Onko tuota Oriman paneelikiinnikettä mahdollista käyttää käännettynä 45 astetta? Haluaisin lappeen täyteen paneelia mutta sitä varten pitäisi saada paneeli mieluiten poikittain. Ajatuksena siis laittaa lukkosaumaan kiinnikkeet sauman mukaisesti, kisko poikittain saumaan nähden ja paneelit kiskojen mukaisesti. Onko tuo mahdollista Oriman paneelikiinnikkeillä?
Aurinkopaneeleiden kattokiinnikkeet
- Keskustelun aloittaja TopiR
- Aloitettu
En nyt aivan pääse selville juonesta mitä meinaat mutta rivipeltikaton kiinnike on tälläinen pl. se että ylöspäin nousevia väkäisiä on 2 kpl/kiinnike nykyään. Kisko laitetaan päälle niin että se kulkee katolla vaakaan ja panelit pystyyn. Panelivalmistaja on määritellyt mistä se pitää kannakoida ja yleensä se on molemmilta pitkiltä sivuilta muistaakseni päädystä noin 1/5 keskemmälle. Lyhyestä päädystä kiinnittämällä lumikuormankantavuus heikkenee.
Juurikin noin mutta haluaisin laittaa paneelit myös vaakaan kiskojen suuntaisesti. Vaikka täällä etelässä tuota lunta tuleekin vähäisesti niin haluisin juurikin tuon kantavuuden takia saada paneeli pitkistä sivuista kiinni.
Jos panelit haluaa vaakaan niin tällöin taitaa joutua laittamaan kiskot pystyyn. Täällä on jotain esimerkkejä.
Kiinnitysteline - Aurinkovirta.fi
Kiinnitysteline Aurinkosähköpaneelien kiinnitysteline pitää aurinkosähköpaneelit auringossa vahingoittamatta alla olevia rakenteita tai aurinkopaneeleita itseään. Kiinnitysteline voidaan sen tyypistä riippuen asentaa joko katolle, seinälle tai maanpinnalle, mutta tällä sivulla käsitellään...
www.aurinkovirta.fi
Lämpöhonka
Jäsen
Kun sähkönhinta oli huipussaan hiipi mieleen pitäisikö voimalaa, jonka vuoden -22 osinkotuotto on n.17%, vielä laajentaa.
Nykyiset on kaakon kantille, pihaliiverin lape on enempi lounaaseen. Myyntipuoli on nyt romahtanut mutta kotiinkannettua voisi ehkä vähentää kun saisi vähän ilta-aurinkoakin voimalaan.
Liiterin katteena on perinteinen aaltopelli. Kiinnikkeitä olen selaillut ja 2v sitten Decra katteelle oli hankala löytää. Äkkipäätä en ole aaltopeltikatteelle kiinnikkeitä havainnut. Ja sitten aallonpohjaan vai harjalle?
Näin kuvan jossa oli 2x4 painek. lankkua kiskojen alla. Ite aattelin josko sen yhden särmän muotoilis aallon pohjaan istuvaksi ja sen alle huopakaton tiivistesoiro&piki ja siihen päälle kisko. Estääkö joku EU määräys idean?
No sitten panelien sijoitus. Ajattelin aivan harjalle 5-6kpl? Pari isoa puuta on häipynyt Ilman mitään mutta lähistön pylväskataja ei liene neuvoteltavissa. Fundeerasin josko panelit laittais vaakaan yhteen riviin, niin varjo ehkä olis kerrallaan vain toisen puolikkaan päällä kerrallaan pidempään?? Pystyasennuksessa molemmat lohkot?? olisko kokemuksia/teorioita?
Tämä ajatushautuma jäi päälle kun toiminta oli hyvin tyydyttävää klo 17 saakka.
Varmaan ei ole taloudellisesti kannattavaa mutta "rakkaudesta lajiin" ja kun se tupakin hintakin on nousussa, jää harrasteisiin
Tällanen essee räntäsateen ratoksi.
Nykyiset on kaakon kantille, pihaliiverin lape on enempi lounaaseen. Myyntipuoli on nyt romahtanut mutta kotiinkannettua voisi ehkä vähentää kun saisi vähän ilta-aurinkoakin voimalaan.
Liiterin katteena on perinteinen aaltopelli. Kiinnikkeitä olen selaillut ja 2v sitten Decra katteelle oli hankala löytää. Äkkipäätä en ole aaltopeltikatteelle kiinnikkeitä havainnut. Ja sitten aallonpohjaan vai harjalle?
Näin kuvan jossa oli 2x4 painek. lankkua kiskojen alla. Ite aattelin josko sen yhden särmän muotoilis aallon pohjaan istuvaksi ja sen alle huopakaton tiivistesoiro&piki ja siihen päälle kisko. Estääkö joku EU määräys idean?
No sitten panelien sijoitus. Ajattelin aivan harjalle 5-6kpl? Pari isoa puuta on häipynyt Ilman mitään mutta lähistön pylväskataja ei liene neuvoteltavissa. Fundeerasin josko panelit laittais vaakaan yhteen riviin, niin varjo ehkä olis kerrallaan vain toisen puolikkaan päällä kerrallaan pidempään?? Pystyasennuksessa molemmat lohkot?? olisko kokemuksia/teorioita?
Tämä ajatushautuma jäi päälle kun toiminta oli hyvin tyydyttävää klo 17 saakka.
Varmaan ei ole taloudellisesti kannattavaa mutta "rakkaudesta lajiin" ja kun se tupakin hintakin on nousussa, jää harrasteisiin
Tällanen essee räntäsateen ratoksi.
Miten lumiesteet tuollaiseen katteeseen kiinnitetään? Voisi olettaa että joku on noissa jo asiaa tuumaillut...
Aallon pohjaan kiinnitetään aina kattoturvatuotteet aaltokuvio pelleissä
Lämpöhonka
Jäsen
Kiitos kommentista, eli aallon pohja on tämän ikäisen eka ajatus. Mitä mieltä ollaan sitten siitä jos aallosta ylös pääsyyn käytetään painekyllästettyä, jonka päälle asennuskiskot kiinnitetään.
Onko jollain tämän aiheen lukijoilla mielipiteitä yhden kapean puun varjon hallinnasta pysty vs vaaka-asennuksessa.
Onko jollain tämän aiheen lukijoilla mielipiteitä yhden kapean puun varjon hallinnasta pysty vs vaaka-asennuksessa.
Espejot
Hyperaktiivi
Hieman laskeskelin... jos lumikuorma 2000 N/m2 ja paneeli itsessään lisää kuormaa 193N. Paneelita 18 eli n 33m2. Kuorma on yhteensä 69699N. Jos kannakeita on 56 kpl (max määrä) niin kannaketta kohden kuormaa tulee 1245 N.
A2/304 rosterin myötöraja (Yield Strenght) 230-260Mpa ja vetolujuus (Tensile Strenght) 540-750Mpa.
Nelikulmaisen tangon taivutusjännityksen kaava = 6M/bh^2
missä h on ainepaksuus
b tangon leveys
M momentti
Ainevahvuus 6mm
- kannakeiden määrä 56 kpl
- etäisyys 130mm (Schletter kannakeen pituus on 110mm ja kisko siihen päälle 40x40)
- Leveys on 35mm (b)
--- > jännityksen voima 770 Mpa.
Ainevahvuus 8mm
- kannakeiden määrä 40 kpl
- etäisyys 140mm (Schletter kannakeen pituus on 120mm ja kisko siihen päälle 40x40)
- Leveys on 35mm (b)
--- > jännityksen voima 653Mpa
Laskussa ei huomioitu katon kaltevuutta. meniköhän tää nyt olleenkaan oikein... ja mitä tosta nyt on pääteltävissä. Taidan kallistua 8mm kanakevaahvuuden puolella.
Muuta pohdintaa: Paneelinen lumikuorman kesto 5400N on varmasti tarppeeksi, taitaa katto tulla alas aikaisemmin.
Viimeksi muokattu:
Eipä taida olla. Veikkaisin että olisi vaikeaa nostaa koko riviä ilmaan kerralla. Ja/tai kun alapään kiinnitys pitäisi avata. Ja lisäksi kattotiilien pitäisi kestää huomattavasti suurempi pistepaine. Helpointa on kun tekee johdotukset kunnolla, käyttää vähän korkeampia kiinnikkeitä ja jättää paneelien yläpuolelle kulkutilaa. Sitten vain käy aika-ajoin vedellä huuhtelemassa katon paneelien alta.
En ajatellut nostaa koko riviä, vaan paneeli kerrallaan. Sarana olisi siis vaakakiskossa.
Tuollainen vaatisi kaksikerroksisen kiskotuksen. Aivan älyttömän hintainen rakenne. Miksi ei vaan jätä vaikka metriä sinne yläpuolelle tilaa ja huuhtele vedellä?
Paneelien kehyskö ei ole niin jäykkä että siitä voisi nostaa toisen pään? Eli jos paneeli olisi saranoitu lyhyen (ala)pään kulmista ja vastakkaisella sivulla olisi lukitus, jonka avaamalla nousisi, kuin auto konepelti.
Paneeleissa on kiinteästi johdot jotka on kiinni viereisissä paneelien johdoissa. Johdot pitää olla kiinnitettynä kiskoihin ja ne ei saa koskea katemateriaaliin ja niissä ei saa olla roikkuvia lenkkejä. Muuten lumi ja jää repii ne auki ja valokaari on vain ajan kysymys. Enkä suosittele nostelemaan paneeleja miten sattuu. Jos niitä koko ajan kelkkoo ees-taas, niin se voi vaikuttaa negatiivisesti niiden tuottoon.
lmfmis
Vakionaama
Tuota paneelirivin kallistamista yläasentoon mietin itsekkin. Tosin ajatuksena olisi nostaa pameelit pystympään talveksi että saisi matalalla olevan auringon talteen ja lumen valumaan pois tehokkaammin.
Ideahan on hyvä. Saisi pikkaisen sähköä lisää ja katolla pitäisi käydä kaksi kertaa vuodessa. Nosto lokakuussa ja lasku maaliskuussa tms.
Mekanismin pitäisi mieluiten nostaa se koko paneelirivi kerrallaan, siinä pitäisi olla jonkinlainen yhteinen lukitus ja takapuolelle ei saa jäädä lunta keräävää loukkoa ja tuuöelle purjetta - eli jäykkä levytys (ehkä vesivaneeeri) koko riville. Pitää kestää kaikki syysmyrskyt.
…edelleen suunnittelen tätä
Ideahan on hyvä. Saisi pikkaisen sähköä lisää ja katolla pitäisi käydä kaksi kertaa vuodessa. Nosto lokakuussa ja lasku maaliskuussa tms.
Mekanismin pitäisi mieluiten nostaa se koko paneelirivi kerrallaan, siinä pitäisi olla jonkinlainen yhteinen lukitus ja takapuolelle ei saa jäädä lunta keräävää loukkoa ja tuuöelle purjetta - eli jäykkä levytys (ehkä vesivaneeeri) koko riville. Pitää kestää kaikki syysmyrskyt.
…edelleen suunnittelen tätä
Espejot
Hyperaktiivi
Tuota paneelirivin kallistamista yläasentoon mietin itsekkin. Tosin ajatuksena olisi nostaa pameelit pystympään talveksi että saisi matalalla olevan auringon talteen ja lumen valumaan pois tehokkaammin.
Ideahan on hyvä. Saisi pikkaisen sähköä lisää ja katolla pitäisi käydä kaksi kertaa vuodessa. Nosto lokakuussa ja lasku maaliskuussa tms.
Mekanismin pitäisi mieluiten nostaa se koko paneelirivi kerrallaan, siinä pitäisi olla jonkinlainen yhteinen lukitus ja takapuolelle ei saa jäädä lunta keräävää loukkoa ja tuuöelle purjetta - eli jäykkä levytys (ehkä vesivaneeeri) koko riville. Pitää kestää kaikki syysmyrskyt.
…edelleen suunnittelen tätä
Suurin este taitaa olla tuuli joka tarttuu paneeleihin. Kulmaa kasvatavissa telineissä on "windsafe" metallilevyt ensimäisen paneelirivin takan.
Viimeksi muokattu:
lmfmis
Vakionaama
Juu, siis siihen taakse vesivaneria ajattelin.
Jos kattokulmaa valmiiksi 35 astetta ja paneeli 2000 korkea, niin yläpään metrin korotus on jo aika tehokas. Pitäs varmaan laskea montako kWh sais extraa 4x450kwp rivillä...
Jos siis sitä aurinkoa näkyisi edes joskus :-D
MarkkuJ
Aktiivinen jäsen
Moro
Tällä https://re.jrc.ec.europa.eu/pvg_tools/en/tools.html laskurilla saa aika hyvin kokeiltua että jyrkempi paneelin kulma tuottaa meidän leveysasteella aika paljon enemmän kuin "normaali" 25-30 asteen kulma loppusyksyn ja alkukevään kuukausina edellyttää tietysti että on paistetta ja taas paljon vähemmän kesä kukausina.
Tällä https://re.jrc.ec.europa.eu/pvg_tools/en/tools.html laskurilla saa aika hyvin kokeiltua että jyrkempi paneelin kulma tuottaa meidän leveysasteella aika paljon enemmän kuin "normaali" 25-30 asteen kulma loppusyksyn ja alkukevään kuukausina edellyttää tietysti että on paistetta ja taas paljon vähemmän kesä kukausina.
lmfmis
Vakionaama
Joo, eipä tuolla paljoa saa, paitsi sen hyvän mielen. Saisi siirtomaksuja vähän lisää pois.
Loka ja Helmikuut samanlaiset auringon kulman mukaan ja lokakuu on lumeton, eli siitä saisi vertailua…noin 20% tulee näköjään lisää jos nostaa 35 asteesta 80 asteeseen. Kokonaistuoton vertailua varten vaikka sitten viime lokakuusta.
Kunhan vain paistais :-D
Loka ja Helmikuut samanlaiset auringon kulman mukaan ja lokakuu on lumeton, eli siitä saisi vertailua…noin 20% tulee näköjään lisää jos nostaa 35 asteesta 80 asteeseen. Kokonaistuoton vertailua varten vaikka sitten viime lokakuusta.
Kunhan vain paistais :-D
Viimeksi muokattu:
35 katolla en nostelis enää yhtään mihinkään, katon mukaan vaan.
1.8MWp on muuten jo aika laitos, melko iso katto.
Luulen keksineeni toimivan suht' yksinkertaisin paneelikiinnikkeen, joka sallisi paneelin kallistamisen. Voisipa jopa helpottaa kiinnittämistä.
Onkohan Suomessa kiinnikehelojen valmistajia, jolle voisin esitellä ajatusta, josko siitä saisi kehiteltyä tuotteen?
Skata
Vakionaama
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Perussyy taitaa olla se, että perinteisen piipohjaisen aurinkokennon tuotto laskee noin 0,5 % jokaista lämpötilan asteen nousua kohden. Kun paneeli asennetaan reilusti irti vesikatosta ja siten, että paneeleiden välissä on rakoja, niin paneelien alla lämmennyt ilma kerkeää nousta välistä pois ennen kuin lämpötila nousee paljoa. Vesikatoksi asennuksessa lämmön poistuminen jää huonommaksi. Ohutkalvopaneelit eivät ole niin kranttuja lämpötilan suhteen, mutta niillä taas on omat haasteensa.
lmfmis
Vakionaama
Voisihna noin tehdä.
Mutta eipä kukaan paneelivalmistaja tarjoa asennuspeltejä vesikatoksi asennettavaksi?
Itse laitoin vesikeräimet "upotettuna" tiilikattoon mutta sain siis pähkiä pellityksen itse. Kalliitahan nuo pellit eivät ole.
Yhdellä valmistajalla olisi ollut vesikeräimiin tarjota omat pellitykset, mutta ei ollut kovin vastaava saksasta käsin. Siispä DIY.
Mutta eipä kukaan paneelivalmistaja tarjoa asennuspeltejä vesikatoksi asennettavaksi?
Itse laitoin vesikeräimet "upotettuna" tiilikattoon mutta sain siis pähkiä pellityksen itse. Kalliitahan nuo pellit eivät ole.
Yhdellä valmistajalla olisi ollut vesikeräimiin tarjota omat pellitykset, mutta ei ollut kovin vastaava saksasta käsin. Siispä DIY.
Minulla 3 m kulkusillan neljän jalan kahdeksasta ruuvista korkkasi 6 kpl, niin että ne pystyi vetämään sormin pois. Aikaa siihen meni alle 10 vuotta, kulkusilta on metrin päässä harjasta huopakatolla.
Jos tätä tapahtuu aurinkopanelien kiinnikkeille, niin kohta on paljon vesivahinkoja tiedossa.
Olen yrittänyt tutkia paneelien kattokiinnikkeitä tiilikatolle, Oriman kiinnikkeitä riittäisi kolmelle paneelille 6 kpl, kun Schletterin ohjelma antaa määräksi 12 kpl, mielestäni Schletterin rakenne on paljon parempi, vaikkakin työläämpi asennettava.
Jos tätä tapahtuu aurinkopanelien kiinnikkeille, niin kohta on paljon vesivahinkoja tiedossa.
Olen yrittänyt tutkia paneelien kattokiinnikkeitä tiilikatolle, Oriman kiinnikkeitä riittäisi kolmelle paneelille 6 kpl, kun Schletterin ohjelma antaa määräksi 12 kpl, mielestäni Schletterin rakenne on paljon parempi, vaikkakin työläämpi asennettava.
Espejot
Hyperaktiivi
Mitä kannakkeita olet kokeillu? Oletko laskenut paljon tarvitaan kannakeita jos ainevahvuus on 8mm?
Oriman päällämakaaviin kiinnikkeisiin ei kai mitään mitoitusohjelmaa ole joten määrä on valmistajan hiha-arvio?
Schletterin mitoitusohjelmalla saa jämptin kiinnikemäärän. Suomen oloissa paksummat 8mm raudat on mitä nuo mitoitukset käytännössä määrää.
Espejot
Hyperaktiivi
Kuinka monta kannaketta neliölle ne määrää, onko jotain arviota. Mulla on nyt 0,8 kannaketta neliölle ja arvon pitääkö sitä kasvattaa. Yritin laskeskella asiaa ja tulin siihen tulokseen että paneelien mekaaninen rakenne ei ole heikoin lenkki. Esim REC Alpha Pure kesää 7000 kPa ja keskiverto kiinalainen 5400 kPa.
Vilkaisin yhden K2 mallinnussoftalla tekemäni mallin. Siinä 2x11 455W 2,1-metristä paneelia. 44 8mm rautaa. Nämä kuitenkin ihan maallikko-tee-se-itse -mies pohjalta tehty eli voi olla sinne päin tai sitten ei. 6000e asennuksen ostamalla saa varmasti taidokkaammat laskelmat muun dokumentaation mukana
MarkkuJ
Aktiivinen jäsen
Moro
Noita Schletterin rautoja voi verrata Finwindin vastaaviin,ovat työläämpiä asentaa kun joutuu passaamaan ettei makaa tiilen päällä ja joutuu rälläköimään päällimmäisestä tiilestä ettei kanna raudan päällä.
Orima tosiaan lepää tiilen päällä ja päälimmäinen tiili vähän kantaa sen raudan päällä,mulla on kumpiakin mutta vaikea sanoa onko paremmuudessa eroa,sitä en nyt osaa sanoa tai muista montako kannaketta on neliötä kohden.
Noita Schletterin rautoja voi verrata Finwindin vastaaviin,ovat työläämpiä asentaa kun joutuu passaamaan ettei makaa tiilen päällä ja joutuu rälläköimään päällimmäisestä tiilestä ettei kanna raudan päällä.
Orima tosiaan lepää tiilen päällä ja päälimmäinen tiili vähän kantaa sen raudan päällä,mulla on kumpiakin mutta vaikea sanoa onko paremmuudessa eroa,sitä en nyt osaa sanoa tai muista montako kannaketta on neliötä kohden.
Miksi Oriman tiilikattokannakkeen tiileen osuvaa osaa ei ole tehty kaarevaksi, jolloin se osuisi isommalla pinta-alalla tiilen pintaan. Nyt tiileen osuu vain millin levyinen kohta ja jos tiilessä on pienikin kohouma tällä kohtaa tulee koko paneliston paino tälle pisteelle. Paneeli kiinnikkeineen painaa ehkä 15 kg/m2 ja kiinnikkeitä on 1 / m2, niin kesällä tämä ei ole ongelma, mutta mitä tapahtuu talvella kun paneelin päällä on 200 kg lunta. Orima tuskin käy takuuseen vaihtamassa kattotiiliä.
MarkkuJ
Aktiivinen jäsen
Moro
Muistelisin että syksyllä kun asensivat mulle toiset paneelit ja katselin niitä Oriman kiinnikkeitä niin että olisi pokattu sitä pelliklisun osaa joka vastaa tiileen,eihän se tietysti ole sama asia kun että olisi oikeasti tiilen mallisesti kovera ja mielestäni kyllä se malli jossa kiinnike ei kosketa tiiltä ollenkaan eikä näin ollen rasita tiiltä olisi parempi vaihtoehto,DIY asennuksessa se menettelee mutta kun asentavat urakalla ja "edullisen" tarjouksen perusteella Orima on heiltä se vaihtoehto muuten ei päästä tarjouksessa "oikeaan" summaan..
Muistelisin että syksyllä kun asensivat mulle toiset paneelit ja katselin niitä Oriman kiinnikkeitä niin että olisi pokattu sitä pelliklisun osaa joka vastaa tiileen,eihän se tietysti ole sama asia kun että olisi oikeasti tiilen mallisesti kovera ja mielestäni kyllä se malli jossa kiinnike ei kosketa tiiltä ollenkaan eikä näin ollen rasita tiiltä olisi parempi vaihtoehto,DIY asennuksessa se menettelee mutta kun asentavat urakalla ja "edullisen" tarjouksen perusteella Orima on heiltä se vaihtoehto muuten ei päästä tarjouksessa "oikeaan" summaan..
Viimeksi muokattu:
Noita pellinklipareita on pokkaamattomiakin semmoselle tiilelle missä on niin suora pohja että pokattu muodostaa siihen "tylsän puukon".
Itsellä ei oikein mitään luottoo näihin pellinklipareisiin tiilikatolle, lumiestehommissa ne pelaa sieltähän nämä on 'periytetty' muka paneelikannakkeiksi.
Lumiesteenä oleva kannake ei paljoa tiiltä rasita, mutta panelikannakeina siihen saattaa kohdistua 250 kg paino pienelle osalle kannaketta, silloin varmuudella tiili halkeaa. Toinen ongelma on kesän myskyt, kannake ei juuri estä panelin nosua katon pinnasta, jolloin sopivalla tuulella koko paneelikenttä hakkaa tiiltä.
Asentajalle nämä ovat helppoja asennettavia, kun jätetään tiilet vielä vähän koholle.
Asentajalle nämä ovat helppoja asennettavia, kun jätetään tiilet vielä vähän koholle.
lmfmis
Vakionaama
Nojaa. Minulla noita käytetty ja lumiestekannake itsessään on kiinni yläpäästään kahdella pultilla, vastustaa ylösvääntöä jonkinverran. Kaksi samassa linjassa olevaa kannaketta yhdistänyt kakkosnelosella x2 pultilla jäykäksi rakenteeksi. Ilman on liian lepsu. Näihin sitten ristiin itse paneelikiskot. Päälle tuleva tiili pitää loveta tietty.
Yksi lumiestekannake käyntisillassa kestää 150kg asentajan päällään, on se aika ok.
Hyvin näkyy kestävän eikä nouse ylös tuulella. Halpakin on. Näitähän voi laittaa tiheästikkin. Ei nouse hinta kauheasti.
Yksi lumiestekannake käyntisillassa kestää 150kg asentajan päällään, on se aika ok.
Hyvin näkyy kestävän eikä nouse ylös tuulella. Halpakin on. Näitähän voi laittaa tiheästikkin. Ei nouse hinta kauheasti.
Mitä kiinnikkeitä olette käyttäneet profiilipeltikatoilla? Oriman kyseiselle katolle tarkoitettu kiinnike on vain 200mm pitkä niin miten tuo on ajateltu asennettavaksi? Eikai kellään ole profiilipellin alla umpilaudoitusta?
Edit. Onkin näköjään tarkoitettu kiinnitettäväksi pelkästään peltiin pellin harjalta. Onko tuossakaan mitään järkeä? Eikö profiilipeltikatolla voisi käyttää tätä kiinnikettä? https://www.karkkainen.com/verkkoka...sen-peltikaton-kattokiinnike?searchTerm=Orima
Edit. Onkin näköjään tarkoitettu kiinnitettäväksi pelkästään peltiin pellin harjalta. Onko tuossakaan mitään järkeä? Eikö profiilipeltikatolla voisi käyttää tätä kiinnikettä? https://www.karkkainen.com/verkkoka...sen-peltikaton-kattokiinnike?searchTerm=Orima
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
Schletterin webbinaari ProLine kattokiinnikkeistä. Mielenkiintoinen osuus on alumiiniprofiilien kantavuus kohdassa 8.30. Taulukkoa kun lukee niin tilt 0 astetta Solo05 40x40 etäisyys in 93cm. Pro50 30x50 profiililla etäisyys on 101 cm. Pro50 on yleensä yli 10% halvempi kuin Solo 05 mutta sitä ei saa Suomesta. Suomea maantieteellisesti lähinnä voisi olla Ottawa ja vastaavat luvut on 106cm ja 115cm eli kantavuusero on luokkaa 8%. Kun kallistus kasvaa niin ero pienee. Tilt 30 asteella ero on 110/112 cm eli alle 2%.
Pro sarjan profiilien yhdistäjä (11:20) on kanssa parantunut mikä mahdolistaa lyhyempien proffilien käyttämisen. Pitkien tankojen vaihgoittuminen kuljetuksen aikana on tämän mukaan jokin sortin ongelma. Kuljetuskustanukset tippuu samalla, tietty. Asennus on ilman työkaluja (17:45).
Puristimien lumikuormaa paranetty (19:00), M8 pultti kasvanut M10. Sama clamps käy nyt 30-47 paksuisiin paneeleihin sekä pysty/vaaka asenuksiin. Mutterit ja johtoklipsiy mikrojen kiinitykseen (27:30).
Pro sarjan profiilien yhdistäjä (11:20) on kanssa parantunut mikä mahdolistaa lyhyempien proffilien käyttämisen. Pitkien tankojen vaihgoittuminen kuljetuksen aikana on tämän mukaan jokin sortin ongelma. Kuljetuskustanukset tippuu samalla, tietty. Asennus on ilman työkaluja (17:45).
Puristimien lumikuormaa paranetty (19:00), M8 pultti kasvanut M10. Sama clamps käy nyt 30-47 paksuisiin paneeleihin sekä pysty/vaaka asenuksiin. Mutterit ja johtoklipsiy mikrojen kiinitykseen (27:30).
Viimeksi muokattu: