Akkujen korjausta vai murskausta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja -Teme-
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Minä puhuin kolariauton akusta. Siis 50 tkm kolaroidusta autosta vaihdetaan sellaisenaan akku 150 tkm ajettuun plugariin, jossa on tullut syklit täyteen. Tuskin se kovin kallis on purkuosana, jos siihen ei pakoteta hurjaa byrokratiaa.

Sama juttu luultavasti kohta myös täyssähköissä. Niiden yleistyessä alkaa kolariautoja olla ja siten tarjontaa kokonaisista akuista. Monissa uusimmissahan moduulin vaihto on tehty hyvin vaikeaksi.
Virkamiespäätös vaatii että vakuutusyhtiö ei saa postaa autoa rekisteristä, vaan myydä se auto rekisterissä olevana purkaamolle, mutta romuauton hinnalla. Kun tämä rekisterissä oleva auto on purettu atomeiksi ja akku myyty niin vasta sen jälkeen voi sen ilmeisesti poistaa rekisteristä? Sitä ei noilla ympäpyöreillä virkamiesvastauksilla ole tuotu julki, että onnistuuko tuo yllä kuvattu järjestys prosessissa?

Tesla Model 3/Y akun rakenne. Tuosta on aika hankala vaihtaa yhtä kennoa

MEB moduulin sisällä on taas pusseja, joiden vaihtaminen on sitten taas oma taiteenlajinsa
www.evcreate.com%2Fwp-content%2Fuploads%2F2022%2F12%2FOpened-LG-battery-module.jpg

MEBin akun & kennon rakenne
 
Jos EU on puuttunut ja ehkä onnistuu vaikuttamaan matkapuhelinten huollettavuuteen niin miksei myös tähän?
Niin. Vielä... Mutta mikähän on autonvalmistajien oman bisneksen kannalta toivotuin suunta ellei vihdoin pikapikaa aseteta EU-tason vaatimuksia.

Käsittääkseni niitä EU-tason määräyksiä on tulossa. Siellähän on tekeillä suuri kiertotalousohjelma, jossa tulee säädöksiä muun muassa korjausoikeuteen. Jossain näistä päivänpolttavista akkukorjausporinoistakin mainittiin, että sähköautojen osalta toimia on sieltä tulossa, mutta vasta joidenkin vuosien päästä.
 
No ehkä "joidenkin vuosien päästä tästä" on joidenkin mielestä riittävän ripeästi toimittu kun PHEV:thän on olleet markkinoilla jo reilut "vasta" kymmenisen vuotta - Passat GTE julkistettiin näköjään Pariisin maailmannäyttelyssä 2014 ja ensimmåiset tulivat ulos tuotantolinjalta vuotta myöhemmin. Ai ettien että...
 
Akkutohtorin juttua BYD Plade 2.0 akusta (sell-to-body), joka latautuu 9 minuutissa 10% --> 97%. Hyvästi huollettavuus. Mielenkiintoinen video ihan kokonaisuutenakin, mutta jos vain huollettavuus kiinnostaa, niin kohdat 6:20 ja 25:40 sanailua siitä.

 
Luulenpa että tuossa on vasta poimittu se matalalla roikkuva hedelmä. Kun tekniikassa siirrytään pikkuhiljaa cell-to-pack-rakenteeseen, eli moduuleita ei enää akussa olekaan, niin kyllä se yksittäisten kennojen vaihtaminenkin alkaa kiinnostaa korjaamoja. Eikä se mitään rakettitiedettä ole, en näe miksei yksittäisiä kennojakin voitaisi vaihtaa (siis teknisessä mielessä, säännökset erikseen). Toki joissain akustoissa kennojen irrotus on tehty lähes mahdottomaksi, mutta ei noita ainakaan vielä kai hirveästi ole.
Tässä esimerkkejä missä on:
. BYD (Koko mallisto)
Tesla käyttää CTP- ja CTC (Cell-to-Chassis) -rakennetta useissa autoissaan. Erityisesti Kiinassa (Giga Shanghai) ja Saksassa (Giga Berlin) valmistetut Model 3 ja Model Y,
Geely-konsernin merkit (Zeekr, Volvo, Polestar, Smart)
Volkswagen-konserni (Mukaan lukien Škoda)
Xpeng, Leapmotor, Avatr, Xiaomi
Renault
Kgm
Kia
Hyundai
Cell to pack akkuja on valmistajien uusimmissa malleissa ei kaikissa.
 
Toinen asia tietysti on se miten turvallisesti ne osataan Paten Purkaamolla irrottaa ja säilyttää.
Ne purettavat akut pitäisi osata myös mitata ja tarkistaa, missäkunnossa ne ovat paitsi mekaanisesti, mutta myös sähköisesti, millaista hittiä ovat esim. kolarissa ottaneet ja muutenkin paljonko niissä on kapaa jäljellä jne...

EU:n pitäisi ehdottomasti puuttua tuohon ettei saisi tehdä akkujen korjaamista vaikeaksi.
No kun tuokin on vähän kaksipiippuinen juttu, sillä integroimalla ne akut ihan kennotasolla osaksi auton rakenteita, saavutetaan valmistuksessa säästöjä ja lopputulos on kevyempi, joka taasen sen auton elinkaaren aikana tarkoittaa säästöjä aika montaakin eri kautta sähkönkulutuksesta renkaisiin. Ja koska sähköntuotanto, saati rengas- taikka asfalttiteollisuus nekin aiheuttavat niitä omia päästöjään, niin näin tuo kevyempi auto myös säästää näitä kerrannaispäästöjä. Kumpiko sitten lopulta se pienempi paha, akun "ennenaikainen" raaka-ainekierrätys vaiko nuo auton elinkaaren kerrannaispäästöt.

Luulenpa että tuossa on vasta poimittu se matalalla roikkuva hedelmä. Kun tekniikassa siirrytään pikkuhiljaa cell-to-pack-rakenteeseen, eli moduuleita ei enää akussa olekaan, niin kyllä se yksittäisten kennojen vaihtaminenkin alkaa kiinnostaa korjaamoja.
Valmistajillahan alkaa jo olemaan esim. Norjassa tätä omaa korjaamotoimintaa, jossa tosiaan mennään sinne akun kennotasolle saakka. Eli kyllä se on ihan toimivaa ja kenties jopa taloudellisesti kannattavaakin toimintaa, mutta se iso kysymys tässä onkin kuinka halukkaita valmistajat ovat luopumaan tuosta jälkimarkkinastaan. Toki EU:n pakottamana he joutunevat luovuttamaan sitä tieto-taitoaan ohjeistuksen yms. muodossa myös ei-merkkikorjaamoille, mutta sitten tulee ne kalliit erikoistyökalut huikean arvokkaine lisensseineen yms, joka nostaa sitä kynnystä noiden korjausten aloittamiseen jo aika rajusti.
 
Aiheeseen liittyvää kirjoittelua
Mielenkiintoista tosiaan ja jos näin on niin lobbausta "parhaimmillaan"...

"AutoLoop Oy on Autotuojat ja -teollisuuden sekä Suomen Autokierrätyksen perustama yhtiö."
Kotikutoiset kotisivut:
Toimitusjohtaja markkinoi johtamansa yrityksen osittain omistamaa yritystä (edellyttäen että ylläoleva lainaus pitää paikkansa)

OT: PS. Traficomin hankkeissa on aiemminkin ollut ihme virityksiä - kuka muistaa esim. sen kaikessa hiljaisuudessa kuopatun sähköisen ajokortin pilottiprojektin? En muista jaksoinko kaivaa tietoa siitä kenen kaverin firmalta se oli tilattu, miten kilpailutettu ja paljonko rahaa paloi.
Silloin oli todennäköisesti tiedossa - tai ainakin selvitettävissä - mitä sähköiseen henkilöllisyyteen liittyviä hankkeita EU-tasolla oli menossa tai vireillä.
 
Viimeksi muokattu:
Byd taisi keksiä tuon cell to body akun. Niissä on käytetty lfp-kennoja, jotka ovat pitkäikäisiä ja turvallisia mutta painavampia. Tällä tekniikalla on saatu paino kuriin ja akku osaksi kantavaa rakennetta. Ei noita kyllä ole purettavaksi tarkoitettu. Tulee mieleen että ennemmin pitäisi pystyä ohittamaan viallinen kenno ja hyväksyä siitä tuleva pieni kapasiteetin pudotus.
Alla on linkki juttuun missä purettiin blade-akku.
"Purkuryhmän mukaan suurin ongelma oli rakenteellinen liima, jota akun sisällä käytettiin runsaasti. Liimaa löytyi moduulien, virtakiskojen, johtojen ja kennoliitosten ympäriltä. Sen tehtävä on parantaa akun kestävyyttä, turvallisuutta ja törmäyssuojaa. Sama ratkaisu tekee kuitenkin huoltamisesta erittäin hankalaa.

Tutkijat yrittivät helpottaa purkamista jäädyttämällä akkua 40 tunnin ajan, jotta liimaukset haurastuisivat. Sekään ei tehnyt työstä helppoa."
 
Ne purettavat akut pitäisi osata myös mitata ja tarkistaa, missäkunnossa ne ovat paitsi mekaanisesti, mutta myös sähköisesti, millaista hittiä ovat esim. kolarissa ottaneet ja muutenkin paljonko niissä on kapaa jäljellä jne...
Testerillä näkee kennojännitteet ja SOHin. Jos noi on kunnossa ja akussa ei ole ulkoisia vaurioita, on aika kaukaa haettua, että pitäisi purkaa ja tutkia potentiaalisia sisäisiä vaurioita.
 
Virkamiespäätös vaatii että vakuutusyhtiö ei saa postaa autoa rekisteristä, vaan myydä se auto rekisterissä

Tesla Model 3/Y akun rakenne. Tuosta on aika hankala vaihtaa yhtä kennoa
Teslan akkuihin ei vaihdeta kennoja, noi pienet patterit on osittain rinnan ja niitä voi jonkin verran posahdella eikä vaikuta mihinkään kun määrä on suuri.
Jos vaihdetaan niin koko moduuli joita tuossakin 4 kpl.
Muuten ilmeisesti työläs jo modulin koon ja painon vuoksi.
 
Viimeksi muokattu:
Testerillä näkee kennojännitteet ja SOHin. Jos noi on kunnossa ja akussa ei ole ulkoisia vaurioita, on aika kaukaa haettua, että pitäisi purkaa ja tutkia potentiaalisia sisäisiä vaurioita.
Vaan miten on kotelo tärähtänyt, paiskautunut vaikkapa lättynä asfaltiin, jolloin siihen itse koteloon ei ole tullut painaumia, kennotkin saattaa olla vielä sähköisesti kunnossa, mutta modulien alla kulkevat jäähdytyskanavat onkin litussa 🤔
 
Teslan ratkaisu on aika omaperäinen, mutta tuossa ratkaisussa on paljon hyvää ja yksi on moduulien balanssointi mikä videollakin todettiin. Ja toinen on paloturvallisuus. Jos yksi kenno kärähtää, on vaikea kuvitella että tuollaiset "sormiparistot" lähtee ketjureaktioon.

Ja ei lähdekkään... ei taida Teslat palaa enää käytännössä ollenkaan. Ei tosin muutkaan merkit.
 
Vaan miten on kotelo tärähtänyt, paiskautunut vaikkapa lättynä asfaltiin, jolloin siihen itse koteloon ei ole tullut painaumia, kennotkin saattaa olla vielä sähköisesti kunnossa, mutta modulien alla kulkevat jäähdytyskanavat onkin litussa 🤔
No kai siitä autostakin voi päätellä onko todennäköistä, että voisi olla tuollaisia ongelmia. Jos itse akku on osunut johonkin, jäähän sen koteloon jälkiä.
 
Jos itse akku on osunut johonkin, jäähän sen koteloon jälkiä.
Juuri sen takia sanoinkin että on lättynä paiskautunut, jolloin siihen koteloon ei tule käytännössä mitään jälkiä, saati sitä painaumaakaan, vaikka siellä kotelon sisällä voikin sitten olla "mössöä" ja tuohan paljastuu käytännössä vasta sen kotelon avaamalla, siinä missä mahd. kosteudetkin yms = korkeajännitetyötä puhdastiloissa uusine akkuliimoineen. Ei "ihan" helpolla purkaamot tuollaiseen lähde, se akku korkeintaan mitataan kyselemällä BMS:ltä SOH ja se siitä. Siitä eteenpäin se on sitten sen uudelleenkäyttäjän ongelma, miten se akku toimii vai toimiiko. Pitäisikö silloin myös se jotenkin varmistaa kelle purkaamo sen käytetyn akun myy, jotta tämä ostaja täyttää kaikki riittävät määräykset noiden akkujen käsittelyyn, oikeasti. Muutoin on jälleen riski että se akku päätyy "Pärnäselle" joka muitta mutkitta vain ruuvaa sen pokkana autoon kiinni ja hyvää matkaa perävalotakuulla, jos edes sitä.
 
Kyllä on kaukaa haettu että akku olisi sisältä tohjona ja päältä täysin ehjä. Ja silti akku toimisi 😂🙈

Voisikohan noin käydä yhdessä miljardista kolarista?
 
Kyllä on kaukaa haettu että akku olisi sisältä tohjona ja päältä täysin ehjä. Ja silti akku toimisi 😂🙈

Voisikohan noin käydä yhdessä miljardista kolarista?
Tuskin ainakaan useammin, jos akun tyyppihyväksyntä on läpäisty ja tuon saamiseksi akun rakenne varmaan selvitetään riittävän perusteellisesti. Periaatteessahan on mahdollista rakentaa akku niinkin, että rakenne muistuttaa panssarikuoren sisään ilman kummempia pehmuisteita ladottuja kananmunia, mutta ei moiselle saa tyyppihyväksyntää (eikä kenenkään tuollaista kannattaisi tehtaallekaan ottaa valmistusohjelmaan).

Itsellä muuten on lukuisia ns. sormiakkuja (NMH), joita on käytetty vanhoissa taskulampuissa ja varsin suuri osa noista on huomattavan lommoutuneita erityisesti "-"-navan päästä seurauksena, kun lamppu on kolahtanut lattiaan tai ties minne ja edellisen kennon "+"-napa on painanut kolon kennon kuoren pohjaan.
 
Juuri sen takia sanoinkin että on lättynä paiskautunut, jolloin siihen koteloon ei tule käytännössä mitään jälkiä, saati sitä painaumaakaan, vaikka siellä kotelon sisällä voikin sitten olla "mössöä" ja tuohan paljastuu käytännössä vasta sen kotelon avaamalla, siinä missä mahd. kosteudetkin yms = korkeajännitetyötä puhdastiloissa uusine akkuliimoineen.
Eiköhän tuollaisessa tilanteessa se syty jo tuleen jos mössöä on. Ainakin mittaamalla näkee, että hetkinen nyt on jotain.
 
Just näin. Noita on korjattu poraamalla tuohon levyyn pieni reikä, johdon päähän puristettava liitin ja se niitillä kiinni levyyn.
 
Juuri sen takia sanoinkin että on lättynä paiskautunut, jolloin siihen koteloon ei tule käytännössä mitään jälkiä, saati sitä painaumaakaan, vaikka siellä kotelon sisällä voikin sitten olla "mössöä" ja tuohan paljastuu käytännössä vasta sen kotelon avaamalla,
Aika vaikea nähdä miten akkuun tulisi suuri isku ilman ulkoisia kolhuja.

Muutoin on jälleen riski että se akku päätyy "Pärnäselle" joka muitta mutkitta vain ruuvaa sen pokkana autoon kiinni ja hyvää matkaa perävalotakuulla, jos edes sitä.
No eikö sama riski nyt ole missä vaan purkuautokomponentilla. Siis moottorilla, vaihdelaatikolla jne. Helposti nuo ovat kalliimpia kuin akku ja vielä vaikeampi niistä on tietää mitä on kolarissa niille tapahtunut ja ovatko olleet edes kunnossa ennen kolaria. SOH ja BMS kertoo kuitenkin aika paljon.
 
Helposti nuo ovat kalliimpia kuin akku
Mihin sähkäriin saa akun noin halvalla?

Miten käy jos laittaa kananmunan peltilaatikonsisälle ja heittaa laatikon seinään? Onko laatikossa lommoja? Onko kananmuna ehjä? Riippuu varmaan laatikon tilavuudesta (pääseekö kananmuna liikkumaan) ja kuinka paksusta tavarasta laatikko on tehty.

Kait kuoret voi olla ehjät ja silti sisällä on joku vaurioitunut. Akun tapauksessa ei koko sisältö mutta jotain. Vaikka yksi heikompi liitos antanut periksi. Tai äkkipysäyksessä ”alimmaiseksi” jäänyt kenno.
Kait tuo on mahdollista mutta en ota kantaa onko harvinaista vai ei.

Ja harvinaisia kait nuo polttisten moottorivauriot on. Mutta jos se maailman ainoa rikkoutuminen sattuu omalle kohdalle niin kyllä v,,,,
 
Mihin sähkäriin saa akun noin halvalla?

Miten käy jos laittaa kananmunan peltilaatikonsisälle ja heittaa laatikon seinään? Onko laatikossa lommoja? Onko kananmuna ehjä? Riippuu varmaan laatikon tilavuudesta (pääseekö kananmuna liikkumaan) ja kuinka paksusta tavarasta laatikko on tehty.
Tuossa on jotain akkuja hintoineen. Helppo löytää noita kalliimpia polttomoottoreita ja automaattilaatikoita.

Kyllähän auton akku pitää rakentaa kestäväksi, muutenhan se hajoaisi jo ajossa sekä olisi vaarallinen kolareissa.

 
Tuossa on jotain akkuja hintoineen. Helppo löytää noita kalliimpia polttomoottoreita ja automaattilaatikoita.
Mootoria kalliimman akun löytäminen on PALJON helpompaa. Nopealla otanalla katsoin mersun vanhoja moottoreita torista niin ei läheläkään akkujen hinnoissa. Liekkö sitten niin kestäviä ettei tule myyntiin kuin vanhoina ja halpoina. Mutta. Ennen kaikkea sen huomattavasti halvemman moottorin löytäminen on helppoa kuin heinän teko.
 
Viimeksi muokattu:
On joo. Monilla merkeillä akut aivan tolkuttomissa hinnoissa varaosana. Pitäishän niitä saada uutena 10 tonnin paikkeilla nykyisillä kennohinnoilla.
Mitä syytä niitä olisi hinnoitellakaan muuten kuin kipurajoille siten että sekä mahdollisille välikäsille että valmistajalle jää kunnon myyntikatteet?

Eihän Gilletten partahöylän varateriäkään hinnoitella, ja niissäkään varteen ei voi kiinnittää mitään muuta terään kuin juuri sen mallin. Siihenhän Gillettenkin liikeidea on tunnetusti alunalkaenkin perustunut.
 
Mitä syytä niitä olisi hinnoitellakaan muuten kuin kipurajoille siten että sekä mahdollisille välikäsille että valmistajalle jää kunnon myyntikatteet?
No monessahan hinta on sama kuin uuden auton, joten ei kai noita hintoja kukaan maksa, vaan auto menee lunastukseen, siihen laitetaan käytetty akku tai akku korjataan.
 
Miten käy jos laittaa kananmunan peltilaatikonsisälle ja heittaa laatikon seinään? Onko laatikossa lommoja? Onko kananmuna ehjä? Riippuu varmaan laatikon tilavuudesta (pääseekö kananmuna liikkumaan) ja kuinka paksusta tavarasta laatikko on tehty.

Kananmunat (eli akkukennot) ovat tiiviisti toisissaan kiinni, eivät pääse liikkumaan. Pussikennojen tapauksessa ne jopa puristetaan esijännitykseen pakettia kasattaessa, jotta lataus-purkaussykli ei pääse aiheuttamaan muodonmuutosta kennoihin. Vaikea uskoa, että ainakaan pussikennot pelkästä äkkipysäyksestä vaurioituisivat.
 
Kaveri vaihtoi Tesla S:ään Norjasta ostetun akun. Siihen olisi pitänyt tehdä paineventtiilien tarkistus. Jäi tekemättä kun ei löytynyt sopivaa mittaria. Mitattava paine oli 0,01 bar.
 
Jos Tesla ei vaihda merkkihuollossa moduleita, niin ei varmaankaan tee moduleiden vaihto-ohjeita riippumattomille huoltofirmoille. Voisi olettaa, että samanlainen tilanne on myös muiden sähkärivalmistajien osalta. Siis ainakin justiinsa nyt.
Kun syventyy aiheeseen tarkemmin, niin erilaiset vastuukysymykset nousevat pintaan vaikkapa vakuutusyhtiöiden tulokulmalta.
Jonkinlainen sertifikaatti pitäisi moduleiden vaihtofirmalla olla.
 
Liitteenä raportti testeistä joissa USA:n ilmailuviranomainen antoi sikaa erityyppisille litiumkennoille.
Tutkittu tapaus yksittäisillä kennoilla antaa aivan liian ruusuisen kuvan tilanteesta verrattuna kennoista kootun akun tapaukseen: Yhdellä kennolla on vain yhden kennon massa, jonka keräämä impulssi rutistaa sitä (etupäästä) törmäyksessä kovaan seinään. Akustossa peräkkäiset kennot summaavat impulssin ja rusentavat etenkin ensiksi esteeseen osuvia kennoja verrannollisesti peräkkäisten kennojen lukumäärään. Kotelon törmäävä etuseinä ei sinällään vaikuta asiaan: on aivan sama, törmääkö akuston (kovaksi oletettu) etuseinä ensin vai takana tuleva kennojoukkio suoraan kovaan esteeseen aiheutuvien voimien kannalta.
 
Tutkittu tapaus yksittäisillä kennoilla antaa aivan liian ruusuisen kuvan tilanteesta verrattuna kennoista kootun akun tapaukseen: Yhdellä kennolla on vain yhden kennon massa, jonka keräämä impulssi rutistaa sitä (etupäästä) törmäyksessä kovaan seinään. Akustossa peräkkäiset kennot summaavat impulssin ja rusentavat etenkin ensiksi esteeseen osuvia kennoja verrannollisesti peräkkäisten kennojen lukumäärään. Kotelon törmäävä etuseinä ei sinällään vaikuta asiaan: on aivan sama, törmääkö akuston (kovaksi oletettu) etuseinä ensin vai takana tuleva kennojoukkio suoraan kovaan esteeseen aiheutuvien voimien kannalta.
Noi on liimattu kiinni. Ei voi soveltaa suoraan sähkölamppu analogiaa.
 
Noi on liimattu kiinni.
Liimalla ei ole paljon merkitystä, voimat ovat esillä olleilla suurilla nopeuksilla niin valtavat, että jo kennojen liikeimpulssin purkautumisesta syntyvä paine purskauttaa laatikon poikkisuuntaan palasiksi ja takana tulevien kennojen impulssi muovaa edessä olevat sellaisella voimalla, millä teollinen muoto- stanssipuristin painaa kylmän metallin muottiin (tässä siis vain muotti hajoaa).
 
Takaisin
Ylös Bottom