Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia

[Pretor]

Tässä on hyvä varastaa näitä ideoita omaankin käyttöön.
Koska mulla on kaukosäädin huonetermostaattina, jolloin tuota heatshiftiä ei tosiaan pysty käyttämään, niin piti vähän jatkojalostaa... Koska zone2 on käytössä samalla lämmmityskäyrällä "rinnalla" (jota taas ohjataan veden lämpötilalla, eikä huoneanturilla), niin tein heishamon.yamliin omat heatshift-säädöt zone2:lle. Nyt pystyn käyttämään myös tuota +-5 lämmityskäyrän säätöä tuossa rinnalla.
Laitoin testiksi käyrää säätymään -16'c alken +1, joten katsotaan kiristyykö pakkanen yön aikana sen asteen verran, että näkee laukeaako automaatio.

Toi buffer-tank -kytkentä pissii ehkä osin sen takia, kun kone on säädetty tekemään se +2c yli varaajan targetin, joten se myös latautuu "liikaa/liian nopeasti".

 

[Ton1A]

Paukku näyttää riittävän 20 asteen pakkasessakin, lämpökäyrää pitää kyllä vielä hakea kun koneen oma käyrän asetus riittää vain -15 asteeseen asti. Vieläkään ei ole vastuksia tarvittu.

 

[Sakarikk]

Minua edellen hiertää ne varavastusten päällemeno jos ne muilla ei mene päälle. Nyt ei mene kun otin ne pois mukautetussa valikossa. Nyt mennään täysillä, tässä arvoja 4,28/9,4kW ,COP 2,19, virtaus1536 l/h dT 5,3K vedet koneella 29,8/35,1C
80Hz , ulkolämpö -17-18C.
Näillä arvoilla en mielestäni tarvitse vastuksia, kämpässä 23C.
Voiko tuo pieni virtaus joka on ollut 800-830 l/h jos demand controll on ollut minimissä vaikuttanut tuohon vastusten kytkeytymiseen.
Miten tuo asetus -15C-20C on käsitettävä jos ollaan kylmemmällä kuin -15C.

 

[Ton1A]

Täällä on ollut kylmimmillään -20°C, enkä ole huomannut että vastukset olisivat käyneet päällä. Tosin en ole tarvinnut ihan noin kovia tehoja. Virtaama on tyypillisesti hiukan yli 20 l/min ja lämpötilat muutaman asteen enemmän kuin sinulla.

Tai ainakin tämä kysely Influxista ei palauta mitään, arvo on koko ajan nolla.

select * from mqtt_consumer where heishamon='panasonic_heat_pump/main/Internal_Heater_State' and value!=0

 

[eliel]

Luulisi, että ottaa sitten vasta vastuksen käyttöön, kun kompuran tehot ei riitä tuottamaan nimellistehoa. Kannattaako näillä keleillä enää konettaa rajoittaa? Sellaista olen omassa havainnoinut, että lämpötila-antureiden heitto tuntuisi kasvavan pakkasen kiristyessä. Voisiko kyse olla samasta ilmiöstä, eli kone luulee tuottavansa vähemmän, mitä oikeasti tekee ja vähän vielä avittaa vastuksella?

 

[Sakarikk]

Nyt en tiedä miten vastukset kun en viitsi sallia niitä jos ne taas menee päälle. Kokeillaan huomenna tällä rajoittamattomalla
käynnillä. Tuo rajoitettu käyntikin riitti meillä niin ajattelin ettei kenno menisi niin nopeasti tukkoon,yritin ajaa pumpun lämmön
mahdollisimmän lähelle patterimenoa.

 

[Pretor]

Minua edellen hiertää ne varavastusten päällemeno jos ne muilla ei mene päälle. Nyt ei mene kun otin ne pois mukautetussa valikossa. Nyt mennään täysillä, tässä arvoja 4,28/9,4kW ,COP 2,19, virtaus1536 l/h dT 5,3K vedet koneella 29,8/35,1C
80Hz , ulkolämpö -17-18C.
Näillä arvoilla en mielestäni tarvitse vastuksia, kämpässä 23C.
Voiko tuo pieni virtaus joka on ollut 800-830 l/h jos demand controll on ollut minimissä vaikuttanut tuohon vastusten kytkeytymiseen.
Miten tuo asetus -15C-20C on käsitettävä jos ollaan kylmemmällä kuin -15C.

Ainakin virtaus on ollut liian pieni vesisulatuksille kylmässä ja käynnistää vastuksen tarvittaessa. Samoin isolla dT:llä todennäköisesti myös sisään menevä vesikin on liian kylmää <27'c.
Paljonko se sun deltaT oli, kun vastukset heräsi? Ainakin toi pieni virtaus viittaa liian isoon deltaT -asetukseen ja isolla deltaT:llä hyvinkin mahdollista, että esim. kompurasulatustauon jälkeen vilp on saanut liian kylmää vettä ja sekin käynnistää vastukset tarvittaessa.

Luulisi, että ottaa sitten vasta vastuksen käyttöön, kun kompuran tehot ei riitä tuottamaan nimellistehoa. Kannattaako näillä keleillä enää konettaa rajoittaa? Sellaista olen omassa havainnoinut, että lämpötila-antureiden heitto tuntuisi kasvavan pakkasen kiristyessä. Voisiko kyse olla samasta ilmiöstä, eli kone luulee tuottavansa vähemmän, mitä oikeasti tekee ja vähän vielä avittaa vastuksella?

No ei tuossakaan tapauksessa ota vastuksia käyttöön, sillä olen lähes koko ajan ajanut rajoitettuna ja täyden käyntiluvan saa, kun ulkona on -16'c.
Vastukset kyllä käynnistyy sitten, kun kone jää tarpeeksi jälkeen asetetusta tuottolämpötilasta (<8'c).

 

[Juseq]

9kW T-CAP täälläkin harkinnassa ja tutkin sulakkeiden riittävyyttä. Ohjekirjassa ja täälläkin foorumilla mainittu virrankulutus;
Max. power consumption on network connection 1 / 2
14.7 / 13.0

Tässä ketjussa max ottotehot, jotka huomasin olivat 5,8kW. Onko jollain dataa tilanteesta kun vetää vastukset avuksi? Pannuhuoneeseen täällä menee 3x20A, mutta käyttöveden priimaukseen olen varannut 3kW, eli eipä noiden jälkeen paljoa muuta noiden takaa voi tuossa tilanteessa ottaa. Varmasti harvinaista, että kone vetäisi täysillä ja olisi mitään muuta käyttöä, mutta kyselisin silti käyttökokemuksia tilanteesta, kun kone kiskoo täysiä virtoja. Eli missä tilanteessa kone ottaa oikeasti noin paljon virtaa?

 

[eliel]

9kw koneessa on vain 3kw vastus, joten eiköhän nuo riitä kirkkaasti. @Sakarikk taitaa olla ainut, joka on vastuskäytöstä maininnut, eli ei vastusten käyttö ei mitenkään tavanomaista.

Joku sähköihminen osaa varmaan tarkentaa, mutta eikös tuo mene niin, että kolmelle vaiheelle tulee 4,9A kompurasta ja yhdelle 13A Panan lisävastuksesta ja toiselle ~16A käyttöveden lämmityksestä. Jäljelle jäävällä vaihteelle saa vielä vaikka pistorasian asennettua.

 

[Ton1A]

Huoltomanuaalista:

• Maximum Input Power for Heatpump System: 6.96kW
• Power Supply 1 : Phase (Ø) / Max. Current (A) / Max. Input Power (W): 3Ø / 14.7 / 9.96kW
• Power Supply 2 : Phase (Ø) / Max. Current (A) / Max. Input Power (W): 1Ø / 13.0 / 3.00kW

Power Supply 2 on ulkoisen vastuksen ohjaamiseen, pumppu itsessään ei tee sillä mitään, kunhan ohjaa relettä jolla voidaan ohjata tuota ulkoista kuormaa.

3kW varavastus on kolmivaiheinen, eli sekin kuormittaa tasaisesti:

 

[Pretor]

9kW T-CAP täälläkin harkinnassa ja tutkin sulakkeiden riittävyyttä. Ohjekirjassa ja täälläkin foorumilla mainittu virrankulutus;
Max. power consumption on network connection 1 / 2
14.7 / 13.0

Tässä ketjussa max ottotehot, jotka huomasin olivat 5,8kW. Onko jollain dataa tilanteesta kun vetää vastukset avuksi? Pannuhuoneeseen täällä menee 3x20A, mutta käyttöveden priimaukseen olen varannut 3kW, eli eipä noiden jälkeen paljoa muuta noiden takaa voi tuossa tilanteessa ottaa. Varmasti harvinaista, että kone vetäisi täysillä ja olisi mitään muuta käyttöä, mutta kyselisin silti käyttökokemuksia tilanteesta, kun kone kiskoo täysiä virtoja. Eli missä tilanteessa kone ottaa oikeasti noin paljon virtaa?

Onko se lämminvesivaraaja 3-vaihe? Jos on, niin sitten riittää 3x20A. Jos ei ole, niin sille pitää vetää oma 16A sulake ->13A riittää.
Käydessään VILP vie maksimissaan jotain ~10.5A per vaihe ja täysillä +vastusten kanssa tuon ~15A

 

[Red81]

Olisi tarkoitus hakea Aran energia-avustusta ja pumpuksi tilasin Panasonicin WH-MXC09H3E8.
Onko kenelläkään tietoa mistä löytyy pumpun SPF -arvo? Se tarvittaisiin kuulemma laskelmaan, ettei tarvitse käyttää jotain yleistä arvoa.

 

[janti]

Olisi tarkoitus hakea Aran energia-avustusta ja pumpuksi tilasin Panasonicin WH-MXC09H3E8.
Onko kenelläkään tietoa mistä löytyy pumpun SPF -arvo? Se tarvittaisiin kuulemma laskelmaan, ettei tarvitse käyttää jotain yleistä arvoa.

Löytyisikö noista sopiva lukema? Voisi olla kylmässä ilmastossa lattia 160% ja patteri 125%.

https://www.panasonicproclub.com/uploads/__/a2w/2019/ErP-Product%20Ecodesign%20Information/WH-MXC09H3E8%2CErP-Product%20Ecodesign%20Information.pdf

Dokut löytyivät täältä https://www.ptc.panasonic.eu/compliance-documents

 

[eliel]

Onko muilla eroa Main_Outlet_Temp ja Main_Hex_Outlet_Temp välillä? Main_Hex_Outlet_Temp 1.5-2 astetta korkeampi, eli tässä syypää omiin huonoihin COP lukemiin. Sensorin arvoja korjattu ohjaimen kautta se max 2 astetta. Onko tuo sensori 9kw ja 12kw pumpuissa myös siellä vastuksen kyljessä, minne ei oikein edes käsi mahdu kunnolla väliin? Miten olette tuota eristäneet?

 

[Sakarikk]

katso liitettä 75068
Onko muilla eroa Main_Outlet_Temp ja Main_Hex_Outlet_Temp välillä? Main_Hex_Outlet_Temp 1.5-2 astetta korkeampi, eli tässä syypää omiin huonoihin COP lukemiin. Sensorin arvoja korjattu ohjaimen kautta se max 2 astetta. Onko tuo sensori 9kw ja 12kw pumpuissa myös siellä vastuksen kyljessä, minne ei oikein edes käsi mahdu kunnolla väliin? Miten olette tuota eristäneet?

Sinne nykyiseen paikkaan paljoa eristettä saa ja kylmä ulkopelti on vieressä. Jos sen siirtäis vastakkaiselle puolelle
pönttöä niin olisienemmän tilaa eristää. Mietin että kesällä ottais sen paisarin pois ja tekis samalla eristyksiä pullouretaanilla, vaikka siten että ensin ohut muovikelmu pintaan sitten reilusti urtsia. Muovitettuna helpompi purkaa jos tarvis.

 

[Pretor]

katso liitettä 75068
Onko muilla eroa Main_Outlet_Temp ja Main_Hex_Outlet_Temp välillä?

Hyvin nuo osuu kohdilleen (ja kalibrointihan oli jo tehty).

Laitetaas tähän samalla vähän kokemuksia kovemmista pakkaspäivistä ja käyrällä kiertoon ajosta, kun buffer-tank -kytkentä oli poistettu käytöstä.
Ei tuon 500l varaajan kanssa tuokaan ole ihan täysin optimi ratkaisu, sillä VILPin vesihän ei lähde suoraan kiertoon, vaan menee varaajan yläosaan, josta sitten toisesta yläosan yhteestä lähtee lämmityskiertoon.
Lämmitys alkaa tavallaan vähän "laahaamaan", sillä VILPin käyrän mukainen vesi lämmittää varaajan vesimassaa. Suihkussa käynnit/sulatukset jäähdyttää varaajaa, joten käyrälämpöisestä vedestä osa energiasta menee tuon varaajan vajeen paikkaamiseen, eikä siis ehdi "sellaisenaan" kiertoon. Tuostakin varmasti selviäisi, jos nostaisi VILPin käyrää pari astetta ylemmäksi (eli oikeastaan juuri sen verran, mitä se buffer-kytkennässäkin on käytössä, kun tekee +2'c käyrästä). Haittaa tästä ei lyhyillä pakkasjaksoilla sinänsä ole, koska Oumanin käyrä on vähän alempana ja tuo ei vaikuta millään tavoin sisälämpöihin... varsinkaan kun puhallinkonvektorit antaa sitä enemmän lämpöä, mitä lämpöisempää annetaan kiertoon pakkasten kiristyessä. Itse asiassa varmaan nousisi sisälämmöt 23'c pintaan, jos menisi tuon käyrän mukaista vettä. Ehkä COPpiin voi jotain vaikutusta olla.



Tuossa keskilämpö alle -16'c ja kireimmillään -19'c (jonka kohdalla just sulatuksen ja aamusuihkun jälkeen suurin vaje).

 

[eliel]

Leikkasin vastuksen eristeisiin reiän etupuolelle ja siirsin anturin siihen alumiiniteipin ja solukumin alle. Se sivussa oleva tasku ei ollut edes tiukka, liekö joku haitta lentänyt irti kun tuota on viimeksi säätänyt. Kalibroinnin sai tiputtaa nollaan. Ensimmäinen käyntikerta jäi ihmetyttämään. Ensin 5min minimi tehoilla ja sitten 5min urku auki ja unille. Voisi olettaa, että käynti rauhoittuu, kun nyt näkee kaikki tuottamansa asteet.

 

[siwer]

Noi huonolla kontaktilla olevat anturit ovat aivan pirulaisia, niitä helposti yrittää korjata kalibroimalla mikä tuntuukin aina ensalkuun onnistuvan, mutta sitten niistä aiheutuu ylimääräistä viivettä, ja ympäristön lämpötila kytkeytyy vahvemmin.

Ite olen hyödyntänyt tämäntyyppistä tuotetta (pehmeä, hyvin lämpöä johtava "thermal pad" tai "gap pad"): https://www.digikey.fi/en/products/detail/t-global-technology/TG-A1250-25-25-2-0/11617002
Tuollaisen avulla saa vaikkapa pyöreän anturin eri halkaisijaa olevaan (= isompaan) anturitaskuun, tai vaikka putken pintaan, niin että kontaktiala ei ole aivan mitätön.

 

[Juseq]

Kysyn nyt tässä ketjussa, vaikka tuolla on tuo anturiketju erikseenkin. Onko CZ-TK1 anturi, joka kytketään suoraan zone1, jos ei ole lisäkorttia tai heishamonia? Kokemukset myös tuosta lisäkortista oli vähän ristiriitaiset kun lueskelin tämän ketjun läpi. Onko peruslisäkortista oikeastaan muuta iloa, paitsi että latauspumppu sammuu kun ei ole tarvetta lämmittää? Heishamonista näyttää olevan vähän enemmän iloa jo, kun saa dataa ulos kätevämmin.

 

[eliel]

CZ-TK1 on käyttövesisäiliölle ja tälle löytyy paikka normipiirikortilta. Onhan sillä lisäkortilla kaiken näköisiä toimintoja, eri asia on löytyykö niille joka jampalle käyttöä.

 

[Juseq]

CZ-TK1 on käyttövesisäiliölle ja tälle löytyy paikka normipiirikortilta. Onhan sillä lisäkortilla kaiken näköisiä toimintoja, eri asia on löytyykö niille joka jampalle käyttöä.

No niin, olihan tuo jossain tullut vastaankin mutta löysin huonosti tuosta anturista tietoa ja mielestäni asennusohjekirjoissakin hieman sekavasti käytettiin vain termiä "external thermistor" EDIT: löytyihän sieltä manuaalista muille antureille tietoja, paitsi tuolle CZ-TK1. Eli tuota CZ-TK1 käytetään vaihtoventtiilikytkennässä käyttövesisäiliölle. Eikös ollut siis niin, että PAW-A2W-TSHC & PAW-A2W-TSBU yms. sopivat suoraan myös normipiirikortille zone-antureiksi? Omaan käyttöön tulossa pelkästään käyrän mukaan hybridivaraajan alaosan ajamiseen, joten taidan lähteä vain yhdellä zone-anturilla liikkeelle ja hankkia myöhemmin heishamonin ja toisen zoneanturin. Mielipidettä saa antaa, kiitos!

 

[eliel]

Ei kai antureille ole tarvetta jos ei lisäkorttia ota. Pumppu ajaa sitten sen kierrättämänsä veden lämpötilan mukaan.

 

[Pretor]

Kyllä toi lisäpiirikortti on silti hyvä valinta, vaikka sitä ei lopulta pakkasilla käyttäisikään hyväksi buffer-tankin kanssa. Nimenomaan kevät-syksy käytössä tuo on mielestäni erittäin loistava hybridi-varaajan kanssa.
Ja niillä Zone-antureilla (PAW-A2W-TS**) et tee edelleenkään mitään ilman lisäiirikorttia, koska ne kytketään sinne lisäpiirikortille.

 

[Juseq]

Nimenomaan kevät-syksy käytössä tuo on mielestäni erittäin loistava hybridi-varaajan kanssa.

Selvennätkö vielä, että mikä muu hyöty tuossa on käytännössä paitsi se, että latauspumppu sammuu lisäkortin kanssa kun on anturit varaajassa? Löytyy siis lattialämmitystä kylppäristä, eli ajattelin käyrällä ajaa myös kevät-syksy - väliä. En epäile hyötyä, mietin vain syytä. Todennäköisesti päädyn syvään päätyyn heishamonin kanssa, eli eiköhän tämä tästä selkene.

Kiitokset vastauksista aloittelijalle muuten!

 

[eliel]

Ilman lisäkorttia oma 16kw jäähdyttää tehokkaasti varaajaa, vesi kiertää ulkona 13.5l/min. Eli seurauksena lyhyemmät tauot ja enemmän käynnistyksiä. Jos ajatuksena on heishamonin kautta laittaa pumppu pois päältä ja takaisin päälle kierron katkaisemiseksi, niin kannattaa lisävastus kytkeä, jotta jäätymissuojaus toimii jos heishamon tai logiikat kaatuu.

 

[Pretor]

No mulla on myös kesällä kellarissa pesuhuoneen patterille kierto päällä. Vesipumppu ei tosiaan turhaan sekoita varaajaa, kuten @eliel yllä totesi. Ylhäällä pysyy hyvin lämmöt pienin häviöin kesälämpötiloilla ja VILP huilaa lähes koko päivän.
Samoin saa kuitenkin tuntien huilit lämmityskaudellakin, kun ei kuitenkaan ole vielä pakkaskelejä.

 

[eliel]

Tässä näkyy tuo käytös mitä ainakin itse toivoisin, että tuo lisäkortti auttaisi poistamaan. Kelien lauhduttua ihme rykimistä. Laitoin quiet mode 3:sen päälle jos se toisi vähän apuja.

 

[Juseq]

Ilman lisäkorttia oma 16kw jäähdyttää tehokkaasti varaajaa, vesi kiertää ulkona 13.5l/min. Eli seurauksena lyhyemmät tauot ja enemmän käynnistyksiä.

No niin, eli juurikin siitä se suurin hyöty ilmeisesti tulee. Taitaa olla tosin sen verran hyötyä, että pitänee laittaa myös hankintalistalle. Kiitokset selvennyksistä.

 

[Sakarikk]

Mukava katsoa kun säädöt ja ulkolämpötila kohtaavat niin että kone puksuttaa tasaisasti, sulattaa 2, 5 h välein ja käy minimiä
1/3,5kW ja patterikierto ja pumpun tulo lähellä toisiaan.

 

[Ton1A]

Meillä taitaa olla vähän liian hyvät eristykset, kun tää menee jo pikkupakkasella katkokäynnille. Sulatuksiakin vain 4 viimeisen 24h aikana, vaikka ulkona on +1 ja sumua.

Näkeekö tuosta Ouman Trendistä muuten L1 säätölämpötilan? Ei siis mittausta siitä mitä sinne todellisuudessa menee, vaan sen mitä säädin haluaisi sinne menevän? Pohdin tuossa että josko koittaisi aktiivisesti säätää pumpun tavoitelämpötilaa Oumanin tavoitelämpötilan mukaan. Shuntin asentotietokin kävisi, mutta kun sitä ei saa 3-pistesäädöstä, ainoastaan jänniteohjatusta shunttimoottorista.

Mun Raspista puuttuu vielä RS-232-adapteri, joten en ole päässyt koittamaan mitä ModBusin kautta saa luettua.

 

[Hhartikainen]

Tossa on varmasti hyvä idea, säätää pumppua suntin pyynnin mukaan, niin että olis lähes 100% auki jatkuvasti. Katkokäyntikeleillä taasen antais mennä varaajan ylilämpöseks, niin tulis pidemmät huili/käyntijaksot (jos siis on joku varaajan tapainen).

 

[pelzi_]

Kai asennon saa potentiometrillä tai vaan integroimalla auki/kiinni -signaaleja, tietysti resetointia varten pitäisi olla myös rajakytkin auki-asennossa.

 

[Hhartikainen]

Shuntin asentotietokin kävisi, mutta kun sitä ei saa 3-pistesäädöstä, ainoastaan jänniteohjatusta shunttimoottorista.

Eikö Oumanista löydy 0-10V toimilaitteen ohjausta, joka toimisi kolmipisteen rinnalla ja saisit sen suoraan kiinni automaatioon?

 

[Sakarikk]

Meillä taitaa olla vähän liian hyvät eristykset, kun tää menee jo pikkupakkasella katkokäynnille. Sulatuksiakin vain 4 viimeisen 24h aikana, vaikka ulkona on +1 ja sumua.

Näkeekö tuosta Ouman Trendistä muuten L1 säätölämpötilan? Ei siis mittausta siitä mitä sinne todellisuudessa menee, vaan sen mitä säädin haluaisi sinne menevän? Pohdin tuossa että josko koittaisi aktiivisesti säätää pumpun tavoitelämpötilaa Oumanin tavoitelämpötilan mukaan. Shuntin asentotietokin kävisi, mutta kun sitä ei saa 3-pistesäädöstä, ainoastaan jänniteohjatusta shunttimoottorista.

Mun Raspista puuttuu vielä RS-232-adapteri, joten en ole päässyt koittamaan mitä ModBusin kautta saa luettua.

Otin nyt näkyviin L1 asetuslämpötilan eli toivotun huonelämpötilan ja siellähän näkyy se mitä shuntti antaa pattereille.
Tuota patteriveden lämpöähän sen pumpun pitäis saada seuraamaan mahdollisimman tarkasti.
Kyllä mullakin pätki 5-6 asteen pakkasessa mutta nyt oli sopivat asetukset.

Eikö Oumanista löydy 0-10V toimilaitteen ohjausta, joka toimisi kolmipisteen rinnalla ja saisit sen suoraan kiinni automaatioon?

Kyllä Oumannia voi ohjata kummallakin tavalla.

 

[Ton1A]

Ouman voi ohjata säätöpiiriä joko kolmipistesäädöllä (kiinni / ei liikettä / auki) tai 0-10V / 2-10V jänniteviestillä, mutta ei molemmilla samaan aikaan. Mulla on Belimon 3-pisteshuntti, joten en saa asentotietoa, sen saisi vain jänniteohjatusta. Toki tuohon voisi rakentaa esim. ulkoisen potikan josta saisi asennon.

Se mitä mä tässä nyt ajan takaa on rekisterin "223 LSB, L1 menoveden asetusarvo" lukeminen. Tämän pitäisi käsittääkseni olla se mitä EH-203 näyttää menovesi-infon alimpana rivinä, "Yhteisvaik". Tuossa on siis otettu ulkolämpötila ja sisäkompensaatio jne. huomioon.

 

[Gadne]

Terve, täällä kun tuntuu olevan hyvin tietoa laitteesta niin kysytään.

Eli mulle tulossa 12kw aquarea t-cap monoblock ja sen lisäksi ES BT-200TC1 varaaja sekä 300L käyttövesivaraaja jonka vesi esilämmitetään tuon 200L varaajan kierukassa.

Talo n. 200m2 patterilämmitteinen (pl. kellarin kph/saunaosasto vesikiertoinen lattialämmitys) rintsikka, joka on ennen lämmennyt kaasulla ja nyt tuo kaasujärjestelmä poistuu. Vanhassa järjestelmässä ennestään kattilan perässä Ouman EH-80. Lattialämpö otettu patterien kierrosta ja "ohjaus" paluupuolen termarilla.

Tarkoitus olisi käyttää tuo EH-80 hyväksi niin että lattialämmitys tulee oman shuntin taakse ja pitää sitten ostaa esim 800 ouman tuota patteripuolen järjestelmää ohjaamaan.

Kysymys onkin, että tuleeko tuossa panasonicin mukana tarvittavat anturit, jotta sen saa pelaamaan varaajan kanssa? Vai pitääkö ostaa jotain lisäantureita (varaajan lämpötila-anturi jne) että saa tarpeelliset infot pumpulle? Tarkoitus ei ole tehdä mitään suurempaa talo-automaatiota vaan ohjata pumppua tuolla omalla säätimellä. Ehtisi vielä ennen pumpun tulemista hankkia tarvittavat osat asennusta varten.

 

[Hhartikainen]

Kyllähän tuo panasonic tarvitsee erillisen säiliöanturin, sekä ”pääpiiriin” zone1 lämpötila-anturin toimiakseen.
Tässä ketjussa taitaa olla anturien tyyppikoodit.

 

[Gadne]

Eli siis ilmeisesti tarvitsen seuraavat:
-Puskurivaraajan anturi PAW-A2W-TSBU
-Zone1 anturi PAW-A2W-TSHC
-Lisäpiirikortti CZ-NS4P



E: nämä tilattu, toivottavasti tuli oikeat osat.

 

[Hhartikainen]

Oikein! Unohdin koko lisäpiirikortin, mutta varaajaläytössä se on oltava.

 

[Juseq]

Kyllähän tuo panasonic tarvitsee erillisen säiliöanturin, sekä ”pääpiiriin” zone1 lämpötila-anturin toimiakseen.
Tässä ketjussa taitaa olla anturien tyyppikoodit.

Selvennyksenä vielä kun tässä ketjussa puhutaan menovedestä ja pääpiiristä, niin eikös noilla zoneilla lämmityspiirien lämpöjä seurata? Eli patteri- tai lattiaverkkoon menevään veteen tämä siis.