Enerventin laatu?

[pökö]

Vs: Enerventin laatu?

No laita faktaa tauluun kun kerran kerrot sitä sulla olevan. Mittauksia ja numeroarvoja. Sitähän tässä on useamman keskustelijan toimesta pyydetty.

Kosteus nousee koko talossa useamman prosenttiyksikön, sen kummempaa faktaa ei ole, enkä ole mainostanut sitä olevankaan. Mutta, roottori palauttaa kosteutta (ja hajuja), ei se asia muuksi muutu.
Suunnittelijana sinun pitäisi se tietään.

 

[fraatti]

Vs: Enerventin laatu?

Joskus laskeskelin, että 10 litraa kiukaalle heitettynä kestää useita päiviä haihduttaa roottorikoneen kautta normaali ilmanvaihdolla kun pakkasta oli -15. Pakkasilma kun ei ota oikeen yhtään kosteutta vastaan. Vesi kondensoituu roottorin pinnoille ja palaa asuntoon takaisin lähes kokonaan. Jos ei sauno talvella ei mitään ongelmia.

Saattaa olla että asukkaiden asumistottumukset yms vaikuttavat melko paljon kokonaisuuteen(esim saunominen, suihkun lattioiden kuivaaminen, pyykin kuivattaminen[huoneilmaan vai lämpöpumpullisella kuivurilla kaivoon]). Sekä asukkien lukumäärä suhteessa ilmanvaihdon tasoon. Täällä kosteutta ei meinaa saada kyllä talvella nouseen mitenkään. Saattaapi olla että myös koneissa voi olla eroja keskenään.

 

[ekis]

Vs: Enerventin laatu?

Saattaa olla että asukkaiden asumistottumukset yms vaikuttavat melko paljon kokonaisuuteen(esim saunominen, suihkun lattioiden kuivaaminen, pyykin kuivattaminen[huoneilmaan vai lämpöpumpullisella kuivurilla kaivoon]). Sekä asukkien lukumäärä suhteessa ilmanvaihdon tasoon. Täällä kosteutta ei meinaa saada kyllä talvella nouseen mitenkään. Saattaapi olla että myös koneissa voi olla eroja keskenään.

Jos koneessa on ulkoilman esilämmityspatteri ongelmia ei ole, mutta hyötysuhde romahtaa.

 

[fraatti]

Vs: Enerventin laatu?

Kosteudensiirto
Normaaleissa lämmöntalteenoton käyttötilanteissa pyörivä lämmönsiirrin siirtää ainoastaan poistoilman lämpöä tuloilmaan. Mikäli ulkoilman lämpötila on alhainen, poistoilman lämpötila laskee lämmönsiirtimessä kastepisteeseen. Tällöin poistoilmassa olevaa kosteutta kondensoituu lämmönsiirtimen pinnalle, josta se taas haihtuu pyöriessään kuivaan tuloilmaan. Näissä olosuhteissa kaikki pyörivät lämmönsiirtimet palauttavat kosteutta poistoilmasta tuloilmaan huolimatta käytetystä lämmönsiirtomateriaalista.

Kosteudensiirtoa voidaan tehostaa päällystämällä lämmönsiirtimen pinnat kosteutta siirtävällä hygroskooppisella materiaalilla (silikageeli, zeoliitit), jolloin lämmönsiirtimestä käytetään termejä hygroskooppinen tai sorptioroottori. Sorptioroottoreita käytetäänkin erityisesti jäähdytyksen talteenottoon.

Katselin joskus huvikseni noita ilmanvaihtokoneiden speksejä ja muistelin että tuohon oli saatavilla useampaakin erilaista kiekkoa nykyään.

Ja näinhän se näyttää olevankin. Miksikä tuota "peruslämmönsiirrintä" kutsutaan nimeltään? Onko se vain "regeneratiivinen eli lämpöä varaava lämmönsiirrin" vai kondensaatiolämmönsiirrin(taitaa olla tämä)?

"Tarjoamme kaikkiin konemalleihimme hygroskooppisen ja sorptio lämmönsiirtimen lisäksi erittäin korkean hyötysuhteen Premium-lämmönsiirtimen. Premium-lämmönsiirtimessä on korkeampi hyötysuhde kuin peruslämmönsiirtimessä ja se on Eurovent-sertifioitu. Kaikki lämmönsiirrinvaihtoehdot löytyvät Optimizer-mitoitusohjelmasta, joten hyötysuhteiden vertaileminen on helppoa. Premium-lämmönsiirtimellä päästään parhaimmillaan lähes 90 prosentin hyötysuhteeseen."

tyyppi, Lisähinta
lämmönsiirrin 147,56
hygroskooppinen lämmönsiirrin 338,52
sorptio lämmönsiirrin 338,52

vakio lämminsiirtimestä kerrotaan näin:
Lämmönvaihtimen tyyppi Pyörivä lämmönvaihdin
Materiaali Alumiini
Lämmönvaihtimen pinta-ala 87 m²
Lämmönvaihtimen mitat 420 x 200 mm (60 µ)
Lämmönvaihtimen moottori 5 W
Lämmönvaihtimen teho 75–85 % p.a.

Tässä on kuitenkin yksi opinnäytetyö aiheeseen liittyen. En nyt kerkeä perkaamaan sitä kokonaan mutta tässä jotain:

Sorptioroottorilla on perinteistä kondensaatioroottoria hieman parempi kosteuden palautus kyky, sekä sorptioroottorin pinnoite tekee siitä selektiivisen eikä se siirrä poistoilmasta yhtä helposti hajuja tuloilmaan. Sorptioroottoria suositellaankin käyttämään tilanteissa, jolloin on tarvetta kosteuden palautukselle mm. kesällä, jos on käytössä sisäilman jäähdytystä. Perinteinen kondensaatioroottori ei kykene palauttamaan jäähdytysenergiaa tuloilmaan toisin kuin sorptioroottori. Sorptiroroottori ei myöskään jäädy yhtä helposti kuin kondensaatioroottori, eli sitä voi käyttää kylmemmissä olosuhteissa.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/108118/Huttunen%20Jyri.pdf?sequence=1&isAllowed=y


Edit. tästä kennon valmistajan, Enventus sivuilta taitaakin selvitä yksinkertaisesi mistä on kyse. Viimeisimmän kennon nimi saattaisi viitata siihen että kehitystyötä on tehty myös suomessa. :

Condensation Rotor – Non-hygroscopic (ST)
The condensation rotor is a cost-efficient solution to recover heat and is suitable for standard applications in comfort ventilation. Humidity is only transferred in cases when the dew point of one of the air streams is reached during winter conditions.
Hygroscopic Rotor – Entalphy (SE)
The hydroscopic surface of this rotor class supports humidity transfer. Typically used for standard applications in comfort ventilation systems to recover humidity during moderate temperature periods.
Sorption Rotor Muonio (HM Molecular Sieve 3Å)
The high performance desiccant coatings of the sorption rotor HM Muonio (molecular sieve 3Å) provide a maximum humidity transfer capacity for minimal Carry over. The high humidity efficiency is constant throughout all climate conditions. Sorption rotors are especially designed for summer season cooling recovery and dehumidification of supply air. Therewith, it should always be used in humid and hot climates, with dry cooling systems (chilled beams) and when in winter time humidifiers are used. This substantially reduces the cooling and humidification demand of the HVAC system.

Mitähän tuollainen sorptio-roottori mahtaisi maksaa? Mulle kelpaisi kosteampi ilma talvella. Tuollainen kenno kuitenkin taitaa maksaa "mansikoita"... :
Esite moisesta: http://www.hoval.com/zoolu-website/media/document/20245/Sorption+Rotor+Muonio+%28HM%29


enerventin ohjelmalla kennojen vertailua

vakio:

sorptio:

premium:

 

[Lehtopuu]

2007 ostettu Pelican sähköisell jälkilämmittimellä, 2x vuodessa suodattimien vaihto. 1200m2 puurakennus, tiiveys tasan 1. 13 vuoden aikana kertaalleen kennossa jäätä/kondenssia kun nuoriso päätti saunoa varmaan 50litraa vettä. Pesuhuoneessa kosteusanturi tehostaa ilmanvaihtoa. Talvella olen pitänyt ilmanvaihtoa 1 asennossa, kesällä tehostanut viilentämään. Lämmöntalteenoton tehokkuus mittarin mukaan 78%.
Rikkoutuneet osat:0
Huoltokäynnit: 0
Kaikki muu talossa on päivitetty etäohjattavaksi yhdelle alustalle pl. ilmanvaihto.

 

[Lehtopuu]

2007 ostettu Pelican sähköisell jälkilämmittimellä, 2x vuodessa suodattimien vaihto. 1200m2 puurakennus, tiiveys tasan 1. 13 vuoden aikana kertaalleen kennossa jäätä/kondenssia kun nuoriso päätti saunoa varmaan 50litraa vettä. Pesuhuoneessa kosteusanturi tehostaa ilmanvaihtoa. Talvella olen pitänyt ilmanvaihtoa 1 asennossa, kesällä tehostanut viilentämään. Lämmöntalteenoton tehokkuus mittarin mukaan 78%.
Rikkoutuneet osat:0
Huoltokäynnit: 0
Kaikki muu talossa on päivitetty etäohjattavaksi yhdelle alustalle pl. ilmanvaihto.

1200m3 tietysti

 

[fraatti]

1200m3 tietysti

Rakennustilavuus?, 300m2 talossakin tulisi korkeudeksi 4m...

 

[HotZone]

Sitä ihmettelen että miten selviätte parilla suodatinvaihdolla vuodessa kun jo pelkästään siitepölyaikaan pitää vaihtaa kerran kuussa EU5/F5 tasofiltterit koneessa. Muulloinkin jos nuo tasofiltterit on yli 2 kuukautta, hajua alkaa tuntua sisällä. Se orgaaninen aines mitä niihin jääe alkaa muhia kosteilla keleillä.

Meillä menee ehkä 8 kertaa vaihtoon vuodessa nuo tasofiltterit ja aiemmin meni erillinen EU7 paperikasettikerran vuodessa mutta nyt kun LTR-3 perässä Elixairin sähköinen suodatin, se pitää pestä parin kuukauden välein.

Jos vaihtotarve on pari kertaa vuodessa, suodattimet on kanaverkkoa ja kaikki moska kerätty tulokanavaan.

 

[pre]

Viestissä 244 on tarinaa enerventin roottorivaihtoehdoista. Liittyyköhän siihen mitenkään seuraava E:n mainoslause
Lähde: https://www.enervent.fi/ratkaisimme-pyorivakennoisten-ilmanvaihtolaitteiden-carry-over-ilmion/
"Ratkaisimme pyöriväkennoisten ilmanvaihtolaitteiden carry over -ilmiön

Tähän asti ne ovat palauttaneet 2-4 prosenttia sisäilmasta takaisin huoneisiin. Nyt olemme suunnitelleet lämmönsiirtimen uusiksi niin, että tämä niin sanottu carry over -ilmiö on huomattavasti parantunut, ja laite saavuttaa silti koko vuoden ympäri mitattuna paremman energiatehokkuuden kuin muut teknologiat..."

Kysyn, kun en tiedä eli mikä paranee ja millä tavalla?

Aihetta pohdiskeltu täällä 623 ->627:

Enerventin huoltoa kotikonstein!

Viritysarvoja ei löydy tuosta manuaalista. Viritysarvot löytyy "muut asetukset" valikon alta. Salasana tuohon valikkoon on 1006.

lampopumput.info

2.
Onko kukaan päivittänyt vanhaan E:n tasavirtaropelli ECO ED-E systeemiin uudempaa E:n ohjausjärjestelmää ( ewind https://www.enervent.fi/ensto-enervent-oy-lopettaa-eda-automatiikan-valmistuksen-ja-myynnin/ ) ja onnistuisiko se powerin ja piirikortin / ohjainpanelin vaihdolla vai mitä muuta vielä? Tavoitteena olisi parempi painetasapaino/automaattinen säädettävyys kun filtterit ikääntyy. Vanhan systeemin varaosia saa vielä 6v.

 

[kariky]

Luultavasti tuossa mainostetaan vaan puhtaaksipuhallussektori joka hurreilla ollut isommissa roottoreissa jo kauan, esim. Enventuksella.

Peruskennomallissa, kun kennon väliköt on siis täynnä poistoilmaa ja kenno pyörii, viimeinen väliköllinen poistoilmaa palautuu takaisinpäin tuloilman mukana. Tämä siis tuo tuon mainitun 2-4% poistoilmaa takaisin huoneilmaan tuloilman mukana.
Kun tulopuhalluksen alusta ensimmäinen väliköllinen ilmaa ohjataankin vielä jätekanavaan, poistoilmaa ei palaudu tuloilman mukana jolloin voidaan mainostaa hienoa, uutta, innovatiivista jne...

Paitsi että aina palautuu jonkin verran vuotavien harjatiivisteiden läpi Ai mistäkö?


2. Itse olen vaihtamassa vanhaan muuntajamallin Pingviiniin uudet EC-puhaltimet. Samalla ohjaus Arduinolle jossa kosketuspaneeli, lisänä etäkäyttö kännykällä. Osat olisi jo valmiina, ja vanhat laakeritkin alkaneet jo lupaavasti hurisemaan. Enää pikku inspistä vailla...

 

[Lappanen]

Miten se voi harjatiivisteiden läpi vuotaa poistopuolelta tulopuolelle, jos poistopuolen puhallin imee ja tulopuhallin työntää ilmaa kammioihinsa, eli poistopuolella on pienempi paine kuin tulopuolella?

Edit. Ei ollutkaan tulopuhallin samassa kohtaa kuin poiston, eli molemmat imee kennon läpi. Mutta harjatiivisteiden läpi ei kait kuitenkaan oikein säädettynä voi vuotaa kun poistopuoli imee hitusen enemmän ilmaa.

 

[burmanm]

2. Itse olen vaihtamassa vanhaan muuntajamallin Pingviiniin uudet EC-puhaltimet. Samalla ohjaus Arduinolle jossa kosketuspaneeli, lisänä etäkäyttö kännykällä. Osat olisi jo valmiina, ja vanhat laakeritkin alkaneet jo lupaavasti hurisemaan. Enää pikku inspistä vailla...

Itselläni odottanut samaa inspiraatiota tuo Pandion autotallissa .. pari vuotta. Ihan mielenkiinnosta, millaiseen kytkentään päädyit? Vanhasta AC/EC ohjaimesta edelleen 230V (ohittaen muuntajan ja käynnistyskonkat) ja sitten vain 0-10V sivusta? Kaipa tuosta 0-10V ohjauksesta saisi jo sen Arduinonkin tehot. Itselläni oli suunnitelmassa tosin käyttää ESP8266:sta ja ainoastaan etäohjausta, ilman kosketusnäyttöä.

 

[kariky]

Mulla siis vanha on 4-portainen muuntajaohjaus. Uudessa ohjauksessa muuntaja mäkeen ja puhaltimille suoraan 230VAC, Arduinolla PWM ohjaus EC-puhaltimen 10 VDC syötöstä moottorikilven kautta, ja 5V virtalähde poistetun muuntajan paikalle antamaan virtaa Arduinolle ja kosketusnäytölle.

Tietysti 1-wire lämpötilamittaukset joka rööriin, poistokanavaan lisäksi kosteus- ja CO2-anturi, ja LTO-roottorin automaattinen ohjaaminen SSR-releellä kanavalämpötilojen mukaan. Tuloilma-aukon edessä on jo kanavapatteri jossa kiertää lämpökaivon liuos, jolla sitten esilämmitystä tai viilennystä kastepiste huomioiden...

Tuo paikallisohjausoptio on muuten pakollinen hellasärön vaimentamiseen...

 

[HotZone]

...Edit. Ei ollutkaan tulopuhallin samassa kohtaa kuin poiston, eli molemmat imee kennon läpi. Mutta harjatiivisteiden läpi ei kait kuitenkaan oikein säädettynä voi vuotaa kun poistopuoli imee hitusen enemmän ilmaa.

Nyt sekoitat ilmamäärät ja paineen. Jos tulo- ja poistopuolen paineet on samat niin harjojen läpi ei ilmaa liiku mutta näin käytännössä ole vaan asiaan vaikuttaa putkisto ja tarvittava paine haluttujen ilmamäärien aikaansaamiseksi. Putkistossa on häviöitä eikä tulo- ja poistoputkisto ole identtiset kummallakaan puolen konetta.

Ite en ole koskaa huomannut hajua siirtyvän ja kosteuden suhteen on lähinnä ongelmana kuivuus, siis talvisin. Vaikka kuinka suikuttelisi ei keittiössä oleva kosteusmittari muuta lukemiaan. Tähän tietysti (kuten kosteudesta johtuvaan jäätymiseen) vaikuttaa talon koko eli ilmavirran määrä. Jos on kaksio eli luokkaa 80m2 pikkumökki niin kosteuden palautus voi mittarissa näkyäkin mutta kun mennään tyypillisiin omakotitalon kokoihin (>160m2) niin suihkun tuottaman kosteuden osuus kokonaisilmavirrasta jää jo puoleen.