Aurinkosähköjärjestelmän komponenteista höpinää

Harrastelija

Aktiivinen jäsen
Jossain mainittiin että pitää mitoittaa mm tuulikuorman mukaan. Veikkaan että moni firma kyllä vetää ihan perinteisellä hihavakiolla.
Juu niin varmaan tekee. Mieluummin kannattaa kuitenkin laittaa pari ylimääräistä kuin pari liian vähän. Ja tuulikuorman lisäksi pitää huomioida lumikuorma. Lumen painon sinälläänhän katto kestää kun kestää ilman paneleitakin, mutta paneelien kanssa paino ei jakaudu koko pellin alalle. Pelkästään kiinnityskohtiin. Lumikuorman vuoksi itse telineetkin saattavat vaatia mitoitusta (varsinkin jos kiinnikkeitä harvassa).
Sekin syytä muistaa ettei se auta vaikka kuinka paneelit olisi kiinni jos pelti (tai aluslaudat) ei ole. Pellin kiinnityksiin kohdistuu tuulella kovempi rasitus paneelien kanssa. Paneelien ja peltien välissä on rako ja raon verran tulee vipuvartta joka tuulella väännättää peltiä (varsinkin jos paneelit alkaa katon reunasta).
Mutta ei minulla kokemuksia ole että onko nuo painot/voimat kuinka merkityksellisiä vai häviääkö ”kohinaan”.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Juu niin varmaan tekee. Mieluummin kannattaa kuitenkin laittaa pari ylimääräistä kuin pari liian vähän. Ja tuulikuorman lisäksi pitää huomioida lumikuorma. Lumen painon sinälläänhän katto kestää kun kestää ilman paneleitakin, mutta paneelien kanssa paino ei jakaudu koko pellin alalle. Pelkästään kiinnityskohtiin. Lumikuorman vuoksi itse telineetkin saattavat vaatia mitoitusta (varsinkin jos kiinnikkeitä harvassa).
Sekin syytä muistaa ettei se auta vaikka kuinka paneelit olisi kiinni jos pelti (tai aluslaudat) ei ole. Pellin kiinnityksiin kohdistuu tuulella kovempi rasitus paneelien kanssa. Paneelien ja peltien välissä on rako ja raon verran tulee vipuvartta joka tuulella väännättää peltiä (varsinkin jos paneelit alkaa katon reunasta).
Mutta ei minulla kokemuksia ole että onko nuo painot/voimat kuinka merkityksellisiä vai häviääkö ”kohinaan”.
Kyllähän näitä aina välillä sattuu, tiilikattoja harvoin on tullut maahan saakka. ;D


Tuossa oli jostain opinöytetyöstä johtopäätöksiä asiaan liittyen.


Samassa työssä on myös jonkinlaiset kiinnitysohjeet eri katemateriaaleille.
 

dumo

Aktiivinen jäsen
Hmm... satuin katsomaan jotain vanhoja dronekuvia ja sen perusteella näyttäisi että tuotot ainakin huhtikuuhun saakka saa unohtaa. Tämä kuva on otettu 3.4.18. Mihin aikaan tuottoja yleensä alkaa tulemaan?

Taustalla näkyy ratkaisu lumiongelmaan eli lumiesteet pois katolta. Silloin tuo tyhjentää itsensä aina automaattisesti kun keli menee plussalle... toki ei sekään lape tyhjene enää nykypäivänä. Pidin tuota vaarallisena kun lumi oli välillä miltei räystääseen saakka. Henkihän tuossa lähtisi jos sattuisi alle jäämään.
Vissiinkään kohde ei ole ihan etelässä, kun tuollaiset lumimassat vielä huhtikuussa. Se, mikä helpottaa ongelmassasi, on että paneelit tulevat kuitenkin yli 10cm katon pintaa korkeammalle (riippuen toki asennusratkaisusta). Jos ne laittaa vielä katon ylälaitaan, niin voisi kuvitella että liukkaalta paneelilta lumi valuu katolle, olettaen ettei katolla ole liikaa lunta.

Mulla on 12 asteen kulmassa paneelit, eli tosiaan talvella tuotto-odotus alhaisempi jo ilman lunta. Ensimmäisen kerran yli 10kWh/pv (eli n. 50% kesäkuun tyypillisestä päivätuotannosta) tulee joskus maaliskuun alussa jos sattuu aurinkoiset kelit ja lumet sulaneet. Oikeasti alkaa homma rokkaamaan joskus maaliskuun puolivälin tienoilla.
 

Mekaniker

Aktiivinen jäsen

Nämä K-Raudan mainostamat panelithan ovat mallia Nemo, ei Nemo 2.0.
Tuo ei pidä paikkaansa ja myös itse mietin että mikä asian laita mahtaa olla. K-raudan mainonnassa käyttämä mallimerkintä on puutteellinen. Esim täällä nimimerrki "mekaniker" on ostanut noita aikaisempia paneleita ja ne ovat Nemo 2.0.






K-Raudan aurinkopaneelitarjous 99e 275W
K-Raudan aurinkopaneelitarjous 99e 275W

ilmaisenergia.info




Sellainen noissa paneleissa(ainakin 275W erässä) on että paneelien liitäntä on Solarlok PV4-S ja näitä on kait käytetty enemmän jenkeissä.


En ole saanut aikaiseksi purkaa lava ja ottaa esille yhden vertailua varten...
Kuormakirja lähettäjältä on kuormapahvien päällä, pressutettuna....
Saattaa olla jotakin muuta pahvien alla?
 

remykv

Vakionaama
Onko nyt näin että pattereihin tuota auringosta tulevaa on turha varastoida.
Katsellut hybridien ja sähköautojen akkuja ja tuommoinen esim.sattunut silmään.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Onko nyt näin että pattereihin tuota auringosta tulevaa on turha varastoida.
No vaikka tuo Voltin akku on 16kWh josta auto näyttää 8kWh. Eli yksi täysi lataus on arvoltaan ehkä euron - kaksi ostosähkönä. Jos ei välitetä häviöistä niin ostohinta on ehkä 1500 latausta - joka on jo aika monta vuotta kun ei sitä joka päivä saa ladattua. Ja hintaan pitää lisätä joku Voltin akuille käypä laturi ja sen jännitteelle sopiva invertteri. Tosin jännite voisi sopia vastukselle.

Eli ei sitä säästetyn rahan takia ostosähköpaikkaan ehkä kannata hommata - mutta jonnekin off-grid paikkaan on eri juttu.
 

remykv

Vakionaama
No vaikka tuo Voltin akku on 16kWh josta auto näyttää 8kWh. Eli yksi täysi lataus on arvoltaan ehkä euron - kaksi ostosähkönä. Jos ei välitetä häviöistä niin ostohinta on ehkä 1500 latausta - joka on jo aika monta vuotta kun ei sitä joka päivä saa ladattua. Ja hintaan pitää lisätä joku Voltin akuille käypä laturi ja sen jännitteelle sopiva invertteri. Tosin jännite voisi sopia vastukselle.

Eli ei sitä säästetyn rahan takia ostosähköpaikkaan ehkä kannata hommata - mutta jonnekin off-grid paikkaan on eri juttu.
Eikö tuon jännitteen saa muutettua semmoiseksi mikä itselle sopii
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Eikö tuon jännitteen saa muutettua semmoiseksi mikä itselle sopii
Tuollaisen akun elossapysyminen pidempään on aikalailla sen varassa että BMS pitää yksittäisistä kennoista huolta. Toki siinä voi ollla monta pienemmän jännitteen palikkaa joilla kullakin on oma BMS, eikä yhtä isoa hallintaa. Voi olla että tuolle on jo modausohjeet - mutta ei noita voi käyttää ihan tosta vaan satunnaiseen latailuun. Toki jos käyttää siitä auton tapaan 30% - 80% BMS:n ei tarvitse olla kovin etevä, mutta muuten pitää tuntea juuri tuon akkukemian tapa muutella jännitettään ladatessa ja purettaessa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vissiinkään kohde ei ole ihan etelässä, kun tuollaiset lumimassat vielä huhtikuussa. Se, mikä helpottaa ongelmassasi, on että paneelit tulevat kuitenkin yli 10cm katon pintaa korkeammalle (riippuen toki asennusratkaisusta). Jos ne laittaa vielä katon ylälaitaan, niin voisi kuvitella että liukkaalta paneelilta lumi valuu katolle, olettaen ettei katolla ole liikaa lunta.

Mulla on 12 asteen kulmassa paneelit, eli tosiaan talvella tuotto-odotus alhaisempi jo ilman lunta. Ensimmäisen kerran yli 10kWh/pv (eli n. 50% kesäkuun tyypillisestä päivätuotannosta) tulee joskus maaliskuun alussa jos sattuu aurinkoiset kelit ja lumet sulaneet. Oikeasti alkaa homma rokkaamaan joskus maaliskuun puolivälin tienoilla.
Tässä Tampereen kupeessa sitä ollaan.

Alkoi itseäkin häiritsemään tuo tilanne ja katsoin ilmatieteenlaitoksen sivuilta koska se lumi keskimääräisesti lähtee pois. Jos nyt muistan oikein niin 2017 - 2018 talvi oli varsin runsasluminen. Tämän kuvan perusteella voisi kuvitella että huhtikuussa jo todennäköisesti olisi lumet jo pois katolta.



Katsoin sunny portalista jonkun samoilla suunnilla olevan paneliston tuottoa ja kyllä sielläkin tuo maaliskuu -18 on ollut aikas hiljaista, vain 1/10 siitä mitä muina kuukausina eli lumi lienee lähtenyt pois varsin myöhään.



Tämä samalta huhtikuun päivältä.
 

Mekaniker

Aktiivinen jäsen
Tarkistin tänään paneelien tiedot avaamalla lava
Ilmoitettu pitää paikkansa
Ainoastaan tuo liitin tulee ostolistalle, ostin väärä tyyppi...
Lyhyen etsinnän jälkeen yhdellä yrityksellä Suomessa on ne myytävänä, pitää ensin selvittää minkä mallinen"töpseli" pitää ostaa
Mutinaa
 

Liitteet

Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Tarkistin tänään paneelien tiedot avaamalla lava
Ilmoitettu pitää paikkansa
Ainoastaan tuo liitin tulee ostolistalle, ostin väärä tyyppi...
Lyhyen etsinnän jälkeen yhdellä yrityksellä Suomessa on ne myytävänä, pitää ensin selvittää minkä mallinen"töpseli" pitää ostaa
Mutinaa
Löytyykö liittimestä mitään tekstiä?

Olis varmaan hyvä että liittimet on oikeanlaisia ja sopivat hyvin toisiinsa. Jos tästä valokaaresta(tasavirran kanssa) puhutaan niin kumpi siihen vaikuttaa enemmän jännite vai virta?

 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Aktiivinen jäsen
Jännite vaikuttaa siihen kuinka pitkän välin yli valokaari voi alkaa. Kerran alettuaan ilma ionisoituu välissä ja valokaari pysyy pidempään. Teho on tietysti virta x jännite ja sillä tehdään tuho.

Vaihtojännitteellä virta käy 100 kertaa sekunnissa nollassa, jolloin valokaari katkeaa. Tasajännitteellä näin ei käy, joten releillä ja kytkimillä on paljon alemmat virtarajat tasajännitteelle. Sulakkeilla sama ongelma eli tarpeeksi suurella virralla sulake kyllä palaa, mutta virta ei katkea valokaaren takia.

Valokaariasissa on siis useita eri huolenaiheita. Valokaaren alkaminen pitää estää pitämällä riittävä eristysetäisyys eri potentiaalien välillä. Releissä ja kytkimissä valokaari muodostuu väkisin, joten niiden pitää pystyä katkaisemaan valokaari ja kestämään sen aiheuttama kulutus. Lopuksi vielä laitteusto joka havaitsee valokaaren ja katkaisee sen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Valokaari noin yleisesti ottaen palaa suunnilleen 55V:n jännitteellä. Käytännössä muu virtapiiri rajoittaa virtaa niin, että valokaaren jännite putoaa tuollaisiin lukemiin (nuo perinteiset 110V:n ja 220V:n verkkojännitteet on muuten valittu tuon jännitteen parillisina monikertoina).

Vaihtovirtavalokaari edellyttää, että elektrodit ensin kuumenevat, jolloin virta alkaa kulkea, kun syttymisjännitekin putoaa lähemmäs jatkuvan kaaren jännitettä. Erityisesti tasavirtakaarella asiaan vaikuttaa myös johtimen kanssa sarjassa (käytännössä ainakin johtimissa) oleva induktiivinen kuorma, eli virran äkkiä heiketessä jännite vastaavasti nousee ja ylläpitää valokaarta.

Kylmä metallielektrodihan vaatii useiden tuhansien volttien jännitteen lyödäkseen läpi ensimmäisen kipinän (vrt. öljypolttimen sytyskärkiväli luokkaa 0,5 cm polttimesta riippuen ja jännitteenä 10kV tai korkeammassa paineessa toimimaan joutuva moottorin sytytystulpppa, jolla kärkiväli on millimetriluokkaa, vaikka jännite on jopa korkeampi). Pienellä virralla kaari sammuu, kun kärjet eivät lämpene riittävästi (ero tasavirran ja vaihtovirran välillä on pienempi kuumenneiden kärkien tapauksessa kuin katkaisuhetken kaltaisessa tilanteesssa aluksi kylmillä kärjillä). Kaarihitsauskin onnistuu sekä tasa- että vaihtovirralla (vaikka edellinen helpommin). Tasavirta myös kuumentaa elektrodit epätasaisesti, mikä samalla helpottaa valokaaren pysymistä yllä.
 

jannu93

Jäsen
Kertokaapas mitä tarkoittaa tässä invertterin tyyppikilvessä mainittu MPP 300-800V? Sisääntulojännite lähtee kuitenkin tuolta 250V eteenpäin. Ajattelin vaan että onko kynnys näillä kahdeksalla paneelilla korkealla pitää jännite tuolla vaaditulla tasolla. Olis varmaan pitänyt hommata pari paneelia lisää tuohon.... :oops:
Tuli tosiaan tänään tuolta Merituulen K-raudalta mini paketti: 8kpl paneeleita ja Steca 3203. Näytäis paneelit olevan MC4 liittimillä ja joka erä ilmeisesti aina vähän eroaa toisistaan noissa paneelin suoritus arvoissa. Paneelin arvot toisessa kuvassa.
 

Liitteet

fraatti

Hyperaktiivi
Kertokaapas mitä tarkoittaa tässä invertterin tyyppikilvessä mainittu MPP 300-800V? Sisääntulojännite lähtee kuitenkin tuolta 250V eteenpäin. Ajattelin vaan että onko kynnys näillä kahdeksalla paneelilla korkealla pitää jännite tuolla vaaditulla tasolla. Olis varmaan pitänyt hommata pari paneelia lisää tuohon.... :oops:
Tuli tosiaan tänään tuolta Merituulen K-raudalta mini paketti: 8kpl paneeleita ja Steca 3203. Näytäis paneelit olevan MC4 liittimillä ja joka erä ilmeisesti aina vähän eroaa toisistaan noissa paneelin suoritus arvoissa. Paneelin arvot toisessa kuvassa.


Open circuit voltage UOC – Aurinkopaneelin avoimen piirin jännite on se jännitteen arvo, jonka ns. STC-olosuhteissa saadaan mittaamalla jännite aurinkopaneelin johtimista ilman kuormaa, esimerkkipaneelin avoimen piirin jännite on 37,83V.

Voltage at maximum load UMPP – Aurinkopaneelin jännite maksimitehopisteessä (MPP, Maximum Power Point) on se jännite, joka saadaan kun aurinkopaneelia kuormitetaan sellaisella virralla, että paneelin teho on huipussaan, esimerkkipaneelin maksimitehopisteen jännite on 31,22V.

Current at maximum load IMPP – Aurinkopaneelin virta maksimitehopisteessä (MPP, Maximum Power Point) on se virta, jolla aurinkopaneelin on kuormitettava, että paneelin teho on huipussaan, esimerkkipaneelin maksimitehopisteen virta on 8,57A.

Maximum System Voltage VDC – Aurinkosähköjärjestelmän maksimijännite on sarjaankytkettyjen aurinkopaneelien maksimijännite, yleensä siis sijoituspaikan minimilämpötilassa (= esim. -40C pakkasella), joka aurinkopaneeliketjun yli saa vaikuttaa. Tämä lasketaan avoimen piirin jännitteen avulla.


Tekniset ominaisuudet
Tyypillisen verkkoinvertterin teknisiä tietoja ovat:

  • DC-liitäntäteho kertoo aurinkopaneelien yhteistehon, joka invertteriin (vähintään) voidaan liittää
  • AC-teho kertoo maksimitehon, jonka invertteri voi maksimissaan tuottaa
  • käynnistysjännite kertoo minimijännitteen, joilla invertteri käynnistyy
  • MPPT-alue kertoo minimi- ja maksimijännitteen, joka välillä invertterin maksimitehopisteenseuraaja (MPPT) toimii kunnolla
(lainaus täältä http://www.aurinkovirta.fi/aurinkosahko/aurinkovoimala/aurinkopaneelit/)

Tilanne esim varjossa, muistaakseni jännite ei taida kyykätä paljoa mutta onko MPP jo ulkona toiminta-alueelta?


En ole varma mutta kyllähän tuo jännite hiukan alhaiselle vaikuttaa? :hmm:

Positiivisena puolena se että olet saanut panelit 305 Wp sijasta 310 Wp panelit. Mulle pitäs tulla myös panelit huomenna. Saattaapi olla että nuo 275 Wp panelit ovat sitten olleet eri liitännällä.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
MPP-alue on Stecan manuaalin mukaan alue, jolla saavutetaan luvatut arvot. Paneelien MPP on vain juuri yli 250 V ja tuosta pitää vielä vähentää kaapelien jännitehäviö. Ei vaikuta parhaalta mahdolliselta kombinaatiolta, jos edes toimii kunnolla. Itse ostaisin kaksi panelia lisää tai eri invertterin.

Stecalta voi tietysti kysyä miten tuo toimii noin alhaisilla jännitteillä.

Erikoista myydä tuollaista pakettia.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Erikoista myydä tuollaista pakettia.
Samaa mieltä. Itsellä tuli mieleen että onko paketin kasannut joku joka ei tiedä näistä mitään tai onko hinta haluttu trimmata juuri houkuttelevan suuruiseksi? Tai tuolla panelimäärällä panelilava jakautuu juuri sopivasti pienempiin osiin....
 

Mikkolan

Vakionaama
1 - 3 paneelin lisäys varmaan parantais tuottoja myös heikomman paisteen aikaan, lisäys kokonaiskustannuksiin pieni. Korkeampi jännite vähentää johdotuksen häviö%.
 

jannu93

Jäsen
1 - 3 paneelin lisäys varmaan parantais tuottoja myös heikomman paisteen aikaan, lisäys kokonaiskustannuksiin pieni. Korkeampi jännite vähentää johdotuksen häviö%.
Vielä oli tarjous paneeleita jäljellä, joten käyn hakemassa Kauko Oy:ltä niitä 3kpl lisää, niin saan jännitteet ylös. K-raudassa ei ollut tietämystä pakettien laatijasta.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Niin siinä kävi että sain itse myös 310 Wp panelit MC4-liitännällä mainoksessa mainitun 305 Wp panelin sijaan. Tämä ei haittaa yhtään. ;D Nämä ovat samoja mitä on vielä tuotannossakin.


Jos joku kaipaa MC4-liitintä niin siihen löytyy myös tuollainen työkaluton versio joka kiinnittyy painamalla.

 

dumo

Aktiivinen jäsen
Olen tullut siihen käsitykseen, ettei suomessa kukaan asenna eikä myy/hyväksy muuta kuin Fronius merkkistä laitetta.
Mistähän tällainen käsitys on syntynyt? No, totta.se ei ainakaan missään määrin ole. Verkkoyhtiöiltä luvat saa kaiken merkkisiin inverttereihin kunhan vaatimukset täytetään laitteen ja asennuksen osalta. Asentajaakaan tuskin paljon kiinnostaa kunhan saa työstä korvauksen.

Aivan varmasti saa luvat ja asennuksen vaikkapa siis SMA:n tai ABB:n laitteille. Markkinaosuuksia en lähde arvailemaan, mutta SMA varsinkin lienee aika suosittu.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Verkkoyhtiöiltä luvat saa kaiken merkkisiin inverttereihin kunhan vaatimukset täytetään
Muistaakseni Saksan spekseille säädetty laite kelpaa tännekin, mutta Kiinasta tilatun voi joutua konffaamaan.. eli sellaiseen voi tulla jo epäluuloa siirtoyhtiöltä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Markkinaosuuksia en lähde arvailemaan, mutta SMA varsinkin lienee aika suosittu.
Viestiketjun ensimmäisessä viestissä oli jotain graafia tästä.

Tässä lukee että SMA on rohmunnut australian markkinoista yli 50% ja se dominoi isoissa järjestelmissä(en tiedä onko kilpailijoilla tuotteita). Sinällään tuo on jutun mukaan varsin iso markkina-alue jos myynnistä 25% tulee sieltä. Samoin tuossa luki että fronius on omassa tuotesegmentissään 40% markkinaosuudella(pääasiassa <10kW järjestelmät). Jossain muualla taisi olla mainintaa että SMA poltti mainettaan kiinantehdasseikkailuillaan tässä pikkukone luokassa.

Tässä olen nyt katsellut itsekin invertteriä ja olen huomannut että Froniuksella näyttää olevan toimitusvaikeuksia(?) ja monessa tuotteessa lukee että saatavuus joskus joulukuussa. Kaipa nuokin sitten kauppansa tekevät. :hmm:
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Tilaus paiskattu sisään Fronius Symo 5.0-3-M ivertteristä ja Smart meteristä (63A). Jos joku on samassa tilanteessa että katsoo ostopaikkaa lähiaikoina niin tuossa hiukan vertailua eri ostopaikoista. Saksalaisilla nettiputiikeilla on tässä alvi etu noin 5% hinnassa (~75€) verrattaen suomalaisiin kauppohin jos myyntiä on suomeen vähän.

Saksa
mg-solar-shop.de €1317.30 +€208.10 +28,9pk = 1554€ -2 % maksutapa-alennus -> 1.523,79
photovoltaik-shop.com yht 1.708,34
solar-pur.de yht 1595€
voltstore.de € 1,249.80 202,00 (ei pk, saatavuus ongelmia)

Suomi (ei sisällä pk) ja ne missä ei ole "+" ja sen jälkeistä summaa niin niistä puuttuu kokonaan smart meter. Hintojen tutkiminen pidemmälle ei kannattanut koska jo itse invertteri oli sen verran arvokkaampi.
vxxxxxxxa 1719
axxxxxxxxxxxxxxxxxxa 1650 + 365
sxxxxxxs 1560 + 299
sxxxxxxxxr 1850
2xxxxxr 1950
txxxxxxxxxxxxxxu 1807
sxxxxxc 1899,43

Viro
tuge.ee
1,578
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Mistä muuten kiinnikkeet meinasit hankkia? Olisko vielä samanlainen vertailu niistä mahdollinen.....
Senkun joku jaksaisi toteuttaa... :D Täällä on nyt kuitenkin täällä Black Friday tarjouksia mm kiinnikkeistä:

Itse otin Oriman kiinnikkeet Onniselta tutun sähkärin kautta. Hinnoista en tiedä mitään, maksaa sitten mitä maksaa. Vastaavalla tavalla ne saa Onniselta muutkin tilattua esim paikallisen rautakaupan kautta kun vaan tekee listan etukäteen mitä tarvitsee ja kysyy sitten hinnan.

Alkoi jo mielenkiinto hiipumaan kun tähän projektiin on saanut poltettua jo melko paljon aikaa. Tuo on meinaan melko työlästä ottaa joka ainoasta asiasta selvää ja laskeskella jokainen nippeli ja nappeli. Perse edellä puuhunkaan ei kuitenkaan viitsisi mennä... :rolleyes:
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuossa pläräilin tuota Froniuksen ohjetta niin näyttäisi että se vetää kyllä ominaisuuksien puolesta SMA:sta ohi että heilahtaa.

Tässä esimerkkinä lämpöpumpun ohjaus, tuollainen "Smart grid" toiminto löytyy myös omasta mlp:stä, tuolla voi kiskoa mm käyttöveden tappiin tai vaikkapa nostaa huonelämpötilan arvoa x,x astetta. Vaikkei tuollaiseen mahdottomia saa menemään niin ainakin todennäköisyys sille että lämpöpumppu käy kun aurinko paistaa kasvaa(toki lämmöntarve määräytyy sitten ulkolämpötilan yms mukaan):


Tuo ohjaamiseen on sitten erilaisia arvoja esim että mlp lähtee käyntiin kun oma ylituotanto on 2 kW tai enemmän tms...


Laitteessa on ulostuloja yhteensä 4 kpl mitä voi priodisoida sitten miten haluaa..




Tuossa esimerkki miten ohjaus voisi mennä suhteessa tuottoon.


Laite osaa myös lukea max neljää modbusiin kytkettyä sähkönkulutus-/tuottomittaria samanaikaisesti. Tämä tosin käy kalliiksi kun omatkaan vanhat mittarit eivät tuo modbussia...


Värkki osaa myös toimia yhteistyössä s.autolatureiden kanssa ja laturit onkivat tarvittavat tuottotiedot sitten modbussista
Tuolla lisää siitä: https://www.fronius.com/~/downloads/Solar Energy/Whitepaper/SE_WP_E-Mobility_Solutions_EN.pdf

Laitteen softa on myös päivitettävissä joten ehkä jatkossa tuki muillekaan laitteille ei ole poissuljettu...

edit. Näyttää löytyvän myös yksi tulo s0 kulutusmittarille...
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Täällä on toteutettu varaajan vastuksien ohjaus Phoenix Contactin puolijohdereleillä kolmessa eri tehoportaassa Froniuksen invertterin kanssa.
Harri Lääveri: AURINKOVOIMALAN ÄLYKKÄÄT OHJAUKSET

Tuosta modbusista, itselle tuo on varsin vieras juttu. Data ilmeisesti liikkuu tuolla sarjaliikenteelllä. Onko jotain estettä miksi eri valmistajien kulutusmittarit ei toimisi tuon Froniuksen datamanagerin kanssa?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Taitaa rahdin osuus olla aika iso tällaisissa pienissä hankinnoissa. Porukalla pitäis hankkia, niin sitten nuo olis ihan jees.
4,2m salko on kallis kuljettaa myös suomessa. Ainakin rivipeltikatossa merkittävä osa kustannuksista syntyy kiskojen alle tulevista kiinnikkeistä joten tilaus pitäisi katsoa rahtien osalta kokonaisuutena.

Sitä kyllä ihmettelen että miten voi olla mahdollista että thermosun.fi osoitteessa 10 panelin kiinnitysjärjestelmän rahti voi olla matkahuollolla 10€ ja postnordilla 15€ kotiin? Joku tuossa nyt kyllä kusee... Esim lavalliseen aurinkopaneleita rahti maksoi 80€... Tuolla näyttää olevan black friday vielä käynnissä... kai se viikonlopun jäljiltä loppuu...
 

noble

Aktiivinen jäsen
Jos fraatti laitat 2x10, niin riittääkö inverterissä virtaraja?
Eikös rinnakkainkytkentä summaa virrat ja sarjaan jännitteet.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Jos fraatti laitat 2x10, niin riittääkö inverterissä virtaraja?
Eikös rinnakkainkytkentä summaa virrat ja sarjaan jännitteet.
Fronius Symo 5.0 3-M invertterissä on kaksi eri mppt tuloa... joten ei ole niin tarkkaa miten laittaa.. tosin jäin tämänkin kanssa nyt arpomaan että kuinka tehdä...
 
Ylös Bottom