Eikös tuossa ammuttu kennoja terässeinää kohti. Aika raju testi kun ajatellaan autohommia.
Akkujen korjausta vai murskausta?
- Viestiketjun aloittaja -Teme-
- Aloituspäivämäärä
Terässeinä tai kallio, eipä ole paljon eroa. Millä on merkitystä, mahdollisella joustovaralla on. Jos akku pääsee joustamaan metrin parin, tilanne on jo paljon parempi. Näinhän on matkustajillekin, eli tavoitellaan metrin parin joustomatkaa, jonka kori ja turvavyöt ottavat vastaan. Tavoitteena on, että kiihtyvyys pysyy luokkaa alle 20 G, eli jos verrataan vaikkapa 200 kg painavaan akustoon, siihen kohdistuisi vastaavassa suhteessa korkeintaan n. 4 tonnin painoa vastaava voima, eli ei minkään erityisen suuren hydraulisen puristimen aiheuttama puristusvoima.
Viittasin kyllä enemmänkin itse selvityksen kohteena olevaan tapaukseen, eli sähkölentokoneen akun käyttäytymiseen onnettomuustilanteessa. Jos akusto on esimerkiksi siiven sisällä, joustovaraa ei välttämättä ole edes kymmeniä senttimetrejä ja vastaava voima kyseeseen tulevilla nopeuksilla helposti satoja G. Akun energia käytännössä purkautuu silloin heti ja akun jäänteet räjähtänevät tuleen. On varsin tavallista, että siipi saattaa osua onnettomuustapauksessa paksuun puuhun tai johonkin pilarirakenteeseen, vaikka matkustamo saattaisi säilyä ehjänä niin, että siellä olisi kuitenkin jonkinlainen selviämismahdollisuus.
Luukku
Vakionaama
Seurannut tätä kohuun noussutta keskustelua tästä uudesta "akkulaista" ja lukenut ihmisten kommentteja niin siellä sähköautovastustajat on saaneet "vettä myllyyn", tottakai ja somessa maalaillaan eri kauhuskenaarioita sähköautoilijoille.
Kuitenkin liikenteen päästötavoitteet on edelleen voimassa eivätkä tule keventymään, jos Suomi torppaa nyt liikenteen sähköistymisen sillä, ettei sähköautojen korjaaminen ole taloudellisesti järkevää niin siinähän käy sitten niin, että polttomoottoriautot tulee olemaan se "lypsylehmä" johon päästötavoitteet sen jälkeen kohdistetaan. Rajat kiristyy ja verot nousee. Toisaalta siis polttomoottoriautoilijan kannattaisi olla sähköautoilijan etujen puolella vaikka itse ajaisikin vanhalla dieselillä. Eli sama toimii toisinpäinkin, kun sähköautoilijat on jo pitkään sanoneet ettei kaikkien kannata sitä sähköautoa hankkia, kun verot alkaa nousta.
Kun ja jos fossiilisille polttoaineille ei ole vaihtoehtoa niin kaikki osaa miettiä omassa päässään mitä se vaikuttaa polttonesteiden hintoihin? Kun ja jos tulee vety, sähköbensa yms niin niillä on sama tarpominen kehityssuossa niinkuin on ollut sähköautoillakin. Täyttääkö ne tulevaisuuden päästötavoitteet?
Kuitenkin liikenteen päästötavoitteet on edelleen voimassa eivätkä tule keventymään, jos Suomi torppaa nyt liikenteen sähköistymisen sillä, ettei sähköautojen korjaaminen ole taloudellisesti järkevää niin siinähän käy sitten niin, että polttomoottoriautot tulee olemaan se "lypsylehmä" johon päästötavoitteet sen jälkeen kohdistetaan. Rajat kiristyy ja verot nousee. Toisaalta siis polttomoottoriautoilijan kannattaisi olla sähköautoilijan etujen puolella vaikka itse ajaisikin vanhalla dieselillä. Eli sama toimii toisinpäinkin, kun sähköautoilijat on jo pitkään sanoneet ettei kaikkien kannata sitä sähköautoa hankkia, kun verot alkaa nousta.
Kun ja jos fossiilisille polttoaineille ei ole vaihtoehtoa niin kaikki osaa miettiä omassa päässään mitä se vaikuttaa polttonesteiden hintoihin? Kun ja jos tulee vety, sähköbensa yms niin niillä on sama tarpominen kehityssuossa niinkuin on ollut sähköautoillakin. Täyttääkö ne tulevaisuuden päästötavoitteet?
Tuo "toisinpäin" ei pidä paikkansa sillä tällöinhän sähköautoilijat ajattelevat lähinnä pelkästään itseään ettei vaan ala verot nousta...
Eivätkä siis ole ensijaisesti polttisautoilijoiden puolella ja olisi aika tekopyhää väittää niin.
Mutta ainakin ne yksinkertaiset ihmiset, jotka ajatettelevat yksinkertaisesti niin että mikäli vaihtoehtona on se, että jotain voisi vielä nykymaailmassakin hyödyntää korjattuna uudelleen, ja se että valmistetaan uusi tavara, tajuavat varmasti kumpi hyödyttää ilmastotavoitteiden saavuttamista ja kumpi ei. Tällaisia ihmisiä onneksi on riippumatta siitä millä energialla autonsa liikkuu - tai onko omaa autoa lainkaan...
(Edit: ) Ja heitä on aivan varmasti myös kansalaisaloitteen 72064 (tilanne 7.9. aamulla) allekirjoittaneen joukossa.
Viimeksi muokattu:
Sähköautojen korjaamisen pelätään vaikeutuvan – Henriksson vaatii EU:lta arviota Suomen linjasta
Sähköautojen korjaamisen pelätään vaikeutuvan – Henriksson vaatii EU:lta arviota Suomen linjasta
Tuoreen viranomaisohjeen pelätään tekevän sähköautojen korjaamisesta lähes mahdotonta riippumattomille korjaamoille. Myös Autoliitto ottaa kantaa sääntelyyn.
yle.fi
Espejot
Hyperaktiivi
Pitäiksö selvityspyynnöt ja itkupotkuraivarit suunnata autonvalmistajien päättäjille?
Suurin osa suomalaisista on sähköautonvastustajia ja ajavat jollain muulla kuin sähköautolla. Toisaalta, suurin osa suomalaisista on lämpöpumppuvastustajia ja lämmittää jollain muulla kuin maalämmöllä. Anteeksi, en voinut vastustaa vaan tartuin provoon.
Viimeksi muokattu:
Ei taida olla, mutta suurelle osalle suomalaisista sähköauto ei vaan ole sopivin
Espejot
Hyperaktiivi
Siis ovat sähköautovastaisia järkisyistä, ottamatta kantaa syihin. Siis ja noin muuten, en voi kuvitella että poltiksen ostaja varatuu moottorin vaihtoon ostaessaan uuden auton että sikäli pidän noussutta kohua myrskynä grokilasiissa. Suuntaisin huomiota enemänkin aukustojen korjattavuuteen kuin jäteakun tarkkaan määritelmään koska määritelmä on jo nyt aika väljä.
Viimeksi muokattu:
Pitäisi, ja samalla EU-asetusten laatijoille. Tyyppihyväksyntäehdoksi EU:ssa myytävälle autolle voitaisiin aivan hyvin laittaa riittävän kattavan dokumentaation tarjoaminen autossa käytetyn ajovoima-akun testaamis- ja korjausmenetelmistä. Korjaustöitä tekevien pitää tietää mitä tekevät.
Tämä kyllä itseänikin huvitti. Ensin feedi on täynnä janttereita jotka vannovat sähköauton olevan paholaisesta, mutta tilaisuus virkamiehen vihaamiseen vei yhdessä yössä voiton valituksen aiheen valinnassa.
Ei. Niiden tehtävä on valvoa omistajien etuja, ei kansalaisten. Se tehtävä kuuluu poliittisesti valituille ihmisille.
Ja tässä tapauksessahan kyse ei edes ole siitä että EU vaatisi mahdottomia, vaan nyt on kyse ihan vaan meidän kansallisesta asiasta.
Lähinnähän kyse on siitä että sähköautoja ei yksinkertaisesti ole riittävästi tarjolla, suurin osa autoilijoista kuitenkin hankkii käytetyn auton.
Uusien autojen hankkivistahan suurin osa jo ostaa sähkärin.
Onko asiakkaiden suuttumus omistajien etu? Ja poliittisesti valittujen ihmisten vastuullako on linjata yritysten jälkimarkkinointistrategiaa?
EU:n korjauttamisoikeusdirektiivi tuli voimaan kuukausi sitten. Sen täytäntöönpanoa kyllä kannattaisi vaatia oikeastikin.
Noita uusia autoja hankkivia vaan on historiallisen vähän eli ollaan hyvin kaukana normaalitilasta, jossa autojen keski-ikä pysyy vakiona. Siis niitä sähköautoja ostavia on vielä kovin vähän, vaikka uusia polttiksia ostavia onkin vielä vähemmän.
Espejot
Hyperaktiivi
Eikö omistajien etu olisi että EV akutoihin olisi valmitajien korjausohje joka sallisi käytettyjen kennojen käytön. Tämä ratkaisisi jäteakku ongelman kertaheitolla. Loppujen lopuksi, akustojen turvallisuustaa ei voi säilyttää nyrkkipajoille vaan valmistajien täytyy valmistaa turvallisesti korjattavia akkuja. Ja dokumentoida korjausohjeet. Akkudirekstii vain alleviivaa kuinka lastenkengissä sähköautojen kehitys on. Meillä on pitkä tie edessä.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Vaan joskos se valmistaja haluaakin itse tuollekin jälkimarkkinalle, hoitamalla niiden akkujen korjaukset itse. Toki isolla laskutuksella, mutta kuitenkin he itse eikä mikään nyrkkipaja. Tällöin tuo korjausohjeistuskin on kyllä olemassa, mutta vain ja ainoastaan sisäiseen käyttöön.
Mietin kanssa, että EU tyyppihyväksyntä voisi hyvin edellyttää vaikka akun korjausmahdollisuutta enintään 10kWh palasina. Korjauskustannukset oitis kuriin.
Ei ole kuin tahdosta kiinni että valmistajat velvoitetaan dokumentit tarjoamaan - jo nykydirektiivit sitä käytännössä edellyttäisivät, mutta toimeenpanoa kehiin.
Vähän offtopic mutta koira-aloite on ylittänyt 50000 rajan. Viikon aikana tullut kovasti ääniä. Olisiko akkualoite saanut ihmiset klikkaamaan sitä myös.
Viimeksi muokattu:
Tai laajennettuun sisäiseen käyttöön niille maahantuojan valtuuttamista korjaamoista, jotka ovat maksaneet "akkusertifioinnista" . Selvähän se että ellei toimintaan tarvitse itse investoida ja se on tuottavaa niin akunkorjausoligopolin muodostamisen mahdollisuus kiinnostaa autonvalmistaja.
Husky
Hyperaktiivi
Totaalisen väärä käsitys. Tuohon on varauduttu ihan onnistuneesti ja, ikävä kyllä, täysin tarpeellisesti.
On olemassa ihmisiä, jotka eivät usko hypoteesiin yksi polttis kestää = kaikki kestää. Tai yksi täyssähkö kestää = kaikki kestää.
Tähän asti on ollut ihan ok keinokin suojautuakin tuota vastaan ja kuten toisessa ketjussa on puhe ollut, niin nyt vasta kaikkien näiden vuosikymmenien jälkeen ollaan päädytty siihen, että tuokin vaikuttaa olevan menossa pilalle (muttei kuulu tähän ketjuun).
Tästä tullaan siihen, että jos valmistaja ei luota autonsa akkuihin ja loihtii kusetuspränttiä takuuehtoihinsa mitä mielikuvituksellisemmilla tekosyillä, niin miksi minä luottaisin?
Kun ostaa uuden auton, niin sen ajan mitä se itsellä on (3-4v) niin en kyllä ole varautunut moottorin tai muidenkaan merkittävien komponenttien vaihtoon.
Espejot
Hyperaktiivi
Eikä varsinkaan silloin kun ostaa vanhan auton jotka on tosiaankin kestävämpiä, näin ainakin tuntuu. Enneminkin mietin korin vaihtoa ruosteettomaan. Yleensä pyrin katsomaan autojen tyyppiviat ja erityisesti sähkisten tyyppiviat mietityttää kun tuntuu korjaaminen olevan kalliimpaa, esim sähkömoottorit tuntuu olevan hinnoissaan esimerkinä vaikka Audi. Onko sähkömoottoreita mitenkä käyttettyinä? Toinen asia mikä mietityttää on yleiset varaosat. Mallistojen elinaika on nykyään lyhyempi ja siten varaosasaatavuus voipi olla ongelma. Esimerkinä itse odotin mersun ohjaustehostiomen korkeapinelöetkua lähes vuoden kun oli loppu EU:ta myöten... piraatteja oli tarjolla mutta neei ominaisuukisltaan vastanneet alkuperäistä. Tästä enempää mutta esimerkkinä.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Itsellä on yleisesti ollut tapana pitää autoja sen 10v synttäreihin saakka. Eli jos auto on jo 5v ikäinen taloon tullessaan, se lähtee viimeistään 5v kuluttua tai jos on ihan uusi kuten esim. juuri tällähetkellä, niin se viipyy talossa jopa koko tuon 10v ajan. Aikaisemmin pidin prätkissä vastaavasti 20v ikärajaa, mutta tuo rikkoutui kun hommasin tämän nykyisen sen ollessa jo ostettaessa 21v ikäinen
Mutta siis tuona omistusaikanani tulee jo niitä nokkahihnojen vaihtoja, alustan kuluneita puslia, jarruremontteja yms. juttuja ihan jokaisessa autossa, merkistä riippumatta enkä todellakaan ole halukas lisäämään tuohon listaan vielä akku- tahi sähkömoottoriremonttejakin
Harrastelija
Hyperaktiivi
Siihen saa varautua että hyvitys siitä vaihdossa uuteen on heikko.
Siis jos akkujen hinnat eivät tule alaspäin. Käytetyn ostaja tietenkin varautuu aina pahimpaan scenaarioon.
Ei tietenkään kun tuollaiset menee takuuseen, kuluttajasuojaan tai valmistajan hyvään tahtoon noin uudessa alkuperäiselle omistajalle. Mutta saa siitä ilosta sitten maksaakin korkeina pääomakuluina ja arvonalenemana ihan käyttövoimasta riippumatta.
Itse olen ostanut autoni pääosin 4-vuotiaana n. 1/3 uuden hinnasta. Siis joku muu on kärsinyt sen n. 25 tonnia arvonalenemaa sekä joutunut laittamaan rahojaan kiinni 40 tonnia vs. mun 11-14 tonnia.
Jos tuossa sitten joku kerta tulisi 10 tonnin paukku moottorin/akun muodossa, voisi auton myydä romuksi/korjattavaksi varmaan muutamalla tonnilla. Silti halvempaa kuin uusien osto. Toki ei saa uuden auton hajua eikä aivan uusinta tekniikkaa.
No -23 tuli ostettua uusi sähköauto. Seuraava on taas varmasti käytetty.
Millaisen auton saa kolmasosahinnalla neljän vuoden iässä? Yleensä kaiketi hinnasta on vielä vähän yli puolet jäljellä.
Muutamalla automerkillä on nytkin päällä nollakorkokampanja. Laski sen miten vaan, niin esim. noin kaksivuotiaan käytetyn hankkiminen vs. uusi menee aika kannattamattomaksi.
Isohkoja Pösöjä on saanut. Ollut -90 405, -01 406, -99 605, -05 607 ja -16 508 farkku. Muut 80-120 tkm ajettuna bensoja, mutta tämä vika 185 tkm ajettuna dieselinä. Se vika olikin halvin eli 11 000 € -20 (uusi oli maksanut 37 000 €).
Kaveri myi juuri -21 Tesla Model 3 dual motor long range 24 000 €. Kai toikin on n. 1/3 siitä mitä uutena maksoi. Toki jo 5-vuotias ja uusien hinnat tippuneet reilusti sinä aikana.
Riippuu tietysti hinnoista ja ehdoista. Käytännössähän tuossa myydään reilulla alennuksella auto, kun eihän mistään saa lainaa nollakorolla.
Isot Pösöt ovat kyllä todella kalliita ensimmäiselle omistajalle.
Uusi Tesla Model 3 Long Range Dual Motor maksaa 49990€ + 600€ toimituskulut, joten eikös 24000€ viisivuotiaasta ole ihan OK? Vuonna '21 tuo on kaiketi ollut uutena noin 60000€.
Niinhän se riippuu. Katselin tuossa useampaakin noin kahden vuoden ikäistä Tesla Model 3 LR Dual Motor autoa Nettiautosta, enkä millään saa perusteltua itselleni miksi sellainen pitäisi ostaa käytettynä, jos kerran uuden saa rahoituksella jossa on sekä nollakorko että myös nollakulut (ei luotonavausmaksua, ei laskutuslisää). Sama pätee myös Y:hyn.
pökö
Kaivo jäässä
Mitä enemmän asiaa miettii niin käytettyä ei ole varaa ostaa ollenkaan, uusi sen on oltava ja hyvällä takuulla
Niin näyttää nyt saavan 37600 € perusmallin ja 50 600 € neliveto long range käytännössä samalla kuukausimaksulla. Käsirahassa n. tonnin ero ja loppuerässä n. 5 tonnin ero. Siis todellinen hintaero noiden kahden mallin välillä on luokkaa 5 tonnia eikä 13 tonnia.
Ilmeisesti käytettyjen neliveto long range hintataso ei vastaa sitä, että uusi maksaa n. 43 000 €.
Husky
Hyperaktiivi
Niin siis tuo on päätapa varautua. Eli ostaa uusi. Tuo on ihan hyväksi havaittu keino, ellei takuuehtojen kusetuspräntit vesitä nykyään tuotakin
Joo ei vastaa eli halvimmat reilut 38 000€. Sitten vastaavasti -22 saa jo alkaen 25 000 €.
Pankista saa ehkä 3% prosentin koron jos Teslan verran rahaa laittaa talletukseen ja ostaa Teslan lainalla. Etu on noin 5 tonnia eli Teslan oikea hinta olisi sitten 45000€.
Nolla ei olekaan aina nolla.
tekniikanmaailma.fi
Liike mainosti Teslaa nollakorolla, luovutusvaiheessa se olikin 4,85 % – Lautakunta ei niellyt selityksiä
Kuluttajariitalautakunta on antanut ratkaisun autokaupan rahoitusehtoihin liittyvässä kiistassa. Lautakunta suosittaa, että auton myyjä korvaa
tekniikanmaailma.fi
^ Olisi tarkoitus...
Ylemmäs linkatussa YLE:n jutussa europarlaamentikko toteaa:
"Tarvitsemme selkeät säännöt, jotka mahdollistavat sähköautojen korjaamisen kohtuulliseen hintaan sekä akkujen uudelleenkäytön silloin, kun se voidaan tehdä turvallisesti."
Kierrätys ja luonnonvarojen säästö on olennaisinta, se että se todennäköisesti halpuuttaa myös korjauksen hintaa on bonus sähköauton jo hankkineen tai sen hankkimista kohusta johtuen nyt empivän kannalta. Toki autonvalmistajat haluaisivat mahdollisimman ison kakunsiivun tuosta piittaamatta kun taas käyttökelpoisten akun osien uudelleenkäyttö suurentaa niiden korjaamoiden osuutta, jotka investoivat tarpellisiin turvallisen käyttöakun korjaamisen mahdollistaviin laitteisiin ja ammattitaitoon. Jälkimmäisessä tapauksessa Suomen valtion verotulot nousevat enemmän elleivät paikalliset korjaamot ala ahneiksi ja lähdetä laivaamaan autoja Baltian pajoille.
"Komissiolla on kuusi viikkoa aikaa vastata kysymykseen siitä lähtien, kun parlamentin hallinto on toimittanut sen komissiolle."
Sitä miten ripeästi parlamentin "hallinto" toimii emme tiedä mutta eiköhän Henriksson pääse informoimaan meitä komission kannasta vielä tämän vuoden puolella.
Ylemmäs linkatussa YLE:n jutussa europarlaamentikko toteaa:
"Tarvitsemme selkeät säännöt, jotka mahdollistavat sähköautojen korjaamisen kohtuulliseen hintaan sekä akkujen uudelleenkäytön silloin, kun se voidaan tehdä turvallisesti."
Kierrätys ja luonnonvarojen säästö on olennaisinta, se että se todennäköisesti halpuuttaa myös korjauksen hintaa on bonus sähköauton jo hankkineen tai sen hankkimista kohusta johtuen nyt empivän kannalta. Toki autonvalmistajat haluaisivat mahdollisimman ison kakunsiivun tuosta piittaamatta kun taas käyttökelpoisten akun osien uudelleenkäyttö suurentaa niiden korjaamoiden osuutta, jotka investoivat tarpellisiin turvallisen käyttöakun korjaamisen mahdollistaviin laitteisiin ja ammattitaitoon. Jälkimmäisessä tapauksessa Suomen valtion verotulot nousevat enemmän elleivät paikalliset korjaamot ala ahneiksi ja lähdetä laivaamaan autoja Baltian pajoille.
"Komissiolla on kuusi viikkoa aikaa vastata kysymykseen siitä lähtien, kun parlamentin hallinto on toimittanut sen komissiolle."
Sitä miten ripeästi parlamentin "hallinto" toimii emme tiedä mutta eiköhän Henriksson pääse informoimaan meitä komission kannasta vielä tämän vuoden puolella.