Datakeskukset

[kotte]

Talouselämä uutisoi eilen mm.

Maisematyölupaa ei siis ole vieläkään myönnetty kunnan taholta mutta voihan sitä silti kirjoitella mikä kaikki on "mahdollista"...
"Kyseisen säännöksen mukaisesti" tarkoittanee nimenomaan sitä että on mahdollista kunhan edellytykset täyttyvät ja ne eivät täyttyneet.
Muhoksen kunnan raennusvalvontaviranomaisen - olkoon sitten herra Airaksinen tai joku muu - viesti on aivan kuin Googlen sanelema siten että sen voi tulkita luvaksi vaikkei lupaa olekaan annettu.

Tuo kuvaa hyvin, millaista sekoilua tämä on. Lait ovat epämääräisiä (ei ole selvää, missä on stoppi, mitä ei saa ylittää ja kuka päättää tästäkin ja onko tuo rikos vai suositus). Lakipuoli on sitten pienen kunnan vastuulla, eivätkä nuokaan tiedä aivan tarkkaan, mihin asti voi joustaa missäkin kohdassa ja mitä laki heiltäkin edellyttää. Valtion pitäisi hoitaa tuollaiset asiat suoraan, niin menisivät oikein (mutta tuokaan ei yleensä kelpaa paikallisille).

EU:han on luonut kaivoksille jonkinlaisen ohituskaistan, joka vapauttaa vastaavista ympäristöasioista, kunhan maasta on tarkoitus kaivaa riittävän himoittuja materiaaleja. Suomalaiset ympäristönsuojeluliobbarit sitten vaativat muutoksia Suomen osalta tuohon EU-säännöstöön (näin ymmärsin Ylen aamu-tv:ssä esitetyt kommentit).

 

[jiikoo]

Datakeskukset vahvistavat Suomen talouskasvua ja mahdollistavat digitaaliset palvelut | Fortum

Datakeskukset ovat keskeinen osa käynnissä olevaa digitaalista murrosta ja kriittistä infrastruktuuria niin Suomessa kuin EU:ssa. Ne mahdollistavat arjen digitaaliset palvelut ja tukevat samalla puhtaan siirtymän etenemistä. Uudet datakeskusinvestoinnit ovat herättäneet vilkasta keskustelua...

www.fortum.com

Tuossa fortumin ajatuksia datakeskusten työllistävyydestä ja muustakin.

Fortumille datakeskukset Suomessa ovat lottovoittoa kertaa tuhat kun sähkön hinta nousee sen 30 prosenttia.

 

[tet]

En osaa sanoa että mikä on oikein. Tässä lähteet mistä on otettu.

**Googlen Haminan datakeskuksen teho: 80 vai 384 MW?**

Googlen datakeskus toimii entisen paperitehtaan tontilla, ja sen paperitehtaan sähkönkulutus oli suuruusluokkaa noin 100 MW. Sähköä sinne syötti yksi 110 kV tuplalinja, jossa on kaksi köyttä per vaihe. Paperitehtaan sähkönsyöttö riitti Googlelle alkuun, mutta noin 5-10 vuotta sitten sinne rakennettiin toinen 2 x 110 kV syöttö, jossa on kolme köyttä per vaihe. Tällä hetkellä rakennetaan jo kolmatta 2 x 110 kV syöttöä, jossa toisen linjan lailla tulee olemaan kolme köyttä per vaihe.

Jos oletetaan, että Summan paperitehdas otti sähköä "linjat punaisena", eli kapasiteetin rajoilla, niin voidaan laskea, että tällä hetkellä Googlen syötön kapasiteetti on noin 250 MW (vanha 100 MW + uuden linjan 150 MW). Todellisuudessa siellä lienee kuitenkin ollut paperitehtaankin aikoina vielä varaa lisäkulutukselle, joten luku on mitä todennäköisimmin selvästi enemmän kuin 250 MW.

Google rakentaa Haminaan parhaillaan kahdeksatta konesalia, jonka käyttöönotto varmasti vaatii tuon rakenteilla olevan kolmannen sähkönsyötön valmistumisen. Ei tuollaista syöttölinjaa hirveän paljon etukäteen rakenneta, ihan vaan huvin vuoksi. Uusi linja on noin 15 km pitkä, ja Fingrid on rakennuttanut sen alkupäähän täysin uuden sähköaseman.

Edellä oleva päättely ei vaadi mitään tietoa itse Googlen keskusten sähkötehoista. Mutta kuten jo edellä totesin, henkilö joka on itse tuolla työskennellyt, on kertonut nuo aiemmin laittamani teholukemat. Uskon niihin aika paljon enemmän, kuin johonkin tekoälyn kasaan raapimaan yhteenvetoon julkisuudessa olleista spekulaatioista.

 

[Tifo]

jossa toisen linjan lailla tulee olemaan kolme köyttä per vaihe.

Mitä tuo tarkoittaa, eikös se linja ole kolmivaiheinen ja siinä kolme köyttä per vaihe? Onko siinä kolme kolmivaiheista syöttökaapelia?

 

[kotte]

Mitä tuo tarkoittaa, eikös se linja ole kolmivaiheinen ja siinä kolme köyttä per vaihe? Onko siinä kolme kolmivaiheista syöttökaapelia?

Kaiketi kolme vaihetta avojohtona ja kussakin vaiheessa 3 rinnakkaista johtoa kimputettuna (köysiä ei kaiketi voi vetää kiinni toisiinsa jo ripustuksissa ja ripustusten välissä muutoin aiheutuvien sään seurausilmiöiden takia eikä tuo olisi jäähdytyksen tai sähköteknisestikään yhtä edullista kuin erillisen irralliset köydet niputettuna erilleen?).

 

[Tifo]

kussakin vaiheessa 3 rinnakkaista johtoa kimputettuna

Näissä johdoissa on siis eristeet ja sitten kierretty köydeksi.
Joskus kysyin sähkömieheltä voisiko suuremman kaapelin pinta-alan korvata kahdella rinnakkaisella pienemmällä. Ei ole kuulemma sallittua.

 

[tet]

Näissä johdoissa on siis eristeet ja sitten kierretty köydeksi.
Joskus kysyin sähkömieheltä voisiko suuremman kaapelin pinta-alan korvata kahdella rinnakkaisella pienemmällä. Ei ole kuulemma sallittua.

Kyse ei ole kaapeleista, vaan normaalista avojohdosta. Eli paljaista alumiiniköysistä, joita on kolme jokaisessa vaiheessa. Köydet on kiinnitetty toisiinsa tasaisin välimatkoin olevilla spacereillä.

 

[kotte]

Näissä johdoissa on siis eristeet ja sitten kierretty köydeksi.

Ei ole eristeitä, vaan avojohtimille sellainen metallinen yhdistetanko, joka sitoo kaksi rinnakkaista johdinta yhteen erilleen toisistaan. Johtimet ovat niin lähellä toisiiaan, että eristeväli ei riittäisi. Sähkön kulku tuon yhdistinkiskon kautta ei kuitenkaan ole oleellista. Ripustetanko on tyypillisesti vaiheen eristimen yhteydessä, mutta välistä niitä näkee pylväiden välissäkin tilanteesta riippuen.

 

[Tifo]

Tekoäly kertoi miksi kolme johtoa on erillisinä parempi.

Spoileri: Nippujohtimen toiminta.

.
Yhden vaiheen viemistä useammalla rinnakkaisella johtimella (kaapelilla) kutsutaan nippujohtimeksi (engl. bundled conductor). Kyseessä on sähkötekninen ratkaisu, jolla on useita suuria hyötyjä voimansiirrossa. [1, 2, 3]
Kun 110 kilovoltin (kV) (tai sitä korkeammassa) avolinjassa käytetään kolmea johdinta yhtä vaihetta kohden, syynä ovat seuraavat tekijät:

1. Koronahäviöiden ja sähkömagneettisten häiriöiden vähentäminen
Kun jännite nousee erittäin korkeaksi, yksittäisen ohuen johtimen pinnalla oleva sähkökenttä kasvaa niin voimakkaaksi, että se alkaa ionisoida ympäröivää ilmaa. Ilmiötä kutsutaan koronailmiöksi. Korona aiheuttaa: [1, 2]

• Jatkuvaa tehohäviötä (sähköä "valuu" ilmaan).
• Häiritsevää sähköistä surinaa tai ritinää.
• Radio- ja televisiotaajuuksien häiriöitä. [1, 2, 3, 4]

Kun yksi vaihe jaetaan kolmeen erilliseen, välikappaleilla toisistaan irti pidettyyn johtimeen, johdinryhmä toimii sähköisesti ikään kuin yksi erittäin paksu, "ontto" johdin. Tämä pienentää sähkökentän voimakkuutta johtimien pinnalla, mikä vähentää koronahäviöt ja häiriöt minimiin. [1, 2, 3]

2. Siirtokapasiteetin kasvattaminen ja parempi jäähdytys
Yksi paksu kaapeli lämpenee huomattavasti enemmän kuin kolme ohuempaa johdinta, joilla on sama yhteinen poikkipinta-ala.

• Kolmella erillisellä johtimella on huomattavasti suurempi jäähdytyspinta-ala ulkoilmalle.
• Koska viileämpi johdin johtaa sähköä paremmin ja kestää paremmin mekaanista rasitusta, linjassa voidaan siirtää huomattavasti enemmän tehoa (ampeerikapasiteetti kasvaa). [1, 2]

3. Linjan induktanssin pienentäminen
Vaiheen jakaminen nippujohtimeksi kasvattaa sen niin sanottua geometrista keskisädettä (GMR). Tästä seuraa kaksi tärkeää sähköteknistä hyötyä: [1, 2]

• Linjan induktiivinen vastus (reaktanssi) pienenee.
• Tämä vähentää jännitehäviöitä pitkällä matkalla, mikä parantaa verkon vakaudesta ja nostaa linjan luonnollista siirtotehoa. [1, 2, 3]

4. Mekaaninen kestävyys ja käsiteltävyys
Jos kolmen erillisen johtimen sijaan käytettäisiin yhtä halkaisijaltaan jättimäistä metallitankoa tai -kaapelia, se olisi äärimmäisen jäykkää, painavaa ja vaikeaa asentaa pylväisiin. Kolme ohuempaa johdinta ovat joustavampia ja ne jakavat myös tuuli- ja jääkuormia paremmin, kun ne on sidottu välikkeillä (spacers) vakaaksi nipun muotoiseksi kokonaisuudeksi