Aurinkosähköjärjestelmän komponenteista höpinää

fraatti

Hyperaktiivi
Jahas. Tuli perehdyttyä hiukan myös SMA:n tuotteisiin. Tarina kertoo että ovat olleet pitkään kulttimaineessa invertteri markkinoilla että kun kaivattiin luotettavaa peliä niin se oli aina SMA. Kirjoitusten mukaan kilpailu pikkuinvertterien puolella on ollut kovaa ja jossain kohtaa SMA osti kiinalaisen invertteri-valmistajan tarkoituksena aloittaa pikkuinvertterien tuotanto siellä. Homma meni kuitenkin ilmeisesti reisille(ja samalla osa maineesta joka perustui saksalaisuuteen) ja 2019 se palautti koko tuotannon takaisin saksaan. Tarina kertoo että pikkuinvertterien kohdalla suosio on ollut hiukan hiipumaan päin mm kilpailun takia. Muutamia viestejä näin myös että 10v ja naps. Tiedä sitten.



Tämän valmistajan webportaali Sunny Portal oli saanut sekavuudestaan erityismaininnan. Samoin mobiilisovellusta oli moitittu huonoksi esim reaaliaikainen tuotto puuttuu.
Wlani tässä on sisäänrakennettu. Itse invertterissä ei ole mitään näyttöä joten asetukset yms tehdään kännyllä tai läppärillä. Tuossa on tuki Tigo optimoijalle ja jos sellaisen nakkaa paneelin persiiseen niin sitten invertteri osaa näyttää panelikohtaisen tuoton kyseiseltä panelilta.

Jos oman pirtin kulutuksen haluaa saada näkyviin niin pitää ostaa tälläinen mutikka. Mutikka on ilmeisesti kallis ja maksaa 2x sen mitä muiden vastaavat. Pitikin heti guuggeloida hinta, 530€ jossain saksalaisessa nettiputiikissa !! Pitäköön tunkkinsa. Näitä ei varmaan kovin monen aurinkojärjestelmässä ole asennettuna... :D Piti vielä kuukkeloida nopeasti kilpailijan vastaavan mulikan hinta,15s kuukkelointi atoin hinnaksi 200-300€ joten ei sekään ilmainen ole.
Home manageri mahdollistaa sen että erillisiä SMA:n wlanissa toimivia pistorasioita voi naksutella päälle/pois. PWM-säätöä kuten froniukseen ei saa.
Myös joihinkin lämpöpumppuihin saa tuon kanssa suoraan yhteyden, kuten Vaillant & Stiebel Eltron.



Tuossa webportaalista tuolta demo puolelta mitä pääsee kurkkimaan kuka vaan täältä: https://www.sunnyportal.com/Templates/ExamplePlants.aspx

Tuota portaalia näplätessä jostain varsin kummallisesta syystä vanhaa historiadataa ei tullut näytölle vaan sen sijaan tuli virheilmoitus että datan lataaminen epäonnistui. Samoin jostain syystä valikoissa on saksaa vaikka valittu kieli on englanti.



Pulina perustuu osittain täällä olevaan arvosteluun: https://www.cleanenergyreviews.info/blog/2019/7/20/sma-solar-inverter-review
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Molempien valmistajien SMA ja Froniuksen inverttereissä näyttää olevan kaksi MPP trackeria eli panelit voi laittaa kahteen ketjuun. Molemmista löytyy myös DC-puolen kytkin.

Froniuksen dynamic trackeria ja kahden ketjun kytkentä mahdollisuutta on mainostettu näin:


 

fraatti

Hyperaktiivi
No tietysti invertteri pitää valita kokonaistehoa vastaavaksi ja käyttää sille sopivaa jännitettä ja virtaa eli kytkeä sovelias määrä paneeleilta sarjaan ja sarjoja rinnan.
Tässä ei tarvi itse rassata omaa päätänsä liikaa kun valmistajan sivuilla on suoraan ohjelma joka tekee saman asian eli kertoo kaikki olemassa olevat kytkentävaihtoehdot. Tässä yksi esimerkkitapaus.


Tuo kikkare löytyy täältä:
 

roots

Vakionaama
No tietysti invertteri pitää valita kokonaistehoa vastaavaksi ja käyttää sille sopivaa jännitettä ja virtaa eli kytkeä sovelias määrä paneeleilta sarjaan ja sarjoja rinnan.
Kyllä pitää olla kummallinen kokonaisuus jos uutta järjestelmää rakentaessa tuolle rinnankytkentä periaatteelle on järkeä lähteä haaveilemaan.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Kyllä pitää olla kummallinen kokonaisuus jos uutta järjestelmää rakentaessa tuolle rinnankytkentä periaatteelle on järkeä lähteä haaveilemaan.
Miten niin? Jos vaikka olisin ostamassa noita K-Raudan tarjoussysteemäjä, laittaisin kaksi stringiä rinnan. Eli 32 paneelin tapauksessa kaksi 16 paneelin sarjaa rinnan ja sijoittaisin paneelit niin, että varjoa tulisi vain yhdelle sarjalle kerralla.
 

roots

Vakionaama
Minä en ostaisi tuota pakettia, ainoastaan niitä 305Wp paneeleja vois harkita ... :cool:

Tuo @fraatti :n laskurin tulos on samaa mieltä että rinnan ei ole parasta A luokkaa...
 

PolyEsko

Aktiivinen jäsen
Täytyy katsoa löytyykö sitten mitään juttua miten eri valmistustekniikat käyttäytyvät varjojen kanssa ja onko siinä eroa.

Tässä oli ne paneelit missä oli erilliset shuntit joka kennossa. Myös tästä tulee hyvin esille varjon suunnan vaikutus.
Eipä noilla normipaneeleilla näy tekevän mitään, jos hiemankin on puustoa tai muuta varjostamassa. Aakelle laakelle pohojanmaalle keskelle peltoa sopivat, ei muualle.
Vaan kuinka moni ymmärtää tai myyjäkään haluaa kertoa, että jos varjo peittää sopivasti 10% paneelista, niin paneelin tuotto voi olla 0%, eikä 90%, kuten ostaja äkkipäätään ajattelee.
Mikähän hintaero on tavallisen ja tuollaisen "smart hot spot free" paneelin kesken?
 

dumo

Aktiivinen jäsen
Miten se ilmenee tuosta laskurista? Minä en ainakaan löytänyt eri lukuja 20 vs. 2x10.
Tuota voi testata vaikka SMA:n sunnydesignillä, ilman että tarvii loputtomiin vaivata päätään :). Jos kytkee yhteen tuloon/MPP:hen n paneelia, kannattaa RINNANkytkentä käsittääkseni lähtökohtaisesti vain jos paneelistot on suunnattu eri suuntiin tai jos muuten mentäisiin yli invertterin maksimijännitteen.

Esimerkiksi oma konfiguraatio (SMA SB 2.5 ja 14x Solarwatt 260W) tuottaa laskurin mukaan (kulmat huomioituna) 3274kWh/a, kun paneelit ovat sarjassa, kuten ne ovatkin. Jos kytkisin ne 2x7 tyyppisesti, tuotto-odotus olisi 3162kWh/a. Ero ei ole huimaava, mutta rinnankytkentä ei toisi mitään etuja kun kaikki paneelit ovat samassa rivistössä.

Edit: Näemmä oli alkuosassa typo, piti lukea tietysti rinnan.
 
Viimeksi muokattu:

dumo

Aktiivinen jäsen
Eipä noilla normipaneeleilla näy tekevän mitään, jos hiemankin on puustoa tai muuta varjostamassa. Aakelle laakelle pohojanmaalle keskelle peltoa sopivat, ei muualle.
Vaan kuinka moni ymmärtää tai myyjäkään haluaa kertoa, että jos varjo peittää sopivasti 10% paneelista, niin paneelin tuotto voi olla 0%, eikä 90%, kuten ostaja äkkipäätään ajattelee.
Mikähän hintaero on tavallisen ja tuollaisen "smart hot spot free" paneelin kesken?
Tuota ei ehkä kaikki ymmärrä, ainakin kun katsoo monia asennuksia joissa metsän reunassa olevassa talossa on vedetty katto täyteen paneeleita. Hyvä jos kesä-elokuussa aurinko pääsee vapaasti paistamaan. Sinänsä se, että joku yksittäinen puu tai vastaava vähän varjostaa yhtä paneelia kerrallaan, ei pilaa koko setin tuottoa kunhan on toimiva MPP.

Kyllä niitä varjottomia tai lähes varjottomia kattoja löytyy muualtakin kuin pellon keskeltä, mutta olet oikeassa että asennuspaikka kannattaa arvioida ihan ensimmäisenä. Meillä on käytännössä täysin ilman varjoja keskikesällä, ja ns. välikaudella tulee pieni menetys illan tuotannoille parin naapurin puun takia. Keskitalvella on yleisestikin aika sama onko joku metsänraja vastassa, kun aurinko hädin tuskin nousee horisontin yläpuolelle ja paneelit ovat jään ja lumen alla :).
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Mistä tulee SMA:lle laskettu ero? Kaapeleista vai invertteristä? Kaapeleitahan voi aina paksuntaa tai vetää jokaisen sarjan kaapelit invertterille saakka.

Jos omalla tai naapurin tontilla on puu tms., jonka varjo kiertää paneeliston läpi, noin pieni laskettu tehoero enemmän kuin kumoutuu siitä, että yhden panelin varjostus ei kyykytä koko paneelistoa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Eipä noilla normipaneeleilla näy tekevän mitään, jos hiemankin on puustoa tai muuta varjostamassa. Aakelle laakelle pohojanmaalle keskelle peltoa sopivat, ei muualle.
Vaan kuinka moni ymmärtää tai myyjäkään haluaa kertoa, että jos varjo peittää sopivasti 10% paneelista, niin paneelin tuotto voi olla 0%, eikä 90%, kuten ostaja äkkipäätään ajattelee.
Mikähän hintaero on tavallisen ja tuollaisen "smart hot spot free" paneelin kesken?
Panelit ovat pääsääntöisesti kaikki noita samoja ja varjot ovat oikeasti ongelma ja niistä pitäisi pyrkiä eroon. Joko paneleiden sijoittelulla tai pistämällä puita nurin. Muut ovat lähinnä ongelman kiertoa eri keinoin. Keinoja on tuossa aikaisemmin käyty jo hiukan läpi.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jahas. Tätä sairautta ei sitten taltuttanut enää muu kuin paneelien tilaus. :cool:
Seuraavaksi invertteriä metsästämään....

Itse paneleiden kysyntä on ollut sen verran suurta että niitä on kuulemma myyty tuhansia eikä niitä ole enää paljoa jäljellä. Paneelit tulevat suoraan tehtaalta Saksasta toimitettuna kotiosoitteeseen.


Itse panelien hinnat ovat olleet laskusuunnassa ilmeisesti jonkin aikaa (https://twitter.com/PvInfolink) ja saattaapi olla että tehdas haluaa päästä varastoistaan eroon nopeasti sen sijaan että jättäisi niitä odottamaan kevättä/kesää. Luulisi että näiden menekki on silloin suurempi.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
@fraatti Mistä siis tilasit paneelit?
Tilasin paneelit tästä samasta merituulen tarjouksesta. Kyttäsin tuota aikaisempaa 275 Wp panelien tarjousta jo aikaisemmin mutta nehän menivät kuin kuumille kiville välittömästi. Sen jälkeen tuli tuo uusi tarjous 305 Wp paneleista jota ei näköjään enää pystynyt välttämään ja toki nuo hiukan tehokkaammat panelit kiinnostivat enemmän muutenkin. Tilasin vain irtopaneleita, invertterin tilaan sitten muualta. Hintojen puolesta näyttää siltä että se tulee myös Saksasta. Jotain tarjouskyselyä laitoin jo eteenpäin aiheen tiimoilta.
Sellainen huomio tuosta tarjouksessa olevasta invertteristä että siinä ei ole wifiä, ja se kuulemma maksaa 350€.

Tästä edulliset panelit:
K-Rauta Merituuli aurinkopanelitarjous PDF

Tuli tänään tilattua ;D
Paneleiden hinnoista sen verran että samoja Heckertin paneeleita mutta 325 Wp on myyty viime kesänä karvan yli 150€/paneli. Tuosta hinnaksi tulee 0,46 €/Wp. Näiden paneelien hinnaksi tulee 0,36 €/Wp + tk.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Likaa dataa ahmaistavaksi yhdellä kertaa mutta mikä on mono paneelien etu monikiteisiin? Testejä lukenut että tuotossa ei keskimäärin ole eroa... Onko noi Black Edition paneeleissa muuta erikoista kuin väri?

Jahas. Tätä sairautta ei sitten taltuttanut enää muu kuin paneelien tilaus.
Kuika suureen setuppiin päädyit?
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Tuota voi testata vaikka SMA:n sunnydesignillä, ilman että tarvii loputtomiin vaivata päätään :). Jos kytkee yhteen tuloon/MPP:hen n paneelia, kannattaa sarjaankytkentä käsittääkseni lähtökohtaisesti vain jos paneelistot on suunnattu eri suuntiin tai jos muuten mentäisiin yli invertterin maksimijännitteen.

Esimerkiksi oma konfiguraatio (SMA SB 2.5 ja 14x Solarwatt 260W) tuottaa laskurin mukaan (kulmat huomioituna) 3274kWh/a, kun paneelit ovat sarjassa, kuten ne ovatkin. Jos kytkisin ne 2x7 tyyppisesti, tuotto-odotus olisi 3162kWh/a. Ero ei ole huimaava, mutta rinnankytkentä ei toisi mitään etuja kun kaikki paneelit ovat samassa rivistössä.
Täällä on yksi suhteellisen selkeä sivusto missä noita asennusvaihtoehtoja on myös käsitelty kuvien kera.

Esim tässä eri lappeille ja samaan sarjaan tuleva asennus on nou nou.


Mutta mites lumi käyttäytyy panelien päällä? Vaaka-asennus vaatii enemmän asennuskiskoa kuin pystyasennus. Vaaka-asennuksesta voisi olla iloa jos lumi "valuu" panelin alalaitaan ennen pois sulamistaan. Tekeekö se näin vai poistuu varsin rivakasti kevään lähtiessä käyntiin?
 

HeTi

Aktiivinen jäsen
Yksi valmistajasta riippumaton portaali on pvoutput.org
Osaa hakea myös tietoa myös varsin monen valmistajan omasta web palvelusta ja jos
ei osaa niin lähes "kaikille" inverttereille on joku tehnyt ohjelman joka osaa välittää tiedot invertteristä. (raspberry, arduino yms)
Esimerkiksi Domoticz osaa hakea tiedot portaalista.

Osa toiminnoista on ilmaisia, osa vaatii lahjoituksen.
Suomi ei ole vielä kovin hyvin edustettuna ;) mutta erilaiset vertailut laitteistojen kesken onnistuu.

https://pvoutput.org/help.html#overview
 

dumo

Aktiivinen jäsen
Mistä tulee SMA:lle laskettu ero? Kaapeleista vai invertteristä? Kaapeleitahan voi aina paksuntaa tai vetää jokaisen sarjan kaapelit invertterille saakka.

Jos omalla tai naapurin tontilla on puu tms., jonka varjo kiertää paneeliston läpi, noin pieni laskettu tehoero enemmän kuin kumoutuu siitä, että yhden panelin varjostus ei kyykytä koko paneelistoa.
Invertteristä. Ainakin tämän invertterin, käsittääkseni yleisestikin, oletus on että yhteen tuloon kytketyt samansuuntaiset paneelit on kytketty sarjaan. Ensinnäkin maksimivirta kasvaa liian suureksi jo kahden paneelin/paneeliston rinnankytkennässä, jos molemmat ovat "tuotannossa" samaan aikaan - ja tuon rajoittaminen tuo tuotannonmenetyksiä. Lisäksi paneeleita pitää olla riittävästi jotta ollaan optimaalisella jännitealueella, jolloin voidaan menettää tuotantoa myös invertterin maksimitehon rajoittaessa tuotantoa. Tuplakaapelit myös maksavat, eikä niitä "turhaan" kannata vetää.

Ei yksittäinen varjo kyykytä sarjaankytkettyä paneelistoa, jos invertterissä on älyä ja kun paneeleissa on ohitusdiodit. Ainakin SMA:n "Optitrac Globalpeak" MPP toimii ihan oikeasti; olen testannut varjostamalla yksittäisiä paneeleita.
 

dumo

Aktiivinen jäsen
Täällä on yksi suhteellisen selkeä sivusto missä noita asennusvaihtoehtoja on myös käsitelty kuvien kera.

Esim tässä eri lappeille ja samaan sarjaan tuleva asennus on nou nou.

Mutta mites lumi käyttäytyy panelien päällä? Vaaka-asennus vaatii enemmän asennuskiskoa kuin pystyasennus. Vaaka-asennuksesta voisi olla iloa jos lumi "valuu" panelin alalaitaan ennen pois sulamistaan. Tekeekö se näin vai poistuu varsin rivakasti kevään lähtiessä käyntiin?
Alkuperäisessä viestissäni oli typo: Tarkoitin luonnollisesti että RINNANkytkentä yhden tulon/MPP:n sisällä kannattaa lähtökohtaisesti vain, jos paneelistot on suunnattu eri suuntiin. Jos meinaa jostain syystä suunnata eri suuntiin, primäärisesti kannattaa hankkia invertteri jossa on useampi tulo / MPP tracker. Jos ei ole mahdollista, niin sitten identtiset (sarjaankytketyt) paneelistot voi kytkeä rinnan, ja saadaan ihan OK lopputulos - jälleen toki kannattaa invertterin spec sheetistä tai internetin monista laskureista katsoa että homma rokkaa.

Tuo asennuskysymyksesi on mielestäni vähän merkityksetön käytönnössä, kun paneelit kuitenkin laitetaan jonkunlaiseen kuvioon, ja paneelien välit ovat niin pienet että lumi/jääkerros ei poistu sitä kautta. Asennuskisko on niin kallista, että luultavasti voitat minimoimalla asennustarpeiden määrän, etkä silti häviä mitään tuotannossa. Ellei sitten paneeleita laita vain yhteen riviin, ehkä silloin puhdistuvat marginaalisesti ripeämmin jos on vaaka-asennus - tosin takaisinmaksua lisäkiskolle tuskin löytyy silti paneelien eliniän aikana :).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Likaa dataa ahmaistavaksi yhdellä kertaa mutta mikä on mono paneelien etu monikiteisiin? Testejä lukenut että tuotossa ei keskimäärin ole eroa... Onko noi Black Edition paneeleissa muuta erikoista kuin väri?
Kuika suureen setuppiin päädyit?
Täysin uuden asian läpikäynti vie kyllä hiukan aikaa.... Kyllä tätä tässä on saanut itsekin jo muutamia päiviä sulatella...

Tuosta täysin mustasta piikiekosta ja sen käyttäjistä on hankala saada tietoa mutta valmistajia on useita mutta en kuitenkaan ole aivan 100% varma onko nuo Heckert Solarin panelit sellaisia ja tapoja miten nuo piikiekot saadaan mustiksi taitaa olla myös muutamia erilaisia. Kuitenkin heijastavuus ominaisuuksiltaan pitäisi olla huippuluokkaa tuon allaolevan jutun mukaan joten voisi kuvitella että ovat...

Tuossa samoja paneleita Munchenin lentokentällä. Tuossa on jo panelistolla kokoa... Jos ne kelpaa tuonne niin eiköhän tuonne munkin katolle sovi 20kpl... Bushbareja(pitkittäiset liitokset) noissa (uudemman sukupolven?) paneleissa on 5kpl vanhan 3kpl sijaan. Toivottavasti nuo panelit ovat noita uudempia missä on 5kpl bushbareja, luulisi että vanhoja missään jemmattaisi. Molempia on valmistettu kuitenkin... :hmm:


Ulkonäöllisesti perinteiset ja mustat eroavat näin, eroina ainakin taustan ja kehyksen väri:


Mustan (3BB) datasheet: https://www.sanrei.eu/wp-content/up..._Datenblatt_NeMo_2.0_60_M-Black_PV4-S_web.pdf
Perinteisen datasheet: https://cdn.enfsolar.com/Product/pdf/Crystalline/5c27097b51bd6.pdf
Speksit ovat muuten samanlaiset lukuunottamassa P@NMOT lukua jossa on marginaalinen ero. Tuo näyttää olevan "Nominal Module Operating Temperature" teho normaalissa käyttölämpötilassa. Kaikissa teholuokissa eroa ei ole ja joissain ero on 0,0X W. Voisi siis periaatteessa sanoa että molemmat panelit ovat ainakin sen suorituskyvyn osalta täysin samanlaisia, tuo mittaus tosin tapahtuu 25C asteen lämpötilassa suorassa valaistuksessa.

Valmistajan ohjeet liittyen paneeleihin:
https://www.heckertsolar.com/wp-con..._02_Installation_instructions_NeMo_2.0_GB.pdf

PERCin käyttöönotossa nuo ovat olleet joidenkin juttujen mukaan vähän odottavalla kannalla joka lienee luonnollista ellei kaikkia ongelmia ole vielä tiedostettu ja ratkottu. Esim tässä sakujen testissä miltei joka paneli repsahti ennenaikaisesti. Tuohon aikaan (201:cool: taisi vain yksi valmistaja olla saanut taklattua tuon ongelman. Täällä oli todella kattavu juttu aiheesta https://mcelectrical.com.au/blog/big-problems-with-mono-perc-solar-panels-technology/

Tässä on mainittu että Heckert Solarin panelit eivät ole PERCejä mutta enpä tiedä mikä on tilanne nyt... Juttu on jo kuitenkin vuodelta 2017
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Tuo asennuskysymyksesi on mielestäni vähän merkityksetön käytönnössä, kun paneelit kuitenkin laitetaan jonkunlaiseen kuvioon, ja paneelien välit ovat niin pienet että lumi/jääkerros ei poistu sitä kautta. Asennuskisko on niin kallista, että luultavasti voitat minimoimalla asennustarpeiden määrän, etkä silti häviä mitään tuotannossa. Ellei sitten paneeleita laita vain yhteen riviin, ehkä silloin puhdistuvat marginaalisesti ripeämmin jos on vaaka-asennus :).
Mulla on sen verran kattoa että voin ripotella nuo panelit monella eri tavalla. Joko kolmeen riviin vaakaan niin että kaksi on päällekkäin ja yksi alempana. Tai kahteen erilliseen riviin pystyasennuksena. Kun mitään ei ole lyöty lukkoon niin tässä on vielä helppo tuumailla huvikseen eri vaihtoehtoja.

Keskellä kattoa on toiset lumiesteet ja osan paneleista ajattelin jokatapauksessa laittaa tuonne "piikkiin" ja osan ylempien lumiestesteiden alapuolelle. Luulisin että kahteen riviin asentamisella peneelit pysyvät myös viilempinä kuin että jos ne olisivat kiinni toisissaan. Jossain asennusohjeessa oli maininta että nuo eivät saisi olla yli metriä katon harjalta tai sitten tarvitaan lumieste. Ulkonäöllisesti asennustavalla ei sinänsä ole merkitystä koska tuo lape ei näy mihinkään. Toki jotain järkeä tuossa pitää kuitenkin käyttää.


Vaaka-asennusta lähinnä voisi ainostaan puoltaa se seikka että viimeiset lumen rippeet makaisivat paneleiden pitkien sivujen päällä (ei haittaa tuottoa niin paljon kuin peitto lyhyessä päädyssä). Katto on kylläkin sen verran korkealla ja tuosta usein hönkäsee tuuli sen verran että saas nähdä kuinka tuossa paneleiden päällä edes lumi viihtyy. Luulen että huonommin kuin muualla katolla...

Ellen nyt aivan puhu läpiä päähäni niin voipi olla että jossain puhuttiin muutaman prosentin vuosierosta tuotossa asennussuuntien suhteen juuri tuon asian takia. (voi kyllä olla että muistan väärin)
 

dumo

Aktiivinen jäsen
Ellen nyt aivan puhu läpiä päähäni niin voipi olla että jossain puhuttiin muutaman prosentin vuosierosta tuotossa asennussuuntien suhteen juuri tuon asian takia. (voi kyllä olla että muistan väärin)
Toki on eroja riippuen kattokulmasta jne., mutta kokemuspohjaisesti sanoisin että niitä päiviä jolloin paneelit ovat osittain sulat ja on jotain pientä tuottopotentiaalia, on ehkä 10 vuodessa, ja käytännössä tosiaan viimeisenä puhdistuu alin rivi. Sitten kun alkaa säteilytehoa olla tuotannon kannalta kiinnostava määrä, lähtee lumi/jää ripeästi. Mistään usean prosentin erosta en usko että edes teoriassa voidaan puhua. Helsingin korkeudella tilanne on mahdollinen helmi-maaliskuussa, jolloin esim. tämän 3,6kW systeemin keskituotanto (lumeton ja varjoton) on luokkaa 5kWh/d. Jos nyt ääritapauksessa saisi 50% lisää 10pv ajan (jota en kyllä usko), olisi lisätuotanto selvästi alle 1% vuosituotannosta. Muutama % (eli 3% tai yli) vaatisi että asennustapa pitäisi koko setin lumettomana (vs. 50% pois) vähintään koko maaliskuun ajan.

Kannattaa toki miettiä eri vaihtoehtoja, mutta suurta eroa tuskin lumen osalta pystyt realisoimaan. Lumen kannalta isompi hyöty kuin pysty/vaaka, voisi olla ehkä isompien välien jättämisellä rivien väliin - jos kattokulma on loiva. Jos katto on jyrkkä niin lumet kyllä poistuvat.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Toki on eroja riippuen kattokulmasta jne., mutta kokemuspohjaisesti sanoisin että niitä päiviä jolloin paneelit ovat osittain sulat ja on jotain pientä tuottopotentiaalia, on ehkä 10 vuodessa, ja käytännössä tosiaan viimeisenä puhdistuu alin rivi. Sitten kun alkaa säteilytehoa olla tuotannon kannalta kiinnostava määrä, lähtee lumi/jää ripeästi. Mistään usean prosentin erosta en usko että edes teoriassa voidaan puhua. Helsingin korkeudella tilanne on mahdollinen helmi-maaliskuussa, jolloin esim. tämän 3,6kW systeemin keskituotanto (lumeton ja varjoton) on luokkaa 5kWh/d. Jos nyt ääritapauksessa saisi 50% lisää 10pv ajan (jota en kyllä usko), olisi lisätuotanto selvästi alle 1% vuosituotannosta. Muutama % (eli 3% tai yli) vaatisi että asennustapa pitäisi koko setin lumettomana (vs. 50% pois) vähintään koko maaliskuun ajan.

Kannattaa toki miettiä eri vaihtoehtoja, mutta suurta eroa tuskin lumen osalta pystyt realisoimaan. Lumen kannalta isompi hyöty kuin pysty/vaaka, voisi olla ehkä isompien välien jättämisellä rivien väliin - jos kattokulma on loiva. Jos katto on jyrkkä niin lumet kyllä poistuvat.
22 astetta tuo kulma taitaa olla. Sinänsä jannä juttu että asennuskulmasta riippuen talven muutaman kuukauden(joulu-helmikuun) osuus vuoden tuotannosta on näin paljon erilainen. Rivipeltikate on kyllä itsessään niin liukas että ainakin siitä lumi luiskahtaa varsin nopeasti kinokselle kohti lumiestettä. Siitä en sitten tiedä kuinka liukas tuo panelin pinta on, kehyksen kohdalla lienee kuitenkin joku pykälä mikä saattaa estää liukumista?



edit. Kaikkea ne ihmiset tutkivatkin, tässä on tutkittu kuinka lumi luiskahtaa pois panelin päältä(ja miten lumi vaikuttaa panelien tuottoon). ;D Nyt kun tiedän miten tuo oma peltikatto käyttäytyy niin veikkaan ettei tuossa kyllä lumet kauaa viihdy, panelin pinta on ilmeisesti vielä liukkaampi. Sitten asia olisi eri juttu jos lumi kinostaisi itse panelin alapuolelle sen takia että katto ei luista tai jos katon kallistuskulma on niin pieni ettei lumi luista siinä. Toki kun korkeus on vain yhden panelin verran niin sekin on melko vähän mitä sitä lunta sieltä tarvii tulla pois.

 
Viimeksi muokattu:

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuolla ilmaisenergian puolella saavat parhaat tuotot talvella niin, että lumen heijastus hyödynnetään myös. Se vaatii avaraa maastoa ja pystyasentoa, mutta niillä onkin erilaisia systeemeitä joilla panelien asentoa muutellaan - ei välttämättä mutkikkaita seurantoja, mutta niin että kallistukselle on muutama pykälä.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Invertteristä. Ainakin tämän invertterin, käsittääkseni yleisestikin, oletus on että yhteen tuloon kytketyt samansuuntaiset paneelit on kytketty sarjaan. Ensinnäkin maksimivirta kasvaa liian suureksi jo kahden paneelin/paneeliston rinnankytkennässä, jos molemmat ovat "tuotannossa" samaan aikaan - ja tuon rajoittaminen tuo tuotannonmenetyksiä. Lisäksi paneeleita pitää olla riittävästi jotta ollaan optimaalisella jännitealueella, jolloin voidaan menettää tuotantoa myös invertterin maksimitehon rajoittaessa tuotantoa. Tuplakaapelit myös maksavat, eikä niitä "turhaan" kannata vetää.

Ei yksittäinen varjo kyykytä sarjaankytkettyä paneelistoa, jos invertterissä on älyä ja kun paneeleissa on ohitusdiodit. Ainakin SMA:n "Optitrac Globalpeak" MPP toimii ihan oikeasti; olen testannut varjostamalla yksittäisiä paneeleita.
Riippuu tietysti paneeleista, niiden määrästä ja invertteristä. Esimerkiksi tuossa K-Raudan isoimmassa paketissa oli 32 paneelia ja Steca 10000+. Kaikki sarjassa tuottaisi reilusti yli suurimman sallitun jännitteen MPPT-jännitteestä puhumattakaan. DC-virta saa olla 32 A, joten rinnan voisi olla kolmekin noista paneleista tehtyä sarjaa. 32 ei ole kolmella jaollinen, joten tuosta saa vain 2x16. Myös 3x11 menisi hienosti säätimen toiminta-alueelle.

SMA:n säätimissä maksimivirta oli alle 20 A, joten kahta noin isojen panelien sarjaa ei voi laittaa rinnakkain. Toisaalta noissa oli kaksi MPPT:tä, joten ilmeisesti ne voi kytkeä kahtena sarjana omiin sisääntuloihinsa. 2x10 olisi jo hyvin säätöalueella.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sattui tuossa vielä yksi saitti missä oli perattu tälläinen Fronius auki.



Rikkinäistä ropelia tai näyttöä tuolla ei ollut tullut koskaan vastaan. Tässä lämpökamerakuva Froniuksesta ropelilla ja ABB:stä ilman.


Sieltä löytyi myös maininta siitä paljonko eri osia on ollut rikki 1600 asennuksen perusteella joko tehtaalta tullessaan tai heti asennuksen jälkeen.
But let’s not take their word for it. After installing about 1600 Fronius inverters in three years here are our approximate failures:

DEAD ON ARRIVALS (DOA):

  • Inverters DOA: 4 out of 1600 or .25 per cent
  • Smart Meters DOA: This is mainly screws stripping in the terminals. 12 out of 1030 or 1.7 per cent.
  • Data Manager Cards DOA: 4 out of 1600 or 0.25 %
If you added all the DOA issues together, we have 20 jobs with some kind of DOA. Or a whopping 1.25% of jobs. However, DOA’s are just an annoyance to the electrician on the day of installation – it does not affect the system uptime.

FAILURE AFTER INSTALLS

  • Inverters failure after installation: 5 out of 1600 or 0.31%.
  • Data Manager Cards after installation: 3 out of 1600 or 0.18%
  • Smart Meter failure after installation: 3 out of 1030 or 0.29%
If you added all the failures together, we have had 0.68% of jobs that we have had to return to. But again, Data manager Card and Smart Meter Failures do not affect system uptime.

The all-important failure rate that affects uptime is just the inverter failures after installation, which is
0.31%.
Koko juttu täällä: https://mcelectrical.com.au/blog/fronius-inverter-review-primo-symo/
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuolla ilmaisenergian puolella saavat parhaat tuotot talvella niin, että lumen heijastus hyödynnetään myös. Se vaatii avaraa maastoa ja pystyasentoa, mutta niillä onkin erilaisia systeemeitä joilla panelien asentoa muutellaan - ei välttämättä mutkikkaita seurantoja, mutta niin että kallistukselle on muutama pykälä.
jotain noita tellinkejä näinkin. Melko rajun näkösiä kamppeita. :)
 

dumo

Aktiivinen jäsen
Riippuu tietysti paneeleista, niiden määrästä ja invertteristä. Esimerkiksi tuossa K-Raudan isoimmassa paketissa oli 32 paneelia ja Steca 10000+. Kaikki sarjassa tuottaisi reilusti yli suurimman sallitun jännitteen MPPT-jännitteestä puhumattakaan. DC-virta saa olla 32 A, joten rinnan voisi olla kolmekin noista paneleista tehtyä sarjaa. 32 ei ole kolmella jaollinen, joten tuosta saa vain 2x16. Myös 3x11 menisi hienosti säätimen toiminta-alueelle.

SMA:n säätimissä maksimivirta oli alle 20 A, joten kahta noin isojen panelien sarjaa ei voi laittaa rinnakkain. Toisaalta noissa oli kaksi MPPT:tä, joten ilmeisesti ne voi kytkeä kahtena sarjana omiin sisääntuloihinsa. 2x10 olisi jo hyvin säätöalueella.
Jep, invertterin spekseistä se pitää lähteä liikkeelle. Kyllä noilla spekseillä saa toimimaan ihan järkevästi esim. 2x16 setupilla. Noin iso paneelisto melkein kaipaisi 2x MPPT, mutta jos on hyvä asennuspaikka ja/tai hyvin toimiva MPPT niin eipä siinä.

Sillä, miten iso paneelisto on kytketty (sarjaan) per rinnankytketty osa, ei ole virran kannalta väliä. Sarjaankytkentä kasvattaa jännitettä, rinnankytkentä virtaa. Eli 2x1 ja 2x16 maksimivirta on teoriassa sama.
 

dumo

Aktiivinen jäsen
22 astetta tuo kulma taitaa olla. Sinänsä jannä juttu että asennuskulmasta riippuen talven muutaman kuukauden(joulu-helmikuun) osuus vuoden tuotannosta on näin paljon erilainen. Rivipeltikate on kyllä itsessään niin liukas että ainakin siitä lumi luiskahtaa varsin nopeasti kinokselle kohti lumiestettä. Siitä en sitten tiedä kuinka liukas tuo panelin pinta on, kehyksen kohdalla lienee kuitenkin joku pykälä mikä saattaa estää liukumista?
Tuolla kulmalla on isohko vaikutus juuri talvikuukausiin (koska talvella auringon säteily tulee niin pienestä kulmasta), vuosituottoon huomattavasti vähäisempi, kun talvella päivän pituus ja säteilyteho ovat kuitenkin niin alhaisia. Tuon voi ihan ruutupaperilla piirtäen todeta - osuu enemmän fotoneita paneeliin kun säteet tulevat kohtisuoraan. Tuon takia ei kuitenkaan harjakatto-asennuksessa kannata lähtökohtaisesti mitään lisätelineitä viritellä - parempi takaisinmaksu saadaan sijoittamalla telinerahat lisäpaneeleihin.

22 asteen asennuksesta uskoisin lumen poistuvan nätisti, riippumatta miten asennat. Paneelin lasipinta on aika liukas, ja lumi/jää lähtee vauhdilla kun pinta vähän lämpeää. Minulla on etelän puolella 12 asteen katto ja valitettavasti siihen alkaa lumi jo kertyä ja poistuu lähinnä sulamalla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Nämä K-Raudan mainostamat panelithan ovat mallia Nemo, ei Nemo 2.0.
Tuo ei pidä paikkaansa ja myös itse mietin että mikä asian laita mahtaa olla. K-raudan mainonnassa käyttämä mallimerkintä on puutteellinen. Esim täällä nimimerrki "mekaniker" on ostanut noita aikaisempia paneleita ja ne ovat Nemo 2.0.


Sellainen noissa paneleissa(ainakin 275W erässä) on että paneelien liitäntä on Solarlok PV4-S ja näitä on kait käytetty enemmän jenkeissä. Nykyinen valtavirta on kuitenkin siirtynyt pääosin MC4 liitäntään. Itse panelit PV4-S liitännällä ovat usein euron pari halvempia per paneli. Tähän asiaan liittyy sellainen juttu että noita Solarlok liittimien puristustyökaluja ei meinaa löytyä mistään ja ne maksavat maltaita, samoin liittimiä ei ole jokapaikassa saatavilla. Pihdit MC4 liittimille maksavat parikymppiä. Löysin tuohon kuitenkin sellaisen ratkaisun että Solarlokin valmistaja/kehittäjä on tuonut markkinoille Solarlok 2.0 joka on täysin työkaluton vaihtoehto tuolle liittimelle ja myös yhteensopiva vanhempien solarlok liittimien kanssa. Tässä työkaluttomassa versiossa liitin vain puristetaan kiinni ja kiinnitys on valmis.


Solarlok 2.0 esite -> http://www.heilindasia.com/products/te-connectivity/te_solarlok2.0.pdf
Myyntipaikka: https://www.tme.eu/fi/details/2347245-1/solar-liittimet/te-connectivity/

Sinällään itse paneleihin liittyen on epäilen että valmistus on loppujen lopuksi varsin "geneeristä" komponenttien suhteen. Esim tämä saksalainen valmistaja Heckert Solar ei tee itse komponentteja vaan tarkemmin ottaen kasaa panelin vain komponentaista mitä on markkinoilla saatavilla. Markkinoilla on sitten jokaiselle komponentille SPOT-hinta tai ainakin seuranta. Täällä on hintaseuranta tuosta: https://en.pvinfolink.com/
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Paljonko maksaa asennustarvikkeet, kiinnikkeet, sähköjohdot, liittimet yms. paneelia kohden?
Tämä riippunee paljon siitä mistä nämä saa ostettua ja millaiset kiinnikkeet tulevat. Luonnollisesti 2-kerroksen kiinnitys on kalliimpi kuin yhdenkerroksen kiinnitys koska kiskoa menee jotakuinkin kaksinkertainen määrä.

Täällä on kuitenkin jonkinlaista hintatietoa. Nämä kyllä kuulostavat omaan korvaan varsin suurilta. Katsotaan mihin hintaan onnistun itse saamaan nuo. Toki kiinnikkeen valmistajien toteutustavoissa on myös eroa keskenään ja joidenkin kiinnitystavoilla kiinnikkeitä tarvitaan enemmän.

Hintatilastoja
Schletter -kiinnitystelineen hinta-arvioita viime vuoden (2017) toteutuneiden kohteiden ja niiden hintakeskiarvojen perusteella:
  • Profiilipeltikatto, loiva, 25 eur/paneeli
  • Profiilipeltikatto, jyrkkä, 35 eur/paneeli
  • Konesaumattu pelltikatto, 40 eur/paneeli
  • Lukkosaumakatto, 48 eur/paneeli
  • Tiilikatto, 1-kerros, 40 eur/paneeli
  • Tiilikatto, 2-kerros, 70 eur/paneeli

Koneelle oli jäänyt jostain tälläinen kuva koskien jotain kiinnitysjärjestelmää ja asennusta konesaumatulle/rivipeltikatolle. Kun olen itse laittanut omalla katolle kaikki kattoturvatuotteet niin tämä kiinnitys näyttää omaan silmään aivan hirveälle (istuvuus saumaan huono) sekä kiinnikkeitä on aivan tuhoton määrä. Valmistaja: IBC Solar


Itsellä on kotimaiset Oriman kattoturvatuotteet ja luulen että päädyn myös panelien kiinnikkeissä niihin. Tässä esimerkiksi heidän rivipeltikate kiinnike aurinkopaneeleille ja kuinka se istuu paikoilleen.


Samoin heidän profiiili on sen verran jäykkää että kiinnikkeitä ei tarvitse viljellä joka väliin vaan väli voi olla maks 1,6m. Saattaa olla että tämä kuitenkin riippuu kuormista yms. Täytyy tutustua aiheeseen paremmin kun kerkiän.


Tässä heidän kiinnikkeet: http://www.orima.fi/fi/kattoturvatuotteet/aurinkopaneelikiinnikkeet/
Ja asennusohjetta: http://www.orima.fi/files/7915/5445/5732/DELTA_Easy_Rail_asennus_kaltevat_katot.pdf
 
Viimeksi muokattu:

Harrastelija

Aktiivinen jäsen
Samoin heidän profiiili on sen verran jäykkää että kiinnikkeitä ei tarvitse viljellä joka väliin vaan väli voi olla maks 1,6m
Ehkä useammalla kiinnikkeellä onkin tarkoitus ”säästää” kattoa? Ei itse telineitä.
- Yksittäiseen harjakseen kohdistuu pienempi kuormitus (esim kun myrsky repii paneeleita)
- Paneeleiden paino katolla jakaantuu tasaisemmin (ei niin ”pistemäisesti”).
Toki voi olla hätävarjelun liioitteluakin. Tai halutaan vain myydä enemmän.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ehkä useammalla kiinnikkeellä onkin tarkoitus ”säästää” kattoa? Ei itse telineitä.
- Yksittäiseen harjakseen kohdistuu pienempi kuormitus (esim kun myrsky repii paneeleita)
- Paneeleiden paino katolla jakaantuu tasaisemmin (ei niin ”pistemäisesti”).
Toki voi olla hätävarjelun liioitteluakin. Tai halutaan vain myydä enemmän.
Jossain mainittiin että pitää mitoittaa mm tuuli- ja lumikuorman mukaan. Veikkaan että moni firma kyllä vetää ihan perinteisellä hihavakiolla.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
22 asteen asennuksesta uskoisin lumen poistuvan nätisti, riippumatta miten asennat. Paneelin lasipinta on aika liukas, ja lumi/jää lähtee vauhdilla kun pinta vähän lämpeää. Minulla on etelän puolella 12 asteen katto ja valitettavasti siihen alkaa lumi jo kertyä ja poistuu lähinnä sulamalla.
Hmm... satuin katsomaan jotain vanhoja dronekuvia ja sen perusteella näyttäisi että tuotot ainakin huhtikuuhun saakka saa unohtaa. Tämä kuva on otettu 3.4.18. Mihin aikaan tuottoja yleensä alkaa tulemaan?

Taustalla näkyy ratkaisu lumiongelmaan eli lumiesteet pois katolta. Silloin tuo tyhjentää itsensä aina automaattisesti kun keli menee plussalle... toki ei sekään lape tyhjene enää nykypäivänä. Pidin tuota vaarallisena kun lumi oli välillä miltei räystääseen saakka. Henkihän tuossa lähtisi jos sattuisi alle jäämään.
 
Ylös Bottom