Aurinkosähköjärjestelmien päivittäiset tuotot / teho

Tifo

Vakionaama
Kokonaistuotanto nyt 3001 kWh, voimala starttasi 28.5.2023, 46 päivää jäljellä niin on ensimmäinen vuosi täynnä. 714 kWh/kWp on kertynyt ensimmäiselle vuodelle ja näyttäisi siltä että 900 kWh/kWp tulee täyteen ekana vuonna. Nyrkkisääntö taisi olla, että vuosituotanto jää alle piikkiteho kertaa 1000. Mulla näyttäisi tulevan 90 % tuosta.
 

Luukku

Vakionaama
Vko 14 kokonaiskulutus 422kWh, josta paneelit kuittasi omaan käyttöön 175kWh (tuotanto 219kWh), ostoenergia 200kWh ja myyntiin 43kWh.
Mitattu kulutus 246kWh, mitattu ylituotanto 89kWh.
Omakäyttöaste ~80%.
(Pyöristysheittoa luvuissa)
 
Viimeksi muokattu:

Luukku

Vakionaama
800kWh tänä vuonna ja huomenna tulee huhtikuussa 400kWh täyteen.
Eilen tuli virhearvio, kun ennuste näytti tänne huonoa energiasäätä ja käytin yön halpaa sähköä lvv:lle ja autoon. Tänään kuitenkin tullu yli 26kWh. Meni sitten myyntiin halvalla hinnalla :tap:
 

hode74

Jäsen
Oulun korkeudella 12x455w longi panelit, syksyllä 2022 otettu käyttöön, about länteen päin panelit piharakennuksen katolla, 6kW solis invertteri, tänään näyttäisi tulleen päiväkohtainen tuotantoennätys 30kWh ja huipputeho myös 4,2kW (teoreettinen maksimi 5,5kW)
Kylmä tuuli pitänyt panelit viileänä tänään
 

Liitteet

  • Screenshot_20230413_190333_SolisCloud.jpg
    Screenshot_20230413_190333_SolisCloud.jpg
    73,7 KB · Katsottu: 117

bunbbumies

Aktiivinen jäsen
Ihmetellyt tässä miten tuottaa voimala niin huonosti, mutta vasta nyt aloin tutkimaan asiaa tarkemmin. Voimalan toisen lappeen kenttä oli kokonaan poissa pelistä!

IMG_8704.jpeg


Ajattelin tuossa tammi-helmikuussa vielä, että varmaan johtuu itä-länsi suunnista, kattokulmasta, aamuauringon edessä jököttävästä isosta männystä ja Jupiterin deklinaatiosta - mutta maaliskuussa alkoi epäilyttää enemmän. Sähkäri vaihtoi vain kenttien johdot päittäin testatakseen onko invertterissä vai kentissä häikkää, mutta molempien suureksi ihmetykseksi alkoi molemmat tuottamaan.

IMG_8705.jpeg


IMG_8703.jpeg


2x tuotantoa verrattuna edeltävään aikaan eli nyt pääsee vihdoin myös aamupäivällä nauttimaan nollatunneista.
Ehkä sitä kehtaa alkaa raportoimaan tänne tuotantoa :sille:
 

jarkko_h

Vakionaama
Ihmetellyt tässä miten tuottaa voimala niin huonosti, mutta vasta nyt aloin tutkimaan asiaa tarkemmin. Voimalan toisen lappeen kenttä oli kokonaan poissa pelistä!

katso liitettä 86278

Ajattelin tuossa tammi-helmikuussa vielä, että varmaan johtuu itä-länsi suunnista, kattokulmasta, aamuauringon edessä jököttävästä isosta männystä ja Jupiterin deklinaatiosta - mutta maaliskuussa alkoi epäilyttää enemmän. Sähkäri vaihtoi vain kenttien johdot päittäin testatakseen onko invertterissä vai kentissä häikkää, mutta molempien suureksi ihmetykseksi alkoi molemmat tuottamaan.

katso liitettä 86279

katso liitettä 86280

2x tuotantoa verrattuna edeltävään aikaan eli nyt pääsee vihdoin myös aamupäivällä nauttimaan nollatunneista.
Ehkä sitä kehtaa alkaa raportoimaan tänne tuotantoa :sille:


Iso ero dc jännitteissä. Onko molemmilla lappeilla saman verran paneeleja vai onko toinen lape täysin varjossa? Toisaalta varjotkaan ei selitä noin alhaista jännitettä. Heikko jännite seuraa paneelikenttää vaihdon jälkeen.

Jokin syy heräämättömyyteen täytyy olla. Onko toosen lappeen paneeliston dc jännite mitoitettu liian alas... ?
 
Viimeksi muokattu:

bunbbumies

Aktiivinen jäsen
Iso ero dc jännitteissä. Onko molemmilla lappeilla saman verran paneeleja vai onko toinen lape täysin varjossa? Toisaalta varjotkaan ei selitä noin alhaista jännitettä. Heikko jännite seuraa paneelikenttää vaihdon jälkeen.

Jokin syy heräämättömyyteen täytyy olla. Onko toosen lappeen paneeliston dc jännite mitoitettu liian alas... ?

Ensimmäinen kuva siis ennen kuin piuhat vaihdettu ja toisessa näkyy, että kenttä heräsi vaihdon jälkeen.
Toisella lappeella 5 ja toisella 7. Ihan normaalisti toimivat ymmärtääkseni nyt.
Niin ja lisätietona, että tuo kuva nolla-ampeerin kentästä on otettu täysin eri aikana kuin tänään vihdoin täydellä teholla toimivasta järjestelmästä. Kuva ainoastaan osoittamassa tuon nolla-ampeerin, ei muuta tarkoitusta.
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Tässä taitaakin olla kyseessä sama vika, joka oli meilläkin. Eli asentaja ei ole viitsinyt kattoa noiden kytkinpaikkojen numeroita kunnolla siitä kytkimen paperista. Olettanut, että ylärivi vastaa alariviä ja työntänyt sitten siihen. Mulla oli kenttä kytketty oikosulkuun ja tietysti tuotto nolla. Samalla oli sitten kytkettynä rinnan 6 + 8 panelia, jotka ei käsittääkseni onnistu jännitteiden puolesta tehdä. No soitin sitten että kun kaikki panelit on nyt saamassa valoa ja teho näyttää 1,1 kW, että jotain täytyy olla pielessä, niin lupasivat käydä tarkistamassa. Erikoista tietysti, että mittauspöytäkirjan mukaan tuollaista ei pysty olemaan. No ehdotin sitten, että kun ammatti sähköasentajat ovat näemmä yrittäneet kytkeä 6 + 8 panelin asennettua kenttää rinnan, että otetaampas alusta ja laitetaan siellä invertterin sisällä MC4 liittimillä kentät sarjaan, jottei kaikki pala heti poroksi. 20 panelin kenttä oli siis kytkettynä tässä kohtaa jo oikosulkuun. Yhteensä on siis 34 panelia. Yli vuosi on siis asennuksesta ja tekisi mieli vähän ravistella kyllä sitä paperit saanutta vastaavaa, joka sitten lopulta vastaa koko asennuksesta.
Eli selvennyksenä, että kenttiä on yhteensä 3. 20 + 8 + 6 panelia. Nyt kytketty nuo 6 + 8 sarjaan, koska ne on sama suunta ja kaltevuus. 7 + 7 olisi voinut pistää rinnakkain, mutta matkaa on niiden välillä 8 m ja ei mahtunut symmetrisesti niiden kytkiessä.
 
Viimeksi muokattu:

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Venyi vähän tuo puiden karsinta. Nyt pääsiäisen jälkeen vihdoin saha pääsi hommiin. Keskimääräinen tuotto aurinkoisella nousi hieman reilusta 6kWh:sta n. kympin pintaan. Jäi noita varjostavia puita aamupäivään ja iltapäivään edelleen kuten käyristä alta näkee. Mutta se keskipäivän suurin notkahdus on nyt poissa. Vasemmalla aurinkoisen päivän käppyrä ennen metsurointia ja oikealla sen jälkeen. Osa jäljelle jääneistä puista on naapurinkin puolella, ei oikein pysty enempäänsä karsimaan.

1681497750540.png


Alla näkyypi selkeämmin ero tuotoissa. Homma tehtiin 11.4.

1681497783220.png


Ehkä se yksi lape pitäisi vielä paneloida, niin saisi tuottoa iltapäivälle selkeästi paremmin jo. Mutta eipä taida maksaa itseään ikuna jos siihen lähtee. Kuten ehkä ei nämä nykyisetkään ;)
 

jarkko_h

Vakionaama
Ensimmäinen kuva siis ennen kuin piuhat vaihdettu ja toisessa näkyy, että kenttä heräsi vaihdon jälkeen.
Toisella lappeella 5 ja toisella 7. Ihan normaalisti toimivat ymmärtääkseni nyt.
Niin ja lisätietona, että tuo kuva nolla-ampeerin kentästä on otettu täysin eri aikana kuin tänään vihdoin täydellä teholla toimivasta järjestelmästä. Kuva ainoastaan osoittamassa tuon nolla-ampeerin, ei muuta tarkoitusta.


Jos tuo 5 paneelin kentän jännite on heräämisalueen rajoilla voi inputin vaihto päittäin auttaa jonkin aikaa. Sisääntulokenttien mittauksissa on helposti noin 2% ero.

Paneelien vanhetessa tuottokyky laskee ja 5 vuotta vastaa 5 sarjassa karkeasti 1/5 osapaneelin poistoa. Eli 5 vuoden päästä jäljellä on enää noin 4 4/5 paneelia. Jos herääminen rajoilla uusilla paneeleilla, on se enemmän rajoilla vanhentuneilla paneeleilla.
 
K

korsteeni

Vieras
.............

Paneelien vanhetessa tuottokyky laskee ja 5 vuotta vastaa 5 sarjassa karkeasti 1/5 osapaneelin poistoa. Eli 5 vuoden päästä jäljellä on enää noin 4 4/5 paneelia. Jos herääminen rajoilla uusilla paneeleilla, on se enemmän rajoilla vanhentuneilla paneeleilla.
mistä moinen tieto?
esmes tänään 5 vuoden ikäiset panelit antoivat karvanverran jopa paremman tuoton kuin 1 vuoden ikäiset /m²

heräämisellä ei ole tuoton kanssa mitään tekemistä, ilo on pieni vaikka herää jos tuotto menee vertin hengissä pitämiseen

heräämiseen vaikuttaa vertin koko jossain määrin mutta minulla 2kw vertti heräsi tuottamaan aiemmin kuin embase mikro saman merkkisillä paneleilla......mutta ei sillä käytännön merkitystä

mutta yhtä kaikki, vain valoisalla ja paisteella sitä tulee


vielä jatkan tämäniltaiseen kun satuin paikanpäällä vilkaisemaan lukemat kalkkiviivoilla
6kw solax näytti nollaa (uusimmat panelit), 4kw solax näytti samaan aikaan 47W (vanhimmat panelit) ja 5kW kiinan easun 63W(3 vuotta vanhat panelit)
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

jarkko_h

Vakionaama
mistä moinen tieto?
esmes tänään 5 vuoden ikäiset panelit antoivat karvanverran jopa paremman tuoton kuin 1 vuoden ikäiset /m²

heräämisellä ei ole tuoton kanssa mitään tekemistä, ilo on pieni vaikka herää jos tuotto menee vertin hengissä pitämiseen

heräämiseen vaikuttaa vertin koko jossain määrin mutta minulla 2kw vertti heräsi tuottamaan aiemmin kuin embase mikro saman merkkisillä paneleilla......mutta ei sillä käytännön merkitystä

mutta yhtä kaikki, vain valoisalla ja paisteella sitä tulee


Tieto suoraan paneelitoimittajien datalehdistä..Aika tyypillinen maksimi heikkenemä on n. 2% ensimmäisenä vuonna ja tämän jälkeen 0,5%. En ole vielä törmännyt paneeleihin, joiden suorituskyky parantuisi vanhenemisen myötä.

Heräämisellä ei ole mitään merkitystä niin kauon kun invertterin mppt lohko herää. Jos paneelit selvästi mppt alueen ulkopuolella voi tästä tulla ongelma.

Kerran emme töissä saaneet reilun 40 asteen lämpötilassa lähellä tropiikkia todella isoa voimalaa käyntiin keskipäivällä kuumilla ja pölyisillä paneeleilla. DC jännitteet menivät alueen ulkopuolelle. Aamulla lähti käyntiin viileillä paneeleilla vaikka säteilyä vähemmän. Pölyt lähtivät sateen myötä pois.
 
K

korsteeni

Vieras
minä nyt tarkoitin ihan näitä pieniä kotikäyttöön tarkoitettuja systeemejä

tänään 4kW vertti 5v paneleilla
1681500855249.jpeg


ja 6kW vertti vuoden ikäisillä nimellisteholtaan suuremmilla mutta pinta-ala sama

1681500946751.jpeg

noista muista ei ole kaunista kuvaa, olosuhteet samat ja paikka sama

en minä mitään väitä, totean vainettä näin on näppylät
 

fraatti

Hyperaktiivi
minä nyt tarkoitin ihan näitä pieniä kotikäyttöön tarkoitettuja systeemejä

tänään 4kW vertti 5v paneleilla
katso liitettä 86289

ja 6kW vertti vuoden ikäisillä nimellisteholtaan suuremmilla mutta pinta-ala sama

katso liitettä 86290
noista muista ei ole kaunista kuvaa, olosuhteet samat ja paikka sama

en minä mitään väitä, totean vainettä näin on näppylät
Paneleissa on hiukan eroa keskenään. Toiset hyytyy kuumassa enemmän kuin toiset. Datalehdistä löytyy paljonko nuo kyykkää / asteen lämpenemä.
Tuota olen joskus itsekin miettinyt että mitä tapahtuu jos on korkean tehotiheyden panelit, vaikka 5 kWp systeemi joka vie 20m2 kattopinta-alaa ja viereen laitetaan uutta jonka nimellisteho on sama mutta viekin vain 15m2. Mikä on käytännön suorituskyky?

1681501816520.png
 

jarkko_h

Vakionaama
Samalla lailla nämä pienet kotikäyttöön tehdyt paneelit vanhenevat. Tuossa.lisätoetoa https://solarmagazine.com/solar-panels/solar-panel-degradation/

Kotioloauhteissa on aika mahdoton nähdä vahenevuudesta johtuvia eroja . 5 km näkyvyyden kasvulla säätilassa lienee isompi vaikutus kuin kahden vuoden vanhentumisella. 3 asteen lämpötilan nousu vastaa karkeasti vanhenemista 2 vuodesta 5 vuoteen.

Oleellista on että.ei mitoita paneeliketjun jännitettä ihan mppt alueen alarajalle tuoreiden paneelien spekseillä. Vanhentuneilla ja pölyisillä paneeleilla voi seurata ongelmia.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Samalla lailla nämä pienet kotikäyttöön tehdyt paneelit vanhenevat. Tuossa.lisätoetoa https://solarmagazine.com/solar-panels/solar-panel-degradation/

Kotiooloauhteissa on aika mahdoton nähdä eroja. 5 km näkyvyyden kasvulla säätilassa lienee isompi vaikutus kuin kahden vuoden vanhentumisella.
Otetaan ylös vuoden tuottoisimman päivän lukema. Jos vuosien saatossa trendi on alaspäin niin paneleidentuotto heikkenee? Kaiken järjen mukaan pitäisi pystyä havaitsemaan myös koti-oloissa pidemmässä juoksussa.
 

jarkko_h

Vakionaama
Otetaan ylös vuoden tuottoisimman päivän lukema. Jos vuosien saatossa trendi on alaspäin niin paneleidentuotto heikkenee? Kaiken järjen mukaan pitäisi pystyä havaitsemaan myös koti-oloissa pidemmässä juoksussa.

Varmasti pystyy 5-10 vuoden tähtäimellä. 10 vuodessa hyvilläkin paneeleilla lähtenyt suorituskyvystä pois jo 6..7% luokkaa. Kyllä tuon jo huomaa. 0-5 vuoden välillä heikkenemä vielä niin pientä että hukkuu väkisten ympäristötekijöiden alle.

Paremmin heikkenemän vielä huomaisi, jos laskee tehon lämpötilakonpensoituna ja mieluiten puhtaille paneeleille.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Varmasti pystyy 5-10 vuoden tähtäimellä. 10 vuodessa hyvilläkin paneeleilla lähtenyt suorituskyvystä pois jo 6..7% luokkaa. Kyllä tuon jo huomaa. 0-5 vuoden välillä heikkenemä vielä niin pientä että hukkuu väkisten ympäristötekijöiden alle.

Paremmin heikkenemän vielä huomaisi, jos laskee tehon lämpötilakonpensoituna ja mieluiten puhtaille paneeleille.
Tuossa on woimala joka on ollut jo melko pitkään toiminnassa. Vuotuisesta tuotosta ei huomaa mitään koska vuosissa itsessään on niin paljon eroa keskenään. En tiedä huomaisiko päivittäisistäkään. :hmm: Paha sanoa kun dataan ei ole pääsyä.
1681503560919.png
 
K

korsteeni

Vieras
noihin eilisiin vertailuihin ei lämpötilalla ollut mitään merkitystä, minulla on anturit, tuuli niin maaan pirusti ja vain muutama astete lämmintä
näyttivät hyvin tasaista samaa
se on selvää että eroja on, pimeitä soluja vaihtelevasti merkistä riippumatta
toinen merkki herää aiemmin, joku taas antaa lonkerolla enempi ja toinen parhaat huiput
mitoitus optimointikin vaihtelee

no nyt vasta itsekin tarkemmin katsoen tuo 4.2 vertti on päivällä hakannut limittiä vasten.....toimii sekin ominaisuus
 

Espejot

Hyperaktiivi
Varmasti pystyy 5-10 vuoden tähtäimellä. 10 vuodessa hyvilläkin paneeleilla lähtenyt suorituskyvystä pois jo 6..7% luokkaa.

Nopea googlaus antoi seuraavia tuoton alenemia n/p-pyypin kennoille.
- Meyer Burger Glas-Glas: 0,20%/v ja ensimäinen vuosi 1% (-2,8% 10v kulttua) HJT
- Candadian Solar HiHero CS6: 0,35%/v ja ensimäinen vuosi 1% (-4,15% 10v kulttua) HJT
- REC Alpha Pure: 0,25%/v ja ensimäinen vuosi 2% (-4,25% 10v kulttua) HJT
- Trina Solar Vertes S+: 0,4%/v ja ja ensimäinen vuosi 1% (-4,6% 10v kulttua) TOPCon
- Jinko Tiger Nieo: 0,4%/v ja ja ensimäinen vuosi 1% (-4,6% 10v kulttua) TOPCon
- Znshinesolar ZXM7: 0,45%/v ja ja ensimäinen vuosi 2% (-6,05% 10v kulttua) p-PERC
- Trina Solar Vertes S: 0,5%/v ja ja ensimäinen vuosi 2% (-6,5% 10v kulttua) p-PERC
- Hyundai HG: 0,55%/v ja ensimäinen vuosi 2% (-6,95% 10v kulttua) p-PERC
 
Viimeksi muokattu:

jarkko_h

Vakionaama
Nopea googlaus antoi seuraavia tuoton alenemia n/p-pyypin kennoille.
- Meyer Burger Glas-Glas: 0,20%/v ja ensimäinen vuosi 1% (-2,8% 10v kulttua) HJT
- Candadian Solar HiHero CS6: 0,35%/v ja ensimäinen vuosi 1% (-4,15% 10v kulttua) HJT
- REC Alpha Pure: 0,25% vuodessa ja ensimäinen vuosi 2% (-4,25% 10v kulttua) HJT
- Trina Solar Vertes S+: 0,4%/v ja ja ensimäinen vuosi 1% (-4,6% 10v kulttua) TOPCon
- Jinko Tiger Nieo: 0,4%/v ja ja ensimäinen vuosi 1% (-4,6% 10v kulttua) TOPCon
- Znshinesolar ZXM7: 0,45%/v ja ja ensimäinen vuosi 2% (-6,05% 10v kulttua) p-PERC
- Trina Solar Vertes S: 0,5%/v ja ja ensimäinen vuosi 2% (-6,5% 10v kulttua) p-PERC
- Hyundai HG: 0,55%/v ja ja ensimäinen vuosi 2% (-6,95% 10v kulttua) p-PERC

Kiitos, nykyinen asennuskanta lienee vielä 90...96%:sti noita PERC:jä. Osan Perc:n PID heikkenemä osuus kattoasennuksissa (ainakin joissa ei potentiaalin tasauksia) , lienee yläkanttiin. Katolla Suomessa paneelit keskimäätin aika kuivissa ja puhtaissa olosuhteissa.

Nuo heikkenemä eivät ota huomioon mahdollisia lumikuormasta aiheutuvia paikallisia rikkoutumisia ja olettavat että paneelit pidetään kohtuullisen puhtaana linnunpaskoista ja lioista (lisää galvaanista osuutta). Lisäksi oletuksena on että ei isoja hot spotteja aiheuttavia varjostuksia isoilla säteilytasoilla.

Nuo ovat toimittajien antamia lupauksia, tosin ei ole mitään syytä olettaa niitä virheellisiksi. Ehkä isoon virhemarginaalin mahdollisuus sisältyy uusiin teknologioihin. Esim. TOPCON paneelien tuontantojiildit eivät vielä päätä huomaa ja tuotantojiildin ja kenttälaadun vaihtelulla on aina korrelaatio. Eli on mahdollista että esim TOPCON paneelien heikkenemisissä on isompia yksilöeroja kunnes tuotantojiildit saadaan kiitettävälle tasolle.
 
Viimeksi muokattu:

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Tiedä sitten noista lämpötilojen pähkäilyistä, mutta omalla kohdalla on tullut huomattua, että ”sironta” on paljon metkittävämpi tekijä noissa paneleille saapuvissa fotoneiden määrissä. Sironta ei ole ihan helppo tekijänä määritellä varsinkaan vakioksi, mutta tulipahan huomattua sen konkreettinen vaikutus ja samana päivänä todennettua myös biologinen mittari ilmiölle. Eli tässä kuvan kohdassa oli lumet maassa laajalla alueella ja myös puissa vielä lunta. Lumisokeuden tuntuma oli todella läsnä ja pelkkä yleisilme Terassilta ulos vahvisti tunnetta aurinkolasien tarpeelle. Invertterin tehot pomppasi tappiin, eli näyttämä 10,4 kW. Tuota lukemaa ei ole näyttänyt muutoin kuin sitten myöhemmin kesällä, kun kulma alkaa taas nousta. Sironta vaikuttaa omasta mielestä enemmän, kuin mikään lämpötila paneleissa ittessään. Sitä ei vain pysty niin helposti konkreettisesti havainnoimaan.
IMG_2789.jpeg
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Onkos @HiTec huomannut kuinka taitavasti tuo paneelien tuotto osuu yksiin kulutuksen vaihtelun kanssa? Päivä ja yöajan kulutusero näyttää olevan noin 1500 MW ja paneelit kattavat tästä nyt noin 30%. Sitten kun noita paneeleitakin on yli tuon kulutusvaihtelun, sähkön hintakin saattaa alkaa pudota päivisin ja se on taas omiaan vähentämään yöaikaista kulutusta kun sitä kulutusta on halvan hinnan toivossa yritetty siirtää sinne yöajalle.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Onkos @HiTec huomannut kuinka taitavasti tuo paneelien tuotto osuu yksiin kulutuksen vaihtelun kanssa?
Tuolleenhan se eräskin paneli-kauppias meille asiaa perusteli kun kuuli etät meillä on katon harja pohjois-etelä suunnassa. Sähköä käytetään pääasiassa aamuisin ja iltaisin, päivisin ollaan töissä => etelä ei ehkä olisikaan se paras suuntaus noille lätkille, vaan itä tahi länsi ihan sen mukaan kumpanako päivän hetkenä sitä sähköä kuluukaan eniten, jolloin meillä katon harjan suunta olisi kuulemma jopa ideaalinen :grandpa:
 

Luukku

Vakionaama
Sähköä käytetään pääasiassa aamuisin ja iltaisin, päivisin ollaan töissä
Vuorotyöläiselle sopii eteläsuunta ;)

E: Tosin aamun puolella on muutamia puita edessä vielä. Koittanu arvioida, että kuinka paljon siinä menettää?
 

Liitteet

  • 460763B7-1706-42C5-8704-5331D2103240.png
    460763B7-1706-42C5-8704-5331D2103240.png
    79,5 KB · Katsottu: 113
Viimeksi muokattu:

Harrastelija

Vakionaama
Itä/länsi pari on varmaan ihan hyvä kun sähköä tulee ehkä pidemmän aikaa. Varsinkin kesällä. Oletan kuitenkin että paneeleita tarvitaan hieman enemmän jotta vuorokauden kWh pääsee samalle tasolle kuin pelkästään etelään suunnatuilla.
Lisäksi tarvitaan 2 invertteriä tai 2 mppt invertteri tai mikrot.
Hinta nousee korkeammaksi.
 

Skata

Vakionaama
Kevään paras päivä, aika täydellinen käyrä. Tuotto 34,1 kWh eli pyöristettynä 6,77 kWh / kWp. Ärsyttävän lähelle (2,9 kWh) jäi kuluvan vuoden 900 kWh:n raja mutta huomenna toi on rikki viimeistään aamu 11 mennessä. Eli vuoden saldo hiukan ennakoiden tähän asti 178,57 kWh / kWp. Ja kovasti yritettiin kuluttaa, saa huomenna nähdä paljonko myyntiin meni.
IMG_1848.jpeg
 

Luukku

Vakionaama
Kevään paras päivä, aika täydellinen käyrä. Tuotto 34,1 kWh eli pyöristettynä 6,77 kWh / kWp. Ärsyttävän lähelle (2,9 kWh) jäi kuluvan vuoden 900 kWh:n raja mutta huomenna toi on rikki viimeistään aamu 11 mennessä.
Niin oli ennätyspäivä, mulla jäi 25 vajaaksi 900:sta, mut huomenna ylittyy joskus iltapäivällä :sille:
 

pökö

Kaivo jäässä
Komeita kaaria ja tuottoja teillä sähköntekijöillä, kannustaa minua paneelien hankintaan yhä enemmän.

12 m2 vesikeräimillä on tullut huhtikuussa 18-26 kWh päivittäin mikä on mielestäni liikaa vuodenaikaan nähden, ja nyt vasta alkaa tuoton nousu.
 

oilman

Aktiivinen jäsen
Täällä pohjoisessakin kelit suosinut ja lukemat kasvaa päivä päivältä. Eilen 35,7kWh, eli 7,14kWh / kWp.
Viime kesän paras 49kWh.
 

Liitteet

  • Screenshot_2023-04-16-07-48-13-82_15331015e48d76115a19d34f36144d19.jpg
    Screenshot_2023-04-16-07-48-13-82_15331015e48d76115a19d34f36144d19.jpg
    72,3 KB · Katsottu: 97

Tifo

Vakionaama
Komeita kaaria ja tuottoja teillä sähköntekijöillä, kannustaa minua paneelien hankintaan yhä enemmän.

12 m2 vesikeräimillä on tullut huhtikuussa 18-26 kWh päivittäin mikä on mielestäni liikaa vuodenaikaan nähden, ja nyt vasta alkaa tuoton nousu.
Tähän aikaan vuodesta hyvänä päivänä tulee aurinkopanelista 1,15 kWh/m2 päivässä.
Pökön keräimistä tulee 2,17 kWh/m2. Keräin on tällä hetkellä 1,9 kertaa tehokkaampi kuin sähköpaneli. Vuositasolla aurinkopanelista saa ~200 kWh/m2 ja keräimestä ~650 kWh/m2, suhdeluvuksi tulee 3,25.
Eli talvella paneli on suhteessa tehokkaampi kuin keräin. Milloin keräin alkaa talvella ensimmäisen kerran tuottaa lämpöä?
 

Tifo

Vakionaama
Sähköpanelikentän tekeminen "liian" suureksi ei paljon haittaa kun ylimääräisen sähkön voi myydä, oli tuo hinta sitten mikä tahansa. Miten on keräinten kanssa jos tekee ylisuuren kentän ja tuotanto painottuu vielä enemmän kesään, jolloin lämpöä ei tarvitse niin onko se kannattavaa? Oletko pökö laskeskellut tällaista?
 
IMG_20230416_092256_0.jpg
Nättiä kaarta piirtelee aurinkoisena päivänä,myöhemmin iltapäivällä puut katkaisee ikävästi tuoton,mahdollista olisi kyllä kaataa vaikka kaikkikin pois häiritsemästä mutta pitää katsoa että jos pari kuustakaan ottaisi pois,ei taida hallitus antaa kaikkia kaataa.Eilen tuli 31 kWh,useampi kWh leikkaantuu pois noiden puiden takia mutta elämä on kompromisseja täynnä kun on vaimon ottanu.
 

Skata

Vakionaama
No niin, 9:30 meni rikki 900 kWh:n raja tälle vuodelle.
Sähköpanelikentän tekeminen "liian" suureksi ei paljon haittaa kun ylimääräisen sähkön voi myydä, oli tuo hinta sitten mikä tahansa.
Omaa kenttääni en ylisuuren pitänyt mutta ”valitettavasti” tuottaa niin paljon etten pysty millään käyttämään lähellekään kaikkea. Ja myyntiin meni siis jo tammikuussa. Omakäyttöaste oli eilen ~ 64% (34,1 kWh:n tuotto josta myyntiin 12,61 kWh). Eilen yritettiin pyykätä ja kuivata pari koneellista lakanoita, ladata autoa, peruskulutusta päälle mutta kuitenkin valui myyntiin. Tuo klo 14:00-15:00 tunti on hauska, ostettu 0,05 kWh :p
Mutta en valita :cool:
IMG_1850.jpeg
 

pökö

Kaivo jäässä
Miten on keräinten kanssa jos tekee ylisuuren kentän ja tuotanto painottuu vielä enemmän kesään, jolloin lämpöä ei tarvitse niin onko se kannattavaa? Oletko pökö laskeskellut tällaista?
Olen "kenttää" laajentanut tietoisesti ylisuureksi kahdella keräimellä, se maksoi 400e. En ole laskenut sen kannattavuutta, mutta koko järjestelmä on itsensä jo aikoja sitten maksanut. Montaa peräkkäistä sadepäivää ei tarvita kun varaaja on kylmä, eli kyllä sitä johonkin kuluu.
 

Luukku

Vakionaama
katso liitettä 86305
Nättiä kaarta piirtelee aurinkoisena päivänä,myöhemmin iltapäivällä puut katkaisee ikävästi tuoton,mahdollista olisi kyllä kaataa vaikka kaikkikin pois häiritsemästä mutta pitää katsoa että jos pari kuustakaan ottaisi pois,ei taida hallitus antaa kaikkia kaataa.Eilen tuli 31 kWh,useampi kWh leikkaantuu pois noiden puiden takia mutta elämä on kompromisseja täynnä kun on vaimon ottanu.
Mikä vimma noilla naisilla on noihin puihin? :hmm:
Meillä sama aamuauringon puolella, kaikki varjostavat puut omia, mut pitää salaa kaadella;)
 
Back
Ylös Bottom