Aurinkopaneeleiden kattokiinnikkeet

Kide

Jäsen
Aurinkopaneelien kiinnityssyteemeitä on pilvin pimein. Ja hinnat on aika kovat. Tänne vois kerätä listaa valmistajista jne

- Sadex Solar https://www.sadex.fi/tuotteet/aurinkopaneelien-kiinnitys
- Orima https://orima.fi/orima-solar/harjakatoille-delta/
- Rauli https://www.raulibrackets.fi/#tuotteet-main
- K2 https://k2-systems.com/en/product-solutions/
- Schletter https://schletter-group.com/?lang=us
- SL Rack https://www.sl-rack.com/en/

Tilaminen Saksasta on kohtuu edullista, rahdit 89EUR jos pituus 2,45m. Yhdistäjät on muutaman euron. Pituuden ylitäess 2,45m hinta kasvaa jonnekin kolminkertaiseksi, jos ylipäätänsä toimitavat.
Lisää em. listaan vielä:
- https://www.wisol.fi/tuotteet.html - nämä osti Sadexin, ammattimaisen näköistä tavaraa täällä
- https://scanoffice.fi/tuote/nordic-sun-aurinkopaneelin-kiinnikkeet - näistä olikin aiemmissa viesteissä kommenttia

Ja nostelen säiettä kysymyksellä, en löytänyt täältä foorumilta paljonkokaan kommentteja tai kokemuksia: mikäs tuo ES PRO, ESPRO tai Eurosolar Pro on?

Siitä olisi 4.8m 40x40 kanki, noin 60-70 euron luokassa. Neljä paneelia vierekkäin menisi yhdellä kiskolla ilman jatkoksia. Jossakin säikeessä taisi olla Eurosolar kiinnikevälistä kysymys elo hihavakioista: tuolle kiskolle neljä (1.2m) ei kuulosta vielä pahalta tai viisi (0.96m) per kisko luulis varmasti riittävän? Ja vähemmän eli 3 (1.6m) en laittaisi. Yli parimetristen paneeliden kanssa kolmas kisko ja neljällä kiinnikkeellä per kanki? Lyhyemmät kahdella kangilla ja viidellä kiinnikkeellä hmmh?
 

vmakela

Vakionaama
Lisää em. listaan vielä:
- https://www.wisol.fi/tuotteet.html - nämä osti Sadexin, ammattimaisen näköistä tavaraa täällä
- https://scanoffice.fi/tuote/nordic-sun-aurinkopaneelin-kiinnikkeet - näistä olikin aiemmissa viesteissä kommenttia

Ja nostelen säiettä kysymyksellä, en löytänyt täältä foorumilta paljonkokaan kommentteja tai kokemuksia: mikäs tuo ES PRO, ESPRO tai Eurosolar Pro on?

Siitä olisi 4.8m 40x40 kanki, noin 60-70 euron luokassa. Neljä paneelia vierekkäin menisi yhdellä kiskolla ilman jatkoksia. Jossakin säikeessä taisi olla Eurosolar kiinnikevälistä kysymys elo hihavakioista: tuolle kiskolle neljä (1.2m) ei kuulosta vielä pahalta tai viisi (0.96m) per kisko luulis varmasti riittävän? Ja vähemmän eli 3 (1.6m) en laittaisi. Yli parimetristen paneeliden kanssa kolmas kisko ja neljällä kiinnikkeellä per kanki? Lyhyemmät kahdella kangilla ja viidellä kiinnikkeellä hmmh?
Laittaisin neljä kiinnikettä. Itsellä kolmelle oaneelile kolme. Lujaanhan ne toki kiinnittyy ruoteisiin.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Tarkistin -23 kustannustasoa. Ainakin Saksassa Schletterin Pro+ kannakeden hinnat muuttuneet -15%. Suomessa nopealla otanalla kiskojen hinnat pysyneet samass tasossa.
 
Viimeksi muokattu:

Timbe

Jäsen
Onko jossain ummikolle sopivaa laskuria laskemaan mitä kiinnikkeitä tarvitsee millekin paneeliasennukselle? Neljä paneelia olisi tulossa lukkosaumakatolle. Kannattaako laittaa yhteen vai kahteen riviin?
 

maanma

Vakionaama
Yleensä paneelit kannattaa laittaa varjostusten vuoksi mahdollisimman ylös. Suuntauksessa kannattaa minimoida varjon kulkuaikaa.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Palataan tänneki vielä... onko kenelläkään kokemusta Schletter asenuksesta. Nyt kun luin manuaalin läpi ties monennenko kerran niin jäi sellainen kuva että ylimääräisiä pulteja/ruuveja jne ei tarvita. Eli vasaramuteerit voi jättää kauppaan?
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Kuinka paljon täytyy laske varoja kiskoille. Esim jos paneelin leveys on 113,4cm niin paljon kannakeet kasvattaa asennustilaa... 10mm vai 20mm vai enemmän?
 
Viimeksi muokattu:

ttk2

Aktiivinen jäsen
Kuyinka paljon täytyy laske varoja kiskoille. Esim jos paneelin leveys on 113,4cm niin paljon kannakeet kasvattaa asennustilaa... 10mm vai 20mm vai enemmän?
Orima Easy Rail, asennusohjeen mukaan:

Päätykiinnike 32 mm tai 20 mm (plus päätytulppa):

1710183050219.png

Keskikiinnike taas 20 mm.

Ja nyt vasta huomasin, että kyselitkin tuossa aiemmin Schletter-kiskoista ja varmaankin siis myös kiinnikkeistä. Jääköön nämä mitat nyt kuitenkin tähän, vaikka merkki on väärä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Schletterin koukujen asennus (nousee 45mm), oleteko laitanee laudan alle koko pituudelta vai ainostaa kannakeen kohdalle?
 

ppetsku

Jäsen
Oriman ja nordic sun kiskot ja kiinnikkeet kuin kaksi marjaa kun kuvia katselee onkohan sama tuote:rolleyes:.Kiinnostaa kun on orimaa paljonvaratossa ja scanofficen paketissa(off-grid) jotain nordic sunin osia
 

Espejot

Hyperaktiivi
Mistä saa Suomesta 8x120 A2 puuruuveja vai täytyykö taas käätyä aatun puoleen?
 
Viimeksi muokattu:

jaripetteri

Aktiivinen jäsen
Schletterin koukujen asennus (nousee 45mm), oleteko laitanee laudan alle koko pituudelta vai ainostaa kannakeen kohdalle?
Tein Aurinkovirran opastaman ensimmäisen voimalani Schletterin tiilikattokoukuilla ja käytin muistaakseni 18mm vaneria niin että kahden kattotuolin väliin tuli vaneri ja koukut päihin. Sitten seuraava väli jäi tyhjäksi ja taas seuraavaan vaneri ja koukut päihin. Näin joka koukulle tuli tukeva tuki. Vanerin paksuus mitoitettiin sellaisilla muovilevyillä millä pystyi 1mm välein koittamaan paksuuden ja kiristämään koukun kattotuoliin. Sitten kun sopiva löytyi hain sopivaa vaneria.

Niin joo, mulla taisi olla pariton määrä koukkuja niin päädyissä pistin kolmen kattotuolin kohdalle yhden vanerin.

Jos ei ole entuudesta tuttu niin tuolla vinkkejä asennukseen:
 

-Teme-

Vakionaama
SK-solar Sujuva-järjestelmää ei liene vielä mainittu. Kiinnostava hieman muista poikkeava systeemi ja myös maa- ja seinäasennukseen vermeet.
Kävin katsomassa kun demosivat tämän asennusta ja aika pirun nopealta näytti.
Pelti- & huopakatoille on tarjolla malli jossa koko katemateriaalia vastaan tuleva osuus on pinnoitettu solukumin tapaisella tiivisteellä.
Tiilikaton kiinnikkeet olivat sen verran ohkaista tavaraa että tiilistä ei tarvitse pohjasta hiota kuten joissakin toisissa malleissa.
Kiskot kiinittyivät jämäkästi pelkästään painamalla (paukauttamalla) ne paikoilleen, lisäksi JAPPille oli oma uransa
 

Maco

Tulokas
Tuli tilattua omaan projektiin laatikollinen Oriman saumapeltikattokiinnikkeitä. Laatu oli hienoinen pettymys. Kiinnikkeet ovat täynnä teräviä reunoja, kiinnityskynnet ovat teräviä, eikä kolmesta eri korkeusasetuksesta tunnu löytyvän korkeutta, jotta kynnet menisivät Ruukin lukkosaumakatteen pokkauksen sisään kiinnikkeen pysyessö pystysuorassa, kuten asennusohjeeseen on piirretty. Aikaisemmin kattoturvatuotteiden kanssa on tullut käytettyä Piskon Uniseam-kiinnikkeitä, joita ilmeisesti nykyään myydään Wisol-merkkisinä. Tuntuu siltä, että noilla saa katolle vähemmän vahinkoa aikaan. Onko porukalla käytännön kokemusta Orima vs. Wisol?
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Kiinnikkeet ovat täynnä teräviä reunoja, kiinnityskynnet ovat teräviä, eikä kolmesta eri korkeusasetuksesta tunnu löytyvän korkeutta, jotta kynnet menisivät Ruukin lukkosaumakatteen pokkauksen sisään kiinnikkeen pysyessö pystysuorassa

Tunnistan kuvauksesta tuon mallin. Ihmettelin samaa itsekin että kynnet ovat niin terävät. Kyllä ne suorassa sitten pysyy kun ovat kiinni siinä profiiliputkessa. Toistaiseksi ovat pysyneet katolla. Terävien kynsien ansiosta todennäköisesti eivät kyllä millään irtoa sieltä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Aiheeseen liittyen. RT-kortisto on päivittynyt ja sieltä on tullut vaatimuksia kannakkeille lisää.

Vaikka tämä onkin yhden valmistajan sivuilla, niin kaippa siitä jotain yhteenvetoa voi muutenkin saada aikaiseksi että mikä pitää olla kunnossa..

TIILIKATOT​

”Kattotiilen päälle tukeutuvissa kiinnikkeissä on väärin tehtynä riski tiilen halkeamiselle vaihtelevassa tuuli- ja lumikuormituksessa. Kattotiilen halkeamisriskin minimoimiseksi tiilen päällä lepäävän kiinnikkeen tulee ulottua kahden ruoteen päälle tai sen on oltava kannatettu molemmista päistään.” – suora lainaus RT 103756
” Tiilikatolla asennetaan tuulilukot jokaiseen kiinnikkeeseen, ellei laskelmin osoiteta, että paneelikentän keskialueella ne eivät ole tarpeen. Reunoilla (kuten alaräystäs ja päädyt) tuulilukot asennetaan aina estämään tuulen nostevaikutusta.” – suora lainaus RT 103756
”Ennen kiinnikeasennusta varten irrotettujen kattotiilien asennusta takaisin niihin hiotaan ura kattokiinnikkeen vartta varten. Ura tehdään kaikilta sivuiltaan hieman suuremmaksi kuin varren poikkileikkaus, jotta kuormituksessa taipuva kiinnike ei riko tiiltä eikä tiili myöskään makaa kattokiinnikkeen varren päällä.” – suora lainaus RT 103756

MATERIAALIT JA PINNOITUS​

”Aurinkosähköjärjestelmän kiinnitysosien on kestettävä niihin kohdistuvat kuormat, eikä niiden vaurioituminen saa aiheuttaa rakennuksen käyttöolosuhteissa riskiä rakenteiden lujuudelle, tiiveydelle, käyttöturvallisuudelle tai muulle rakenteen vaurioitumiselle. Vaatimukset tulee täyttyä myös siinä tapauksessa, että järjestelmälle ei ole osoitettu rakentamislupavaatimusta. Kiinnitysosan suunnittelun ja mitoituksen on perustuttava rakenteiden mekaniikan sääntöihin, yleisesti hyväksyttyihin suunnitteluperusteisiin, luotettaviin koetuloksiin tai muihin käytettävissä oleviin tietoihin.” suora lainaus RT 103756

- pinnoittamattomalle sinkitylle katolle ei voida korroosiosyistäaurinkopaneelistoa asentaa esim. kehyksissä/kiinnikkeissä käytetyn alumiininja aiheutuvan pistekorroosion vuoksi.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Aiheeseen liittyen. RT-kortisto on päivittynyt ja sieltä on tullut vaatimuksia kannakkeille lisää.

Vaikka tämä onkin yhden valmistajan sivuilla, niin kaippa siitä jotain yhteenvetoa voi muutenkin saada aikaiseksi että mikä pitää olla kunnossa..
pinnoittamattomalle sinkitylle katolle ei voida korroosiosyistäaurinkopaneelistoa asentaa esim. kehyksissä/kiinnikkeissä käytetyn alumiininja aiheutuvan pistekorroosion vuoksi.
Yleisesti ottaen kiinnikkeet voivat olla jalompaa materiaalia koska niiden osuus on niin pieni ettei ne aiheuta korrosioita.

Jalomman (katodi) ja epäjalomman (anodi) metallin pinta-alasuhteen merkitys on erittäin tärkeä tiedostaa varsinkin kiinnikkeitä valittaessa. Kiinnikkeen tulee aina olla samaa tai jalompaa metallia kuin kiinnitettävän rakenteen metallin. Ruostumattomien terästen kiinnityksissä ei saa käyttää hiiliteräksestä valmistettuja ruuveja, koska tällöin ruostumattoman teräksen pinta-alan suhde hiiliteräksestä tehtyjen ruuvien pinta-alaan on suuri ja ruuvit ovat siten alttiina korroosiolle. Käytettäessä ruostumattomasta teräksestä valmistettuja ruuveja hiiliteräksen kiinnityksessä katodin ja anodin pinta-alojen suhde on pieni ja korroosiovaara siten huomattavasti pienempi. Yleensä on järkevää hyödyntää aikaisempaa kokemusta vastaavista olosuhteista, koska erilaiset metallit voidaan usein yhdistää olosuhteissa, joissa satunnaisesti esiintyy kondensoitumista tai kostumista, joka ei kuitenkaan ole haitallista erityisesti, jos elektrolyytin sähkönjohtavuus on pieni. [7] Ruuvin kanta tulisi erottaa kiinnitettävästä rakenteesta esimerkiksi kumitiivisteellä (erityisesti pienten ruuvien yhteydessä).
Lainaus: TERÄS KOSKETUKSISSA MUIDEN MATERIAALIEN KANSSA - Korroosionkestävyys
 

fraatti

Hyperaktiivi
Yleisesti ottaen kiinnikkeet voivat olla jalompaa materiaalia koska niiden osuus on niin pieni ettei ne aiheuta korrosioita.
Kehys saattaa riittää tai ainakin tuossa kuvassa on joku happohyökkäys alkanut

 

Espejot

Hyperaktiivi
Kehys saattaa riittää tai ainakin tuossa kuvassa on joku happohyökkäys alkanut

Pistekorrosio mistä jutussa puhuttiin on aina oksidikerroksen pettäminen. Ja oksidikerroksen pettämiseen on aina jokin ulkoinen syy. Lisäksi sähkökemiallisella korroosiolla on ilmassa toisijainen merkitys.

"Kovat vedet, jotka sisältävät kalkkia ja magnesiumia, ovat vain vähän syövyttäviä. Nämä aineet muodostavat yhdessä hiilihapon kanssa sinkkipinnalle niukkaliukoisia karbonaatteja ja saavat aikaan pysyvän suojakerroksen, joka estää korroosion jatkumisen. Pehmeät vedet syövyttävät usein sinkkiä, koska niistä puuttuu suoloja, minkä vuoksi suojakerrosta ei muodostu.

Ilmassa tai melko kuivissa ympäristöissä alumiinia ja ruostumattomia teräksiä voidaan usein yhdistää suoraan sinkittyyn materialiin ilman, että syntyy merkittävää korroosiota. Varovaisuutta on kuitenkin noudatettava, jotta katodipinta ei muodostu liian suureksi anodipintaan nähden. Vedessä täytyy aina käyttää eristävää välikerrosta.


 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom