu kertoo että inlet on 35 ja outlet 36 astetta. Pollun mittaamat vastaavat lukemat pannuhuoneen päässä ovat 35,7 ja 38,6 astetta. Täytyy nähtävästi laittaa erikseen vielä armaflexiä lämpöanturien ympärille nippusiteillä pumpun sisälle.
Laskin myös koticoppia, pyynti 36 astetta, ulkolämpö pumpun mukaan -3. Ottoteho kompressorilla 950W ja VILP lämpöteho pollun mukaan 2329W ja lämmityksen ottama lämpöteho 2577W. Lämmityksen kierron pollu on kuumassa putkessa ja anturit vaihdettu päikseen piirikortilla niin virhe tapahtuu kasvavaan suuntaan. Näistä kun laskee keskiarvoteholla COPin niin se on 2,5 eli ihan kohtuullinen. VILP kierron pollun anturin eristin hiukan paremmin aluteipillä ja lisäkerroksella armaflexiä. Täytyy laittaa vielä tahnat ainakin kun lukemissa on edelleen virhettä.
Pumpun vedenpoisto toimii täydellisesti. Otin saattolämmityksetkin pois virroista kun piti seurata miten alkaa jäätään, mutta ainakaan -8 asteessa betonilaattaan ei muodostunut jäätä vaan kaadot olivat riittävät ja vesi meni 50mm viemäriputkeen ja siitä eteenpäin salaojakaivoon. Sulatusvesi ei näytä jäätyvän betonin pintaan, joten todennäköisesti se on lämpöisempää kuin 0-asteista.
Antureihin menevä sähköjöhto, kuparia kun on, johtaa hyvin lämpöä anturiin. Se kannattaa kiinnittää siihen mitattavaan kohteseen.
Toisaalta pumppujen omat anturit eivät ole mitään tarkkuusinstrumentteja, ne ovat edullisia NTC - vastuksia jotka voivat heittää asteen tai kaksikin ihan luonnostaan.
Pämpölumppu
Jäsen
Pieni offset virhe ilmeisesti jää vaikka eristää mutta se ei toivottavasti enää merkittävästi muutu lämpötilan mukaan. Huoltovalikosta pääsee korjaamaan pois offset virheet ”Sensor setup”in kautta. Huoltovalikko aktivoituu kun painaa ja pitää 5s painettuina näppäimet ”back” + ”enter” + ”nuoli oikealle”. Offsetkorjaus onnistuu muistaakseni yhden desimaalin tarkkuudella mutta kalibrointi olisi helpompi jos veden lämpötila myös näkisi desimaaleilla jostain.
- Keskustelun aloittaja
- #91
Jes, nyt alkais olla pumppu säädöissä. Tässä oli ainakin kaksi merkittävää ongelmaa:
1. Inlet ja Outlet veden lämmöt näyttivät alempia lukemia kuin Pollu => pumppu teki liian kuumaa vettä pyyntiin nähden (COP kuralla)
2. Backup heater tuntui olevan käytössä jatkuvasti vaikka säädetty asetuksista että tulee mukaan vasta -15 pakkasessa. (törkeä sähkön kulutus)
=> Näistä syistä sähköä meni vuorokaudessa 60-80 kWh
Tein seuraavat korjaukset:
1. Eristin pumpun sisäpuolelta lämmönvaihtimen, vesiputket, vesipumpun eli käytännössä villaa täyteen koko osasto.
2. Korjasin tämän jälkeen anturien offset asetuksilla lämpötilat vastaamaan pollun ilmoittamia lukemia (outlet +2 ja inlet +0,5 astetta)
3. Laitoin service menun kautta 3kW backup heaterin kokonaan pois pelistä.
=> Näiden muutosten jälkeen yöllinen sähkön kulutus 1-1,5kW/h kun aiemmin oli 2-2,5kWh/h.
Nyt asennuksista olisi jäljellä vielä ohjainpaneelin johdotus sisätiloihin ja boiler contactin kytkentä ohjaamaan kattilan 6kW vastuksia.
1. Inlet ja Outlet veden lämmöt näyttivät alempia lukemia kuin Pollu => pumppu teki liian kuumaa vettä pyyntiin nähden (COP kuralla)
2. Backup heater tuntui olevan käytössä jatkuvasti vaikka säädetty asetuksista että tulee mukaan vasta -15 pakkasessa. (törkeä sähkön kulutus)
=> Näistä syistä sähköä meni vuorokaudessa 60-80 kWh
Tein seuraavat korjaukset:
1. Eristin pumpun sisäpuolelta lämmönvaihtimen, vesiputket, vesipumpun eli käytännössä villaa täyteen koko osasto.
2. Korjasin tämän jälkeen anturien offset asetuksilla lämpötilat vastaamaan pollun ilmoittamia lukemia (outlet +2 ja inlet +0,5 astetta)
3. Laitoin service menun kautta 3kW backup heaterin kokonaan pois pelistä.
=> Näiden muutosten jälkeen yöllinen sähkön kulutus 1-1,5kW/h kun aiemmin oli 2-2,5kWh/h.
Nyt asennuksista olisi jäljellä vielä ohjainpaneelin johdotus sisätiloihin ja boiler contactin kytkentä ohjaamaan kattilan 6kW vastuksia.
Oma 5kw pumppu pitäisi mennä toimitukseen tällä viikolla. Saa nähdä. Suunnitelmissa on tehdä samat eristemodaukset ja poistaa myös paisuntasäiliö. Säiliössä on oma 80w lämmityskaapeli, joten ehkä sen voi hyödyntää base pan heaterina, jota en ostanut pumpun mukana. Paranoidina aloin miettimään myös rinnakkaisen jäätymisenesto vesipumpun asennusta. UPS on käytössä jo ennestään, joten ei olisi paha rasti laittaa esim. STC 1000 ohjattuna varapumppu käynnistymään jos lämmönvaihtimen lämpötila laskee kohti pakkasrajaa. Vai voisikohan Panan omalle vesipumpulle vetää sähköt UPS:sta ja käyttää suoraan sitä sähkökatkoissa.
http://www.aurinkosahko.net/product/74/vaihtokytkin-230vac
Paljonko UPS capaa, eli pitkäänkö pumppu pyörii?
- Keskustelun aloittaja
- #94
Puran myös paisarin pois ensi kesänä. Se oli tuolla takana piilossa niin että olisi pitänyt purkaa piirikortit sisältävä metallilevy pois tieltä ja irrotella liittimet monesta paikasta niin ei houkutellut nyt lämmityskaudella. En tiedä olisiko onnistunut takakautta helpommin ennen kuin asensi pumpun paikalleen?
Mistä muuten laitoit 5kW mallin tuleen?
PMCoppackilta tulee, sitten kun tulee. Tällä viikolla pitäisi saapua niille uusi erä pumppuja. Saksan Ebaysta olisi saanut ehkä satasen halvemmalla, mutta en tiedä onko varastossa jne. Ja jäänee minullakin tuo paisarin poisto kesälle, jos on kovin hankala operaatio.
Powerware 9120 1500VA. Neljä akkua, en muista paljonko oli ampeeritunteja. Pumpuksi riittää joku 5 wattinen ja sehän pysähtyy samantien kun levarin lämpötila nousee esim. +10 asteeseen, tai mihin sen asettaakaan. Ei pitäisi paljoa tehoja viedä. Muita UPS käyttäjiä on vesitakan ohjain+pumppu ja talon LED valaistus.
Eli on testattu että nykyaikainen digi kv-pumppu pyörii tuon UPS perästä? Eli ilmeisesti pukkaa "puhdasta siniaaltoa"
Joo, pumppu pyörii kyllä tuolla. Manuaali sanoo näin..."With its high-frequency,
double-conversion online topology, providing
nonstop clean sine wave power, advanced
communications and space-saving tower
design, the Powerware 9120 is the ideal
solution for networks, web servers, telecom-
munications applications and other critical
electronic equipment."
- Keskustelun aloittaja
- #99
Tämä olikin kriittinen muutos! Kuvassa eilisen ja tämän päivän pumpun ottotehot.
Huima vaikutus COPpiin yhdessä lämpötila-anturien offsetkorjausten kanssa
Hyvältä näyttää Itse taidan jättää kytkemättä sen vastuksen virransyötön, kun vastukset löytyy jo varaajasta. Manuaalissa lukee, että itse pumppu pitäisi 6mm2 kaapelilla kytkeä. Kai siihen nyt 2.5mm2 oikeasti riittää, kun 16A sulakkeen taakse menee ja kaapelivetokin vain pari metriä.
Itse taidan jättää kytkemättä sen vastuksen virransyötön, kun vastukset löytyy jo varaajasta. Manuaalissa lukee, että itse pumppu pitäisi 6mm2 kaapelilla kytkeä. Kai siihen nyt 2.5mm2 oikeasti riittää, kun 16A sulakkeen taakse menee ja kaapelivetokin vain pari metriä.Pämpölumppu
Jäsen
Tyyppikilvessä lukee Power Supply 1 Max Current = 13A ja Power Supply 2 Max Current = 13A joten 2x16A pitäisi minusta riittää. Minulla syöttö 2 x 2.5m2/16A. Jossain luki toki 6mm2 myös, en tiedä miksi, olisiko jossain päin maailmaa eri säännöt?
Jossain päin maailmaa on 110V jännite - niistä manuelleista kun kääntää ei kaapeli aina ohene.
Omien kokemusteni mukaan ei kannata tehdä yhtäkään astetta kuumempaa, kuin on lämmitystehontarpeen ja toisaalta katkokäynnin mukaan tarpeen. Eli siis Oumania mukailevalla käyräohjauksella kannattaa ladata varaajaa. Varaajalatauksessa on kuitenkin pari muutakin pohdittavaa asiaa: miten saa VILP:n pysähtymään kun varaaja on täynnä ja miten saa latauskiertopumpun pysähtymään lepojakson ajaksi. Ja jälkimmäinen vieläpä niin, ettei koko vehje mene vikatilaan. Yleensä nämä eivät onnistu kovin helpolla, koska oikeastaan yhtäkään VILP:iä ei ole suunniteltu eikä tarkoitettu (ison) varaajan lataukseen.
Millaiset yhteet varaajassasi on? Melkein suosittelen kytkemään VILP:n paluun jonnekin varaajan keskikohdan yläpuolelle ja otto tietysti pohjalta. Minulla on paluu aivan ylös ja siinä on ongelmana, että sulatukset jäähdyttävät lämmityskiertoon lähtevää vettä.
Millaiset yhteet varaajassasi on? Melkein suosittelen kytkemään VILP:n paluun jonnekin varaajan keskikohdan yläpuolelle ja otto tietysti pohjalta. Minulla on paluu aivan ylös ja siinä on ongelmana, että sulatukset jäähdyttävät lämmityskiertoon lähtevää vettä.
Vilpin paluu on varaajan keskelle. Varaajan yläosa on erotettu sekoittumista vähentävällä levyllä alaosasta ja siellä on vastus käyttöveden priimausta varten. Ouman säätää lattiaveden nelitie-shuntilla, joka voi ottaa vettä keskeltä ja ylhäältä tarpeen mukaan. Kytken vilpin samoihin 5/4" yhteisiin, joissa lattiakiertokin on. Eli, shuntti pääsee imaisemaan suoraan pumpulta tulevaa vettä ja ylimäärä menee varaajaan. Vähän mietityttää kuinka hyvin varaajan yläosa pysyy kerrostuneena, kun vilppi puskee toista kuutiota vettä tunnissa pöntön kautta.
Vilpin käyrä pitänee säätää vähän Oumania ylemmäs, ettei shuntti liruta vettä myös vastuksen lämmittämästä yläosasta.
Vilpin käyrä pitänee säätää vähän Oumania ylemmäs, ettei shuntti liruta vettä myös vastuksen lämmittämästä yläosasta.
pökö
Kaivo jäässä
Välilevyn yläpuoli pysyy ainakin minulla hyvin tasaisena, ei sen lämpö heilu. Jos haluat vilpille pidempiä käynti/lepojaksoja kytke vesipumppu niin että se käy vain silloin kun kompurakin käy
Pieni nyanssi, ehkäpä vähän ohikin.
Niben ohjauksissa (SMO40) tämän latauspumpun saa asetuksista pysähtymään lepojakson ajaksi, ja vieläpä automatic pyöräyttää pumppua ajoittain kun ulkolämpötila laskee nollan tietämille.
Vaihtoehtoisesti voi asettaa haluamansa lepoajan nopeuden pumpulle 2-100%.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vähän samaa olen pohtinut itsekin. Toisaalta pumppu joutuu samassa ulkolämpötilassa pyörähtämään yhtä monta kierrosta tuottaaksen saman energiamäärän. Kannatan ajatusta, että kuluminen on pienempää tasaisella hitaammalla käynnillä.
Myös hyötysuhteen osalta on edulllisempaa käydä jatkuvasti hiljempaa kuin täysillä. Syynä pienemmät lämpötilaerot ja siitä johtuen paine-erot. Suuremmat nopeudet suurempi kitka ja virtausvastukset. Tämä perustuu pääosin ihan mutu tietoon mutta on COP mittausteni mukaan kärsinyt ihan merkittävästi invertteri koneen käydessä täysillä kierroksilla.
Myös hyötysuhteen osalta on edulllisempaa käydä jatkuvasti hiljempaa kuin täysillä. Syynä pienemmät lämpötilaerot ja siitä johtuen paine-erot. Suuremmat nopeudet suurempi kitka ja virtausvastukset. Tämä perustuu pääosin ihan mutu tietoon mutta on COP mittausteni mukaan kärsinyt ihan merkittävästi invertteri koneen käydessä täysillä kierroksilla.
Tästä löytyy jonkin verran vanhempaa tutkimustietoa ainakin, joka ei välttämättä pidä nykyinverttereillä toki paikkaansa. Mutta jokaisella pumpulla on ns. paras alueensa jolla COP on korkein ja se asettuu yleensä suunnilleen puoliväliin.
Liian pienillä kierroksilla järjestelmän häviöt mitä ilmeisemmin ottavat niin suuren osan kokonais-COPista, ettei pienellä tuotolla pystytä niitä täysin peittelemään, isommilla kierroksilla taas tapahtuu kuten sanoit. Eli paras kohta löytyy sen takia jostain keskeltä kun nuo tasaiset häviöt katoavat suureen energiavirtaan ja toisaalta ei nousta vielä liian suuriin kierroksiin.
Tuohan onkin mielenkiintoinen idea kytkeä VILP:n paluu shuntin ja varaajan väliseen putkeen. Tuo olisi voinut toimia itsellänikin paremmin, vaikka onkin vain 3-tie shuntti ja varaaja ilman laipiota käytössä. Ko. kytkennällä lämmityskiertoon saisi nopeammin VILP:n tuottolämpötilan mukaista vettä, eikä tulisi sulatusten jälkeiseen menoveden lämmönnousuun varaajan aiheuttamaa viivettä. Toisaalta lämmityskiertoon pääsisi sulatuksen aikana paljon kylmempää vettä, eikä kokonaisenergiatalous tuosta varmaan muutenkaan mihinkään muuttuisi. Pidän silti ehkä parempana, että purkaisi VILPn vedet varaajan puolen välin yläpuolelle, jolloin sulatukset eivät jäähdyttäisi yläosaa ollenkaan. Olettaen siis, ettei koko varaaja sekoitu. Hybridivaraajan tapauksessa purku siis alaosan puolenvälin yläpuolelle, ei kuitenkaan laipion korkeudelle. Pököllä varmaan tästä asiasta paras kokemus ja loggaukset. Minun käyttämäni kytkentä on kuvattu tuolla: https://lampopumput.info/foorumi/th...ytkentä-jäspi-sähköovaliin.24768/#post-320246
Sinulla varaajan alaosa on suht pieni (~500 litraa?) ja epäilen, että alaosa sekoittuu silloin kun shuntti on melkein kiinni, eli suurin osa vedestä menee varaajaan. Liekö tuolla sitten kauheasti väliä, VILPille tuleva vesi vain alkaa lämmetä ennen aikojaan ja hyötysuhde ehkä laskee ja/tai alkaa katkokäynti jossain kohtaa. Auttaisikohan tähän se, että ottaisi VIP:n tulon lattian paluuputkesta, eikä varaajan alaosasta? Enenmmän silti miettisin sitä, miten menovesiohjattu (?) pumppu käyttäytyy varaajalatauksessa käynnistymisten ja pysähtymisten suhteen. Senhän on ensinnäkin kierrätettävä vettä itsensä läpi, jotta se voi ylipäänsä aistia menoveden lämpötilaa. Jos ohjauksessa ei ole mitään keinoa vaikuttaa asteminuutteihin tai hystereesiin tms. tuo alkaa vain käydä katkoa kun varaaja on täynnä eikä koko varaajasta ole oikein mitään iloa. Jatkuvan käynnin alueella (ulkona kylmä) olisi muutenkin tehokkainta ajaa kokonaan varaajan ohi ainakin niin kauan, kun ei tarvita lisälämmitystä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Minä olen tullut tulokseen, että VILPin paluulle ei ole täysin parasta paikkaa olemassakaan. Sulatukset sekoittavat hommaan ja aina menee jotain jonnekin. Siinä pitäisi varmaan olla jokin termostaatti härpäke, joka ajaisi vedet varaajan yläosaan tai pohjalle sen mukaan mitä kone on tekemässä. Kuinkahan jokin sopivan kokoinen T-putki toimisi tuossa virassa. Paluu tulisi keskelle vaakasuoraan. Lämmin vesi voisi nousta putkessa ylös ja sulatuksen aikana kylmä voisi painua alas pohjalle. Putkessakin varmaan tapahtuisi jossakin määrin sekoittumista ja se pitäisi laskea tarkkaan paluuvirtaamalle, että vesi löytäisi lämpötilan mukaan oikeaan paikkaan.
Yksi hyvä keino on tasata kiertoon menevän vaihteluita laittamalla siihen jokin pieni tasoitussäiliö. Itselläni sitä virkaan edustaa hapenpoistoreaktori. Siitä riittää lämmintä sulatuksen ajan jolloin sulatuksen aiheuttama notkahdus kiertoon menevässä vedessä on paljon pienempi ja paluuveden lämpötilan pieni lasku tulee vasta sulatustapahtuman jälkeen.
Yksi hyvä keino on tasata kiertoon menevän vaihteluita laittamalla siihen jokin pieni tasoitussäiliö. Itselläni sitä virkaan edustaa hapenpoistoreaktori. Siitä riittää lämmintä sulatuksen ajan jolloin sulatuksen aiheuttama notkahdus kiertoon menevässä vedessä on paljon pienempi ja paluuveden lämpötilan pieni lasku tulee vasta sulatustapahtuman jälkeen.
Tämä voi hyvinkin olla totuus! Itsellä vain ajatuksia ja ja kehitysideoita pyörii päässä varmaan niin kauan, kun kaikki vaihtoehdot on kokeiltu ja päädytty yo. lopputulokseen. Minullakin alkuperäinen suunnitelma kylmien sulatusvesien "hallintaan" oli vaihtoventtiilikytkentä, joka kääntäisi vilpin paluun varaajan pohjalle sulatusten ajaksi. Toteutusta on hidastanut ajatus 1.8 kuution varajaan tyhjentämisestä ja täyttämisestä. Järjestelmää saisi varmaan ilmata "hetken" tuon jälkeen, kun automaatti-ilmaimiakaan ei ole. Sittemmin aloin myös miettimään, onko järkeä ottaa vaivoikseen vaihtoventtiiliä, joka kääntyisi pahimmillaan 15-20 kertaa vuorokaudessa. Ei mahda halvat italialaiset vv:t moista kauan kestää. Sittemmin aloin miettiä tuon uuden yhteen lisäämistä varaajaan. Ei sekään helppo homma ole, vaikka luokkahitsaaja löytyisikin lähipiiristä.
Minä en ole keksinyt mitään haittaa siitä että sulatuksen aikainen kylmä vesi menee varaajan yläosaan. Joo, varaajalta suntille menevässä mittarissa näkyy pientä vapinaa, lattiaan menevässä vielä sitäkin pienempää. Jos se häiritsee, niin lakkaa seuraamasta mittaria. Lämmitykseen tai mihinkään muuhunkaan sillä ei ole mitään vaikutusta. Vaihtoventtiilivirityksillä ammuttaisiin monimutkaisin virityksin ongelmaa, jota ei ole olemassakaan.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kun kylmä tulee varaajan yläosaan, se hiukan sekoittaa sitä ja alentaa lämpötilaa. Ei se varmaan suuressa varaajassa kiertoon menevässä juuri näykkään, mutta se varaaja ei saavuta täysin sitä lämpötilaa, mitä kone tuottaa. Haitta on pieni mutta kuitenkin tunnistettavissa. Ei minunkaan mielestä vaihtoventtiin suuruinen.
Varaajaan voisi myös yrittää tehdä ulkoisen "kerrostusputken", jos on kaksi suhteellisen suurta yhdettä melko lailla ylhäällä ja alhaalla. Putken pitäisi olla aika suuri, semmoinen 2":n tai suurempi ja siihen keskelle latauskierron liityntä ja supistus vasta T-kappaleesta koneeseen päin. Lämmin nousisi putkessa ylös ja kylmä sulatuksen aikainen virtaus menisi suoraan alas. Mitä suurempi korkeusero noilla varaajan kyljessä olevilla yhteillä olisi, sitä paremmin tuo kerrostaminen tapahtuisi. Korkeuseroa voi kompensoida tuon "kerrostusputken" koolla. Jollakin tämmöisellä voisi tuon homman saada varsin ideaalisesti hoidettua ilman sekoitusta ja vaihtoventtiilin tarvetta. Varaajan pohjalla varmaan sen verran sekoitusta kuitenkin tapahtuisi, että kone saisi sulatuslämpönsä ja lämmityksen kiertojen paluukin toisi jotain lämpöä sulatusta varten.
Varaajan sisälle jos rakentaisi, ei tarvitsisi tehdä vesitiivistä kytkentää.
Jos varaajan sisällä ei ole mitään välilaipiota, suuret tulovirtaamat voivat puhaltaa sen pahimmassa tapauksessa täysin sekaisin, ellei virtausta ensin hiljennetä jollakin konstilla.
Itselläni vesi menee suoraan kiertoon ja ylijäämä kattilaan (joka on se varsinainen varaaja). Happireaktori ennen lämmityskiertoon menoa tasaa sulatuksen kylmäpiikkiä tehokkaasti mutta se pudottaa sulatusvesien vuoksi tuottolämpötilaa. Pudotus on mielestäni melko huomattava sillä lämpötila eron tuntee käsin noin 20 minuutin ajan sulatuksen jälkeen tulo ja menoputkista. Koska kylmä tulee happireaktoriin suoraan pohjalle, se ei tule heti suoraan läpi. Lämmin ilmeisesti sekoittuu myös aika hyvin, koska sekään ei tule läpi vaan putki happireaktorin jälkeen alkaa hiljalleen lämpenemään.
Setällä sulatuksiin tärvääntyy talvisin aikalailla tarkkaan 10% ajasta. Sulatuksen aikana paluun lämpötila on minulla noin 6-8 astetta alhaisempi kuin lämmityskäynnin aikana. Kone joutuu siis tekemään pyöreästi noin 0,7 °C lämpimämpää. Ensin yritin ajaa vedet kattilaan suoraan kiehuntayhteestä. Kattilan vedet menivät sekaisin lämmityskierron paluun ja latauskierron yhteisvaikutuksesta myös kesällä. Tappio tuottolämpötilassa oli jatkuvasti parin asteen luokkaa, sulatuksen aikana se olisi ollut vielä enemmän mutta korjasin ongelman jo ennen syksyä.
Setällä nolla kelillä 1 aste tuottolämpötilassa merkitsee noin 50 W ottotehossa (mitattu +1 °C, @50 r/s).
Varaajaan voisi myös yrittää tehdä ulkoisen "kerrostusputken", jos on kaksi suhteellisen suurta yhdettä melko lailla ylhäällä ja alhaalla. Putken pitäisi olla aika suuri, semmoinen 2":n tai suurempi ja siihen keskelle latauskierron liityntä ja supistus vasta T-kappaleesta koneeseen päin. Lämmin nousisi putkessa ylös ja kylmä sulatuksen aikainen virtaus menisi suoraan alas. Mitä suurempi korkeusero noilla varaajan kyljessä olevilla yhteillä olisi, sitä paremmin tuo kerrostaminen tapahtuisi. Korkeuseroa voi kompensoida tuon "kerrostusputken" koolla. Jollakin tämmöisellä voisi tuon homman saada varsin ideaalisesti hoidettua ilman sekoitusta ja vaihtoventtiilin tarvetta. Varaajan pohjalla varmaan sen verran sekoitusta kuitenkin tapahtuisi, että kone saisi sulatuslämpönsä ja lämmityksen kiertojen paluukin toisi jotain lämpöä sulatusta varten.
Varaajan sisälle jos rakentaisi, ei tarvitsisi tehdä vesitiivistä kytkentää.
Jos varaajan sisällä ei ole mitään välilaipiota, suuret tulovirtaamat voivat puhaltaa sen pahimmassa tapauksessa täysin sekaisin, ellei virtausta ensin hiljennetä jollakin konstilla.
Itselläni vesi menee suoraan kiertoon ja ylijäämä kattilaan (joka on se varsinainen varaaja). Happireaktori ennen lämmityskiertoon menoa tasaa sulatuksen kylmäpiikkiä tehokkaasti mutta se pudottaa sulatusvesien vuoksi tuottolämpötilaa. Pudotus on mielestäni melko huomattava sillä lämpötila eron tuntee käsin noin 20 minuutin ajan sulatuksen jälkeen tulo ja menoputkista. Koska kylmä tulee happireaktoriin suoraan pohjalle, se ei tule heti suoraan läpi. Lämmin ilmeisesti sekoittuu myös aika hyvin, koska sekään ei tule läpi vaan putki happireaktorin jälkeen alkaa hiljalleen lämpenemään.
Setällä sulatuksiin tärvääntyy talvisin aikalailla tarkkaan 10% ajasta. Sulatuksen aikana paluun lämpötila on minulla noin 6-8 astetta alhaisempi kuin lämmityskäynnin aikana. Kone joutuu siis tekemään pyöreästi noin 0,7 °C lämpimämpää. Ensin yritin ajaa vedet kattilaan suoraan kiehuntayhteestä. Kattilan vedet menivät sekaisin lämmityskierron paluun ja latauskierron yhteisvaikutuksesta myös kesällä. Tappio tuottolämpötilassa oli jatkuvasti parin asteen luokkaa, sulatuksen aikana se olisi ollut vielä enemmän mutta korjasin ongelman jo ennen syksyä.
Setällä nolla kelillä 1 aste tuottolämpötilassa merkitsee noin 50 W ottotehossa (mitattu +1 °C, @50 r/s).
- Keskustelun aloittaja
- #118
Noniin! Näyttää paljon paremmalta kuin oma valu Valoin myös laatan pakkasella ja tein kuumaan veteen + käytin pakkasbetonin lisäainetta. Mulla tuli aika paljon askartelua sen kanssa kun valoin samalla kierretangot maatelineelle ja tein viemärin keskellä laattaa reiluilla kaadoilla ja lämmityskaapelilla. Hyvin on pysyny auki jopa ilman saattolämmitystä, vaikka täällä oli vähän epäilyksiä toimiiko tuo ollenkaan
Valoin myös laatan pakkasella ja tein kuumaan veteen + käytin pakkasbetonin lisäainetta. Mulla tuli aika paljon askartelua sen kanssa kun valoin samalla kierretangot maatelineelle ja tein viemärin keskellä laattaa reiluilla kaadoilla ja lämmityskaapelilla. Hyvin on pysyny auki jopa ilman saattolämmitystä, vaikka täällä oli vähän epäilyksiä toimiiko tuo ollenkaan Käytin myös pakkasbetonia, vaikka näemmä olisi mennyt normaalillakin tuollaisessa Finnfoam paketissa. Teen tuohon päälle 60x60 rakenneteräsputkesta telineen, joka tulee betoniruuveilla kiinni laattaan. Sulatusvedet laitan lyhyellä putkella seinän läpi teknisen tilan lattiakaivoon.
Oikeastaan ainoa kysymysmerkki on vesien "pyydystys" ko. putkeen. Ehkä joku kapea vastuskaapelin lämmittämä muovikouru poistoreikien alla. Isot keruualtaat ei tunnu kovin fiksuilta, kun lämmitettävää alaa jää runsaasti.
Oikeastaan ainoa kysymysmerkki on vesien "pyydystys" ko. putkeen. Ehkä joku kapea vastuskaapelin lämmittämä muovikouru poistoreikien alla. Isot keruualtaat ei tunnu kovin fiksuilta, kun lämmitettävää alaa jää runsaasti.
Vesi pitää oman reittinsä auki hämmästyttävän hyvin ihan vaan sillä että se pysyy tiukkana norona. Kourua, edes muovikourua ei kannata lämmittää vaan vastus pitää olla hiukan irti niin että se pitää virtaavaa vettä lämpöisenä, mutta ei hukkaa lämpöään kouruun. Pieni jää siinä reitin reunalla ei haittaa kunhan reikä pysyy auki.