Kylläpäs tuosta aiheesta (käytetty paneliteknologia vs varjostumat) oli hankala löytyy tietoa ja tiedon kahlaamisen ja etsiminen on hidasta. Pitäisi vielä löytää tietoa miten tuoreempi monokideteknologia vaikuttaa asiaan, kuten tuo testissä mainittu lihavointi jossa alleviivataan sitä että panelin sisäinen johdotus vaikuttaa asiaan monopanelien tapauksessa.... (itse olen ihastunut tuohon täysin mustaan aurinkokennoon ja sen tuomiin etuihin)...
Jotain muuta mitä eroista on tullut esille on se että mononkidepanelin elinikä saattaa olla hiukan pidempi johtuen piikiekon rakenteesta. Monikidekennoon saattaa rakenteensa vuoksi tulla herkemmin mikrohalkeamia.
Lisätään samaan hengenvetoon vielä sattui tulemaan vastaan liittyen panelien asennuskulmiin että kallistuskulmaksi suositellaan yli 15 astetta likaantumisen, lumen yms takia. Tämäkään ei välttämättä ole itsestään selvä asia että asia olisi aina näin.
Löysin monokikidepaneleista seuraavia mainintoja eri lähteistä:
- Circuit breakdown when the solar panel is covered with dirt, shade or snow.
- Obstruction Poses a Threat – Since it is one continuous piece of silicon crystal that operates as a cohesive unit, partial obstruction due to shade, dirt or snow could cause the entire panel to short circuit. There are solutions for this, like buying a micro-converter. This may prevent the entire solar array from shorting out.
- Due to the way mono panels are wired, covering one section can lead to the panel not working properly. This can be something as simple as a tree’s shade or snow landing on the panel, but there are wiring options to avoid this issue.
- Monocrystalline solar panel circuits tend to break down easily when exposed to dirt, debris, snow or even partial shade cover. That’s why homeowners are often recommended to purchase their monocrystalline panels with micro-inverters just to offset the potential risks of shade or dirt cover. Micro-inverters generally reduce the effects to just one solar panel instead of the whole solar array so that you don’t have to stay without power just because one solar panel got sprinkled with some snow.'
Suomalaisia lähteitä:
Tässä maininta erilaisten panelityyppien eri käyttötarkoituksista. Laitoin tuon lähteen myös tuohon ja olisikin halunnut nahda sen tarkemmin mutta sitä ei löydy sähköisenä mistään ilmaisena.
Kuvat tuosta, siinä on myös mielenkiintoista juttua aurinkopanelien lämpökamerakuvauksista ja vahingoittuneen panelien vaikutuksesta
Markus Lyytikäinen: Lämpökamerakuvausten hyödyntäminen aurinkovoimalan kunnontarkastelussa
Tässä oli myös tuollainen kansantajuinen selitys diodien toiminnasta
Tässä oli tuollaisen aikaisemmin mainitun "katkaistun" aurinkopanelin sisäinen kytkentä. Tällä saadaan myös paneli jaettua pienempiin osiin.
Asiasta ja valmistajista lisää täällä:
https://www.thesolarnerd.com/blog/which-solar-panels-work-best-in-shade/
Hiukan samaan asiaan liittyy myös se että myös sellaisia inverttereitä on olemassa mihin voi kytkeä useamman stringin. Tällöin luonnollisesti esim kahteen osaan jaetun kentän toinen puolisko ei häiriinny jos toisella puolella on varjoa.
Esimerkiksi Kostal Plenticore plus 5.5 sisältää 3 kpl MPP-trackeria.
PLENTICORE plus: New standards for photovoltaic systems ✓ Smart heart with intelligent shadow management ► Get info now!
www.kostal-solar-electric.com
Samaan asiaan liittyen, ainakin itse olen ollut siinä uskossa että jos paneliketjuja laitetaan esim erilappeisiin tai eri ilmansuuntiin niin silloin olisi hyvä että erilaisiin tuotto-olosuhteisiin asennetut panelivat vaatisivat kukin oman ketjunsa ja luonnollisesti invertterin joka tukee useampaa ketjua. Muuten tuossa voi olla riskinä että koko ketju toimii "heikoimman" tuoton ehdolla. Meneekös tuo niin?
Olihan nuo mikroinvertterit ja energy optimizerit myös ratkaisu näihin ongelmiin mutta jostain syystä olen saanut ainakin itse hiukan negatiivisen kuvan noista mikroinverttereistä. Ennakkoluulot koskevat lähinnä niiden elinikää sekä kustannuksia.
Tässä oli vielä yksi esimerkki "älykkäästä" panelikentästä. En nyt laita mitään tekstiä tuosta vaan se on parempi käydä itse lukemassa, täältä:
Jarkko Honkanen: Aurinkosähköjärjestelmän tuotannon analyysi. Taulukon perusteella taitaa kyllä näyttää siltä ettei tuollaisiin optimoijin kannata sijoittaa penniäkään.... ?
7.3 Käytännön esimerkki älykkään ja perinteisen aurinkovoimalan eroista varjostustilanteessa
Jokatapauksessa näiden perusteella voisin olettaa että monikidepaneelissa on etunsa varjoisissa asennuspaikoissa. Silti tämäkin jätti vain kasan kysymyksiä lisää. Eräs juttu tuossa on silmien alla missä kasitellään monokidekennon rakennetta ja käsittääkseni tuota ongelmaa mutta tuo vaatii vielä hiukan pureskelua....
www.statista.com
täytyy tutustua aiheeseen ja penkoa jostain kirjoituksia jotka pätevät nykyisiin paneleihin ja niiden toteutukseen. Sait sp.
