Aurinkosähköjärjestelmien päivittäiset tuotot / teho

Luukku

Vakionaama
Tästä nähdään että tuijottaminen pelkkään pörssihintaan antaa aivan väärän kuvan sähkön maksettusta kokonaishinnasta.
Näin se on. Nytkin menis kaikki lähes ilmaiseksi verkkoon, jos ei auto olisi latauksessa. Kohta pääsee myös uima-allasta lämmittämään niin saa sinnekin hukattua.
 

pökö

Hyperaktiivi
537 MW teholla aurinkosähköä
 

Liitteet

  • Screenshot_20230514-131557.png
    Screenshot_20230514-131557.png
    155,7 KB · Katsottu: 49

mobbe

Vakionaama
Maalis-ja huhtikuun ostetun sähkön hinta keskimäärin 13,9snt/kwh ilman perusmaksuja joita ei voi välttää tuotannon ylimäärä kevensi laskua 6 euroa.
 

Luukku

Vakionaama
Maalis-ja huhtikuun ostetun sähkön hinta keskimäärin 13,9snt/kwh ilman perusmaksuja joita ei voi välttää tuotannon ylimäärä kevensi laskua 6 euroa.
Paljonko tuli kWh hinnaksi, kun huomioit oman tuotannon, myynnin ja kokonaiskulutuksen?
Eli kokonaiskulutus jaettuna (ostosähkö miinus myynti).
Kokonaiskulutus = osto+tuotannon oma käyttö.
 

mobbe

Vakionaama
Paljonko tuli kWh hinnaksi, kun huomioit oman tuotannon, myynnin ja kokonaiskulutuksen?
Eli kokonaiskulutus jaettuna (ostosähkö miinus myynti).
Kokonaiskulutus = osto+tuotannon oma käyttö.
Kokonaiskulutus 1110kwh hinnalla 6,8snt/kwh onhan paljon vähemmän kuin ennen paneeleita oli 12snt/kwh ilman myynnin ja siirron perusmaksuja
 

Luukku

Vakionaama
Toukokuu puolessa ja 1000kWh/kk vauhdissa ollaan vielä. Hauska nähdä meneekö tonni rikki tässä kuussa? Puhdistava sade ei haittaisi, jos ei viikkoa sada.
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Toukokuussa tullut 232kWh. Tällä tahdilla kuukauden tuotto jossain 400kWh pinnassa. Nyt kun katsoo tuota sähkön hintaa, niin voipi olla että tämä systeemi on aika hyvän kokoinen. 1-2kWp saisi olla vielä lisää tehoa että kattaisi helpommin päivällä apk,pyykkikone yms. käyttöä. Nyt pitää vähän jakaa eri tunneille. Mutta jos reilummin laittaa paneelia, niin äkkiä menee iso osa verkkoon ilmatteeks. Pitäisi pystyä vettä lämmittämään ylijäämällä niin että tälle olisi oma korkeammalle säädetty termari varaajassa...
 

SON

Vakionaama
Pitäisi pystyä vettä lämmittämään ylijäämällä niin että tälle olisi oma korkeammalle säädetty termari varaajassa...
Minulla on ohjelma tehty silleen että bolerin asetusarvo määrätyy kolmella tapaa. Toitaiseksi toiminut ihan hyvin:
1. kun pörssisähkö on kallista, Asetusarvo 60 + 2 asteen hystereesi
2. kun pörssisähkö on halpaa. Asetusarvo 70 + 2 asteen hystereesi
3. kun aurinkovoiman tuotto on suurempi mitä talon kokonaiskulutus. Tällöin ns "napit kaakossa" asetusarvo 80 + hystereesi

Mitta- anturi on samassa reijässä missä boilerin omat termostaatin päät. Boilerin omat termostaatit ts varolaitteet rajoittavat ylikuumenemiselta. Kahdelle eläkeläiselle lämmin vesi on riittänyt hyvin ja kokeilen myös kesän mittaan alempiakin as arvoja.

Sama periaate on myös saunan ph lattialämmityksen ohjauksen kanssa. Huoneanturi ohjaa tätä.

Niin ja tein viimeksi sellaisen ehdon: olkoon niin tai näin niin aamun 6 ja 9 välillä mikään ohjattavista laitteista ei mene päälle (jos on odotettavissa että aurinkovoimaa on tarjolla).
 
Viimeksi muokattu:

Luukku

Vakionaama
Kahdelle eläkeläiselle lämmin vesi on riittänyt hyvin ja kokeilen myös kesän mittaan alempiakin as arvoja.
Täällä on pärjätty 3 henkilön taloudessa 28v 150L varaajalla ja APK myös ottaa kuumasta linjasta. Ensimmäisellä varaajalla oli termari 80 astetta ja öisin lämpeni. Nyt uudella termari on 65 ja riittää siltikin. Vähemmän tuntuu tulevan hukkalämpöä varaajakoppiin.
Iltapäivisin lämmittää muutaman tunnin, kk-kulutus 110-120kWh.
E: 3 henkilön talous vasta 19v :)
28v tässä osoitteessa.
 

Luukku

Vakionaama
Autonlatauksessa tuo schukolaturi säädettävällä latausvirralla on aika toimiva, jos paneelit tuottaa vähän nihkeästi niin lirutellaan pikkuvirralla niinkuin tänäänkin. Silti työmatkan sähköt ehtii tässä aamupäivän aikana tulla.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Minulla on ohjelma tehty silleen että bolerin asetusarvo määrätyy kolmella tapaa. Toitaiseksi toiminut ihan hyvin:
1. kun pörssisähkö on kallista, Asetusarvo 60 + 2 asteen hystereesi
2. kun pörssisähkö on halpaa. Asetusarvo 70 + 2 asteen hystereesi
3. kun aurinkovoiman tuotto on suurempi mitä talon kokonaiskulutus. Tällöin ns "napit kaakossa" asetusarvo 80 + hystereesi

Mitta- anturi on samassa reijässä missä boilerin omat termostaatin päät. Boilerin omat termostaatit ts varolaitteet rajoittavat ylikuumenemiselta. Kahdelle eläkeläiselle lämmin vesi on riittänyt hyvin ja kokeilen myös kesän mittaan alempiakin as arvoja.

Sama periaate on myös saunan ph lattialämmityksen ohjauksen kanssa. Huoneanturi ohjaa tätä.

Niin ja tein viimeksi sellaisen ehdon: olkoon niin tai näin niin aamun 6 ja 9 välillä mikään ohjattavista laitteista ei mene päälle (jos on odotettavissa että aurinkovoimaa on tarjolla).
Tämä kuulostaa fiksulta ratkaisulta. Vähän samanlaista olen itsekin miettinyt, mutta toteutus on toistaiseksi kaatunut siihen, etten ole keksinyt miten mitata varaajaan lämpötilaa. Mikä varaaja sinulla on ja millaisella anturilla mittaat varaajaan lämpötilaa?
 

SON

Vakionaama
Tämä kuulostaa fiksulta ratkaisulta. Vähän samanlaista olen itsekin miettinyt, mutta toteutus on toistaiseksi kaatunut siihen, etten ole keksinyt miten mitata varaajaan lämpötilaa. Mikä varaaja sinulla on ja millaisella anturilla mittaat varaajaan lämpötilaa?
Varaaja on 160 l. Anturi on muistaakseni L&G / Siemens QAM21 Ni1000 ja se on kytketty Siemens BPS1 yksikköön /moduleihin samoin kuin boilerin, lattialämmityksen ja katttilan vastuksen kelakytkimet ym. Tuo QAM21 on itseasiassa kanava- anturi mutta sen mittapää on senverran ohut että meni aika syvälle taskuun jossa on boilerin varsinaiset varolaitteiden mittapäät.

Tuo pörssisähkön raja edellisessä viestissä #1092 on ollut toistaiseksi silleen että pörssisähkön vrk keskinnan yläpuolella olevat hinnat ovat kallitta ja alapuolella olevat hinnat ovat halpoja. Boilerin ja kattilan vastus ovat kolmivaiheisia mutta monestakin syystä vain yksi vaihe on nyt käytössä Aika hyvin on pelittänyt näin.
 
Viimeksi muokattu:

trauma

Jäsen
Mulla vanha parinsadan litran sähkökattila, jonka kierukka lämmittää käyttöveden. VILP pitää tuon pöntön viidessäkymmenessä asteessa. Jos taivaalta tulee yli kaksi kilowattia, kytkee invertteri kattilan 3 kW:n vastuksen käyttöön. Vastuksen termostaatti on säädetty 75 asteeseen. Aurinkoisen päivän jälkeen varaaja pysyy yli kuudessakympissä koko yön ja lähtee taas auringon paistaessa lämpiämään. vielä kun tuohon itäseinälle laittais lisää paneeleja, lähtisi tuotto aikaisemmin aamulla.
 

punppumies

Aktiivinen jäsen
Tuli vihdoin voimala kuntoon. Kauan siinä kesti.
Mielenkiinnolla odotan mikä on päivän tuotanto. Eilen oli 5 kWh kasassa vasta klo 13 ja nyt sama jo klo 10. Eipä sinänsä mikään ihme kun 7 paneelin voimalasta tuli 13 paneelin voimala :cool:
Huiput yleensä olleet klo 16-17 välillä. Palaan asiaan kun päivän tuotanto kasassa.

Eilen klo 0940:

IMG_8877.jpeg


Tänään klo 0940:

IMG_8876.jpeg
 

Tifo

Aktiivinen jäsen
Täällä invertteri pätkii tuotantoa ylijännitteen takia, taitaa valtakunta olla nyt täynnä sähköä. Isoin vaihejännite mikä sattui silmään oli 257 volttia.
 

Liitteet

  • IMG-20230521-WA0002.jpg
    IMG-20230521-WA0002.jpg
    364,6 KB · Katsottu: 35

Esäätäjä

Vakionaama
Ei kiinnosta. Aurinkopaneelit oli itselle investointi kokonaisenergiankulutuksen vähentämiseen sekä asumisen, että liikkumisen osalta. Kannattaa kokeilla niin ei TMA stressaa niin paljoa. ;)
On täälläkin aurinkolämpö pyörinyt vuodesta 2012 alkaen. Nyt kelit ollut sellaisia viime viikollakin kun iltapäivän pilviä ei ole ollut että liikaa tullut. En tajunnut laittaa loma-moodiin että olisi jäähdytellyt yöllä, ainakin yhtenä päivänä oli pysähtynyt ylilämpöön. Joku 140 astetta oli keräimen lämpö kun tulin kotiin ja 500 litraa 90 asteista vettä. Ei tuollekaan energiamäärälle paljon arvoa voi laskea.
 

arinis

Tulokas
Hei!

Ihmettelen oman uuden voimalani tämän hetkistä tuotantoa ja kysyisinkin neuvoja. Minulla on katolla 20 x 410Wp paneelit yhdessä sarjassa, yhteensä 8,2 kWp. Paneeleiden suuntaus on 170 astetta ja kattokulma 25 astetta. Invertterinä on 10 kW Solisin invertteri (malli S5-GR3P10K). Invertterissä on kaksi DC-sisääntuloa, joista nyt käytetään vain toista, eli kaikki paneelit ovat yhdessä sarjassa. Näkymä taivaalle on esteetön klo 8 lähtien.

Paneeleiden Voc-jännite on noin 740 V, ja invertterin nimellisjännite on 600 V. Invertterin MPPT- alue on 180 - 1100 V.

Olen seurannut voimalan tuotantoa asennuksen jälkeisen ajan ja jostakin syystä se ei saavuta lähellekään hetkellistä 8 kW huipputehoaan. Aamu vaikuttaa hyvältä, mutta sen jälkeen teho "hyytyy" aamupäivällä, kun säteily itseasissa voimistuu ja tehon pitäisi kasvaa. Alla on kuvat tehosta, jännitteestä ja virrasta kirkkaana pilvettömänä päivänä (kuva 1).

Jännite näyttää asettuvat 600 voltin tietämiin, vaikka kaiken järjen mukaan se pitäisi nousta ylemmäs. Vertaisin hetkellistä tehoa naapurin 6 kWp voimalaan ja hänellä 16 paneelia tuotti hieman suureman hetkellisen tehon kuin oma 20 paneelin voimala. Kummallista järjestelmässä on myös se, että kun taivasta peittää päivällä satunnainen pilvi, niin tuotanto hyppää pilven ohituksen jälkeen aiempaa paremmalle tasolle (alempi kuva 2 klo 14). Kun sen jälkeen sammutin invertterin 10 minuutiksi ja käynnistin voimalan uudestaan, pääsinkin iltapäivästä aiempaa parempaan tuottoon (kuva 2, klo 14.40).

Mistä tässä voisi olla kyse? Voimalan asentaja väittää kivenkovaan, ettei voimalani poikkea läheisestä verrokkivoimalasta, joka on rakenteeltaan identtinen. Kannattaako paneeleiden olla yhdessä sarjassa, kun invertterin nimellisjännite näin ylittyy, vai olisiko hyödyllistä laittaa paneelit vaikka 12/8-jaolla kahteen sarjaan DC-sisääntuloon?

Ari



PVA-käyrä.png

kuva 1. Aurinkoisen päivän tuotto

PVA2.png

Kuva 2. Aurinkoinen päivä, jossa pilvet ovat hetkellisesti peittäneet auringon. Tuotto pomppaa aivan uuteen tasoon invertterin sammuttamisen ja käynnistyksen jälkeen klo 14.20.
 
Viimeksi muokattu:

mobbe

Vakionaama
Paneeliston lämpötila nousee ja paneelien teho laskee.Pilven jälkeen teho hetken nousee sironnasta johtuen,molemmat ominaisuuksia eivät vikoja.
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Itsellä 3kWp voimala ja maksimiteho pyörii säännöllisesti hieman yli 2kW. Eli suhteessa hyvin vastaava kuin sinulla. Suuntaus minulla liki suoraan etelään ja kulma taitaa olla aika liki 20 astetta. Eli tuollainen vähän reilu n. 2/3 maksimiteho nimellisestä maksimista on ainakin minulla ihan normaali.
1684668854594.png


Jos ottaa taulukkomuodossa seitsemän päivän ajalta maksimitehon, niin on siellä toki jokin piikki tuonne maksimiinkin. Nuo on lähinnä pilvisen päivän hyvin teräviä kärkiä, kuten alemmassa kuvassa tuo 17.5. 19.5. päivän 2,8kW piikki näkyykin tuossa ylemmässä kuvassa.
1684668263663.png

1684668942505.png


Kuvittelisin itse, että jos saisin kulmaa paneeleille vähän lisää, niin teho/tuotto paranisi. Mutta näillä mennään nyt. Tällä hetkellä tästäkin jää väliin verkkoon asti luovutettavaksi.
 
Viimeksi muokattu:

puuteknikko

Vakionaama
Toissapäivänä tuotantohuippu tälle vuodelle, 22,1 kWh.

Nyt on ollut hyvä tilanne seurailla, miten paljon oman käytön osuudella on vaikutusta voimalan tuottoon. Nollatason tuntihinnallakin näyttää saavan lähemmäs 1,50 euroa päivälle säästöä sähkölaskusta kun on ruoanlaittoa ja pyykin- tai astianpesukoneen käyttöä sopivasti. Netotuksella on iso vaikutus.
 

Tifo

Aktiivinen jäsen
Hei!

Ihmettelen oman uuden voimalani tämän hetkistä tuotantoa ja kysyisinkin neuvoja. Minulla on katolla 20 x 410Wp paneelit yhdessä sarjassa, yhteensä 8,2 kWp. Paneeleiden suuntaus on 170 astetta ja kattokulma 25 astetta. Invertterinä on 10 kW Solisin invertteri (malli S5-GR3P10K). Invertterissä on kaksi DC-sisääntuloa, joista nyt käytetään vain toista, eli kaikki paneelit ovat yhdessä sarjassa. Näkymä taivaalle on esteetön klo 8 lähtien.

Paneeleiden Voc-jännite on noin 740 V, ja invertterin nimellisjännite on 600 V. Invertterin MPPT- alue on 180 - 1100 V.

Olen seurannut voimalan tuotantoa asennuksen jälkeisen ajan ja jostakin syystä se ei saavuta lähellekään hetkellistä 8 kW huipputehoaan. Aamu vaikuttaa hyvältä, mutta sen jälkeen teho "hyytyy" aamupäivällä, kun säteily itseasissa voimistuu ja tehon pitäisi kasvaa. Alla on kuvat tehosta, jännitteestä ja virrasta kirkkaana pilvettömänä päivänä (kuva 1).

Jännite näyttää asettuvat 600 voltin tietämiin, vaikka kaiken järjen mukaan se pitäisi nousta ylemmäs. Vertaisin hetkellistä tehoa naapurin 6 kWp voimalaan ja hänellä 16 paneelia tuotti hieman suureman hetkellisen tehon kuin oma 20 paneelin voimala. Kummallista järjestelmässä on myös se, että kun taivasta peittää päivällä satunnainen pilvi, niin tuotanto hyppää pilven ohituksen jälkeen aiempaa paremmalle tasolle (alempi kuva 2 klo 14). Kun sen jälkeen sammutin invertterin 10 minuutiksi ja käynnistin voimalan uudestaan, pääsinkin iltapäivästä aiempaa parempaan tuottoon (kuva 2, klo 14.40).

Mistä tässä voisi olla kyse? Voimalan asentaja väittää kivenkovaan, ettei voimalani poikkea läheisestä verrokkivoimalasta, joka on rakenteeltaan identtinen. Kannattaako paneeleiden olla yhdessä sarjassa, kun invertterin nimellisjännite näin ylittyy, vai olisiko hyödyllistä laittaa paneelit vaikka 12/8-jaolla kahteen sarjaan DC-sisääntuloon?

Ari



katso liitettä 86852
kuva 1. Aurinkoisen päivän tuotto

katso liitettä 86853
Kuva 2. Aurinkoinen päivä, jossa pilvet ovat hetkellisesti peittäneet auringon. Tuotto pomppaa aivan uuteen tasoon invertterin sammuttamisen ja käynnistyksen jälkeen klo 14.20.
Perjantain aurinkoisen päivän tuotossa huipputeho oli 3,5 kW eli 83 % nimellistehosta, joka on siis 4,2 kW. 17 asteen kulmalla huipputeho pitäisi olla alle 4 kW mutta pilvisironnan ja ties minkä ilmiön johdosta kovin hetkellinen teho on ollut 4,4 kW.
 

Luukku

Vakionaama
Toissapäivänä tuotantohuippu tälle vuodelle, 22,1 kWh.

Nyt on ollut hyvä tilanne seurailla, miten paljon oman käytön osuudella on vaikutusta voimalan tuottoon. Nollatason tuntihinnallakin näyttää saavan lähemmäs 1,50 euroa päivälle säästöä sähkölaskusta kun on ruoanlaittoa ja pyykin- tai astianpesukoneen käyttöä sopivasti. Netotuksella on iso vaikutus.
Uima-altaan lämmitys päällä 9-17. VILP ottaa 1,7kW ja pumppu 0,7kW. Ennen tuokin piti ostaa verkosta. Tänä kesänä kärsii tarvittaessa jäähdyttääkin, jos kovin alkaa lämpenemään helteistä :)
 

Skata

Vakionaama
Täällä(kin) näyttää olleen eilen ennätyspäivä, 37,3 kWh eli 7,4 kWh / kWp. Mutta kun käyttäjät eivät olleet käyttämässä, niin 31,09 kWh myytiin (lue lahjoitettiin). Kun samaan aikaan talo on kuluttanut 9 kWh pääasiassa ”pimeään” aikaan, niin eipä tuossa kovin suurta tappiota tullut :p
En kyllä ymmärrä tuota klo 7:00 tuntia. Myyntiä ja ostoa samassa tunnissa…eipä ole aikaisemmin näkynyt :hmm:

Edit: näyttää näköjään muillakin päivillä nyt olevan samaa, ostoa ja myyntiä samassa tunnissa…
IMG_2045.jpeg
IMG_2046.jpeg

IMG_2047.jpeg
 
Viimeksi muokattu:

roots

Hyperaktiivi
En kyllä ymmärrä tuota klo 7:00 tuntia. Myyntiä ja ostoa samassa tunnissa…eipä ole aikaisemmin näkynyt :hmm:

Edit: näyttää näköjään muillakin päivillä nyt olevan samaa, ostoa ja myyntiä samassa tunnissa…
Onko verkkoyhtiö alkanut varttitase mittauksen, tuolloin ymmärtäisin tuota tapahtuvaksi... Caruna aloitti ainakin varttimittauksen muistaakseni myynnistä!?
 

arinis

Tulokas
Minkähän kokoisella akustolla pystyisi tasapainottamaan varttitason tai tuntitason heilahtelut, jotta ylijäämä menisi akkuun, josta se voitaisiin käyttää heti seuraavalla tunnilla (tai vartilla) omaa tarpeen tyydyttämiseen? Nämä pientaloihin markkinoitavat isommat LiFePo-akustot ovat järkyttävän kalliita, mutta toimisiko tähän tarkoitukseen vaikkapa muutama iso kuorma-auton starttiakku? Esim. 12V 225Ah akkuun menisi noin 2,7 kWh energiaa ja akun hinta on 260 euroa alvilla. Mitä kaikkea elektroniikkaa invertterin ja akun väliin tarvitaan?
 

vmakela

Aktiivinen jäsen
Minkähän kokoisella akustolla pystyisi tasapainottamaan varttitason tai tuntitason heilahtelut, jotta ylijäämä menisi akkuun, josta se voitaisiin käyttää heti seuraavalla tunnilla (tai vartilla) omaa tarpeen tyydyttämiseen? Nämä pientaloihin markkinoitavat isommat LiFePo-akustot ovat järkyttävän kalliita, mutta toimisiko tähän tarkoitukseen vaikkapa muutama iso kuorma-auton starttiakku? Esim. 12V 225Ah akkuun menisi noin 2,7 kWh energiaa ja akun hinta on 260 euroa alvilla. Mitä kaikkea elektroniikkaa invertterin ja akun väliin tarvitaan?
Syklit jää vähiin jos ei käytä alle 50% kapasiteetista, perus lyijyakuilla siis. Itse rakentaen LiFePO4 saa jotain iloa irti, ehkä, jos saa oikeasti hyvää tavaraa haalittua edullisesti.
 

mobbe

Vakionaama
Minkähän kokoisella akustolla pystyisi tasapainottamaan varttitason tai tuntitason heilahtelut, jotta ylijäämä menisi akkuun, josta se voitaisiin käyttää heti seuraavalla tunnilla (tai vartilla) omaa tarpeen tyydyttämiseen? Nämä pientaloihin markkinoitavat isommat LiFePo-akustot ovat järkyttävän kalliita, mutta toimisiko tähän tarkoitukseen vaikkapa muutama iso kuorma-auton starttiakku? Esim. 12V 225Ah akkuun menisi noin 2,7 kWh energiaa ja akun hinta on 260 euroa alvilla. Mitä kaikkea elektroniikkaa invertterin ja akun väliin tarvitaan?
Ylijäämällä lataat normaalilla laturilla akun muuntaja 12/230v väliin tarvittavat sulakkeet ja releistys joka kytkeytyy kun omasta mielestä tarve syötetään invertterin toista mppt-säädintä ,tarvikkeet alta satasen.Tosin kun aletaan dc-jännitettä pätkimään on aina valokaaren riski mutta soveltuvalla tehoelektroniikalla sekin onnistuu turvallisesti
 
Viimeksi muokattu:

punppumies

Aktiivinen jäsen
Ensimmäinen päivä kun voimala toimii vihdoin täydellä teholla. Aiemmin paras tuotto tähän saakka 16,68 kWh ja nyt 30,47 kWh.

Kunhan sais vielä sen Huawein Wallboxin vihdoin markkinoille niin ei tarvis tuon matkalaturin ja auton äpin kanssa ”optimoida” virtaa tankkiin.

IMG_8881.jpeg
 
Viimeksi muokattu:

tepa

Aktiivinen jäsen
Hei!

Ihmettelen oman uuden voimalani tämän hetkistä tuotantoa ja kysyisinkin neuvoja. Minulla on katolla 20 x 410Wp paneelit yhdessä sarjassa, yhteensä 8,2 kWp. Paneeleiden suuntaus on 170 astetta ja kattokulma 25 astetta. Invertterinä on 10 kW Solisin invertteri (malli S5-GR3P10K). Invertterissä on kaksi DC-sisääntuloa, joista nyt käytetään vain toista, eli kaikki paneelit ovat yhdessä sarjassa. Näkymä taivaalle on esteetön klo 8 lähtien.

Paneeleiden Voc-jännite on noin 740 V, ja invertterin nimellisjännite on 600 V. Invertterin MPPT- alue on 180 - 1100 V.

Olen seurannut voimalan tuotantoa asennuksen jälkeisen ajan ja jostakin syystä se ei saavuta lähellekään hetkellistä 8 kW huipputehoaan. Aamu vaikuttaa hyvältä, mutta sen jälkeen teho "hyytyy" aamupäivällä, kun säteily itseasissa voimistuu ja tehon pitäisi kasvaa. Alla on kuvat tehosta, jännitteestä ja virrasta kirkkaana pilvettömänä päivänä (kuva 1).

Jännite näyttää asettuvat 600 voltin tietämiin, vaikka kaiken järjen mukaan se pitäisi nousta ylemmäs. Vertaisin hetkellistä tehoa naapurin 6 kWp voimalaan ja hänellä 16 paneelia tuotti hieman suureman hetkellisen tehon kuin oma 20 paneelin voimala. Kummallista järjestelmässä on myös se, että kun taivasta peittää päivällä satunnainen pilvi, niin tuotanto hyppää pilven ohituksen jälkeen aiempaa paremmalle tasolle (alempi kuva 2 klo 14). Kun sen jälkeen sammutin invertterin 10 minuutiksi ja käynnistin voimalan uudestaan, pääsinkin iltapäivästä aiempaa parempaan tuottoon (kuva 2, klo 14.40).

Mistä tässä voisi olla kyse? Voimalan asentaja väittää kivenkovaan, ettei voimalani poikkea läheisestä verrokkivoimalasta, joka on rakenteeltaan identtinen. Kannattaako paneeleiden olla yhdessä sarjassa, kun invertterin nimellisjännite näin ylittyy, vai olisiko hyödyllistä laittaa paneelit vaikka 12/8-jaolla kahteen sarjaan DC-sisääntuloon?

Ari



katso liitettä 86852
kuva 1. Aurinkoisen päivän tuotto

katso liitettä 86853
Kuva 2. Aurinkoinen päivä, jossa pilvet ovat hetkellisesti peittäneet auringon. Tuotto pomppaa aivan uuteen tasoon invertterin sammuttamisen ja käynnistyksen jälkeen klo 14.20.
Ovatko paneelisi Longin Hi-Mo5? Jos ovat, MPPT trackeri tuntuu toimivan koska jännite on hyvin lähellä sitä mitä tuolla paneelimäärällä pitääkin olla. Sen sijaan virta on liian matala, jotain on pielessä jos paneelimalli on tuo. Jokin rajoitin softapuolella tai invertterin ylilämpö? Toisaalta jos onkin eri paneelit joissa korkeammat jännitteet, tilanne voi olla eri. Tuo tieto on siis tärkeä.

Ehdotettu paneelien lämpötilavaikutus laskee jännitettä ja sitä kautta tehoa, matalaa virtaa se ei selitä.

Jännitteet ovat invertterille ihan hyvät, ei tarvetta muuttaa kytkentää.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom