Enerventin huoltoa kotikonstein!

Trally

Jäsen
Viritysarvoja ei löydy tuosta manuaalista. Viritysarvot löytyy "muut asetukset" valikon alta. Salasana tuohon valikkoon on 1006.
 

Lappanen

Aktiivinen jäsen
En tiedä, pitäisikö tässä jo uutta aihetta pykätä vai meneekö vielä huoltohommien alle, mutta kysymys tuosta Enerventin ulkolämpötilasta.

Vaikka nyt ollut pakkasia noin -5..-8 asteen hujakoilla pari päivää kun kone ollut ekaa kertaa päällä, niin kone näyttää "Ulkoilma" lämpötilaksi tällä hetkellä 2 astetta ja alimmillaan se on koko aikana ollut -1 aste.

Eikai ulkoilma voi noin paljon lämmetä matkalla säleiköltä koneelle?
200 mm raitisilmakanavaa on yläpohjassa vain noin 3 metriä ja siinä päällä 19 mm armaflex + 50 mm alulämpömatto jonka jälkeen se sukeltaa höyrynsulun läpi yläkerran lämpimään tilaan josta on 1,5 metriä koneelle ja päällä 19 mm armaflex.

Onko normaalia vai pitäisikö seurailla ulkolämpötilaa kuinka tarkasti tuo ulkoilmalämpö?
Pistetään tästä päivitystä nyt kun ollaan päästy muuttamaan ja on lyhyt matka ropeltamaan värkkejä. Selvittelin asiaa ja tuo ulkolämpötilan mittauspiste on tehtaalta tullessa ns. perseestä. Eli se anturi töröttää heti siinä raitisilmasuodattimen yläpuolella kiinni kanavan seinämässä. Tuo ilmeisesti sitten ei oikein ole hyvä mittauspiste raitisilmalle.

Korjasin asiaa vetämällä anturia ulospäin ja johto riittikin hyvin niin, että nyt anturi on keskellä raitisilmakanavaa. MLP näyttää nyt ulkolämpötilaksi 2,3 astetta ja Enervent 4,2 astetta, eli eroa on "enää" 1,9 astetta. Kuitenkin paljon parempi kuin se aiempi noin 4-5 astetta enkä nyt heti ala sitä hienosäätämään enempää.

Tuohan sitten vaikutti heti koneen omiin hyötysuhdelaskelmiinkin, tuloilman hyötysuhde nousi 79 % -> 81 % ja poistoilman hyötysuhde laski 73 % -> 66 %. Lienee kuitenkin normaalia, että näin plussakeleillä tuo poiston hyötysuhde on noinkin matalalla?
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuohan sitten vaikutti heti koneen omiin hyötysuhdelaskelmiinkin, tuloilman hyötysuhde nousi 79 % -> 81 % ja poistoilman hyötysuhde laski 73 % -> 66 %. Lienee kuitenkin normaalia, että näin plussakeleillä tuo poiston hyötysuhde on noinkin matalalla?
Ulkolämpötilan lasku ei periaatteessa nosta poistoilman talteenottohyötysuhdetta. Eniten poistohyötysuhteeseen vaikuttaa ilmanvaihdon tasapaino. Matala ja tulohyötysuhdetta paljon matalampi poistohyötysuhde viittaa siihen, että poistoilmavirta on selvästi tuloilmavirtaa suurempi (siis laite pyrkii alipaineistamaan rakennusta). Kovalla pakkasella piiput sun muut saattavat vetää ilmaa paljonkin koneen poiston rinnalta laitteen ohitse. Tämä saattaa lisätä alipainetta rakennuksen sisällä, jolloin tuloilman määrä saattaa kasvaa ja poiston vähetä. Raportoidut hyötysuhdelukemathan menevät päin vastoin. Tavallaanhan poistohyötysuhde tuosta nousee, mutta kyse on itse asiassa valheesta, jos kyse on siitä, että ilma karkaakin lämmöntalteenoton ohitse.
 

Lappanen

Aktiivinen jäsen
Saatoin löytää syyn tuohon poistoilman hyötysuhteen laskuun. Pitää se vielä todentaa kun töistä kotiin pääsen. Jäteilman lämpötila-anturi lienee samalla tavalla asennettu kuin raitisilmankin anturi kanavan seinämän viereen, eli sekin todennäköisesti näyttää saman verran pieleen kuin raitisilma-anturi alunperin.

Kaavaan iskin Enerventin antamat lämpötila-arvot ja vertasin niitä sen itse laskemaan hyötysuhteeseen:

ulko 3,8 (MLP ulkolämpöanturi 3,4)
jäte 10,6
tulo 19,4
poisto 22,4

hyöty tulo 82% / kaavalla laskettu 83,9 %
hyöty poisto 63 / kaavalla laskettu 63,4 %

Tuosta jäteilman arvosta kun vähentää sen noin 4 astetta, minkä sai korjattua ulkoilma-anturin asentoa muuttamalla, kaavalla laskien myös poiston hyötysuhde nousee tuonne 84 % tasolle.

Siinä on vaan poistoilmapuhallin anturin edessä ettei sitä näe, mutta samalla voinkin putsailla mahdolliset rakennuspölyt koneen sisältä kun sitä alan purkamaan.
 

Lappanen

Aktiivinen jäsen
Jäteilman anturi oli telineessä valmiiksi jo keskellä kanavaa, joten ylläoleva teoria ei pätenyt.

Tarkistin kaikki nurkat, pistorasiat ja muut aukot lämpökameralla, sytkärillä ja paljailla raajoilla eikä mitään ylimääräisiä ilmavuotoja kyllä mistään löytynyt. No hormin pellin raosta todella vähän tuntuu ilmaa tulevan. Säädin ilmanvaihdon myös uudestaan, ja se on edelleen ~5% alipaineinen näin nollakelillä. Vähän lisäsin puhaltimien nopeuksia että tuloilma lentäisi paremmin ulos venttiileistä.

Edelleen koneen antama tulohyötysuhde on +82% ja poiston 62%. Kaavalla laskettuna 85%/63%.

Seuraavaksi ajattelin ostaa 4 lämpötila-anturia jotka ensin testaan samassa lämpötilassa, että näyttävät samoja arvoja ja sitten asettelen ne mittaamaan raitis- ja jäteilman sekä tulon ja poiston lämpötilat ja lasken niiden perusteella hyötysuhteet.

Sinällään talossa on ihan raitis ilma, tuloilma pysyy hyvin 19 asteen tuntumassa ja kaikki tuntuu toimivan moitteetta eikä tosiaan mikään nurkka vedä, häiritsee vaan nyt tuo alhainen hyötysuhde takaraivossa..

Onko muuten mitään vaikutusta mihinkään kun ohjaustapa mulla on Poistoilma, kun (kytkemättä vielä) maaviilennysominaisuus tuossa koneessa? Muutenhan ohjaustapa olisi Tuloilma?
 

nes

Tulokas
Itse vaihdoin (kuten edelle jossain kerroin) kesällä SKF:n vastaavat (E2.626-2Z/C3) vuoden -09 Enervent Pingvin Ecoon ja ne tosiaan kesti äänettöminä noin 1-2kk. Toivottavasti nämä sinun kestävät paremmin, ilmoittele parin kuukauden päästä mikä on tilanne :)

Eilen laitoin kokeilumielessä nuo Fraatin bongaamat keraamiset halpislaakerit (https://www.kugellager-express.de/c...-deep-groove-ball-bearing-c-626-2rs-6x19x6-mm), mutta joko olen saanut moottorien kotelot hajotettua tai ne ovat jo valmiiksi jotenkin huonosti sopivat, koska pitävät varsin outoa ääntä (ei vinkunaa, mutta ihan kuin jonkinlaista klapia siellä siellä olisi ja siitä sellainen kolinamainen ääni). Lienee tosin epätodennäköistä että molemmat olisivat hajonneet samaan aikaan samalla tavalla, joten en suosittele näitä kokeilemaan...
Tiedoksi tänne, että vielä pyörineet hienosti nuo lokakuussa vaihdetut FAG 626Z peruslaakerit.

Sen sijaan tämä pian 10v ikään ehtinyt maanantaikappale (pingvin eco ece) kenkkuaa sen pari-kolmekertaa vuoteen kun vetohihna alkaa jurisemaan.
Viimeyönä teki sen taas kun heräsin koneen jurinaan... Aikojen saatossa pistänyt merkille, että selkeesti tykkää pyöriä mielummin yhtäsoittoa. Esim kun pysäyttää suodattimen vaihdon ajaksi ja starttaa niin tästä max viikko niin alkaa taas jurnutus.

Rumpua saa sormilla pyöriteltyä. Hihnan moottori toimii mielestäni normaalisti. Moottorituen kumityynyt vaihdettu. Moottorin hihnapyöräkin vaihdettu, silti hihnoja menee. Alkaa tulee ylläpito kalliiksi. Mikähän perkele tätä romua riivaa... Kennon nahkaremmityypiset tiivisteistä en sitten tiedä olisko ne jotenkin kehnona, joskus ollut kennon ympärillä kosteutta, voisko kosteus aiheuttaa hihnalle sutimista. Onko kosteus kennon ympärillä normaalia?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sen sijaan tämä pian 10v ikään ehtinyt maanantaikappale (pingvin eco ece) kenkkuaa sen pari-kolmekertaa vuoteen kun vetohihna alkaa jurisemaan.
Viimeyönä teki sen taas kun heräsin koneen jurinaan... Aikojen saatossa pistänyt merkille, että selkeesti tykkää pyöriä mielummin yhtäsoittoa. Esim kun pysäyttää suodattimen vaihdon ajaksi ja starttaa niin tästä max viikko niin alkaa taas jurnutus.

Rumpua saa sormilla pyöriteltyä. Hihnan moottori toimii mielestäni normaalisti. Moottorituen kumityynyt vaihdettu. Moottorin hihnapyöräkin vaihdettu, silti hihnoja menee. Alkaa tulee ylläpito kalliiksi. Mikähän perkele tätä romua riivaa... Kennon nahkaremmityypiset tiivisteistä en sitten tiedä olisko ne jotenkin kehnona, joskus ollut kennon ympärillä kosteutta, voisko kosteus aiheuttaa hihnalle sutimista. Onko kosteus kennon ympärillä normaalia?
Rasvanpoistolla voinee puhdistaa kennon kyljen rasvasta ja muusta ylimääräisestä liasta. En tiedä voisiko huonoista tiivisteistä johtua sitten sellainen että kennon kylkeen pääsisi esim kosteutta jäteilmasta joka kodensoituisi sitten kennon kylkeen ja hihna alkaisi luistamaan?
 

JP78

Jäsen
Onko kukaan vaihtanut pingvin 85 malliin 120 puhaltimia? Onko kyseessä bolt-on asennus? Pitääkö ostaa puhaltimet joissa kotelo mukana vai riittääkö/sopiiko pelkkä moottori siiven kanssa?
 

nes

Tulokas
Rasvanpoistolla voinee puhdistaa kennon kyljen rasvasta ja muusta ylimääräisestä liasta. En tiedä voisiko huonoista tiivisteistä johtua sitten sellainen että kennon kylkeen pääsisi esim kosteutta jäteilmasta joka kodensoituisi sitten kennon kylkeen ja hihna alkaisi luistamaan?
Puhdas on, sen verran usein tulee tota hihnaa vaihdeltua ja samalla perusteellisesti putsattava siitä vihreästä hihnan hankaussilpusta. Mutta toi kondensoituminen vois kyllä hyvin olla ihan järkeenkäypä selitys kun mielestäni muut jo poissuljettu, joka tuota luistamista vois aiheuttaa. Tiivisteet vaihtoon, huoh...
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Kiekko kyllä kondensoi pinnastaa tiivisteistä huolimatta jos sille päälle sattuu. On ne silti hyvä vaihtaa.

Kiekkoon voisi liimata hihnan kohdalle esim ohuen solumuovikaistan ympäri asti. Silloin pitoa on. Näin on omassa koneessa ( Dantherm) tehtaalla tehty.
 

nes

Tulokas
Ok, pitänee varmaan noi tiivisteet seuraavaksi vaihtaa, solumuovi hyvä vinkki
 
Viimeksi muokattu:

JP78

Jäsen
Onko kukaan vaihtanut pingvin 85 malliin 120 puhaltimia? Onko kyseessä bolt-on asennus? Pitääkö ostaa puhaltimet joissa kotelo mukana vai riittääkö/sopiiko pelkkä moottori siiven kanssa?
voiko nämä vaihtaa suoraan keskenään?

85

120
 

JP78

Jäsen
voiko nämä vaihtaa suoraan keskenään?

85

120
aikomus muuttaa talon päädyssä oleva talli asuinhuoneeksi ja laittaa myös olemassaolevan pingvin 85 koneen perään mutta koneessa ei tällöin riittäisi tehostusvara
 

ollikuhta

Aktiivinen jäsen
aikomus muuttaa talon päädyssä oleva talli asuinhuoneeksi ja laittaa myös olemassaolevan pingvin 85 koneen perään mutta koneessa ei tällöin riittäisi tehostusvara
Oletko monesti tarvinnut tehostusta tähän mennessä? Sitten jos viranomainen tuota kyttää niin pitäähän se tehdä oli tarpeen tai ei.
 

JP78

Jäsen
Aina saunan jälkeen ja lasten synttäreillä tms kun paljon väkeä niin tehostus päällä
Voi tietenkin olla että kun sitä jatkossa ajaa jatkuvasti isommalla kasvaneen pinta-alan myötä, niin kosteudenpoistokyky on parempi koska ilmavirta kasvaa ja kosteusrasitus ei sinänsä kasva koska sama väkimäärä ja suihkunkäyttö pysyy.
 
Viimeksi muokattu:

Borat

Jäsen
Moni on maininnut kennon aiheuttamasta "jurnuttavasta" äänestä. Kuinka voimakkaasti ääni kuuluu? Kannattaako hihna vaihtaa, vaikka ääni ei häiritsisi?

Itse huomasin viikko sitten, että seinän läpi toiseen huoneeseen kuului ajoittain matalaa "korinaa" tai "jurnutusta". Luulin sen ensin tulevan jääkaapista, mutta syy olikin Pingviini. Teknisessä tilassa ääntä ei kuule ollenkaan, ei edes painamalla korvaa kiinni koneen kylkeen. LTO:n hyötysuhteissa ei näkynyt mitään muutoksia aikaisempaan.

Vaihdoin hihnan kaiken varalta, mutta nyt ääntä kuuluu taas. Ääni ei häiritse mitenkään, mutta mietityttää, että vaikuttaako jurnutus jotenkin moottorin kestoon.

Moottorin kiinnitysruuvi oli aikalailla taipunut, mutta en tehnyt sille vielä mitään.
 

Lappanen

Aktiivinen jäsen
Moni on maininnut kennon aiheuttamasta "jurnuttavasta" äänestä. Kuinka voimakkaasti ääni kuuluu? Kannattaako hihna vaihtaa, vaikka ääni ei häiritsisi?
...

Moottorin kiinnitysruuvi oli aikalailla taipunut, mutta en tehnyt sille vielä mitään.
En rakenteesta tiedä, mutta voisiko moottori olla vähän vinossa jolloin hihnapyöräkin on vähän vinossa ja aiheuttaa äänen kun hihna hankaa pyörään?
 

Borat

Jäsen
En rakenteesta tiedä, mutta voisiko moottori olla vähän vinossa jolloin hihnapyöräkin on vähän vinossa ja aiheuttaa äänen kun hihna hankaa pyörään?
Tuo voisi olla hyvä selitys. Nyt ei tosin ole mitään sivuääniä kuulunut enää, mutta täytyy lämpimämmillä keleillä ottaa tuo moottorin ripustus syyniin.

Asiasta toiseen. Mitenkäs foorumistit ovat ratkaisseet Pingviinin sisäiset ilmavuodot? Itse totesin, että jos tuloilmapuhallin on kovemmalla kuin poistoilmapuhallin, niin tuloilman ilmanlaatu on huono. Esim. jos käydään suihkussa, niin koko talo haisee shampoolle.

Itse ratkaisin asian laittamalla kuristuspellin poistoilmakanavaan. Kuristuspellillä saa poistoilmakanavaan sen verran lisää painehäviötä, että poistoilmapuhaltimen nopeuden voi nostaa tuloilmapuhaltimen tasalle aiheuttamatta liian suurta alipainetta taloon. Tämä tasaa paine-erot minimiin kanavien välillä laitteen sisällä, jolloin ilmavuotoa tapahtuu mahdollisimman vähän. Sähkönkulutus toki lisääntyy muutamalla watilla, mutta aistinvaraisesti mitattuna ilmanlaatu on huomattavasti parempi. Tosin ratkaisusta huolimatta saunomisen aikana kämppään tulee märän pölyn hajua.

Jonkin verran vuotoa tapahtuu tietysti kennon toimintaperiaatteen vuoksi eli kun kennon sektori siirtyy poistoilmapuolelta tuloilmapuolelle, mutta en löydä laitteesta muita mahdollisia vuotopaikkoja kuin kennon harjakset. Ne voisi tietysti vaihtaa, mutta eipä taida auttaa? Hajujen vuoto-ominaisuus on ollut laitteessa uudesta lähtien. Mietin, että onkohan kukaan onnistunut suojaamaan noita harjaksia jollakin peltilistan tapaisella virityksellä, joka piilottaisi harjakset paremmin ilmavirroilta. Jos listan saisi lähes kiinni kennoon, niin sillä luulisi olevan merkitystä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuo voisi olla hyvä selitys. Nyt ei tosin ole mitään sivuääniä kuulunut enää, mutta täytyy lämpimämmillä keleillä ottaa tuo moottorin ripustus syyniin.

Asiasta toiseen. Mitenkäs foorumistit ovat ratkaisseet Pingviinin sisäiset ilmavuodot? Itse totesin, että jos tuloilmapuhallin on kovemmalla kuin poistoilmapuhallin, niin tuloilman ilmanlaatu on huono. Esim. jos käydään suihkussa, niin koko talo haisee shampoolle.

Itse ratkaisin asian laittamalla kuristuspellin poistoilmakanavaan. Kuristuspellillä saa poistoilmakanavaan sen verran lisää painehäviötä, että poistoilmapuhaltimen nopeuden voi nostaa tuloilmapuhaltimen tasalle aiheuttamatta liian suurta alipainetta taloon. Tämä tasaa paine-erot minimiin kanavien välillä laitteen sisällä, jolloin ilmavuotoa tapahtuu mahdollisimman vähän. Sähkönkulutus toki lisääntyy muutamalla watilla, mutta aistinvaraisesti mitattuna ilmanlaatu on huomattavasti parempi. Tosin ratkaisusta huolimatta saunomisen aikana kämppään tulee märän pölyn hajua.

Jonkin verran vuotoa tapahtuu tietysti kennon toimintaperiaatteen vuoksi eli kun kennon sektori siirtyy poistoilmapuolelta tuloilmapuolelle, mutta en löydä laitteesta muita mahdollisia vuotopaikkoja kuin kennon harjakset. Ne voisi tietysti vaihtaa, mutta eipä taida auttaa? Hajujen vuoto-ominaisuus on ollut laitteessa uudesta lähtien. Mietin, että onkohan kukaan onnistunut suojaamaan noita harjaksia jollakin peltilistan tapaisella virityksellä, joka piilottaisi harjakset paremmin ilmavirroilta. Jos listan saisi lähes kiinni kennoon, niin sillä luulisi olevan merkitystä.
Tutkisin mitä eroa koneella on esim pingving xlllään (=onnline xl)tai pandioniin. Niissä ei ainakaan testissä ole ollut vuotoa eikä oma konekaan levitä käryjä ympäri kämppää. Vaihtaisin ensimmäisenä ne tiivisteet.

 
Viimeksi muokattu:

kariky

Jäsen
Vanha keksintö ollut ns. puhtaaksipuhallussektori ainakin joissain ruotsalaisissa roottoreissa.
Ensimmäiset raitisilmat ohjataan suoraan jäteilmakanavaan, vasta puhdas ilma pääsee tulokanavaan.
 
Hei

lueskelin mielenkiinnolla teidän tutkimuksia ja kokeiluja laakereiden suhteen.

Meillä on valmistajalta (ebm) saatu tieto että 2015 ja sitä uudemmissa ec-moottoreissa tulisi käyttää keraamisia laakereita. Kuitenkin harvassa moottorissa näyttäisi keraamiset olevan tehtaan jäljiltä esim. tänään avasimme 2019 valmistetun ec-moottorin ja sisällä oli normaalit teräslaakerit.

aloimmekin vähän tutkimaan asiaa, koska keraamiset ovat erittäin kalliita ja niiden saatavuus heikkoa. Tarvitaanko niitä oikeasti tämän kokoluokan moottoreissa?

meille on tullut vastaan yksi enerventin ziechel valmistama puhallin jossa teräksiset laakerit hajosivat muutaman kuukauden jälkeen ja avauksessa totesimme syyksi laakerivirran aiheuttaman pyykkilautakuvion. Keraamiset toimivat koneessa moitteettomasti.

nopeasti mitattuna puhallinakselin kautta on virtayhteys moottorin runkoon. Myöskin laakeripesät ovat suorassa yhteydessä runkoon. Mittasimme 1/4 nopeudella puhaltimen akselin ja rungon välisen virran. Näyttäisi siltä että moottorin käydessä akselin ja rungon välillä kiertää jännite, joten tässä valossa laakerivirtojen syntyminen voisi olla mahdollista ja keraamisten käyttö perusteltua nykypäivänä monien ec-moottoreiden hinnat ovat tulleet reilusti alas ja pistääkin miettimään voiko 300€ puhaltimessa olla alunperin keraamisia laakereita... jos on niin niiden on oltava erittäin edullisia tai ainoastaan pinnoitettuja
 

Borat

Jäsen
Ebm:ltä sanoivat minulle, että jos akselissa on keraaminen pinnoite eli se on esim. musta, niin tavalliset laakerit SAATTAA käydä. Suosittelivat kuitenkin käyttämään vastaavia laakereita kuin alkuperäiset.

Ei ole kokemusta uusimmista puhallinmalleista, mutta tuntuu järjenvastaiselta, jos Ebm tekee edelleen puhaltimia, joita ei voi huoltaa tavallisilla laakereilla.
 
Täytyy sanoa etten ole koskaan nähnyt pinnoitettua akselia ja kuitenkin avaan useita satoja moottoreita vuodessa

ainoa missä keraamiset laakerit ovat löytyneet on ollut vuoden 2019 iloxair 89 puhaltimet... sanoivat myös että mikäli puhallin on uudella avonaisella päädyllä niin sisältä löytyy keraamiset... tätä en kyllä allekirjoita koska valtaosa tuollaisista moottoreista on ollut normaaleilla laakereilla

olisi myös mielenkiintoista tietää miksi ennen vuotta 2015 ec-moottorit ovat pärjänneet teräksisillä laakereilla mutta ei enää sen jälkeen... mikä muuttui? Ja miksi edelleen löytyy vuoden 2015 jälkeen valmistettuja puhaltimia joissa on normaalit teräksiset laakerit puhallin valmistajilta olen yrittänyt asiaa selvittää, mutta eivät kerro.
 

kotte

Hyperaktiivi
olisi myös mielenkiintoista tietää miksi ennen vuotta 2015 ec-moottorit ovat pärjänneet teräksisillä laakereilla mutta ei enää sen jälkeen... mikä muuttui?
Oletko sattumalta mittaillut vanhempien moottoreiden akselin ja rungon välillä kulkevaa virtaa ja eristysvastusta? Sellaisen teorian voisi kehitellä, että keraamiset tai pinnoitetut laakerit ovat valmistajalle kehittyneet sen verran edullisemmaksi ratkaisuksi, että tulisi halvemmaksi kuin laakerivirtojen estäminen laakeripesän tms. eristyksillä (millä tavalla asia on ehkä aikaisemmin ratkaistu). Mutta tämä on siis ihan hatusta vedetty idea ilman minkäänlaista faktapohjaa.
 
Tänään tuli mitattua uutta 2019 valmistettua puhallinta jossa oli tehtaan jäljistä teräksiset laakerit, eikä pinnoitusta akselilla. Moottorissa ei myöskään ollut eristerengasta laakerin ja siiven välissä. Kyllä sieltä näytti virtaa läpi tulevan. Virran tulo vaikutti pienentyvän mitä kovemmin puhallin kävi
 

fraatti

Hyperaktiivi
Hei

lueskelin mielenkiinnolla teidän tutkimuksia ja kokeiluja laakereiden suhteen.

Meillä on valmistajalta (ebm) saatu tieto että 2015 ja sitä uudemmissa ec-moottoreissa tulisi käyttää keraamisia laakereita. Kuitenkin harvassa moottorissa näyttäisi keraamiset olevan tehtaan jäljiltä esim. tänään avasimme 2019 valmistetun ec-moottorin ja sisällä oli normaalit teräslaakerit.

aloimmekin vähän tutkimaan asiaa, koska keraamiset ovat erittäin kalliita ja niiden saatavuus heikkoa. Tarvitaanko niitä oikeasti tämän kokoluokan moottoreissa?

meille on tullut vastaan yksi enerventin ziechel valmistama puhallin jossa teräksiset laakerit hajosivat muutaman kuukauden jälkeen ja avauksessa totesimme syyksi laakerivirran aiheuttaman pyykkilautakuvion. Keraamiset toimivat koneessa moitteettomasti.

nopeasti mitattuna puhallinakselin kautta on virtayhteys moottorin runkoon. Myöskin laakeripesät ovat suorassa yhteydessä runkoon. Mittasimme 1/4 nopeudella puhaltimen akselin ja rungon välisen virran. Näyttäisi siltä että moottorin käydessä akselin ja rungon välillä kiertää jännite, joten tässä valossa laakerivirtojen syntyminen voisi olla mahdollista ja keraamisten käyttö perusteltua nykypäivänä monien ec-moottoreiden hinnat ovat tulleet reilusti alas ja pistääkin miettimään voiko 300€ puhaltimessa olla alunperin keraamisia laakereita... jos on niin niiden on oltava erittäin edullisia tai ainoastaan pinnoitettuja
Laakerivirtoja minäkin tarjosin joskus syyksi mutta joku täällä foorumilla tyrmäsi ajatuksen mutta itse kyllä jäin siihen uskoon siitä huolimatta. En mitannut laakerivirtoja kuitenkaan koskaan.

Purin Ziehl-Abeggin puhaltimet ja niissä oli kyllä keraamiset, piinitridiset laakerit. Eikä mitkään pinnoitetut kuulat. Losautin yhden kuulan vasaralla murusiksi ja jäljelle ei jäänyt kuin pölyä. Kova tuo kuula oli kyllä kun ruustukkiin ja varasaan jäi kunnon monttu.

Täällä oli niistä kuviakin:

Uusissa Ebm-papsteissa taas pesä oli eristetty. Jos muistan oikein niin vanhemmissa pesä ei ollut eristetty ja tämä on jossain täällä keskustelussa ylhäälläkin. Näitä puhaltimia en tuota enempää purkanut luonnollisestikaan koska olivat uudet ja ehjät.

Sinällään itseäkin kiinnostaisi mitä tuolta löytyy sisältä mutta yleensä kenelläkään ei ole sen vertaa kiinnostusta asiaan kuin selvittää laakerityyppi esim täältä foorumilta mutta intoa ei ole kammeta pölysuojaa irti ja ilmoittaa mistä puhaltimesta löytyi millainen laakeri. Puhaltimien mallit tarvisi laittaa ylös että mitä sieltä löytyy ja millainen pesä on. Jos/ja kun tuohon saa materiaalia tarpeeksi niin luulisi että tuohon löytyisi joku johdonmukaisuus. Itsellä ei ole tullu vastaan kuin tuon oman puhaltimen laakerointi niin eipä tuosta paljoa voi kokemuksia kirjoitella.

Se on kuitenkin varmaa että materiaalien mukaan mitä maailmalta löytyy niin keraamisen laakerin käyttöön on muitakin perusteita kuin laakerivirta. Esim kesto pitäisi olla ainakin sopivissa oloissa moninkertainen perus laakeriin verrattuna.

Toinen laakeriin kestoon vaikuttava asia lienee toimintalämpötila, kylmällä kelillä ääntää helpommin ja oma mutu sanoo että liian hitaalla ajattaminen voi käydä myös laakereiden päälle. Syyksi mutuni sanoo öljyn lämpötilaa.

Ziehl-Abeggilta sain myös alkuperäisin laakerin tyypin. Siinä välys on erilainen kuin laakereissa mitä saat kaupasta. Normaalit moottorilaakerit on väljempiä ja syy sille löytyi moottorin epätasaisesta lämpenemisestä. Sisäosa lämpiää enemmän. Tähän sitten kehittelin päässäni teorian että voiko ec-moottori lämmetä ulkopuolelta enemmän tai kuitenkin erilailla kuin AC-puhallin mikä aiheuttaa tarpeen tiukemmille välyksille?

Etsin keraamia laakereita myös maailmalta aikoinaan ja totesin että ne eivät maksa paljoa kun erä on iso. Esim SKF:n laakerit on hinnan puolesta ihan omalla sfäärillään.

Tässä oli vielä Z-A puhaltimesta kuva jossa kuulamateriaali on mainittu. Sekä laakerin tyyppi, välykset yms. Näitä ei lukenut itse koolissa.
1584055784857.png
 
Keraamiset ovat hyviä ja pitkäikäisiä. Itseä mietityttää kuitenkin se kuinka pitkä ikäisiä puhaltimen muut komponentit ovat? Onko järkeä laittaa laakeria joka kestää reilusti yli piirikortin iän? Sellaisen arvion sain että piirikortin ikä olisi n. 10 vuotta.

Keraaminen kuitenkin maksaa kolmekymmentä kertaisesti enemmän kuin normaali teräksinen laakeri

uskoisin että ec-moottori lämpenee eritavalla kuin ac-moottori. Toki c3 välyksiset eivät ole välttämättömiä ac-moottoreissakaan pienten käyntilämpötilojen vuoksi
 

kotte

Hyperaktiivi
Näissä pienissä moottoreissa nyt kumminkin EC-moottoreihin väistämättä liittyvä mekaanisen rasituksen korrelaatio roottorin absoluuttisen kiertokulman kanssa lienee merkittävä, jollei täysin dominoiva laakerikehän kulumisen aiheuttaja. Keraaminen kehien pinnoitushan auttaa juuri tähän ongelmaan "täsmäaseena".

Laakerikehien sähköinen kuluminenhan on tyypillisesti suuriin invertterikäyttöisiin moottoreihin liittyvä ongelma ja ilmiö on voimakas metrien tai jopa kymmenien metrien pituisten invertterin ja käämien välisten yhdysjohtimien takia, jollei asiaa ole erityisesti estetty. Kuluminenhan ei riipu moottorityypistä, vaan kapasitiivisten ja induktiivisten vuotovirtojen jakautumisesta moottorin ja laakeriripustuksen runkorakenteisiin, mikä ei puolestaan riipu roottorin kiertokulmasta.
 

nes

Tulokas
Tässä on LTR-3 (vuosimallia 2002)
- 2017 moottori - Panasonic M61X6G4GGA (132e 0% / RS)
- 2002 moottori - Oriental Motor 21K6GN-CW (135e 0% / Elfa)
- 2002 vaihteisto - Oriental motor 2GN25K
Kuvittelisin että joku firma kyllä myy halvemmallakin mutta tuollaisenaan kun hinnat on luokkaa 165e veron kanssa, ei tule juuri eroa vaikka ostaa Enerventiltä. Tuo panan hinta RS:llä on pelkkä moottori ilman vaihteistoa joten Enerventin hinta on jopa kohtuullinen.
On sitten eri asia onko Enerventin moottorivalinta järkevä.

Tässä halvin mitä löysin https://vashielectricals.com/p/pana...induction-gear-motor-m61x6g4gga/?currency=USD
Löysin itsekin tuonne saitille ja tiedustelin ko moottorille toimituskuluja. Vastaus 7500 rupiaa eli reilut 90 euroa... plus tulli+vero... joten kyllä tuollekkin sitten hintaa tulee.
 
Uusissa Ebm-papsteissa taas pesä oli eristetty. Jos muistan oikein niin vanhemmissa pesä ei ollut eristetty ja tämä on jossain täällä keskustelussa ylhäälläkin.
Ei nyt liity tuohon Pingviiniin, mutta tuossa minun VILPissä on ebm pabstin puhallin, joka on kestomagnetoitu ja invertteriohjattu. Alkuperäiset laakerit olivat ihan rautaiset laakerit ja puhdistettuina täysin sähköä johtavat. Puhaltimen jouduin purkamaan, koska laakerointi alkoi pitämään jurinaa. Toinen laakeri oli "kuivanut", eli rasva oli kovettunut (selvisi kun avasin sen suojukset) ja toinen oli käytännössä kuin pakasta vedetty. Pesin ja rasvasin molemmat, koska vaikuttivat olevan muuten kunnossa. Laakerit olivat vielä jotain syystä eri tehtaan tekemiä, toinen FAG (ehkä), toinen SKF. Muuten ne vaikuttivat identtisiltä sähköjohtavuuden ja mittojensa puolesta. Mitat poikkesivat laakerin silmän osalta vakiolaakereista satikan tai pari.

Mittaamatta jäi, onko akselilla jotain eristävää pinnoitetta (ainakaan en todennut), ulkokehällä ei ainakaan ollut, kun olivat ihan kirkkaalla alumiinilla ja laakerin kuori kiiltävällä ja johtavalla teräksellä eikä siellä edes mitään liimaakaan ollut. Mutta miten virta voisi kiertää vain toisen laakerin läpi ja rikkoa toisen ja säästää toisen - tai itse asiassa - tuhota sen rasvan kittimäiseksi tahnaksi, joka ei enää pyöri nätisti vaan alkoi jurista? Tuo kitti ainakin paikoillaan ollessa esti virran kulun, mutta kun puhdisti, sähköjohtavuus palautui.

Erikoinen on tämä invertteriohjattu dc moottorien laakerikysymys. Johtavat valmistajat tunkevat teräslaakeria ja toisaalta puhutaan, että pitäisi olla keraamiset. Ota tästä nyt sitten selvää. Valmistusvuosi tässä tapauksessa 2016. Mikä on sitten uusi ja mikä vanha ?

Myöhemmin nyt sitten yhtenä teoriana pohtinut, olisikohan "ajatusketju" jossakin välissä valmistusprosessia katkennut tai tai jotenkin muuttunut. Alimittaiselle akselille olisi mahtunut jokin pinnoite (liima tai laakaus jne.) mutta sitä ei oltu sitten kuitenkaan toteutettu vaan isketty spesiaalisilmällä olevat laakerit. Mene ja tiedä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Erikoinen on tämä invertteriohjattu dc moottorien laakerikysymys. Johtavat valmistajat tunkevat teräslaakeria ja toisaalta puhutaan, että pitäisi olla keraamiset. Ota tästä nyt sitten selvää. Valmistusvuosi tässä tapauksessa 2016. Mikä on sitten uusi ja mikä vanha ?

Myöhemmin nyt sitten yhtenä teoriana pohtinut, olisikohan "ajatusketju" jossakin välissä valmistusprosessia katkennut tai tai jotenkin muuttunut. Alimittaiselle akselille olisi mahtunut jokin pinnoite (liima tai laakaus jne.) mutta sitä ei oltu sitten kuitenkaan toteutettu vaan isketty spesiaalisilmällä olevat laakerit. Mene ja tiedä.
Molemmat on kuitenkin tullut vastaan

Keraamiset kuulat (ziehl abegg ~2014 tms)


Eristetty pesä, kuulista ei havaintoa (ebm-papst ~2018 tms)
 
Voisikohan tuolla muhkealla muovipesällä olla muutakin tarkoitusta. Tulisi mieleen jokin äänen tai värinöiden vaimennus. Jos rakenne on altis asemointivirheille, tuommoinen korjaa niitäkin ja voi olla edullinen tuotannon kannalta kun laakerin kolo voi olla vähän sinne päin. Toisaalta luulisi tuon kyllä estävän tehokkaasti kaikki läpipurkauksetkin. Jännitteet lienevät niissä hyvin pieniä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Voisikohan tuolla muhkealla muovipesällä olla muutakin tarkoitusta. Tulisi mieleen jokin äänen tai värinöiden vaimennus. Jos rakenne on altis asemointivirheille, tuommoinen korjaa niitäkin ja voi olla edullinen tuotannon kannalta kun laakerin kolo voi olla vähän sinne päin. Toisaalta luulisi tuon kyllä estävän tehokkaasti kaikki läpipurkauksetkin. Jännitteet lienevät niissä hyvin pieniä.
Keraamisen laakerin käytölle puhaltimissa on on ainakin selkeä peruste itse laakerivalmistajan esitteissä mainittuna.


Esimerkkinä näyttää löytyvän myös ilpin tms ulkoksikön puhallin. Ja sama syy, laakerivirrat.




Lisää käyttökohteita yms.

Tuo eristetty pesä saattaa poistaa vaatimuksen kalliille laakerille. Ellei kukaan aikaisemmin sano mitä tuollaisesta eristetyllä pesällä olevasta laakeristä löytyy sisältä niin sitten se selviää itselle viimeistään kun nuo omat puhaltimen laakerit korkkaa.
 
Ylös Bottom