ESS simulointi ja kannatavuus

[Hegsa]

Omat virutykset on mukava harrastus mutta ilman kaupallista sovellusta tämä(kin) aihe jää yhdeksi marginaaliseksi nysväysketjuksi. Jotta akut lyö läpi niin tarvitaan kaupalisia soveluksia.

Olen viime päivät laskenut aika tarkkaan ohjauksen kaupallistamista ja tässä on monelta osin muna vs. kana ongelma. Ohjauksen kaupallistaminen ei kannata tällä hetkellä, koska akkuja ei ole riittävästi ja akkuja ei ole riittävästi vielä koska optimaalista ohjausta ei saa ostettua. Myös taloudellisesti kannattavien akustojen koosta on hyvin paljon virheellistä tietoa liikkeellä, koska akkukauppiaiden business on asentaa mahdollisimman isoja akkuja.

Mikäli business case kääntyy positiiviseksi tuon oman optimoinnin kaupallistamiseksi saa sitä melko nopeasti ostettuna. Kysymys on lähinnä kuinka moni ja mihin hintaan on valmis maksamaan siitä.

 

[Espejot]

Mikä 15min vaihenetotuksen tilanne, onko se jo käytössä?

 

[roots]

Mikä 15min vaihenetotuksen tilanne, onko se jo käytössä?

Kohta tulee vuosi täyteen, sitä on vaihtelevasti käytössä. Äänestyksellä tuosta vois otannan saada paljonko...

 

[Espejot]

Kohta tulee vuosi täyteen, sitä on vaihtelevasti käytössä. Äänestyksellä tuosta vois otannan saada paljonko...

Joo, löysinkin tiedon että sitä mukaan kun mittarut tukee 15min jaksoa.

 

[Sukke]

Kaupallisten ratkaisujen tulemisen luultavasti ratkaisee tarve. Jos tarvetta on esim. Euroopan laajuisesti, voisin kuvitella ratkaisuja tulevan. Jossain taisi lukea, että 15 minuutin netotuksen osalta on siirtymäaika vuoteen 2031 saakka ainakin Suomessa, mutta mikä on muualla tilanne? Ja onko vastaava vaihenetotus muualla käytössä?

Home Assistantille on joitain valmiita optimointiratkaisuja ja näille voisi kuvitella myös netotusoptimoinnin tulevan, jos on kysyntää. Ei ole valmis kaupallinen ratkaisu, mutta ei myöskään nollasta lähtien tee-se-itse-ratkaisu.

Tässä ei siis netotusoptimointia ole, mutta ei varmaan mahdoton, etteikö semmoinen voisi joskus tulla:

Introduction — emhass 0.17.1 documentation

 

[roots]

Joo, löysinkin tiedon että sitä mukaan kun mittarut tukee 15min jaksoa.

Empä tiiä että mittareista olis kiinni, varmaankin yleisin selitys jos ei ole.
Oma mittari on tukenut, taisi olla jopa 5 min, siitä saakka kun edellinen mittarirumba tehtiin... joko siitä on 10 vuotta aikaa.

 

[Espejot]

Empä tiiä että mittareista olis kiinni, varmaankin yleisin selitys jos ei ole.
Oma mittari on tukenut, taisi olla jopa 5 min, siitä saakka kun edellinen mittarirumba tehtiin... joko siitä on 10 vuotta aikaa.

"Varttinetotuksesta tulee pikkuhiljaa yleisempää. Valtakunnalliseen Datahub-tiedonvaihtojärjestelmään keskitetty netotus toteutuu 15 minuutin ajanjaksoina, jos käyttöpaikassa on sähkömittari, joka lähettää tietoa 15 minuutin jaksoissa. Nämä mittarit yleistyvät Suomessa kovaa vauhtia. Vaasan Sähköverkon alueella mittareita vaihdetaan asiakkaille parhaillaan. Lue lisää."

4 kysymystä netotuksesta

Netotuksesta, eli nettolaskutuksesta, hyötyy sähköverkon asiakas, jolla on omaa sähkön pientuotantoa ja jolla tuotanto on kytketty sähköverkkoon. Käytännössä se tarkoittaa, että asiakas…

www.vaasansahkoverkko.fi

 

[roots]

"Varttinetotuksesta tulee pikkuhiljaa yleisempää. Valtakunnalliseen Datahub-tiedonvaihtojärjestelmään keskitetty netotus toteutuu 15 minuutin ajanjaksoina, jos käyttöpaikassa on sähkömittari, joka lähettää tietoa 15 minuutin jaksoissa. Nämä mittarit yleistyvät Suomessa kovaa vauhtia. Vaasan Sähköverkon alueella mittareita vaihdetaan asiakkaille parhaillaan. Lue lisää."

4 kysymystä netotuksesta

Netotuksesta, eli nettolaskutuksesta, hyötyy sähköverkon asiakas, jolla on omaa sähkön pientuotantoa ja jolla tuotanto on kytketty sähköverkkoon. Käytännössä se tarkoittaa, että asiakas…

www.vaasansahkoverkko.fi

Caruna on ehkä ollut kauempaa viisaampi koska tuon takia ei tarvii vaihtaa, mutta HAN/P1 takia joutuvat...

 

[Hegsa]

Home Assistantille on joitain valmiita optimointiratkaisuja ja näille voisi kuvitella myös netotusoptimoinnin tulevan, jos on kysyntää. Ei ole valmis kaupallinen ratkaisu, mutta ei myöskään nollasta lähtien tee-se-itse-ratkaisu.

Tässä ei siis netotusoptimointia ole, mutta ei varmaan mahdoton, etteikö semmoinen voisi joskus tulla:

Introduction — emhass 0.17.1 documentation

EMHASS on hyvä, teknisesti luultavasti paras tällä hetkellä tarjolla olevista. Miinuksena jopa edistyneelle harrastelijalle käyttöönotto on tuskan takana ja normikäyttäjälle aivan tekemätön paikka.

 

[Sukke]

EMHASS on hyvä, teknisesti luultavasti paras tällä hetkellä tarjolla olevista. Miinuksena jopa edistyneelle harrastelijalle käyttöönotto on tuskan takana ja normikäyttäjälle aivan tekemätön paikka.

Aika vakuuttavalta kyllä näyttää, mutta tuskin ottaisin käyttöön, vaikka joskus paneelit ja akut löytyisikin.

Luultavasti rakentelisin omanlaisen ohjuksen, joka suurin piirtein toimii.

Victronin tuotteista näytti löytyvän jonkin verran keskusteluita ja valmiita ratkaisuja HA-maailmaan. Ilmeisesti ainoa säädettävä arvo on lataus-/purkuteho eli esim. arvo väliltä -5000...+5000 W. Ei kai tuohon oikein muuta tarvitsekaan. Tai no toki tiedot akun varaustilanteesta ja jonkinlainen suunnitelma akun käytöstä, mutta ohjaukseen riittää tuo.

 

[Hegsa]

Toisessa akku-threadissa sivuttiin hieman matala- ja korkeajänniteakkujen kannattavuuseroa. Pohjaskenaario oma kulutus ajalta ennen aurinkopaneeleita, 2023 hinnat ja 4 kWp aurinkopaneelien simuloitu tuotto:

- 5 kWh akku max 0,5C syklityksellä 100% hyötysuhteella, 293 € säästö
- 5 kWh akku max 0,5C syklityksellä 94,5% hyötysuhteella, 272 € säästö
- 5 kWh akku max 0,5C syklityksellä 81 % hyötysuhteella, 221 € säästö
- 10 kWh akku max 0,5C syklityksellä 81 % hyötysuhteella, 320 € säästö

10 kWh skenaariossa kulkee akun läpi vain reilut 10% enemmän energiaa kuin 5 kWh/94,5% hyötysuhteen skenaariossa. Oma kulutusdata on ajalta ennen aurinkopaneeleita, jolloin autoa on ladattu valtaosin öisin ja valheellisesti parantaa suuremman akuston kannattavuuslaskelmaa. Tulevana kesänä auto siirtyy päivälataukseen ja isompien akkujen kannattavuus tulee tippumaan.

Summa summarum: Ei se koko vaan miten sitä käyttää.

 

[Sukke]

Tein hieman omia laskelmia paneeleista ja akuista.

Mihinkään oikeaan simulaatioon ei ole taitoa, mutta tukkimiehen simulaation tein silti.

Laitoin exceliin noin vuoden tuntikohtaiset kulutukset sekä 7 kWp -aurinkovoimalan arvioidut tuntituotot kuukausitasolla.

Jos katsoo keskimääräisiä kulutuksia ja tuottoja, tarvitsisi kesä- heinäkuussa enimmillään noin 20 kWh puskurin, jotta kaiken tuotannon saisi käytettyä itse.

Viime kesän pienin kk-kulutus noin 850 kWh eli kulutusta on hieman autoilusta riippuen läpi vuoden. On kesällä toki 10 kWh ja alle päiviä, mutta nyt olikin keskimääräinen tarkastelu kyseessä.

Jotain pientä kuorman siirtoa voisi olla sijoitettavissa päiväajalle ja toki auto toimisi puskurina, jos vain on paikalla.

Talvella 20 kWh saisi ladattua fiksusti yön aikana ja sillä saa katettua pakkasilla Kim aika merkittävästi päiväajan kulutusta tai huipputuntien osalta täysin.

Nyt puuttuu enää paneelit ja akusto. Paljonkos harrastukset saikaan maksaa.

 

[Espejot]

@Hegsa millä kielellä teit ESS simuloinnin? Asensin linuxin puolelle tietokanta softat muuta käyttöä varten mutta heräsi ajatus että silähän asiaa voi simuloida...

 

[Hegsa]

@Hegsa millä kielellä teit ESS simuloinnin? Asensin linuxin puolelle tietokanta softat muuta käyttöä varten mutta heräsi ajatus että silähän asiaa voi simuloida...

Pythonilla, vaatii käytännössä jonkun LP-solverin käyttämistä. EMHASS:n koodista pääsee varmaan liikkeelle jos ei halua kaikkea alusta alkaen tehdä.

 

[roots]

Talvella 20 kWh saisi ladattua fiksusti yön aikana ja sillä saa katettua pakkasilla Kim aika merkittävästi päiväajan kulutusta tai huipputuntien osalta täysin.

Nyt puuttuu enää paneelit ja akusto. Paljonkos harrastukset saikaan maksaa.

Nopeesti pumppausta 2023 hinnoilla Exelillä tossa kattoin 13kWh (15 akusto) pumppausta 1-3kk ja 10-12kk ajat kerran päivässä lataus 4:llä halvimmalla tunnilla ka.:lla ja purku 4:llä kalleimmalla ka.:lla ja 150€ paikkeille jäi lopputulos eli luokkaa euro per päivä.
Tuohan ei nyt vastaa rospuuttoajan ajoa koska kulutukseen tuo purku varmaan pitäis tuupata, mutta suurusluokkana antoi tuommosta
mielestäni vaatimatonta apua spottipumppauksesta.
Aika lähelle osuu ajatus että ~10s hintaerolla 13kWh/vrk tulee sama vastaus... ei niissä kaikissa päivissä ole 10s eroja ja joskus voi olla ylikin.

 

[Espejot]

Nopeesti pumppausta 2023 hinnoilla Exelillä tossa kattoin 13kWh (15 akusto) pumppausta 1-3kk ja 10-12kk ajat kerran päivässä lataus 4:llä halvimmalla tunnilla ka.:lla ja purku 4:llä kalleimmalla ka.:lla ja 150€ paikkeille jäi lopputulos eli luokkaa euro per päivä.
Tuohan ei nyt vastaa rospuuttoajan ajoa koska kulutukseen tuo purku varmaan pitäis tuupata, mutta suurusluokkana antoi tuommosta
mielestäni vaatimatonta apua spottipumppauksesta.
Aika lähelle osuu ajatus että ~10s hintaerolla 13kWh/vrk tulee sama vastaus... ei niissä kaikissa päivissä ole 10s eroja ja joskus voi olla ylikin.

Niin, jos talon kulutus olisi 4 halvimman tunnin spotti niin mikä olisi spotin keskihinta? Jos yksinkertaostaa että halvimman tunnin mukaan niin se olisi yksi ääripää mitä parempaa lopputulokseen ei voi päästä. Edit: tämä olisi 2,4 snt/kWh vuoden 2023 hinnoilla. Tämä tarkoitasi n. parin sadan euron sähkölaksua vuodessa meidän tönössä *. Sanoisin että voisin elää sen laskun kanssa lopun elämääni.

* Kulutus 10000 kWh miinus paneelit 4000 kWh. Jää 6000 kWh spotin siirtoon.

 

[Hegsa]

Ei riittänyt oma aika kehittää simulointi- ja optimointisoftaa pidemmälle, joten tuuppasin githubiin jakoon tämän hetkisen koodin. Vaatinee hieman python osaamista, jotta saa oman näköiseksi, mutta tarjoaa melko hyvän aloituspisteen jos aurinkopaneeline/akuston koon, suunnan ja ohjauksen optimointi kiinnostaa. Tuohon olisi aika selkeät suuntaviivat olemassa millä siitä tekisi käyttäjäystävällisemmän (mm. kulutustietojen haku suoraan Datahubista, hintojen haku Entso-E:stä ja paneelien koon/suunnan/yms mitoitus lennosta), mutta ei riitä itsellä aika päivätyön ohessa. Kaupallisesti ei oikein ole tarjolla edes murto-osaa vastaavasta toiminnallisuudesta.

Virheetöntä suoritusta ei kannata odottaa (esim kesä- ja talviaika sekä vuodenvaihteen ylimeno ei varmasti mene 100% oikein)

 

[-Teme-]

Ekat käppyrät saatu aikaiseksi.
Paneelien teoreettinen tuottolukema csv lienee sama mutta vain vuosi vaihdettu?
Sain 2022 ja 2023 arvoilla laskettua, mutta 2024 vastustelee. Siinä lienee karkauspäivä ongelmana? Tai en kyllä keksinyt vielä miten saan lainkaan 2024 arvoja käytettyä

 

[Hegsa]

Ekat käppyrät saatu aikaiseksi.
Paneelien teoreettinen tuottolukema csv lienee sama mutta vain vuosi vaihdettu?

Joo, PVWatts ei antaa vain yhden mekanistisen arvion mikä ei ota huomioon vuosia. Paras olisi jos saisi kasattua muutaman toteutuneet tuottokäyrän viime vuosilta niin osuisi kohdilleen spot-hintojen kanssa. Tuossa tulee tietysti ongelmaksi suuntaus/kulma/leveyspiiri, mutta niille saisi varmasti korjauskertoimet tehtyä.

Sivuomiona jos otat PVWattsista oman käppyrän on .csv:stä muistaakseni käsin poistettu useam rivi headereita. Ei ole iso homma niin tein käsin enkä koneellisesti.

Sain 2022 ja 2023 arvoilla laskettua, mutta 2024 vastustelee. Siinä lienee karkauspäivä ongelmana? Tai en kyllä keksinyt vielä miten saan lainkaan 2024 arvoja käytettyä

Mihin kohtaan tuo kaatuu? Jos on karkauspäiväongelma niin pitäisi ensimmäiset 59 tms looppia pyöriä ja kaatua siinä vaiheessa. Ongelmakohtaa on helppo haarukoida muuttamalla aloituspäivää ja laskettavien looppien määrä kunnes löytää mihin se kaatuu. Kokonaisuudessa aikastamppien täsmäytys oli yksi tympeimmistä hommista koko koodissa kun ei ollut itselle tuttua puuhaa.

 

[-Teme-]

Joo, PVWatts ei antaa vain yhden mekanistisen arvion mikä ei ota huomioon vuosia. Paras olisi jos saisi kasattua muutaman toteutuneet tuottokäyrän viime vuosilta niin osuisi kohdilleen spot-hintojen kanssa. Tuossa tulee tietysti ongelmaksi suuntaus/kulma/leveyspiiri, mutta niille saisi varmasti korjauskertoimet tehtyä.

Sivuomiona jos otat PVWattsista oman käppyrän on .csv:stä muistaakseni käsin poistettu useam rivi headereita. Ei ole iso homma niin tein käsin enkä koneellisesti.


Mihin kohtaan tuo kaatuu? Jos on karkauspäiväongelma niin pitäisi ensimmäiset 59 tms looppia pyöriä ja kaatua siinä vaiheessa. Ongelmakohtaa on helppo haarukoida muuttamalla aloituspäivää ja laskettavien looppien määrä kunnes löytää mihin se kaatuu. Kokonaisuudessa aikastamppien täsmäytys oli yksi tympeimmistä hommista koko koodissa kun ei ollut itselle tuttua puuhaa.

PVWatts on ok ja homma rokkaa.
2024 ongelma on myös selätetty. piti lisätä ne 2024 csv filet tuonne Load and preprocess kohtiin

flex_load_percentage pitännee antaa desimaaleina prosentit eli 30% = 0.3 - annoin ensin kokonaislukuina prosentit ja cumulative costs meni aika villiksi
Mielenkiintoista katsella tosiaan ja rakentaa käppyröitä

 

[-Teme-]

Vielä kysymys, että mistä / miten tämän olet tehnyt?

 

[Hegsa]

Vielä kysymys, että mistä / miten tämän olet tehnyt?

Riippuu vähän mitä IDE:ä käyttää tähän voi päästä useammalla tavalla käsiksi. Spyder muistaakseni antoi avata muuttujia suoraa UI:sta ja nyt PyCharmia käyttäessä saa viimeisen pyöräytyksen tulokset näkymään consolessa "from main import optimized_decisions". Elegantti tapa olisi varmaan printata nuo .csv:een päiväkohtaisesti, mutta en tiedä miten tuo käyttäytyisi kun joka päivälle 14-21 UTC tulee aina tuplatulokset.

 

[-Teme-]

Kiitos. Itse eilen testannut tuota ajamalla venv terminaalissa jolloin CLI ei asioita kaappaa

 

[Hegsa]

Pitkästä aikaa tuli palattua akkulukujen ääreen ja esiin pomppasi aiemmin laskennassa ohitettu, hieman keinotekoinen, strategia kannattavuuden nostoon.

Verottajan ohjeistus vapaalla autoedulla oleville kotilataajille sanoo

Muun selvityksen puuttuessa, palkansaaja voi kuitenkin aina käyttää sähkölaskun alinta kilowattituntihintaa

Aurinkopaneelien tuottoaikana saisi pienelläkin (<5 kWh) akulla verkosta välttämättä ostettavan energian painettua hyvin alas, jolloin joidenkin kymmenien kWh:n kulutuksen osalta olisi keskihinnan keinotekoinen nostaminen melko simppeliä. Samaan aikaan autoa saisi ladattua ~500 kWh/kk aurinkopaneeleilla, jonka saisi verottajan luvalla laskuttaa keinotekoisen korkealla kWh hinnalla. Riippuen hieman kuinka aggressiivisesti tuota haluaa hyödyntää saisi ylimääräistä tuottoa akuille satkun-pari vuoteen, joka olisi merkittävä parannus takaisinmaksuun.

 

[VesA]

Pitkästä aikaa tuli palattua akkulukujen ääreen ja esiin pomppasi aiemmin laskennassa ohitettu, hieman keinotekoinen, strategia kannattavuuden nostoon.

Verottajan ohjeistus vapaalla autoedulla oleville kotilataajille sanoo

Aurinkopaneelien tuottoaikana saisi pienelläkin (<5 kWh) akulla verkosta välttämättä ostettavan energian painettua hyvin alas, jolloin joidenkin kymmenien kWh:n kulutuksen osalta olisi keskihinnan keinotekoinen nostaminen melko simppeliä. Samaan aikaan autoa saisi ladattua ~500 kWh/kk aurinkopaneeleilla, jonka saisi verottajan luvalla laskuttaa keinotekoisen korkealla kWh hinnalla. Riippuen hieman kuinka aggressiivisesti tuota haluaa hyödyntää saisi ylimääräistä tuottoa akuille satkun-pari vuoteen, joka olisi merkittävä parannus takaisinmaksuun.

Aika paljon saa ajaa, että saa sähköautolla menemään 500 kWh/kk.

 

[Hegsa]

Aika paljon saa ajaa, että saa sähköautolla menemään 500 kWh/kk.

6120 kWh meni itsellä viime vuonna kotilaturista ja kollegat ajaa tuplaa-triplaa. Melko konservatiiviset luvut on tuossa laskussa käytössä.

 

[Espejot]

Liittuen ESS... kuinka paljon kesän halpojen hintojen poisjäänti nostaaa pörssihinnan keskihintaa, onko mitään arvioita tai onko kukaan simyloinut. Esim 24kk sopparin saa 8snt, kaikki spothinnat kesällä hinnat yli tämän parantaa suhteellista tuottoa koska PV tuottama sähkö kesällä osuus usenmiten halvoille tunneille? Eli koko edellä kuvattu etu suurempi kuin akkkujen kulutusvaikutus talvella?

 

[Hegsa]

Liittuen ESS... kuinka paljon kesän halpojen hintojen poisjäänti nostaaa pörssihinnan keskihintaa, onko mitään arvioita tai onko kukaan simyloinut. Esim 24kk sopparin saa 8snt, kaikki spothinnat kesällä hinnat yli tämän parantaa suhteellista tuottoa koska PV tuottama sähkö kesällä osuus usenmiten halvoille tunneille? Eli koko edellä kuvattu etu suurempi kuin akkkujen kulutusvaikutus talvella?

Pitäisi pyöritellä luvut läpi jotta uskaltaa varmasti sanoa, mutta näppituntumalla sanoisin aurinkopaneelien vaikutuksen olevan suurempi kuin ESS:n. Tuon saisi aika nopeasti simuloitua olemassa olevalla koodilla kun kertoo spot-hinnan nollalla ja siirtää kiinteän hinnan osaksi siirtohintaa.

Mutulla sanoisin kiinteän sopparin olevan jossain tapauksissa parempi paneelien kanssa, mutta ESS:lle break even hinta nousee tosi korkealle kun menettää talviaikaisen omakäytön aikasiirtomahdollisuuden.

 

[-Teme-]

Oma näppituntuma sanoo että ESS järjestelmän kanssa kulutusvaikutuksellinen jossa kiinnitys mahdollisuus on se optimaalisin sopimustyyppi, eteenkin pimeällä ajanjaksolla. Järjestelmä tekee sen optimoinnin jolla kulutusjousto on maksimaalinen, joka on samalla kääntäen verrannollinen kulutusvaikutukseen.
Maksimoidaan matalimpien hintojen käyttö, joka mahdollistaa kulutusvaikutuksen painamisen miinukselle.
Kesällä paneelien kanssa tuo on vähän siinä ja tässä että kannattaako edes miettiä, koska omien simulointien mukaan paneelisto ja akusto kannattaa mitoittaa siten, että akustosta saa koko kiinteistön energiantarpeen klo 19-07 jaksolle, mutta myös purettua verkkoon aamun 07-10 huipputuntien ajan täydellä teholla. Paneeliston mitoitus että akuston ja muut kohteet saa ladattua 07-19 aikana.

 

[Hegsa]

Oma näppituntuma sanoo että ESS järjestelmän kanssa kulutusvaikutuksellinen jossa kiinnitys mahdollisuus on se optimaalisin sopimustyyppi, eteenkin pimeällä ajanjaksolla. Järjestelmä tekee sen optimoinnin jolla kulutusjousto on maksimaalinen, joka on samalla kääntäen verrannollinen kulutusvaikutukseen.
Maksimoidaan matalimpien hintojen käyttö, joka mahdollistaa kulutusvaikutuksen painamisen miinukselle.
Kesällä paneelien kanssa tuo on vähän siinä ja tässä että kannattaako edes miettiä, koska omien simulointien mukaan paneelisto ja akusto kannattaa mitoittaa siten, että akustosta saa koko kiinteistön energiantarpeen klo 19-07 jaksolle, mutta myös purettua verkkoon aamun 07-10 huipputuntien ajan täydellä teholla. Paneeliston mitoitus että akuston ja muut kohteet saa ladattua 07-19 aikana.

Alkaa nopeasti eriytymään optimistrategiat sekä akustoille että paneeleille. Omassa tapauksessa kulutusvaikutteisen sopimuksen optimointi on huono silloin kun auton lataukseen menevä energia dominoi kuukausittaista kulutusta aurinkopaneeleista ladattuna.

Paneelien osalta 4,3 kWp kenttä tuottaa 5:15 lähtien vähintään oman tuoton ~17:30 asti huipun ollessa 11 tuntumassa, jonka jälkeen muutama tunti mennään noin 50 % keskimääräisellä kattamisella. Toiselle lappeelle ei kannata laittaa kenttää kun tuotantoa tulisi paaaljon enemmän kuin ehtii käyttämää. Aivan optimi olisi varmaan ollut 12x430W paneelit 10x sijaan ja pitää samaa 4 kW invertteri. Akuston osalta tuossa riittäisi hyvänä päivänä mitoitus yökäytön mukaan kun ehtisi lataamaan aikaisen aamun tuotolla ja purkamaan 10 aikoihin päättyvään piikkiin.

 

[-Teme-]

Jos akustolla ja paneeleilla pystyy kattamaan 95% oman käytön touko-syyskuu ajalta. Tällöin yksi optimoinnin kohde on ostaa tarkoituksella gridistä akkuun muutaman kilowatin silloin kun hinta on negatiivinen. Tällöin voi saada oman pörssihinnan lähelle nollaa, joka boostaa kulutusvaikutusta jos / kun gridistä pitää ostaa joka tapauksessa esim kiuasta varten

 

[Sukke]

Lisäoptimointilohteena tehomaksun minimointi, jos verkkoyhtiöllä on tehomaksu käytössä? Onko se tyypillisesti vuoden suurin tuntikeskiteho vai minkä perusteella tehomaksu määräytyy?

Mahdollisen säästön suuruuksista ei kyllä mitään käsitystä.

 

[-Teme-]

Lisäoptimointilohteena tehomaksun minimointi, jos verkkoyhtiöllä on tehomaksu käytössä? Onko se tyypillisesti vuoden suurin tuntikeskiteho vai minkä perusteella tehomaksu määräytyy?

Mahdollisen säästön suuruuksista ei kyllä mitään käsitystä.

Yhtiöillä joilla tehomaksu on käytössä sen määräytymisperusteet vaihtelee yhtiökohtaisesti. Lahti energialla on yksinkertainen ja samalla ikävä malli jossa ikkuna on 12kk ja maksu määräytyy jakson kaikkein korkeimman kulutustunnin mukaan. Helsinki energialla on monimutkaisempi tapa, jakso on 1kk ja kuluneen kuukauden 3.korkein tuntikulutus, mutta 22-07 aikana huomioidaan tehosta vain 80%.

 

[Hegsa]

Jos akustolla ja paneeleilla pystyy kattamaan 95% oman käytön touko-syyskuu ajalta. Tällöin yksi optimoinnin kohde on ostaa tarkoituksella gridistä akkuun muutaman kilowatin silloin kun hinta on negatiivinen. Tällöin voi saada oman pörssihinnan lähelle nollaa, joka boostaa kulutusvaikutusta jos / kun gridistä pitää ostaa joka tapauksessa esim kiuasta varten

Vaihtoehtoinen strategia on ostaa ne muutamat kWh:t mahdollisimman kalliilla, jolloin pääsee laskuttamaan auton lataukseen käytetystä 500 kwh:sta 20 snt/kWh nollan sijaan

 

[Hegsa]

Yhtiöillä joilla tehomaksu on käytössä sen määräytymisperusteet vaihtelee yhtiökohtaisesti. Lahti energialla on yksinkertainen ja samalla ikävä malli jossa ikkuna on 12kk ja maksu määräytyy jakson kaikkein korkeimman kulutustunnin mukaan. Helsinki energialla on monimutkaisempi tapa, jakso on 1kk ja kuluneen kuukauden 3.korkein tuntikulutus, mutta 22-07 aikana huomioidaan tehosta vain 80%.

Miten isoja tehomaksut on kokonaishinnasta? Kesällä tuossa voisi olla optimoinnin paikka, mutta talvella tulee melkein päivittäin pääsulakkeen kestoa vasten sähköä taloon halvimmilla tunneilla niin ihan pienestä ei kannata optimoida.

 

[-Teme-]

@Hegsa laitoin githubiin PR
Siellä tarjolla skripti hintojen noutamiseen Entso-e palvelusta

 

[Hegsa]

Onko kukaan törmännyt aurinkointensiteetin toteutuneeseen dataan, mieluiten avoimesta lähteestä? Mekaaniset simulointidatat päiväkeskiarvoineen on ollut hyvä lähtöpiste ja antanut aiempina vuosina hyviä arvioita tuoton arvo-capturesta, mutta tänä vuonna aurinkovoima heittelee hintatasoa sen verran että alkaisi kaivata toteutunutta dataa.

 

[-Teme-]

Onko kukaan törmännyt aurinkointensiteetin toteutuneeseen dataan, mieluiten avoimesta lähteestä? Mekaaniset simulointidatat päiväkeskiarvoineen on ollut hyvä lähtöpiste ja antanut aiempina vuosina hyviä arvioita tuoton arvo-capturesta, mutta tänä vuonna aurinkovoima heittelee hintatasoa sen verran että alkaisi kaivata toteutunutta dataa.

FMI avoimen datan palvelussa on toteutunutta aurinkosäteilytietoa
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tallennetut-kyselyt -> Auringon säteilyhavaintoaineisto: auringon säteilyn minuuttiarvot. (fmi:bservations::radiation::timevaluepair)

Auringon säteilyhavaintoaineisto: auringon säteilyn minuuttiarvot. (fmi:bservations::radiation::timevaluepair)

Säteilyhavainnot Suomen havaintoasemilta. Oletuksena dataa palautetaan 1 tunti pyyntöhetkestä taaksepäin ja kuntien Sodankylä, Jokioinen, Helsinki, Parainen, Vantaa, Jyväskylä, Sotkamo ja Utsjoki mittausasemilta. Data palautetaan 'timevaluepair'-muodossa.

Mahdolliset kyselyparametrit:
starttime
endtime
timestep
parameters
crs
maxlocations
fmisid
timezone

Oheisella kyselyllä saa Turun Artukaisten mittausasemalta auringonsäteilyvoiman tiedot W/m2 1vrk jaksolta 10min intervallilla. Kysely tehdään UTC ajalla ja vastaus tulee Suomen ajassa.
Lopussa oleva fmisid kertoo mittauspaikan

https://opendata.fmi.fi/wfs?request=getFeature&storedquery_id=fmi::observations::radiation::timevaluepair&parameters=GLOB_1MIN&timestep=10&timezone=Europe/Helsinki&starttime=2024-05-28T22:00:00Z&endtime=2024-05-29T22:00:00Z&fmisid=100949

Useimpien mittausasemien tiedot on tallennettu 10min välein, jolloin timestep pitää olla sillä jaollinen

Näistä mittauspaikoista saa mittaustiedot 1min intervallilla
Helsinki Kumpula 101004
Helsinki-Vantaa 100968
Jokioinen 101104
Jyväskylä 101339
Parainen 100908
Sodankylä 101932
Sotkamo 101756
Utsjoki 102035

koetan vääntää tuosta python paketin jolla saa vastaavaa dataa csv fileen kuin PVWatts palvelusta.
Suurin työ lienee laskukaavoissa joilla laskee paneelien tehosta, aurinkoenergiasta, paneelikulman ja säätietojen kokonaisuudesta tuotto tiedot

 

[markok]

Minkälaisiin hyötysuhteisiin nykyisin päästään hybridi-inverttereillä sekä korkeamman jännitteen akustoilla? Eli jos 10kWh saadaan paneleista akkuun niin montako kWh sieltä saadaan purettua takaisin käyttöön?

 

[fraatti]

Minkälaisiin hyötysuhteisiin nykyisin päästään hybridi-inverttereillä sekä korkeamman jännitteen akustoilla? Eli jos 10kWh saadaan paneleista akkuun niin montako kWh sieltä saadaan purettua takaisin käyttöön?

Saksalaiset ovat testanneet näitä. Tuolla on tuloksia. Joissain inverttereissä on suuria tyhjäkäyntikulutuksia, jotka heikentävät hyötysuhdetta.

Energy Storage Inspection 2024: The winners are BYD, Energy Depot, Fronius, Kostal and RCT Power

20 home storage systems have been evaluated by the HTW Berlin, including new products from Dyness, Goodwe, Hypontech, Kostal and Pylontech.

solar.htw-berlin.de