Donut Lab esittelee sähköisen liikenteen tulevaisuuden CES-messuilla
- Keskustelun aloittaja Minä
- Aloitettu
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
VTT on nyt mitannut tuota 26Ah pussikennoa ja ainakin 11C latausnopeus oli nyt sille ihan OK 
Skata
Vakionaama
Jos kaikki nyt toimii, niin tälle käy Ourat
VTT:n raportti Donut-kennosta ei ole “solid state todistettu” vaan käytännössä pikalataustesti yhdelle kennolle.
Sen perusteella kenno ottaa 5C–11C latausvirtaa: 5C:llä täyteen ~13,5 min ja 11C:llä 0–80 % ~4,5–4,9 min ja 0–100 % ~7–8 min, mutta lämpö nousee kovaksi (yhdellä heatsinkillä kerran keskeytettiin 90 °C turvarajaan). Eli ihan kova tulos, mutta ei ihan sitä mitä luvattiin.
Purussa kapasiteetti tuli hyvin takaisin (11C:llä ~98,4–99,6 %). Raportti ei todista 400 Wh/kg -energiatiheyttä, 100 000 sykliä, -30…+100 °C suorituskykyä tai edes kemiaa/”solid-statea” (VTT ei analysoi rakennetta, vaan testaa asiakkaan toimittamaa kennoa).
Sen perusteella kenno ottaa 5C–11C latausvirtaa: 5C:llä täyteen ~13,5 min ja 11C:llä 0–80 % ~4,5–4,9 min ja 0–100 % ~7–8 min, mutta lämpö nousee kovaksi (yhdellä heatsinkillä kerran keskeytettiin 90 °C turvarajaan). Eli ihan kova tulos, mutta ei ihan sitä mitä luvattiin.
Purussa kapasiteetti tuli hyvin takaisin (11C:llä ~98,4–99,6 %). Raportti ei todista 400 Wh/kg -energiatiheyttä, 100 000 sykliä, -30…+100 °C suorituskykyä tai edes kemiaa/”solid-statea” (VTT ei analysoi rakennetta, vaan testaa asiakkaan toimittamaa kennoa).
Eikö? Minusta lupailivat, että voi ladata hurjalla vauhdilla ilman aktiivista lämmönhallintaa. Ja juuri sehän tuossa tuli nyt todistettua. Kennoa jäähdytettiin vain yhdella tai kahdella "siilillä", ilman minkäänlaista varsinaista aktiivista jäähdytystä, sen paremmin vesi- kuin ilmajäähdytystäkään.
Sellaisen korjauksen tuohon tekisin, että jos akun voi antaa lämmetä 90 asteeseen latauksen aikana, niin minun mittapuullani korkea käyttölämpötila-aluekin tuli jo todistettua. Siitä puuttuvasta kymmenestä asteesta en vielä jaksaisi aukoa päätäni, ei se niin paljon minua kiinnosta.
Enemmän kiinnostaa akun toiminta -30C lämpötilassa, ja sitäkin enemmän energiatiheys sekä syklien kesto.
Lupaava alku kuitenkin. Pikalatausominaisuudet ovat vaikuttavat. Toki kiinalaisetkin ovat jo päässeet hyvin korkeisiin latausnopeuksiin akkujensa kanssa, ettei tuo korkea latausnopeus nyt sinänsä ole niin ennenkuulumatonta.
Viimeksi muokattu:
Viikon päästä tulee sitten jotain lisää. Nyt on todistettu, että joku kenno "which the customer identified as solid-state battery cells" latautuu suurilla tehoilla. Ei ehkä aivan sitä 5 minuutissa 100%, joka kai väitettiin, mutta joka nyt ei edes ollut mahdollinen 11 C latauksella. Kuitenkin selvästi alle 5 min 0-80%.
Ehkä tuossa myös todistettiin jonkin verran lämmönkestoa, kun kennon pinnaltakin mitattiin 90 C.
Mitään ei kerrota kennon koosta eikä painosta.
No latausnopeuden osalta ihan riittävän lähellä väitteitä mielestäni. Mutta tuo väite ei nyt ehkä kennotasolla ollutkaan niin hirveän ihmeellinen. 100 kWh akkupakettitasolla tuollainen 20 kWh häviö eli 200+ kW häviöteho 5 min latauksessa tehnee 5 min latauksesta aika mahdottoman, vaikka jossain olisikin 1100 MW latausasema.
Ehkä tuossa myös todistettiin jonkin verran lämmönkestoa, kun kennon pinnaltakin mitattiin 90 C.
Mitään ei kerrota kennon koosta eikä painosta.
No latausnopeuden osalta ihan riittävän lähellä väitteitä mielestäni. Mutta tuo väite ei nyt ehkä kennotasolla ollutkaan niin hirveän ihmeellinen. 100 kWh akkupakettitasolla tuollainen 20 kWh häviö eli 200+ kW häviöteho 5 min latauksessa tehnee 5 min latauksesta aika mahdottoman, vaikka jossain olisikin 1100 MW latausasema.
Veikkaan että kuumenee ja jostakin olen ymmärtänyt että yli 50 astetta kuluttaa litiumi-akkuja. Eli syklit vähenee.
Jäädyttämällä varmaan kuumuuden saa kuriin eli varmaan muitakin muuttujia.
Eihän tuossa testissä ollut jäähdytystä nimeksikään. Ja tosiaan ei mitään tilavuuden havaittavaa muutosta tai laajenemisen mukaan säätyvää puristusta.
Edelleen tosi yksinkertaisella aktiivijäähyllä varmaan saisi tuon 11C testin lämmöt alas. Jäähdytyssiilin päälle puhallin ja ongelma olisi varmaan ratkaistu. Eikä kahdella siilillä muutenkaan mitään ongelmaa ollut.
Edelleen tosi yksinkertaisella aktiivijäähyllä varmaan saisi tuon 11C testin lämmöt alas. Jäähdytyssiilin päälle puhallin ja ongelma olisi varmaan ratkaistu. Eikä kahdella siilillä muutenkaan mitään ongelmaa ollut.
Muuta kuin koko (ne siilithän ovat aika massiiviset vs. kenno)? Mutta tietty jollain aktiivisella jäähdytyksellä varmaan pitäisi käytännössä autoissa hoitaa. Prätkissä varmaan riittää hitaampi lataus ilmajäähdytyksellä. CATLilta tuli vuosi sitten niitä 12C latauksen LFP:eitä, tosin ei tietoa muuten niistä. F1:ssä vissiin ladataan aika hurjilla tehoilla, mutta siellä ei varmaan kestolla väliä, kunhan kestää yhden kisan.
Tottakai on aktiivinen jäähdytys oikeassa akustossa. Jos passiivijäähdytyksellä saa ladattua 11C niin olen aika 100% varma että jossain CATL ja BYD sektorilla VTT raporttia kakistellaan jonkun verran.
Tämä ON JO kova yksittäistulos. Seuraavaksi jos kylmä-testi antaa samoja lukemia, niin uskon että paskahalvaus jo antaa ensioireita.
Kennon vanhenemista saadaan simuloitua jo jollain 1000 syklillä. Eiköhän se testi ole menossa taustalla. Jos luku on vaikka 99,9% kapasiteetista jäljellä se on viimeinen niitti. Kukaan ei kuitenkaan tarvi 100 000 sykliä... 20 000 täyssykliä olisi jo täydellisen kelpo käytännössä kaikkiin käyttökohteisiin.
Viimeksi muokattu:
Jos ajasivat vaikka sykliä 10min latausta ja 50min purkua niin 21päivää tekisi 503sykliä.
Siihen on varmaan syynsä miksi emme tuota nähneet tuollaisenaan vaikka CES:n ja tän päivän välissä ois ehtinyt kyllä suorittaa noin kiusallaan jo tuollaisenkin.
Toinen huomio. CES:ssä patsasteltiin moduulin kanssa joita pitäsi tulla Vergeen.
Eipä sitten sellaista viety tuonne testiiin
Kyllä VTT:ltä ois riittänyt laitteet sen testaamiseen vaikka ois pitänyt vähän isommalla powerilla pitänyt ladata
Siihen on varmaan syynsä miksi emme tuota nähneet tuollaisenaan vaikka CES:n ja tän päivän välissä ois ehtinyt kyllä suorittaa noin kiusallaan jo tuollaisenkin.
Toinen huomio. CES:ssä patsasteltiin moduulin kanssa joita pitäsi tulla Vergeen.
Eipä sitten sellaista viety tuonne testiiin
Kyllä VTT:ltä ois riittänyt laitteet sen testaamiseen vaikka ois pitänyt vähän isommalla powerilla pitänyt ladata Kauppalehden jutun mukaan (kylmä?)soitot piensijoittajille on lopetettu ja osakeantia valmistellaan.
Joten eiköhän kaikki saa kohta lähteä mukaan tähän retkeen kun mainosvideot on katsottu.
Kauppalehti 27.1.2026: ”Kauppalehden haastattelemien piensijoittajien mukaan Donut Labin ja sen lähiyhtiöiden vaihtovelkakirjalainoja on kaupiteltu pitkin viime vuotta. Donut Labiin on tarjottu sijoitusmahdollisuuksia vielä tammikuun alun suuren akkujulkistuksen jälkeen. Toimitusjohtaja Marko Lehtimäki kertoo, että juuri nyt yhtiö ei kerää rahaa, vaan valmistelee suurempaa osakeantia.”
koko juttu maksumuurin takana jotan en ole päässyt lukemaan:
www.kauppalehti.fi
Tämmöinenkin juttu:
"Donut Labin lähipiiri pääsi käsiksi sentin hintaisiin osakeoptioihin: Sijoittajille yksi osake maksoi enimmillään lähes 300 euroa
Donut Labin taustalla on potti osakeoptioita, joiden kappalehinta on sentti. Sijoittajat ovat puolestaan maksaneet yhdestä osakkeesta enimmällään lähes 300 euroa."
www.talouselama.fi
Joten eiköhän kaikki saa kohta lähteä mukaan tähän retkeen kun mainosvideot on katsottu.
Kauppalehti 27.1.2026: ”Kauppalehden haastattelemien piensijoittajien mukaan Donut Labin ja sen lähiyhtiöiden vaihtovelkakirjalainoja on kaupiteltu pitkin viime vuotta. Donut Labiin on tarjottu sijoitusmahdollisuuksia vielä tammikuun alun suuren akkujulkistuksen jälkeen. Toimitusjohtaja Marko Lehtimäki kertoo, että juuri nyt yhtiö ei kerää rahaa, vaan valmistelee suurempaa osakeantia.”
koko juttu maksumuurin takana jotan en ole päässyt lukemaan:
Kohuakun takana olevaa Donut Labia on kaupiteltu piensijoittajille vielä tammikuussa – Näin toimitusjohtaja kommentoi
Kauppalehden haastattelemien piensijoittajien mukaan Donut Labin ja sen lähiyhtiöiden vaihtovelkakirjalainoja on kaupiteltu pitkin viime vuotta. Donut Labiin on tarjottu sijoitusmahdollisuuksia vielä tammikuun alun suuren akkujulkistuksen jälkeen. Toimitusjohtaja Marko Lehtimäki kertoo, että...
www.kauppalehti.fi
Tämmöinenkin juttu:
"Donut Labin lähipiiri pääsi käsiksi sentin hintaisiin osakeoptioihin: Sijoittajille yksi osake maksoi enimmillään lähes 300 euroa
Donut Labin taustalla on potti osakeoptioita, joiden kappalehinta on sentti. Sijoittajat ovat puolestaan maksaneet yhdestä osakkeesta enimmällään lähes 300 euroa."
Donut Labin lähipiiri pääsi käsiksi sentin hintaisiin osakeoptioihin: Sijoittajille yksi osake maksoi enimmillään lähes 300 euroa
Donut Labin taustalla on potti osakeoptioita, joiden kappalehinta on sentti. Sijoittajat ovat puolestaan maksaneet yhdestä osakkeesta enimmällään lähes 300 euroa.
www.talouselama.fi
Viimeksi muokattu:
Harrastelija
Hyperaktiivi
En tiedä miten näissä uusissa tulevan kauden säännöissä on mutta aikaisemmin piti selvitä muutamalla moottorilla, kineettisellä yksiköllä yms. koko kausi.
Eli pitää kestää enemmän kuin yhden kisan ajan.
2 akustoa käytössä koko kauden aikana, eli 12kisaa pitää yhden akun kestää vähintään
Mun ennustus menee seuraavasti:
Tämän media sirkuksen on tarkoitus puhutella suuria massoja. Sitten kaikkien yllätykseksi saadaan aikaan pörssiin meno tavalla tai toisella. Suuret massat pääsee rikastumaan koska "i believe"
Eli Summa defencen tarina potenssiin 10
Sitten kun nostellaan oikeus juttuja niin huomataan, että viralliset matskut ovatkin jättäneet pehmeyttä tarinaan joten kovat linnatuomiot vältetään.
Tämän media sirkuksen on tarkoitus puhutella suuria massoja. Sitten kaikkien yllätykseksi saadaan aikaan pörssiin meno tavalla tai toisella. Suuret massat pääsee rikastumaan koska "i believe"
Eli Summa defencen tarina potenssiin 10
Sitten kun nostellaan oikeus juttuja niin huomataan, että viralliset matskut ovatkin jättäneet pehmeyttä tarinaan joten kovat linnatuomiot vältetään.
Eilisen julkistuksen jälkeen tiedämme ainakin yhden seikan: että Donut Lab on toimittanut VTT:lle testattavaksi akkukennon, jonka latausominaisuudet päihittävät kaikki markkinoilla olevat akut kutakuinkin mennen tullen.
Jos homma on täyttä huijausta, niin mistä tämä akkukenno mahtaa olla tupsahtanut? Varastettu kiinalaisesta labrasta?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vähän vaikea tätä on kuvitella Suomesta peräisin olevaksi kun Suomessa yrityksillä ei juurikaan mitään tutkimusta ole. T&K:ta tehdään yliopistoissa mutta se tie on sieltä aika pitkä ja kivinen tuotteiksi kun jo alun alkujaan mikään semmoinen ei ole ollut edes päämääränä.
Tarkalleen ottaen mikä ominaisuus on ylivoimainen? 11C lataus toispuoleisella jäähdytyksellä ja lopputulos 90astetta lämpöä? Varsinkin kun cycle-määrästä ei ole mitään dataa.
Tässä pian 10v sitten esimerkki 10c latauksesta:
Väitän, että maailmassa on hyvin paljon LIPO-akkuja jotka voi ladata 11c-virralla 1x juuri kuten Donut-akun voi. Ei ole ainutlaatuinen.
Väitän että tuommoiset RC akkujen lipoHV-akut (joiden maksimi on 4.35v) latautuvat juuri noin kuin donult-akku. Suht iso kenno tuo on, mutta eiköhän noita tehdä isoihin koptereihin jossakin päin maailmaa.
Tässä esimerkki lipoHV akusta. Noissa max latausjännite 4.35V. Donutin akkua ladattiin 4.3V ja loppujännite taisi olla litiumin tuttu 4.2v
Tämä jännitekäyrä on niin lipoHV-akun käyrä. Ladataan 4.3v, ja loppujännite 4.2v.
Ja kun väite on että litiumia ei vaan ole tuossa akussa. Ainakin jännite on juuri litium-akun jänniteet.
Jännitteet tulevat suoraan akun kemiasta.... Varmasti joku expertti osaa sanoa, voiko muulla kuin litiumilla saada aikaan juuri saman jännitevälin.
Viimeksi muokattu:
Kyllä mulla toimi toi nytkin kun kokeilin.
Avaatko tätä? Netissä tästä tunnutaan vääntävän. Toiset sanovat, että monet litiumkennot selviäisivät vastaavasta järjestelystä, toiset hehkuttaa. Todella vaikea saada selkoa Ja emme juuri tiedä muuta "uutta" kuin, että kennot kuumenee.
Kyllä se taitaa olla fakta että yhdenkään litium akun elämä ei jatku 90C lämmöissä ja varsinkaan latausteho jopa parane kun lämpö nousee.
Minusta on selvää että tuo ei ollut litiumpohjainen temu-kenno ja että yläpään lupaus 100C kestosta on vahvistettu.
Odotan suurella innolla josko seuraava olisi -30C lataustesti
Minusta on selvää että tuo ei ollut litiumpohjainen temu-kenno ja että yläpään lupaus 100C kestosta on vahvistettu.
Odotan suurella innolla josko seuraava olisi -30C lataustesti
Ja montako kuukautta kestää "testisarja"?
Minusta LIPOt latautuvat paremmin mitä kuumempaa. Tietty kestäyys romahtaa, mutta sitä tuossa ei mitattu.
Mitä lämpimämpi niin sitä nopeammin kemialliset reaktiot toteutuu.
Miten tuo 100 astetta kesävyys on vahvistettu? Savuja ei tullut ulos? Mutta toisaalta 90asteessa lopetettiin testi - miksi se lopetettiin jos 100asetetta olisi kesto?
Haaste on syklikestävyyden romahtaminen. Ja sitä ei tuossa testattu.
Jos latausnopeus paranee kun lämpötila nousee, niin miksi se ei laskisi kun lämpötila laskee?
Eka testi osoittaa, että kemia reagoi lämpötilaan....
Itse veikkaan energiatiheyttä. Se 400 on mahdollinen kennotasolla, mutta akkutasolla paljonpaljon haastavampi.
Eikös tässä keskustelussa aiemmin mainittu että teknologia saattaa olla peräisin saksasta CT Coating -nimiseltä firmalta?
On mainittu (Juho Heiska on asiasta omien sanojensa mukaan varma). Tuo firma on kaupannut tätä 20 vuotta eri puolilla maailmaa ja tässä on lukuisia firmoja tehnyt sopimuksia. Nordic Nanon alkuperäisessä esityksessä ESA:lle oli CT Coatingin logo. Se on uudemmista versioista siivottu pois. SANA ja Xencoa on myös mainittu tuohon CT Coatingin teknologiaan sekaantuneina. Heillä on myös kryptovaluuttatouhuja ollut mukana. Korealaisia on touhuillut myös, tässä 8 vuoden takaa:
Viimeksi muokattu:
Tekoälyjä haastattelemalla LiPO tai Lifepo kennot ei pääse lähellekään VTT testin lukemia. Siis lähellekään. Ja VTT siis itse keskeytti 90C tasossa testin, ei siksi että kenno olisi sitä vaatinut.
Molemmille tulee AI mukaan nopea täystuho.
Kenno kyllä toimi hienosti huoneenlämmössäkin. Kylmä pää on kyllä erittäin kiinnostava nähdä.
Molemmille tulee AI mukaan nopea täystuho.
Kenno kyllä toimi hienosti huoneenlämmössäkin. Kylmä pää on kyllä erittäin kiinnostava nähdä.
Viimeksi muokattu:
Jos seuraava testi ois tuolla samalla kennolla se pakkastesti niin että
- todetaan kuin hyvin antaa energiat pihalle vaikka 1C
- perään lataus vaikka 5c
Niin sitten vetää kovimmankin epäilijän hiljaikseksi
Mikä on tarkalleen se kohta johon LIPO ei pääse? yksi lataus 11c?
Linkkasin tuolla aikaisemmin 10v takaa 10c latauksen ilman jäähdytystä. Hyvin meni.
Missä tuo syy keskeytykseen on mainittu? En itse löytänyt.
Mitä tarkoittaa nopea täystuho? yksi sykli vai 10sykliä. Muistetaan, että VTT testasi käytännössä muutaman syklin.
Totta - kemia riippuu lämpötilasta VTT:n testien mukaan. -30 astetta olisi hauska nähdä.
Itse haastattelin myös, josta voisin johtaa sen, että hyvinkin voisi selvitä tuon testin, etenkin, kun se lopetetaan 90 asteessa ja käytössä järeät jäähdytysrivat ja testataan yhtä kennoa (toki voivat alkaa vioittumaan sisältä):
Terminen karkaaminen (thermal runaway) alkaa tyypillisesti, kun akun sisälämpötila ylittää kriittisen kynnyksen, joka on useimmiten 60–100 °C. Varsinainen hallitsematon tila, jota ei voi enää pysäyttää ulkoisella jäähdytyksellä, saavutetaan yleensä 150–180 °C vaiheessa.
Prosessi etenee eri lämpötiloissa seuraavasti:
1. Epävakauden alkaminen (60–100 °C)
- 60 °C: Akku muuttuu epävakaaksi ja riski kasvaa merkittävästi.
- 70–90 °C: SEI-kerros (Solid Electrolyte Interface) alkaa hajota. Tämä on ensimmäinen merkki kemiallisesta hajoamisesta.
- 100–120 °C: Elektrolyytti alkaa hajota vapauttaen syttyviä kaasuja, mikä nostaa sisäistä painetta.
- 130–140 °C: Akun erotinkalvo (separator) sulaa, mikä johtaa sisäiseen oikosulkuun.
- 150–180 °C: Reaktiosta tulee täysin itsestään jatkuva. Lämpötila nousee räjähdysmäisesti, usein yli 20 °C minuutissa.
- Huipun saavuttaminen: Karkaamisen aikana lämpötila voi nousta 600–1000 °C:een tai jopa korkeammaksi.
Kriittinen lämpötila riippuu akun kemiallisesta koostumuksesta:
- NMC/LCO-akut: Terminen karkaaminen alkaa yleensä jo 150–250 °C välillä.
- LFP-akut (LiFePO4): Huomattavasti vakaampia; karkaaminen vaatii tyypillisesti 200–300 °C lämpötilan.
Tuossa mitattiin pinnalta. Lämpö syntyy sisällä eli siellä on kuumempaa. 90 C keskeytyksen jälkeen tehtiin onnistunut 11C lataus ja saatiin sen jälkeen ulos täysi kapa. Ei siis ainakaan pahemmin kärsinyt tuosta lämpötilasta. Oisko onnistunut tunnetuilla litiumpohjaisilla?
Onkos jossain kunnon käyrät 11 C latauksesta lituimille? Eli miten pitkään otti vastaan 11C ja miten nopeasti meni 0-80% ja 0-100%. Pärjääkö tuolle?
Luulisi aika pian jonkun sanovan kenen valmistama tuo on, jos ei ole Donutin.
Haastan kanssa etsimään litium kennolle 11C latauskäyrä + lämmöt 0-100% lataukselle. Ja toki yksipuolisella passiivijäähdytyksellä.
Kyllä täytyy olla pessimisti jos ei tuossa testissä jo yksinään nähnyt maailmanennätysluokan suorituskykyä, vaikka olisi mikä labrakenno.
Siis aivan vastaavaa suorituskykyä kuin miljardifirmojen tuotekehityslaboratorioiden protoissa.
Kyllä täytyy olla pessimisti jos ei tuossa testissä jo yksinään nähnyt maailmanennätysluokan suorituskykyä, vaikka olisi mikä labrakenno.
Siis aivan vastaavaa suorituskykyä kuin miljardifirmojen tuotekehityslaboratorioiden protoissa.
Lämmönkestohan tuossa se hyvä tulos on. Ei se, ettei lämmennyt enempää. Mitä suurempi energiatiheys sitä enemmän lämpeää, jos hukkalämpö pysyy tyypillisellä 10-20% tasolla. No ominaislämpökapa tietysti vaikuttaa, mutta 1000 paikkeilla ne yleensä ovat. Tietysti tuossa jäähdytyselementissä on myös lämpökapaa.
Tuossa jo linkatulla videolla lipoa ladattiin ilman jäähdytystä 10C. Mutta mikä oli sen energiatiheys ja kuinka monta % meni akkuun?