Aurinkosähköjärjestelmän komponenteista höpinää

[noble]

Miten näiden aurinkoinvertterien tuottama sähkö näkyy talon sähkönlaadussa? Löytyyköhän tutkimuksia.

On/Off MLP:n kompura voi ottaa siipeensä sen sähkömoottorin lisääntyneiden lisähäviöiden myötä. Riippuu toki sähkönlaadusta ja sähkömoottorista. Invertteri vehkeet sitten eri juttu. Ja kyllä se surkea pehmokin kyttyrää tekee, jos sitä ei käynnistyksen jälkeen ohiteta.

 

[Tulihäntä]

Miten näiden aurinkoinvertterien tuottama sähkö näkyy talon sähkönlaadussa?

Ehdottomasti pitää olla venäjällä ydinvoimalla tehtyä maalämpösähköä. Muuten cop on alle 1.

 

[noble]

Coppelot ei niin kiinnosta, mutta laitteiden toimintaikä kylläkin.

 

[Jolberious]

Coppelot ei niin kiinnosta, mutta laitteiden toimintaikä kylläkin.

Veikkaisin että toimintaikä ei muutu mihinkään. Ei nuo invertterit mitään kanttiaaltoa 210v jännitteellä sentään tee.

 

[noble]

Näin ajattelisi. Luultavasti noissa standardeissa on jotain määritetty tuonkin suhteen.

 

[fraatti]

Näin ajattelisi. Luultavasti noissa standardeissa on jotain määritetty tuonkin suhteen.

En usko että asialla on mitään merkitystä.

Koko juttu: https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream...r_Niemi_Antti_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

[noble]

Kerkesi jo innostua, mutta ainakin Merituulen paneelit loppu. Kuulemma jo 2 viikkoa sitten....

Saksassa oli 320 malliset noin 130e per paneeli mutta postit suolaiset 380e koko läjälle...

 

[Tulihäntä]

Saahan niitä vastaavia 285-310w paneeleja ihan kotimaastakin alkaen 99€.

 

[fraatti]

Kerkesi jo innostua, mutta ainakin Merituulen paneelit loppu. Kuulemma jo 2 viikkoa sitten....

Saksassa oli 320 malliset noin 130e per paneeli mutta postit suolaiset 380e koko läjälle...

Joo, niitä myytiin kait joku kolme tuhatta. Laitan tähän jotain referenssiä hinnoista mihinkä varmaan kannattaisi pyrkiä. Jostain syystä tuolla Thermosunin sivuilla vielä näkyy "black friday"-tarjoukset. Lyö sieltä kauppa kiinni.

Black Friday tarjoukset

www.thermosun.fi

 

[fraatti]

Sen tässä nyt voi jo todeta että nuo panelien kiinnikkeet ovat kalliita vaikka itse sain ne sähkärinkautta Onniselta. Toki alennusprosentit riippuvat aina siitä millainen asiakas sattuu olemaan onniselle enkä tiedä saavatko jotkut muut paremmat alennukset(esim liikkeet jotka asentavat näitä). Pidän tuota Thermosunin kiinniketarjousta edullisena. Siinä on oriman kattokkiinnikkeet ja Schletterin kiskot. Toki itse otin kaikki kiinnikkeet mustana joka nostaa hintaa hiukan ja eri valmistajien kiinnikkeet ovat eri hintaisia. Kuitenkin samansisältöinen tarjous niillä hinnoilla mitä itse sain pelkillä mustilla Oriman kiinnikkeillä maksoi ~850€( vs tuo tarjous 780€(+35€+pk). Jossain oli mainittu mustan kiinnikkeen nostavan hintaa 80 snt/kiinnike, tulisiko siitä sitten tuollaiseen 20 panelin pakettiin noin 35€ hintaa lisää. Näinollen maksaisin samansältöisestä paketista noin 35€ enemmän kuin mitä tuo thermosunin tarjoushinta on. Epäilen että Oriman hinnat eivät ole kilpailukykyiset verrattuna Schletteriin ja siitä tuo hintaero johtuu. Toki olen törmänny lukemattomat kerrat siihen että Onnisen hinnat eivät ole kilpailukykyiset. Itseasiassa erään puolitutun putkarin firma vaihtoi juuri Onnisesta Ahlselliin hintojen takia. Veikkaan että kun onnisen omistus vaihtui k-ryhmälle niin hinnat eivät ainakaan laskeneet...

En taida enää viitsiä kääntää veistä haavassa ja katsoa Saksan hintatarjontaa.

Tarjoussetin sisältö 20 panelille
32 kpl Oriman kattokiinnike
36 kpl Paneelin välikiinnike 30-40mm, pika
8 kpl Paneelin päätykiinnike 30-40mm, pika
10 kpl Alumiinikisko Solo05, 40x40 pituus 4,2 m
8 kpl Alumiinikiskon Solo05 40x40 jatkopala

 

[Tulihäntä]

Itse otin schletterin 40x40 kiskot. 2,1m kisko 19€/kpl. Paneelikiinnikkeet saa puoli-ilmaiseksi farmikaupalta. Kiinnikkeeseen vaan sopivan mittainen rst pultti ja iso prikallinen mutteri, niin pysyy hyvin kiskossa. Jatkot saa tehtyä ihan perus alumiinisesta kulmaraudasta. Ei ne schletterin kiinnikkeetkään sitä ihmeellisemmät ole. Tiilikattokiinnikkeet ajattelin itse väännellä alumiinilatasta. Yksi latta maksaa sen reilun kympin ja siitä tekee 3-4 kiinnikettä. Farmikaupalla valmiit maksaa 9,40€/kpl. Muissa puljuissa helposti tuplat.

 

[noble]

Oliko nämä yksikide PERCit perciistä? Vai mitä se yltiönopea tehontuoton putoaminen koski?

 

[fraatti]

Oliko nämä yksikide PERCit perciistä? Vai mitä se yltiönopea tehontuoton putoaminen koski?

LETID oli tuon heikkemisen syy/termi ja koski perc-tekniikan paneleita. Osa valmistajista on taklannut nuo ongelmat ilmeisesti.
Tässä oli joku juttu tuosta.

PERC Solar panels - Degradation through LeTID | MC Electrical

New resarch proving MONO PERC Solar panels have severe degredation problems - will your MONO PERC solar panels rapidly degrade? It could cost you in

www.mcelectrical.com.au

 

[fraatti]

Itse otin schletterin 40x40 kiskot. 2,1m kisko 19€/kpl. Paneelikiinnikkeet saa puoli-ilmaiseksi farmikaupalta. Kiinnikkeeseen vaan sopivan mittainen rst pultti ja iso prikallinen mutteri, niin pysyy hyvin kiskossa. Jatkot saa tehtyä ihan perus alumiinisesta kulmaraudasta. Ei ne schletterin kiinnikkeetkään sitä ihmeellisemmät ole. Tiilikattokiinnikkeet ajattelin itse väännellä alumiinilatasta. Yksi latta maksaa sen reilun kympin ja siitä tekee 3-4 kiinnikettä. Farmikaupalla valmiit maksaa 9,40€/kpl. Muissa puljuissa helposti tuplat.

Varsin edullisia vaikuttavat olevan, tarviiko alumiiniosat olla anodisoitu jotta ne kestävät säätä? Nuo Oriman kiinnikkeet ovat hiukan yksikertaisempia asentaa paikoilleen. Tosin eipä näitä omia paneleita moneen kertaan tarvi repiä edestakaisin. Näitä asentavat yritykset varmaan arvostavat helppoa kiinnitettävyyttä.

Oriman kiinnikkeet näyttivät tälläiselle. Tuo kattokiinnikkeen materiaali kiinnitti huomiota. Tuo pelti on jotain hipohipo magnelis pinnoitettua terästä joka on ilmeisesti varsi hyvin korroosion kestävää. Eipä ole moista tullut pideltyä vielä aikaisemmin käsissä...

Magnelis® on poikkeuksellinen materiaali korroosion kestävyydessä ja on hyvä valinta moneen eri tarkoitukseen. Ainutlaatuisen koostumuksen ansiosta Magnelis® antaa ennennäkemättömän suojan pinnoille ja reuna/saumakohtiin korroosiota vastaan myös ankarissa olosuhteissa.

Magnelis® ZM310 -pinnoitettu teräs on erityisen kestävä meri-ilmasto-olosuhteissa ja maatalousrakennuksissa. Se sopii erinomaisesti myös esim. uima-halleihin ja autopesuhalleihin – kosteisiin tiloihin.

Edut:

• Erittäin hyvä korroosion kestävyys: kolme kertaa parempi kuin galvanoidulla teräksellä (perustuu ulkoilmatesteihin)
• Itsekorjaava vaikutus takaa hyvän reuna/saumasuojauksen
• Laajat soveltuvuusvaihtoehdot
• Hyvät käsittelyominaisuudet
• Ympäristöystävällinen

 

[roots]

Tiilikattokiinnikkeet ajattelin itse väännellä alumiinilatasta. Yksi latta maksaa sen reilun kympin ja siitä tekee 3-4 kiinnikettä. Farmikaupalla valmiit maksaa 9,40€/kpl. Muissa puljuissa helposti tuplat.

Jaa....onks tuossa alumiinissa itseväännellen jotain järkeä, tuskin kun vertaa tuohon 9,4€ hintaan.

 

[Tulihäntä]

Jaa....onks tuossa alumiinissa itseväännellen jotain järkeä, tuskin kun vertaa tuohon 9,4€ hintaan.

Periaatteessa ei, mutta itse vääntelemällä saa just sellaiset kun haluaa. Ja toki parempi TMA kun säästää muutaman kympin

 

[roots]

Periaatteessa ei, mutta itse vääntelemällä saa just sellaiset kun haluaa. Ja toki parempi TMA kun säästää muutaman kympin

Suattaapi keikahtaa toisinpäin helposti...

 

[Kellarinlämmittäjä]

Suattaapi

Missees @roots on oppinu oekeetten immeesten kieltä ?

 

[fraatti]

Pläräsin hiukan vielä noita hintoja läpi. Kyllä se melkein niin taitaa olla että laadukkaista asennustarvikkeista on pakko myös hiukan köyhtyä. Schletterin rivipeltikatto esitteessä taisi olla mielestäni maininta että he suosittelevat kiinnikettä joka rivipeltikaton riviin. Se ei oikein tullut selväksi että johtuuko se itse kiinnikkeestä vai kiskosta. Kuitenkin Orima on maininnut että heidän kisko on ainut joka sallii 1,5m kiinnikevälin. Samoin heidän kiinnikkeet rivipeltikattoon ovat mielestäni huomattavasti paremman oloiset istuvuudeltaan kuin Schletterin joten tässä tapauksessa vaihtoehdot olivat varsin vähissä. Tsekkasin vielä tuota taulukkoa muutenkin läpi ja huomasin että siinä oli virhe. Näköjään Onnisen hinta olikin jotakuinkin sama kuin tuo Thermosunin tarjous.
Toki jokainen asennus on omanlaisensa ja saattaa olla että siinä on jotain muista poikkeavaa. Esim itselle meni kiinnikkeitä hiukan normaalia enemmän tuon piipunpellityksen takia.

Schletterin kamoilla on 10v takuu, Oriman 30v.

Oriman ja Schletterin profiilien poikkileikkaukset

 

[noble]

LETID oli tuon heikkemisen syy/termi ja koski perc-tekniikan paneleita. Osa valmistajista on taklannut nuo ongelmat ilmeisesti.
Tässä oli joku juttu tuosta.

PERC Solar panels - Degradation through LeTID | MC Electrical

New resarch proving MONO PERC Solar panels have severe degredation problems - will your MONO PERC solar panels rapidly degrade? It could cost you in

www.mcelectrical.com.au

Ehkä parempi jättää PERC:t väliin. Yksikiteisillä ongelma oli ilmeisesti pienempi, mutta valmistajakohtaisia eroja löytyy.

Amerisolarista ei oikein löytynyt tietoa, esim. ovatko reagoineet tuohon LEDITin myötä tulleisiin ongelmiin.

Toisaalta näyttäisi ongelma esiintyä enemmän kosteissa ja kuumissa (paneelin lämpötila yli 65'C) olosuhteissa. Joten vaikea sanoa esiintyykö ongelmaa suuremmissa määrin Suomen olosuhteissa.

 

[fraatti]

Jahas, kusti polki Invertterin Saksasta. Melkoisen kokoinen laite tuo... Sisuksissa on myös roinaa yllättävän paljon..

 

[korsteeni]

Solax 4200 sisältäpäin.

 

[fraatti]

Osaakos kukaan kertoa mitään S0-ulostulosta joka välittää kulutustietoa. Toimii mahdollisesti samalla tavalla kuin sähkömittarin vilkkuva ledi? Tässätapauksessa tarvisi mieluusti liittää toisiinsa mlp:n sähkönkulutusmittari ja invertteri. Onko tuo yhteys niin rakennettu että mitään riskiä käräyttää laitteita ei ole? Piuha vaan laitteiden välille kiinni?

 

[roots]

Tarkoitatko että mitä yrität, mistä mihin?

 

[juu-zo]

S0-ulostulo eli pulssiulostulo on vain potentiaalivapaa kärkitieto joka räpsyy kulutuksen mukaan. Epäilen että invertteri ei suoraan tuota pulssia osaa lukea. Mitä tarkalleen ottaen yrität siis?

 

[roots]

Ei ole kärkitieto, aika räpsettä olis jos olis...

 

[VesA]

Osaakos kukaan kertoa mitään S0-ulostulosta joka välittää kulutustietoa. Toimii mahdollisesti samalla tavalla kuin sähkömittarin vilkkuva ledi? Tässätapauksessa tarvisi mieluusti liittää toisiinsa mlp:n sähkönkulutusmittari ja invertteri. Onko tuo yhteys niin rakennettu että mitään riskiä käräyttää laitteita ei ole? Piuha vaan laitteiden välille kiinni?

Se on ns kärkitieto eli käytännössä mihinkään siinä vehkeessä olevaan potentiaaliin liittymätön on-off kytkin, mutta optoisolaattorilla tehtynä. Sille on epäilemättä joku speksikin, joka varmaan on helposti löydettävissä, mutta käytännössä niitä vahditaan niin, että syöttämään laitetaan esmes 12V tai 5V vastuksen kautta - mikä nyt vastaannottimelle sopii - niin että isolaattorissa menee sen johtaessa jokunen milliampeeri, yläraja muistaakseni 20mA. Ja sitten lasketaan on/off jännitettä jollain vehkeellä. Minulla oli Onewire dual countereita.

 

[roots]

Minulla tuo on 24VDC mitä noiden S0 pulssien antajalle tarjoan ja sen saan takasi kun on pulssin aika, mutta releen kärki e ei ole...

 

[juu-zo]

Minulla tuo on 24VDC mitä noiden S0 pulssien antajalle tarjoan ja sen saan takasi kun on pulssin aika, mutta releen kärki e ei ole...

Releen kärki se ei varsinaisesti ole mutta toiminta on aivan samanlainen kuin releen kärjellä. Edellä selitettiin hyvin tuo optoeroitin tuossa toimii.

 

[fraatti]

Releen kärki se ei varsinaisesti ole mutta toiminta on aivan samanlainen kuin releen kärjellä. Edellä selitettiin hyvin tuo optoeroitin tuossa toimii.

Eli laitteet ovat galvaanisesti erotettu toisistaan?
Tarkoitus olisi siis naittaa mlpn kulutusta mittaava Finderin 3v mittari sekä invertteri keskenään. Tällöin tuon laitteen kulutuksen pystyy erottelemaan muun asunnon kulutuksesta sekä tuo kulutus pitäisi ilmestyä myös laitteen graafeihin...

 

[roots]

Eli laitteet ovat galvaanisesti erotettu toisistaan?
Tarkoitus olisi siis naittaa mlpn kulutusta mittaava Finderin 3v mittari sekä invertteri keskenään. Tällöin tuon laitteen kulutuksen pystyy erottelemaan muun asunnon kulutuksesta sekä tuo kulutus pitäisi ilmestyä myös laitteen graafeihin...

Ookei, Froniuksessa on siis joku imputti joka on tarkoitettu jonkin kulutuksen logittamiseen/näyttämiseen graafeissa ja pelkästään siihen ilman toiminnallista vaikutusta...
Varmaankin naitettavissa yhteen jos vaan speksi natsaa...mikä on hyvinkin on mahdollista, kaiva molempien datat ja kytkentä kuvat vaan esille.

 

[fraatti]

Joo, sisääntulot ovat ohjelmoitavissa eli toiminnallisuus valitaan softasta.

Fronius datamanager, tuossa kaksi valintaa mittareille. Lisää kulutusmittareita saa sitten modbusiin.

Fronius Symo 6.0 3-M S0 speksit

Finder 7E.36.8.400.0000 3-vaihemittarin speksit

S0-ulostulosta, näiden perusteella näyttäisi että molemmat ovat Class B:n tuotteita ja näin ollen yhteensopivia keskenään. Luulisi ettei tuo 25m välimatka vaikuta vielä mitään. Optoerottimen tehtävä lienee pitää nuo värkin galvaanisesti toisistaan erillään kuten Vesa totesikin. Tuo tuossa lähinnä itseä häiritsi kun laitteet ovat kuitenkin toisistaan 20-25m päässä je eri keskuksissa. Eikä tuota Invertteriä mielellään pimentäisi heti ensi käynnistyksestä lähtien... "Savun hälvennyttyä tarkastakaa liitokset". Kaapeliksi oon kiskonut tuonne jo valmiiksi jotain CAT-johtoa. Saman piuhan muilla johtopareilla olisi tarkoitus ohjata myös maalämpöpumpun "Smart gridiä". CAT-piuhan pää koneesta menee sitten tuollaiseen pinta-asennus RJ45 purkkiin missä on kahdelle liittimelle paikat. Tuosta voi sitten vetää oman cat piuhan MLP:n sekä sähkökaappiin kulutusmittarille.

https://www.sbc-support.com/index.php?id=1460&tx_srcproducts_srcproducts[file]=Applicationnote_S0puls_output_EN_V1.1_01.pdf

Tuossa vielä tuollainen
Toni Naukkarinen: Tehonkulutuksen mittaaminen sähkömittarin S0-pulssilähdöstä

https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/158461/Toni_Naukkarinen_Kandi_lutpub.pdf?sequence=1&isAllowed=y

SMA:n invertterin Sensor Modulesta näyttää löytyvän myös S0-sisääntulo. Sensor module taisi olla joku maksullinen lisäpulikka.

https://files.sma.de/dl/27439/MDSEN-40-IS-xx-11.pdf

No jos ei muuta niin onpahan sitten naputeltu selvitys muillekin jos haluavat värkkäillä noiden mittareiden kanssa...

 

[roots]

Näyttäis natsaavan...vaikka tuon Froniuksen suomennus onki mitä on....

 

[juu-zo]

Juu näyttäisi tosiaan mätsäävän. Ei muuta kuin kiinni. Froniuksen päässä sitten ohjelmoidaan tuo impulssitaajuus 1000imp/kWh.

 

[roots]

Laitetaan nyt tännekin 'muistiin' kun on tuosta S0 pulssista puhetta:

WAU, nyt muuten hokasin ensimmäisen maalämpöpumpun joka osaa sopeutua aurinkosähköön dynaamisesti, ilmeisesti pulssi pohjaisella API:lla, eli vois olla vaikka joku Smart meter ja siitä pulssit Daikiniin...ilmeisesti. Kytkentää ei tullut vilkaistua.
katso liitettä 62035 katso liitettä 62036

Daikin Altherma Geo 3 R32

R32 MLP aktiivisella (ja pasiivisella) jäähdytyksellä https://www.daikin.fi/fi_fi/products/EGSAX-D9W.html https://www.daikin.se/sv_se/pressreleaser/daikin-lanserar-sveriges-foersta-bergvaermepump-med-aktiv-luftko.html https://www.rorprodukter.se/pdf/16_20_10daikin_geo3__-16-20-10.pdf...

lampopumput.info

 

[fraatti]

Invertterin ja syötön välille tarvitsee asentaa turvakatkaisija. Se mitä aihetta olen plärännyt niin tuon pitäisi olla 4-napainen. Mistä moinen vaatimus tulee ?

 

[kotte]

Mistä moinen vaatimus tulee ?

Sopiva vika johdoissa voi periaatteessa saada nollajohtimen jännitteelliseksi maata vastaan (esimerkki: vaihe samassa potentiaalissa 0-johdon kanssa jonkin kulutuslaitteen lävitse ja 0-johto poikki jostain maadoituspisteen ja invertterin väliltä; korjaajien pitäisi tuo 0-johto saada korjatuksi kiireesti vaaraa aiheuttamasta).

 

[fraatti]

Sopiva vika johdoissa voi periaatteessa saada nollajohtimen jännitteelliseksi maata vastaan (esimerkki: vaihe samassa potentiaalissa 0-johdon kanssa jonkin kulutuslaitteen lävitse ja 0-johto poikki jostain maadoituspisteen ja invertterin väliltä; korjaajien pitäisi tuo 0-johto saada korjatuksi kiireesti vaaraa aiheuttamasta).

Joo, erotuskytkimen tulee olla kaikkinapainen, ilmeisesti näitäkin on asenneltu vääränlaisia eli vain kolminapaisia.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/265095/Kallio%20Yrj%C3%B6%20Hybridiaurinkos%C3%A4hk%C3%B6%20julkinen.pdf?sequence=2&isAllowed=y&fbclid=IwAR0JYe25GtqGvo_aLxJvMzhKaR-yZgZdz-ZKUyCA_48fnHD-v8U-7ILzPDk

Tässä ABB:n esimerkkikytkentä. Esimerkistä puuttuu vikavirtasuojakytkin mitkä jotkut myös laittavat tuonne lisäksi.

Kytkentä tuolta mainiosta läpyskästä:

https://library.e.abb.com/public/ce25fe8cf14c4fb3948ea422de5958ac/Aurinkosahko%20osana%20energiamurrosta%20PV-voimalan%20Suunnittelijan%20Opas%20III%20painos.pdf?x-sign=JqUxGS3fksn56xz87qtI8lvHW5gTzk6HApbrR0qFWsUvFb0FnbY4tJFWnXkgb7qP&fbclid=IwAR2-AqRWYLuLO2O_7H5B33gyBBvWP7_1GPoSBnBwxN9mQ9gt9gp0NEz3DBE

Vaatimus kaikkinapaisuudesta taitaa tulla standardista:

Vikavirtasuojien mallit:

SFS 6000 Tapani Nurmi SESKO 5.10.2017

Standardisarjan SFS 6000:2017 Pienjännitesähköasennukset julkistustilaisuus

www.slideshare.net

Hyvä video vikureista:

 

[fraatti]

Kysytääs täältä jospa joku tietäisi. Liikkuuku tieto/data modbusissa jotenkin standardimuodossa? Eli esim tässä tapauksessa voisiko Viessmannin maalämpöpumppu osata lukea Froniuksen Smart meteriä ja päätellä siitä tuotetaanko talossa ylimääräistä sähköä vai ei?

Viessmannilla on tuota hommaa varten oma mittari mutta korvaako tuota mikään muu? Kuinka modbus toimii?

 

[jmaja]

Modbus ei käsittääkseni ota kantaa mitä dataa välitetään. Siis kaksi Modbus-laitetta eivät tiedä mitä dataa lukea tai mitä komentoja antaa ellei niihin ole ohjelmoitu juuri ko. laitteiden tietoja.

Sinun pitää siis lukea tiedot invertteriltä ja antaa komentoja pumpulle. Tai hankkia laite, joka tuon osaa. Sellaista tuskin löytyy, joka osaa ilman, että ohjelmoit siihen laitteisi tiedot.