Daikin Perfera 30 ja 40

hanks

Jäsen
Olikohan noissa nyt sulatukset mukana? Epäilyttävästi nuo COPit maksimitehoilla pakkasilla muistuttavat Toshiba Premium Plussa lukemia viimeisimmässä testissä.

Ei mainittu, mutta liekö se määritelty tuossa EN 14511 standardissa. Mielenkiinnosta muuten tein COP-käppyrät verraten Premium+ (joka itselläni toisena vaihtoehtona kiikarissa):

1631186128872.png


Perferassa on aika lineaarinen COP-käyrä nimellisteholla, kun taas Premium+ yritätä saada käyrää pysymään tasaisena pitempään. Nollan tienoilla Perfera on hyötysuhteeltaan parempi nimellisteholla (joka on molemmissa sama).
 

paveq

Jäsen
Perferassa ei ole pohjavastusta ollenkaan, kun taas Toshibassa sellainen on, eikä tämä taida olla COP-lukemissa mukana millään lailla.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Perferassa ei ole pohjavastusta ollenkaan, kun taas Toshibassa sellainen on, eikä tämä taida olla COP-lukemissa mukana millään lailla.
Kyllä se pohjavastus on siellä COP-lukemassa mukana, jos se on tehtaalla sinne asennettu.
 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Perferoissa ei tosiaan ole pohjavastusta, koska koko pohja puuttuu kennon kohdalta.
Tiedän tämän kyllä.

Eipä tuon vastuksen kulutus ole merkityksellistä jos sen ohjaus on järkevää (=on päällä vain sulatuksen ajan). Tuossa Tsibassa se kylläkin on jatkuva pakkasilla.
 

dugeroow

Jäsen
Minulla on nyt juuri asennettu tämä vanhemman mallin Perfera 40.

Mitenhän tässä tai ilpeissä ylipäätään menee tuo softan logiikka mitenkä säätelevät kompuran toimintaa osateho vs. täysillä. Itse olen tottunut pitämään puhallusta aina täysillä.

Nytkin sisäyksikkö on eteisessä ja koko alakerta isoa avaraa tilaa. Haluan saada mahdollisimman hyvän copin mutta tietenkin lämmön pitäisi levitä koko kerrokseen. Onko tuo huono ratkaisu pitää puhallusta manuaalisesti täysillä vai mikä olisi järkevin asetus?

Kyllä se silti sitä puhallusta aina himmailee ilmeisesti sitten kun pyynti on saavutettu ja sitten aina välillä lyö sen täyden puhalluksen päälle. Kun laite himmailee puhallusta niin ei se silloinkaan mitään kylmää sieltä työnnä vaan on se sillloinkin edelleen huoneilmaa lämpimämpää vaikkakaan ei kuumaa.

Ääni ei ole siis mikään ongelma.
 

puuteknikko

Aktiivinen jäsen
Taitaa olla suurimmassa osassa ilppejä jonkinlainen vedon tunteen estotoiminto, joka himmaa puhallustehoa kun tavoitelämpö saavutetaan. Perferassa pystyy ainakin osin rajoittamaan tuota takkatoiminnon avulla.

Itse pidän lämmityskaudella puhallusta toiseksi isoimmalla ja suurimman osan aikaa puhaltelee korvakuuloarviolla yhtä pykälää pienemmällä teholla.
 

dugeroow

Jäsen
Taitaa olla suurimmassa osassa ilppejä jonkinlainen vedon tunteen estotoiminto, joka himmaa puhallustehoa kun tavoitelämpö saavutetaan. Perferassa pystyy ainakin osin rajoittamaan tuota takkatoiminnon avulla.

Itse pidän lämmityskaudella puhallusta toiseksi isoimmalla ja suurimman osan aikaa puhaltelee korvakuuloarviolla yhtä pykälää pienemmällä teholla.
Näin se vaikuttaisi olevan.

Hain kuitenkin vastausta siihen että kannattaako hyötysuhteen/COPin kannalta pitää se puhallus manuaalilla maksimissa kuten nyt vai kannattaako käyttää jotain toista asetusta. Etenkin kun lämmitystarve on vielä suht maltillista.
 

puuteknikko

Aktiivinen jäsen
COPin kannalta paras tilanne on kun kennon läpi kulkee mahdollisimman paljon ilmaa. Jos äänekkyys ei haittaa niin maksimilla ajoa vaan.
 

hanks

Jäsen
Tuppaa se vesi räpisemään seinille jos se tippuu vähänkään kovempaan pintaan kuten jää, betoni tms. Sokkeli liti lätri märkä.
Muun muassa tästä syystä laitoin paljun alle, riittävän korkean mallin, jota tyhjentelen pakkaskaudella kerta pari viikossa,
ettei pääse liian täytee, jolloin taas räpisee reunan yli. Kesällä palju ei vaadi toimenpiteitä, kun poraa etupuolelle n. 5mm reiän 4-5cm korkeuteen.
Itsellä on vielä pumppu mietinnässä, ja yksi vaikuttava asia on se, että se tulee uuteen hirsimökkiin, jossa käydään tyypillisesti viikonloppuisin. Tuo paljushow 2-3 kertaa viikossa ei oikein käy. Onkohan Daikin sen vuoksi unohdettava?

Mökki on 60 cm irti maasta ja teräksisten ruuvipaalujen varassa, eli sokkelia ei ole. Mökin alla on 40 cm kerros salaojasepeliä, jonka alla savea. Salaoja kiertää mökin ympäri ja ILP tulisi juuri salaojaputkiston päälle. Oletettavasti salaoja vetää sulamisvedet sikäli kun ne eivät jäädy putkiin ja maahan. Normaalisti tietenkään ei pitäisi vesiä johtaa salaojaan, mutta tässä tapauksessa kun talossa ei ole sokkelia vaan se on ruuvipaalujen päällä en usko siitä koituvan rakennukselle kosteusongelmaa.

Mutta mitä tapahtuu sille vedelle joka valuu maahan pakkasella, jos siis tuota paljua ei ole? Tuleeko siihen pumpun alle jääköntti joka kasvaa kasvamistaan? Onko tässä suhteessa eroa Daikinin ja muiden pumppujen välillä jossa on sulatusvastus pumpun pohjalevyssä?

Mökki sijaitsee Etelä-Suomessa Lohjalla, joten aika leudosta paikasta on kyse.
 

bungle

Aktiivinen jäsen
Mutta mitä tapahtuu sille vedelle joka valuu maahan pakkasella, jos siis tuota paljua ei ole? Tuleeko siihen pumpun alle jääköntti joka kasvaa kasvamistaan? Onko tässä suhteessa eroa Daikinin ja muiden pumppujen välillä jossa on sulatusvastus pumpun pohjalevyssä?

Ei siinä ole eroa. Daikin pudottelee vettä koko kennon alalta ja niin tekee muutkin. Muissa se vesi vaan tippuu levylle, josta sen voi sitten johtaa eteenpäin. Sanoisin, että parempi se vesi on tiputtaa sinne maahan kuin levylle. Toki se levyltäkin sitten saadaan maahan, mutta se on tavallaan ihan turha välivaihe. Ellei sitten ole tarkoitus johtaa saattolämmöllä vesi jotain putkea pitkin jonnekin, jolloin se on ehkä levyltä helpommin ohjattavissa putkeen. Riippuu talvesta, mutta kyllä siinä varmasti niin käy, että sitä jäätä alkaa muodostumaan siihen pumpun alle. Toki mökillä voi pitää maltilliset ylläpitolämmöt, niin ei varmaan niin paljoa tuota jäätä ja yleisesti mökeissä on aika paljon vähemmän lämmitettävää. En usko, että suureksi tulee ongelma. Laittaa sen paljun siihen alle ja jos menee yli niin menee yli. Asentaa pumpun ulkoyksikön riittävän korkealle, niin ei se jää pumpulle asti nouse. Mutta sullahan toi olikin jo hoidossa.
 

Halkoholisti

Vakionaama
Itsellä on vielä pumppu mietinnässä, ja yksi vaikuttava asia on se, että se tulee uuteen hirsimökkiin, jossa käydään tyypillisesti viikonloppuisin. Tuo paljushow 2-3 kertaa viikossa ei oikein käy. Onkohan Daikin sen vuoksi unohdettava?

Mökki on 60 cm irti maasta ja teräksisten ruuvipaalujen varassa, eli sokkelia ei ole. Mökin alla on 40 cm kerros salaojasepeliä, jonka alla savea. Salaoja kiertää mökin ympäri ja ILP tulisi juuri salaojaputkiston päälle. Oletettavasti salaoja vetää sulamisvedet sikäli kun ne eivät jäädy putkiin ja maahan. Normaalisti tietenkään ei pitäisi vesiä johtaa salaojaan, mutta tässä tapauksessa kun talossa ei ole sokkelia vaan se on ruuvipaalujen päällä en usko siitä koituvan rakennukselle kosteusongelmaa.

Mutta mitä tapahtuu sille vedelle joka valuu maahan pakkasella, jos siis tuota paljua ei ole? Tuleeko siihen pumpun alle jääköntti joka kasvaa kasvamistaan? Onko tässä suhteessa eroa Daikinin ja muiden pumppujen välillä jossa on sulatusvastus pumpun pohjalevyssä?

Mökki sijaitsee Etelä-Suomessa Lohjalla, joten aika leudosta paikasta on kyse.


no siis itse olen tyhjentänyt 1-2 kertaa viikossa, ja jääkuution syvyys ollut yleensä n. 4-10cm...
Eli menisi useammankin viikon että tuo nykyinen palju tulisi täyteen... Tyhjennän sen näin usein kahdesta syystä:
Jottei roiski paljun yli, ja jotta palju on helpompi tyhjentää. Kerran tai pari joutui viime talvena kuuman veden avulla
tyhjentämään.

Jos mökille laittaisin jossa harvoin käyntiä, niin vaihtoehtoja piisannee siihenkin, pumppu niin korkealle että alle mahtuu kunnon palju,
tai vaikka joku ohjuri jolla veden saa oikeasti riittävän kauas sokkelista ja seinistä.

Tässäpä ne talven jääkuutiot, jo jonkin verran kevätauringon sulattamina. Lumen alla vielä puoli metriä lisää.
En kyllä haluaisi pumpun alle sokkelin viereen moista jäävuorta.

Edit, jos siis mökki on ilmassa, ilman sokkelia, niin jääongelma ei ehkä ole kynnyskysymys...

Laitteena minulla siis toshiba premium, joka tekee töitä.
Talven tuotokset 24.3.2021.jpg
 

bungle

Aktiivinen jäsen
no siis itse olen tyhjentänyt 1-2 kertaa viikossa, ja jääkuution syvyys ollut yleensä n. 4-10cm...
Eli menisi useammankin viikon että tuo nykyinen palju tulisi täyteen... Tyhjennän sen näin usein kahdesta syystä:
Jottei roiski paljun yli, ja jotta palju on helpompi tyhjentää. Kerran tai pari joutui viime talvena kuuman veden avulla
tyhjentämään.

Ihan järkevää. Itselläni taisi pari kertaa vähän unohtua viime talvena, niin tais mennä ainakin yksi palju myös hajalle. Jotkut on suositellu, että suihkis silikoonia pintoihin talveksi.
 

Halkoholisti

Vakionaama
Joo, kun tyhjentää aika vajaana, ja kopistelee oikeista paikoista niin yleensä aika helpolla irtoaa. Kovimmilla pakkasilla oli lujempaan jäätynyt kiinni.
 

kohanon

Jäsen
Olen kääntänyt paljun ylösalaisin ja kaatanut pari litraa kuumaa vettä päälle, niin jäämöykky on irronnut itsestään.
 

hanks

Jäsen
Ei siinä ole eroa. Daikin pudottelee vettä koko kennon alalta ja niin tekee muutkin. Muissa se vesi vaan tippuu levylle, josta sen voi sitten johtaa eteenpäin. Sanoisin, että parempi se vesi on tiputtaa sinne maahan kuin levylle.

En usko, että suureksi tulee ongelma. Laittaa sen paljun siihen alle ja jos menee yli niin menee yli. Asentaa pumpun ulkoyksikön riittävän korkealle, niin ei se jää pumpulle asti nouse. Mutta sullahan toi olikin jo hoidossa.

Jos mökille laittaisin jossa harvoin käyntiä, niin vaihtoehtoja piisannee siihenkin, pumppu niin korkealle että alle mahtuu kunnon palju,
tai vaikka joku ohjuri jolla veden saa oikeasti riittävän kauas sokkelista ja seinistä.
Edit, jos siis mökki on ilmassa, ilman sokkelia, niin jääongelma ei ehkä ole kynnyskysymys...

Kiitos kommenteista, pidetään Daikin edelleen kandidaattina.

Daikinissa ei ole ilmeisesti erillistä ylläpitolämpömoodia (+8/13 C tms.). Kuinka hyvin toimii tässä tarkoituksessa se, että laittaa lämmitysmoodissa lämpötilan minimiin eli 10 astetta? Voiko puhallusta lukita maksimille vai elääkö se omaa elämäänsä kun tavoitelämpötila on saavutettu? Onko kokemusta kenelläkään Daikinin käytöstä ”ylläpitomoodissa”?
 

jarkko_h

Aktiivinen jäsen
Lohjan korkeudella ei paljun jäätymisen kanssa tulee mitään ongelmaa. Jos lämmität mökkiä ylläpidolämmöllä jäätä tulee paljuun kovimmillakin pakkasilla maks 10 cm viikossa. Lohjan korkeudella ei ole 4 viikkoa perätysten pakkasta ja jääkuutio sulaa välillä. Reikä paljuun ja sulavesi pääsee pois.. Itse tein reiän noin 5 cm korkeudelle ja asensin siihen kumiletkun ja siitä on valunut sulavedet letkua pitkin kauemmaksi sokkelista lauhalla ilmalla hyvin toimii viime talvenakin vaikka oli kunnon talvi.
 

pelzi_

Vakionaama
Mulla on 60cm korkea sokkeli ja lapioin vaan kakut pois 2-3 kertaa talvessa että ei nouse seinälle, ei ole ollut ongelmia.

Autotallissa on puuverhous miltei maahan asti, siihen on pakko laittaa palju.

Jos talon alla on 60cm tyhjää niin en usko että mitään ongelmaa tulee vaikka jättäisi koko talveksi, kakku kasvaa sivusuunnassa enemmän kuin korkeutta. Mutta riippuu paikasta miten lumi kasaantuu.
 

Ylialokas

Jäsen
Tuli mieleen, että jos suomessa on asennettu satojatuhansia pumppuja, niin luulisi tuon veden ja jäätymisen sokkeliin olevan ihan kansantauti?
Veikkaan, että asennusmäärästä 1-3% pelaa joidekin paljujen ja pulkkien kanssa.

Toki sen ymmärtää siinä vaiheessa, kun jääkakku ottaa ulkoyksikön pohjaan kiinni.
 

Halkoholisti

Vakionaama
Tuli mieleen, että jos suomessa on asennettu satojatuhansia pumppuja, niin luulisi tuon veden ja jäätymisen sokkeliin olevan ihan kansantauti?
Veikkaan, että asennusmäärästä 1-3% pelaa joidekin paljujen ja pulkkien kanssa.

Kyllä, välillä tälläkin foorumilla näkee kuvia joissa sokkeli ja välillä jopa seinä on märkä pumpun kohdalta.
Melkoinen ylimääräinen kosteusrasitus, joka on helposti estettävissä. Ei ole suuri vaiva vaikka kerran viikossa talvisin tyhjentää
se palju. Kesällä ei tarvitse edes tyhjentää paljua kun tekee reiän n. 5cm korkeuteen, jolloin vesi ei roisku pitkin seiniä, ja se
valuu reiästä hallitusti pois.

 

hanks

Jäsen
Perfera H 2022 RXTM-R databook
 

Liitteet

  • RXTM-R_Data books_EEDEN21_English (1)-compressed.pdf
    855,7 KB · Katsottu: 109

hanks

Jäsen
Lopetin arpomisen pumppujen välillä, Daikin Perfera 30 meni tilaukseen. Katotaas nyt missä välissä sen ehtis asennuttamaan, jos vielä lokakuun aikana. Vielä pitäis päättää uskaltaako laittaa seinätelineelle vaimennusjousien kera (hirsiseinä) vai suosiolla maatelineelle.
 

Paappa

Tulokas
15 vuotta vanhan E12EKEB:in tilalle olisi nyt suunnitteilla Perfera 40. Osaisiko joku foorumilaisista kertoa paljonko laitteen sivulle vaadittaan tilaa, jotta puhaltimen rummun saa vielä helposti ulos laitteesta?
 

hanks

Jäsen
Ensin mikä ylitehoinen, jos se on ero Mitsun 18 ja 25 tai 25 ja 35 se on hyvin pieni jos se on (samat kompurat, puhaltimet jne). Todellinen ero voisi olla esim. 25 ja 50 no aika poikeuksellinen jos jokulla on 50 siellä missä 25 on OK.
En tarkoittanut että tämä FT35 olisi tässä tapauksessa mitenkään ylitehoinen, vaan yleisellä tasolla. Itse lähinnä pohdiskellut asiaa kun mietin Daikin Perfera 30 ja 40 välillä.
 

Muukalainen

Aktiivinen jäsen
En tarkoittanut että tämä FT35 olisi tässä tapauksessa mitenkään ylitehoinen, vaan yleisellä tasolla. Itse lähinnä pohdiskellut asiaa kun mietin Daikin Perfera 30 ja 40 välillä.
Katsopas Daikin specsit:

Sisäyksikkö

DaikinSis.JPG


40 - ehkä vähän isompi puhallin, samat äänitasot

Ulkoyksikkö

DaikinUlk.JPG


Mitään eroa ei ole, siis ehkä eri softa 30 ja 40.

Olisiko siis joskus 40 ylimitoitettu? Ulkoyksikkön puolelta vähän nopeampi toimiva puhallin. Sisäyksikkössä vähän enemmän ilmavirta no sama äänitaso, ehkä joskus miinimi virta olisi lian suuri? Erot kuitenkin hyvin pienia.
 

hanks

Jäsen
40:n minimiteho on 1,2 kW, 30:n 0,8 kW. Tulisiko siis 40:llä katkokäyntiä lauhoilla keleillä?

Koska ulkoyksikkö molemmissa sama, johtuuko tuo 40:n korkeampi minimiteho sisäyksikön alimmasta puhallusilmavirrasta, joka on 50% suurempi kuin 30:n vastaava (5,9 vs 4,0 m3/min)?
 
Viimeksi muokattu:

VSA

Tulokas
Osaako täällä joku sanoa onko takkatoiminto jossain "piilossa" tuossa residential controller apissa kun en sitä löydä?

:rolleyes:
 
Viimeksi muokattu:

bungle

Aktiivinen jäsen
Osaako täällä joku sanoa onko takkatoiminto jossain "piilossa" tuossa residential controller apissa kun en sitä löydä?

:rolleyes:

Ei sitä ole siellä. Eikä ollut edellisessäkään appissa. Tää residential on edelleen jopa viimeisimmillä päivityksillä ärsyttävämpi, kun kiertää aina hitaasti jostain pilven kautta. Edellinen toimi suoraan WLANissa, eli napin painallus meni WLANin läpi laitteelle. Tässä uudessa ilmeisesti napin painallus menee pilveen ja sitten jossain vaiheessa laitteet saa sen sielä. Ehkä pollaavat tms.
 

bungle

Aktiivinen jäsen
Moden alta löytyy kuitenkin Fan moodi, eli oisko se sitten se takkamoodi täällä. Eli ulkomailla Fan moodi myydään täällä takkamoodina?

Vai oliko se takkamoodi sellainen, että käynnistelee kompuraa tarpeen mukaan, mutta pitää kuitenkin tuuletuksen kokoajan riittävän kovalla?
 

hanks

Jäsen
Juuri tuli beta-päivitys iPhonelle, jossa lupaillaan

New:
- Improved BRP069B4x cloud connectivity
- Improved BRP069C4x cloud connectivity
- General improvements

Liekö pilviyhteys parantunut yhtään, ainakaan tulisijamoodia ei näkynyt vieläkään.
 

puuteknikko

Aktiivinen jäsen
Vai oliko se takkamoodi sellainen, että käynnistelee kompuraa tarpeen mukaan, mutta pitää kuitenkin tuuletuksen kokoajan riittävän kovalla?
Fan mode on eri juttu kuin tuo takkamoodi. Takkamoodi laitetaan lämmityksen kanssa yhtäaikaa päälle ja fan mode on sitten vaan manuaalinen puhallus ilman mitään nopeusautomatiikkaa tms.

Takkamoodi puhaltelee ainakin omassa muutaman vuoden ikäisessä 40:ssä aika pienellä kun lämmitystarvetta ei ole. Puhallusnopeus on lämmitystilassa maksimissaan toiseksi nopeimmalla tasolla ja ilma liikkuu takkamoodin kanssa ehkä pari pykälää matalamalla tasolla.
 

bungle

Aktiivinen jäsen
Takkamoodi puhaltelee ainakin omassa muutaman vuoden ikäisessä 40:ssä aika pienellä kun lämmitystarvetta ei ole. Puhallusnopeus on lämmitystilassa maksimissaan toiseksi nopeimmalla tasolla ja ilma liikkuu takkamoodin kanssa ehkä pari pykälää matalamalla tasolla.
Eli mitä tällä takkamoodilla saavutetaan? Mitä eroa puhtaaseen lämmitysmoodiin ja mahdollisesti manuaaliseen tuuletinnopeuteen? Jotenkin tuntuisi, että tämä on käytännössä jonkinlainen kamina tai avotakkamoodi (eli tulisijat, jotka luovuttavat lämmön tilaan nopeasti varaamatta). Mutta suurin osa suomalaisista takoista on varmaan varaavia ja luovuttavat lämpönsä esim. vuorokauden sisällä hitaasti. Eli vaikka pumppu lämmittäisi samaan aikaan (tietyllä pyynnillä, mikä varmaan säätää sitten ulkoyksikköä pienemmälle), mitään saunalämpöjä ei kämppään tule. Olen joskus tuota kokeillut, mutta todennut koko moodin aivan turhaksi ainakin oman vasraavan takan kanssa.
 

Koelli

Jäsen
Perferalla saa tehtyä toimivan takkatoiminnon yhdistämällä sen Home Assistantiin ja luomalla automaation, joka triggeröi Perferan puhallusmoodin tietyn lämpötilan saavutettua. Toki vielä parempi, jos löytyy lämpötila-anturi muualta huoneistosta, niin voi tarkkailla näiden välistä eroa, jolla käskyttää Perferaa. Sisäänrakennetulla takkatoiminnolla ei tosiaan tee mitään, mikäli takka on mallia varaava.
 

hanks

Jäsen
Perferalla saa tehtyä toimivan takkatoiminnon yhdistämällä sen Home Assistantiin ja luomalla automaation, joka triggeröi Perferan puhallusmoodin tietyn lämpötilan saavutettua. Toki vielä parempi, jos löytyy lämpötila-anturi muualta huoneistosta, niin voi tarkkailla näiden välistä eroa, jolla käskyttää Perferaa. Sisäänrakennetulla takkatoiminnolla ei tosiaan tee mitään, mikäli takka on mallia varaava.
Pystyykö Home Automationilla twiikkaamaan Perferan puhallusnopeuksia lämmitysmoodin ollessa päällä? Ajattelin ylläpitolämmityksen (10+ astetta) käyttöä mahdollisimman tehokkaalla puhalluksella.
 
Viimeksi muokattu:

Koelli

Jäsen
Pystyykö Home Automationilla twiikkaamaan Perferan puhallusnopeuksia lämmitysmoodin ollessa päällä? Ajattelin ylläpitolämmityksen (10+ astetta) käyttöä mahdollisimman tehokkaalla puhalluksella.
Hyvä kysymys. Ei ainakaan suoraan, mutta toisaalta puhallusnopeutta voi twiikata, joten olisi erikoista, jos se ei olisi jotenkin mahdollista (muuten kuin käyttöliittymästä). Toki Perfera on siinä mielessä varsin epämukava laite, että sen cold draft -estoa et voi yliajaa (et edes puhallinnopeudella). Joten tässä mielessä ei sinulla ole ehkä tarvetta edes sitä muuttaa, kun ei se sitä kuitenkaan noudata.
 

puuteknikko

Aktiivinen jäsen
Eli mitä tällä takkamoodilla saavutetaan? Mitä eroa puhtaaseen lämmitysmoodiin ja mahdollisesti manuaaliseen tuuletinnopeuteen? Jotenkin tuntuisi, että tämä on käytännössä jonkinlainen kamina tai avotakkamoodi (eli tulisijat, jotka luovuttavat lämmön tilaan nopeasti varaamatta). Mutta suurin osa suomalaisista takoista on varmaan varaavia ja luovuttavat lämpönsä esim. vuorokauden sisällä hitaasti. Eli vaikka pumppu lämmittäisi samaan aikaan (tietyllä pyynnillä, mikä varmaan säätää sitten ulkoyksikköä pienemmälle), mitään saunalämpöjä ei kämppään tule. Olen joskus tuota kokeillut, mutta todennut koko moodin aivan turhaksi ainakin oman vasraavan takan kanssa.
Tuo pyrkii toki tasaamaan lämpötilaeroja tilassa, mutta ainakin omasta mielestäni ongelmaksi tulee se, ettei vedon tunteen välttelyä saa kytkettyä pois päältä ja puhallusnopeus jää sitten suht alhaiseksi. Noin käy ainakin ihan normaalitilanteessa jos kierrätettävä ilma ei pääse esteettä tarpeeksi kauas vaan osa palaa lähimmästä vastapäisestä seinästä takaisin. Koellin menetelmä on siis ainoa tapa saada tuo toimimaan kunnolla ilmeisesti missä tahansa pumpussa.
 

paveq

Jäsen
Perfera 30 tuli meille autotalliin (98 m2) ja 40 taloon (165m2).

Autotalliin on säädetty minimilämpötila, eli 10 C. Tänään aamusta oli kenno täysin kuurassa. Pumppu teki sulatuksen, mutta onnistui sulattamaan vain puolet kennosta (alaosa). Sulatuksen ollessa käynnissä sisäyksikkö ei käytännössä juuri puhaltele, eli sulatukseen tarvitava energia otetaan lähes täysin sisäyksikön kennosta, ei niinkään sisäilmasta. Täytynee tarkkailla toimintaa, voihan tuo olla, että laite jossain vaiheessa "huomaa" puutteellisen sulatuksen, ja puuttuu tuohon. Missähän kohtaa sulatusanturi on ulkoyksikössä? Voiko kaukosäätimestä pakottaa sulatuksen päälle? Talon pumpun kanssa vastaavia ongelmia ei ole ollut. Keli toki tänään erityisen haastava: kostea ja lämpötila nollan tietämin.

Meillä on molemmat pumput säädetty maksimipuhallukselle. Tuo vedonpoisto mielestäni toimii suhteellisen ok ainakin meillä: puhallus kyllä selvästi kasvaa kun lämmöntarvekin kasvaa, ja on jo muutamissa miinusasteissa täysillä tai lähes täysillä.
 
Ylös Bottom