pökö
Kaivo jäässä
Ehkä kapteeni Nemo on ollut asialla
Estonia
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Tässä on vähän kyllä kokoluokkaongelmaa
. Jos meinaa selvitä kolarista tuon kokoisen autolautan kanssa sukellusveneen pitää olla aika ronskin kokoinen - sen kokoinen ettei sillä voi sukeltaa näillä vesillä, kolaripaikalta ei voi hiipiä pois ja kolarissa visiiriin olisi menty ensin päin pulpia. Ylipäänsä vaikea keksiä mitään vehjettä ( toista oikeaa laivaa lukuunottamatta ) joka osuisi tuonne ylös visiiriin - ja upotusajatuksenakin aika älytön.Muistakaa nyt kuitenkin että onnettomuustutkinta raportissa seisoo että rungossa ei ole.perää lukuunottamatta vaurioita.
Tuollainen pikkupusu kuitenkin löytyi vasta kun tarpeeksi rohkea dokumenttiryhmä meni tekemään muutaman sukelluksen.
Ne Svedujen kivet videolla ei ollut hautautunut mihinkään eli ei siellä mikään muta vello. Ja pyyhekkin oli aika puhdas. Ja niin korkealla tuo rotko oli pohjasta että ei taatusti ole ollut peitossa.
Tuollainen pikkupusu kuitenkin löytyi vasta kun tarpeeksi rohkea dokumenttiryhmä meni tekemään muutaman sukelluksen.
Ne Svedujen kivet videolla ei ollut hautautunut mihinkään eli ei siellä mikään muta vello. Ja pyyhekkin oli aika puhdas. Ja niin korkealla tuo rotko oli pohjasta että ei taatusti ole ollut peitossa.
Eise ole ollut hukassa, se vaan puuttuu raportista ja siitä tässä kohkataan. On sitä ihmetelty parikymmentä vuotta. Jopa dokumentin tekijä tiesi siitä etukäteen, sen takia sinne sukellettiin.
pökö
Kaivo jäässä
Tämä totta.
Epäilen että Estonian upotti sama porukka joka nitisti Olof Palmen.
Jos swedut olisi halunneet peittää tuollaisen aukon niin ne olisivat laittaneet sinne pohjaan jonkun katsomaan, että kivet tulee oikeaan kohtaan ja niitä on riittävästi.
Koko kivioperaatio näyttäytyy nyt kuvatun valossa omituiselta, lähinnä bluffilta. Laivahan ei ole peitossa.
Koko kivioperaatio näyttäytyy nyt kuvatun valossa omituiselta, lähinnä bluffilta. Laivahan ei ole peitossa.
Se peittäminen jäi kesken omaisten raivon takia. Kyllä sinne kerittiin pari lastia kipata. Varmaa aluksi ne upposi mutaan. Siihen pehmeään höttöön mikä ei laivaa vaurioita ja mitä ohuimmillaan laivan alla oli 5m.
Pohjakin on kairattu mutta metrien repeämä kyljessä ei ollut maininnan arvoista. Putkaan koko jengi kunnes joku avaa suunsa ja kertoo miksi se jätettiin raportista pois ja mainittiin erikseen ettei vaurioita ole.
Pohjakin on kairattu mutta metrien repeämä kyljessä ei ollut maininnan arvoista. Putkaan koko jengi kunnes joku avaa suunsa ja kertoo miksi se jätettiin raportista pois ja mainittiin erikseen ettei vaurioita ole.
Virallinen selitys aukon löytymisestä vasta vuosia myöhemmin on laivan uppoaminen savipohjalle epästabiiliin asentoon. Halkeamahan on nytkin laivan alla, mutta alle sukeltamalla se näkyy ja paikan voi asemoida laivan tunnettuun malliin. Tuolla voi myös olla pohjavirtauksia, jotka siirtävät kerran möyhittyä materiaalia sivummalle. Rungon ja peitekivien ilmestyminen voi muuttaa virtailua pyörteisemmäksi niin, että sen kuluttava vaikutus voimitustuu juuri tuossa kohtaa enemmän kuin ympäristössä. Laivakin voi keikahdella samansuuntaisin seurauksin. Ehkäpä laiva pyrkii suoristumaan, kun se toimiakseen täytyy suunnitella vakautuvaksi ja hommassa on käytännössä onnistuttava paremmin kuin Pisassa aikoinaan, jolloin halkeama tulisi paremmin näkyville.
raksa11
Ajatusrikollinen
Jos jaksaa katsoa koko dokkarisarjan läpi, on siellä laivasta selvinneiden yhteneväisiä kertomuksia siitä, että onnettomuustutkinnan versio ei vaan vastaa koettua. 34 selvinnyttä teki valituksen aiheesta mutta sitä ei noteerattu. 1/4 osa pelastuneista ei allekirjoita onnettomuustutkinnan versiota!
Ja sitten esimerkiksi konemiesten kertomana keulan ajoramppi oli vielä ehjä laivan jo ollessa todella rajussa kallistumassa. Falskasi kyllä, mutta ei ryöpynnyt täysin aukinaisena kuten onnettomuustutkinta esittää. Ja kirsikkana kakun päälle oli yksi selviytynyt nähnyt sen sukellusveneenkin tapaisen välittömästi niiden metallinpaukeäänien jälkeen.
Ja sitten esimerkiksi konemiesten kertomana keulan ajoramppi oli vielä ehjä laivan jo ollessa todella rajussa kallistumassa. Falskasi kyllä, mutta ei ryöpynnyt täysin aukinaisena kuten onnettomuustutkinta esittää. Ja kirsikkana kakun päälle oli yksi selviytynyt nähnyt sen sukellusveneenkin tapaisen välittömästi niiden metallinpaukeäänien jälkeen.
Niinhän siinä joku laivalla ollut väittää että olisi jotain nähnyt vedessä, mutta hämmästelen sitä kovin. Hurjan nopeasti on pitänyt päästä katsomaan, jos vauhtia on ollut sen 14 solmua. Se on kuitenkin 26km tunnissa ja yli 7 metriä sekuntissa. No ehkä, jos on ollut ihan siinä yläkannella kärppänä valmiina menemään ulos katsomaan.
Mutta Estonia kai liikkui kokoajan eteenpäin n. 15 solmua. Vai olisiko tuo sukellusvene käynyt tönäisemässä jo pysäytettyä laivaa? Se ei kai sovi selvinneiden lausuntoihin.
Jos sukellusvene oli paikallaan tai pakittamassa laivan edellä kun ne sabotoijat piti saada pois? Ja osuma keulaan oli Ryssien ryssimistä, eli visiiri olisi lähtenyt muutenkin irti.
Kolhun korkeus visiirissä ei aallokon takia paljon mitään kerro.
Kylkeen sitten tuli kallistuneeseen laivaan niitti mikä vei lopunkin toivon. Kyllä tuommoisesta repeämästä valtava määrä vettä meni sisään.
.
Kolhun korkeus visiirissä ei aallokon takia paljon mitään kerro.
Kylkeen sitten tuli kallistuneeseen laivaan niitti mikä vei lopunkin toivon. Kyllä tuommoisesta repeämästä valtava määrä vettä meni sisään.
.
Kylläpä osasi sukellusveneen väki valita sopivan sään tihutöilleen. 
Aivan ennätysmäisen hirveä myrsky, joka keskittyi juuri tuonne, mihin laiva upposi. Oli varsin koukuttavaa lukea virallisen onnettomuustutkintaraportin yhteenvetoja pelastuneiden kuulusteluista (noita pitää lukea hiukan tilastollisesti, kun ihmiset eivät yksityiskohtia aina ihan oikein, mitä tapahtui). Erityisesti autokannen etuosan tapahtumia videomonitorista ihmetelleiden konemiehistön jäsenten kertomukset, kertomukset äänimaisemasta ja laivan tömähtelystä hirmumyrskymäisissä aalloissa ovat aika hurjia. Kaikki kävi lopulta uskomattoman nopeasti. Kukaan ei laivalta tainnut huomata silmillään visiirin katoamista, mutta meressä, pelastuslautalla, pelatusveneen tms. päällä kelluessaan laivan muutaman minuutin sisällä upotessa useampikin noteerasi visiirin kadonneen. Ovat nuo keulavisiirin ja rampin myöhemmin todetut vauriot myös puistattavia (enkä tarkoita ulkoisia lommoja vaan visiirin kaikkien lukkojen ja saranoiden todettua rasitusrepeämistä ja rampin vastaavien puolituhoa). Rampin reuna vuosi ainakin toiselta puolelta kuin Imatran koski yhdessä vaiheessa, kun pienen vuoren kokoiset aallot siihen tömähtelivät (ilmeisesti visiirin juuri pudottua ja raaviittua maalia aluksen vedenalaisista osista).
Aivan ennätysmäisen hirveä myrsky, joka keskittyi juuri tuonne, mihin laiva upposi. Oli varsin koukuttavaa lukea virallisen onnettomuustutkintaraportin yhteenvetoja pelastuneiden kuulusteluista (noita pitää lukea hiukan tilastollisesti, kun ihmiset eivät yksityiskohtia aina ihan oikein, mitä tapahtui). Erityisesti autokannen etuosan tapahtumia videomonitorista ihmetelleiden konemiehistön jäsenten kertomukset, kertomukset äänimaisemasta ja laivan tömähtelystä hirmumyrskymäisissä aalloissa ovat aika hurjia. Kaikki kävi lopulta uskomattoman nopeasti. Kukaan ei laivalta tainnut huomata silmillään visiirin katoamista, mutta meressä, pelastuslautalla, pelatusveneen tms. päällä kelluessaan laivan muutaman minuutin sisällä upotessa useampikin noteerasi visiirin kadonneen. Ovat nuo keulavisiirin ja rampin myöhemmin todetut vauriot myös puistattavia (enkä tarkoita ulkoisia lommoja vaan visiirin kaikkien lukkojen ja saranoiden todettua rasitusrepeämistä ja rampin vastaavien puolituhoa). Rampin reuna vuosi ainakin toiselta puolelta kuin Imatran koski yhdessä vaiheessa, kun pienen vuoren kokoiset aallot siihen tömähtelivät (ilmeisesti visiirin juuri pudottua ja raaviittua maalia aluksen vedenalaisista osista).
raksa11
Ajatusrikollinen
Aluksen kyljessä on nelimetrinen reikä, joka kaiketi puhkaisee tulkintani mukaan alimman vesitiiviin laipion ja muun laivan välin auki. Reikä löytyy juuri sieltä, mistä laivan rakentanut telakkakin sitä loppuraportissaan epäili. Tuossa raportissa epäiltiin sabotaasia ja räjähdyksiä. Telakka piti onnettomuustutkinan raporttia mahdottomana. Itse kuvittelisin että sukellusvene ajoi kylkeen, silloin kuin laivassa kuultiin ensimmäinen pamaus, noin puolenyön aikoihin. Vettä alkoi vuotaa laivan pohjaosiin. Selviytyneet olivat nähneet sitä alimmalla kannella, jossa sitä ei olisi keulaportin vuotaessa. Loppu hoitui itsestään, keulaportti saattoi hajota myös koska laiva kynsi syvemmällä mihin oli suunniteltu. Tai sekin sabotoitiin. Estonia olisi kyllä kaatunut nopeasti pelkän keulaportin pettäessä, mutta ei uponnut. Voi myös olla että portti sabotoitiin ensin, ja sitten rysäytettiin ilmareikä kylkeen. Kyllä tuossa on ryssillä sormensa pelissä.
30.44 kohdassa näkyy hyvin tuo vaurio, joka yltää vesirajan alapuolelle.
Homma haisee aivan järkyttävästi, mutta silti porukka tuntuu uskovan onnettomuustutkinnan versiota.
Homma haisee aivan järkyttävästi, mutta silti porukka tuntuu uskovan onnettomuustutkinnan versiota.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eikös se ollut vielä Jeltsinin aikaa v. 1999 saakka? Putleri oli vielä kasvamassa. Kyllä itse uskon enemmän tuohon viralliseen raporttiin. Vaikea keksiä mitään todellista hyötyä Venäjälle yhden laivan upottamisesta. Kai ne Neuvostoliiton mahdolliset sotasalaisuudet muutenkin olisi Ruotsiin saanut kuljetettua. Aikaakin olisi ollut jo 3 vuotta ennen tätä.
Jälkiviisautena tutkintaa tuskin kauhesti haluja jatkaa, koska se oli selvä. Sellaista tutkintaraporttia tuskin mistään koskaan olisi syntynytkään, että se kaikkia olisi tyydyttänyt vaikka olisi 25 vuotta tutkittu.
Termodiktaattori
Jäsen
Eikö laiva ollut jo satamasta lähtiessään kallellaan oikealla kyljelleen, jonka takia vasemmanpuoleiset säiliöt oli täytetty kokonaan. Kuinka paljon tämä lisää laivan säväystä ja rasitusta keulaportille? Raportissa taisi myös lukea että kallistumaa ei saatu täysin kompensoitua edes säiliöiden täyttämisellä, joka tietenkin on madaltanut tuota aukko kohtaa suhteessa meren pintaan.
pökö
Kaivo jäässä
Oli kyllä, tuo hämärä lasti oli juuri oikealle kyljelle lastattu.
Ei ollut mikään erityinen keli alkuunkaan! No tuulta oli paljon vuodenaikaan nähden, mutta ei sitäkään niin paljon, että olisi edes vuoden kovimpia tuulia. Merkitsevä aallonkorkeus n. 4 m. Alueen ennätys 8,2 m ja vuosittain on kelejä, joissa yli 6 m. Kuten aiemmin ketjussa kerroin itse olin Mariellalla tuolla vajaat kaksi vuotta sitten merkitsevän aallonkorkeuden ollessa pahimmillaan 6,9 m ja koko avoimen alueen matkan yli 6 m.
Vaikken itse usko salaliittoteorioihin tuossa, keli on on kyllä minua ihmetyttänyt juttu. Vuosikausia uskoin, että keli oli tosiaan poikkeuksellinen. Mutta OTKESin raporttissa olevat merkitsevät aallonkorkeudet eivät todellakaan sitä tue. Silti tuosta on voimakkaasti luotu kuva erityisen haastavasta kelistä.
Mielestäni ei ole mitenkään perusteltavissa, että keulavisiirille olisi tuossa kelissä tullut kuormia, joita reilusti suurempiakin ei tulisi monta kertaa vuodessa.
Jos vettä on niin paljon, että se vaikuttaa oleellisesti laivan syväykseen, kyllä se havaitaan ja silloin tuskin jatketaan matkavauhdilla aaltoja vasten puskemista. Aaltoiskut ovat aivan eri suuruusluokkaa 15 solmun vauhdissa kuin paikallaan tai varsinkin muuhun suuntaan ajettaessa.
Eli ajattelitko väittää että se visiiri oli paikallaan vielä upotessa ja käytiin hitsaamassa irti? Vai että laivan upotessa se vasta lähti irti? Ottiko se vauhtia laivan ollessa paikallaan?
Itse visiirihän oli Hangon satamassa vuosikausia odottelemassa, itsekin olen sen nähnyt. Eli sieltä olisi voinut käydä kurkkimassa jos uskoi avaruusolioihin tai sukellusveneisiin. Ei se kyllä torpedolta ammutulta näyttänyt ja sukellusvene ei kyllä kestä huomaamatta tuollaista törmäystä - sukellusveneet lähtökohtaisesti ei ole suunniteltu törmäämään mihinkään.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
En ole koskaan törmännyt mihinkään tutkimukseen, mitä miehistö teki komentosillalla ennen onnettomuutta ja miksi visiirin liikkeitä ei havaittu. Autossakin yleensä kuski jotain huomaa jos puskuri alkaa irtoamaan vaikka olisi kuinka tiukka aikataulu. Tähän on kyllä oletettavasti tullut ohjeita ja määräyksiä paljonkin. Kun en alalla ole, en niitä tunne.
Olettaisin jonkun lampun syttyneen visiirin ja rampin rajakytkimistä, kun se on alkanut pettää. Kai tämmöisille jokin varmistus on, että komentosillalla nähdää sen sulkeutuneen - käänteisesti myös - kun se on auennut.
Olettaisin jonkun lampun syttyneen visiirin ja rampin rajakytkimistä, kun se on alkanut pettää. Kai tämmöisille jokin varmistus on, että komentosillalla nähdää sen sulkeutuneen - käänteisesti myös - kun se on auennut.
En ole tuota rapsaa lukenut, mutta silloin aikoinaan tuoreeltaan oli ihan telkkarissa mustavalkoista valvontavideota siitä keulasta - ja sinne meni ukko katsomaan että mikä siellä kolkkaa. En enää muista oliko niin yksinkertaisesti ettei sen ajorampin takaa oikein nähnyt, sieltä tuli hiukan vettä siinä videossa. Se että tulee hiukan vettä ei ole tuon kokoisessa laivassa mikään juttu - eivät ne ole erityisen tiiviitä, vesi hoidetaan takaisin mereen. Olin aikoinaan eteläisen napapiirin tuntumassa pienemmällä laivalla isossa kelissä - aallot löivät laivan yli. Mukana oli kannen alla kaksi helikopteria. Sään rauhoituttua niitä käytiin katsomassa - molemmat olivat täynnä merivettä... eikun äkkiä purkuun ja kuivaukseen, kyllä niillä vielä lennettiin.
Mielenkiintoisia teorioita. Reikä kyljessä ja sen paljastuminen 25v myöhässä on kyllä aikamoinen ihmetyksen aihe.
Törmäysteorioissa kovin vähän huomiota on saanut mielestäni todennäköisin eli ihan perinteinen ryssiminen. Elettiin kaoottisia neuvostoliiton hajoamisen jälkeisiä vuosia, Jeltsin vallassa. Olisiko naapurilla ollut intressiä saati pakka muutenkaan koossa lähteä tekemään salaisia vedenalaisia operaatioita matkustaja-alusta vastaan. Jos sukellusvene on osallisena, veikkaan että sitä on ajeltu ihan rehdisti votkapäissään miten sattuu ja sitten peitelty jäljet.
Törmäysteorioissa kovin vähän huomiota on saanut mielestäni todennäköisin eli ihan perinteinen ryssiminen. Elettiin kaoottisia neuvostoliiton hajoamisen jälkeisiä vuosia, Jeltsin vallassa. Olisiko naapurilla ollut intressiä saati pakka muutenkaan koossa lähteä tekemään salaisia vedenalaisia operaatioita matkustaja-alusta vastaan. Jos sukellusvene on osallisena, veikkaan että sitä on ajeltu ihan rehdisti votkapäissään miten sattuu ja sitten peitelty jäljet.
Jos sukellusvene törmää matkustajalaivaan, niin se sukellusvene olisi joko mennyt pohjaan tappaen kaikki mukanaan tai tullut pinnalle. Kummastakaan ei ole havaintoja.
Sukellusvene on kestävä painetta vastaan, aivan kuten kananmunakin. Mutta kumpikaan ei tykkää osumista, sillä se heikentää niiden kestävyyttä painetta vastaan auttamattomasti. Näitä tilanteita löytyy kyllä esimerkkeinä ihan tarpeeksi.
Sukellusveneitä on moneen käyttöön kehitetty. Ja ne kaikista suurimmat möhkäleet, joilla tuhotaan suurkaupunkeja tai hyökätään lentotukialuksia vastaan eivät ole erityisen näppäriä Itämerellä.
Ahtaisiin ja mataliin vesiin ja lähitaisteluun pitänee olla vähän toisenlaiset veneet. Ei voi mennä suojaankaan mihinkään kilometrin syvyyteen, niin sukellusveneen fyysinen rakenne pitänee tehdä vähän toisella tavalla pinta-aseita kestäväksi.
Tämä vähän teoriaa kun ei ryssien erikoisjoukkojen sukellusveneistä paljon havaintoja ole. En kuitenkaan hetkeäkään epäile etteikö sellaisia olisi.
Ahtaisiin ja mataliin vesiin ja lähitaisteluun pitänee olla vähän toisenlaiset veneet. Ei voi mennä suojaankaan mihinkään kilometrin syvyyteen, niin sukellusveneen fyysinen rakenne pitänee tehdä vähän toisella tavalla pinta-aseita kestäväksi.
Tämä vähän teoriaa kun ei ryssien erikoisjoukkojen sukellusveneistä paljon havaintoja ole. En kuitenkaan hetkeäkään epäile etteikö sellaisia olisi.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sinällään en valtavasti yllättyisi, vaikka uppoavan laivan lähelle olisi saattanut sukellusvene ilmestyä ihmettelemään tilannetta, jos sellainen sattui lähistöllä uiskentelemaan. Onhan ne varmaan kuulleet myös radiokeskutelut. Sukellusveneillä varmaan aika vähän tehtävissä tuollaisessa tilanteessa varsinkin kun suuria pinta-aluksia on kerääntymässä rinki ympärille.
Mitä tekemistä tällä sitten voisi olla keulaportin rikkoutumisen ja uppoamisen kanssa ?
Mitä tekemistä tällä sitten voisi olla keulaportin rikkoutumisen ja uppoamisen kanssa ?
Eikä niillä ole mitään syytäkään liikkua itämerellä. Varsinkin kun niiden liikkeet paljastuisivat, josta taas jenkit tykkäävät. Toki tässä threadissa on jo kerrottu että samaan aikaan sekä Yhdysvaltojen, Suomen, Viron, Ruotsin kuin muidenkin maiden viranomaiset oli kaikki lahjottu. Nyt ja tulevaisuudessa. Ja ruotsalaiset tietysti rakastavat ajatusta venäläisistä sukellusveneistä - norppako se oli viime kerralla.
Ahtaisiin ja mataliin vesiin käytössä on toki kevyitä sukellusveneitä - mutta ne ovat Estoniaan verrattuna erittäin pieniä. Sukellusveneen tarkoitus ei ole taistella pinta-aseita vastaan tosin, vaan päästä perille ilman että se nähdään.
Aika samanmuotoinen vaurio tuli tämmöisen rahtilaivan kylkeen kun toinen laiva ajoi suoraan keulan siihen.
No en tiedä sukellusveneistä, mutta on kai sitten olemassa ihan pinta-aluksia jotka eivät tutkissa juuri näy. Ja jos sabotoijat haettiin kyytiin niin ensimmäinen kolaus oli tuo kylkireikä ja loput sitten visiirin irtoamisesta.
No niin tai näin, mutta selitys tuolle kylkirepeämälle varmasti nyt vaaditaan kun dokkarintekijät meni sen esille nostamaan. Ja joku selitys sille pitänee kehittää, että miksi se on tietoisesti unohdettu viralliseista raporteista (eikä sille selitystä edes ole haettu tutkinnassa).
No en tiedä sukellusveneistä, mutta on kai sitten olemassa ihan pinta-aluksia jotka eivät tutkissa juuri näy. Ja jos sabotoijat haettiin kyytiin niin ensimmäinen kolaus oli tuo kylkireikä ja loput sitten visiirin irtoamisesta.
No niin tai näin, mutta selitys tuolle kylkirepeämälle varmasti nyt vaaditaan kun dokkarintekijät meni sen esille nostamaan. Ja joku selitys sille pitänee kehittää, että miksi se on tietoisesti unohdettu viralliseista raporteista (eikä sille selitystä edes ole haettu tutkinnassa).
Ei ollut lähtiessä, mutta myrskypä keskittyikin keskiselle Itämerelle. Kyllä tuo laiva upposi, kun oli rakennettu poikkeussäännöin suojaisemmille vesille (Naantalin ja Tukholman väliselle reitille) ja kapteeni väen väkisin ajoi melkein niin paljon kuin koneista lähti, kun oltiin aikataulusta myöhässä ja vastainen aallokko hidasti kulkua. Laiva oli paljon etelämpänä kuin muut kyseisenä yönä Ruotsiin matkalla olleet alukset. Finnjet oli myös etelämpänä ja aluksi pyrkikin osallistumaan pelastustöihin, mutta vapautettiin jatkamaan kohtuunopeudella matkaansa, kun paikat alkoivat riikkoontua ja autot siirtyä ja yksi oli jopa lähellä pudota ylärampilta. Puolustusvoimain iso helikopterikin oli hyvin vähällä joutua onnettomuuteen tuulen riepoteltua sitä pelastukseen osallistuvan toisen autolautan lähistöllä. Eikä tuo ole ainoa kerta, kun autolautan keularakenteet pettivät Itämerellä, mutta ensimmäinen kohtalokas tapaus. Kun autolautta hörpää vettä autokannelle, vesi alkaa velloa ja vakaus katoaa äkkiä. Kun laiva kallistuu yli 45 astetta, eivät rekat aina pysy kiinnikkeissään ja kun autot valuvat toista kylkeä kohden, loputkin vakaudesta menetetään. Sen jälkeen vesi pääsee konetiloihin katolla olevista ilmanottoaukoista ja porraskuiluista ja koneiden paino vetää perän veden alle. Toki syystä tai toisesta syntyneillä lisäaukoilla on vaikutusta laivan uppoamisnopeuteen.
Kapteeni hukkuu laivansa mukana ja samoin vahdissa ollut päällystö tällä kertaa. Ei jäänyt ketään vastuullista kertomaan. Vahtivuorossa ollut päivystävä matruusi jäi henkiin (hänen tehtävänsä oli lähinnä kiertää komentosillallta käsin valvomassa, ettei laivalla ole järjestyshäiriöitä ja kertoa päällystölle, jos oli). Samoin jäi perämiesharjoittelija ja muistaakseni joku off-duty-merikapteeni (vai muistanko väärin?). Sukeltajat totesivat myöhemmin kolme ruumista komentosillalla meren pohjalla. Jonkun komentosillalla tapausta seuranneen päällystön jäsenen tai paikalla koko ajan olleen miehistön jäsenen huomiot toki olisivat varmaankin valaisseet asiaa, jos joku olisi jäänyt henkiin.
Onhan tuo keli kuvattu varsin tarkasti OTKES-raportissa. Moni eri taho on arvioinut aallokkoa ja ei se tosiaan ollut kuin sen 4 m merkitsevää aallonkorkeutta. Aallokko kasvoi yli 5 m merkitsevään aallonkorkeuteen vasta aamulla. Tuultakaan ei havaittu millään mittausasemalla yli 20 m/s ennen kuin laiva oli jo uponnut.
Estonia ehti ajaa tuota väliä yli 1,5 vuotta ja sitä ennenkin oli Tukholmaan ajanut monta vuotta. Yli 4 m merkitsevä aallonkorkeus tulee kyllä Turku Tukholma reitilläkin vastaan.
Tänä vuonna on pohjoisella Itämerellä ollut Ilmaitieteen laitoksen aaltopoijun mukaan 10 päivänä vähintään 5 m merkitsevä aallonkorkeus, joista kahtena yli 6 m ja yhtenä yli 7 m. Loppuvuonna tullee vielä muutama lisää.
Aivan varmasti siis Estonia oli ajanut selvästi suuremmassa aallokossa.
Viimeksi muokattu:
Onhan tuolle raportissa lukuarvokin eli Estonian arvioidaan ajaneen yli 4 m aallokossa 150 tuntia tuolla Tallinna-Tukholma reitillä. Toisaalla raportissa arvioidaan, että ko. reitillä Estonia olisi ajanut ennen onnettomuutta 20 tuntia yli 4 m vasta-aallokkoon.
Siis ei uusi ja poikkeuksellinen olosuhde, mutta ko. laivalla ei aivan jokapäiväinenkään.
Siis ei uusi ja poikkeuksellinen olosuhde, mutta ko. laivalla ei aivan jokapäiväinenkään.
Käsittääkseni (raportin perusteella) ongelma oli Estonian muotoilussa, eli komentosillalta ei suoraan voitu nähdä visiiriä, eikä komentosillalla ollut myöskään mitään informaatiota visiirin tilasta, sillä kaikki mittarit keskittyivät vain lukituslaitteiden tilaan. Eli jos lukituslaitteet olivat kiinni, mutta visiiri puuttui niin komentosillalle ei tullut mitään hälytystä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
OK. Eli vähän tämmöinen klassinen yksinkertaistettu takaisinkytkentä. Aika paljon käytetään erilaisia rajakytkimiä pienemmissäkin luukuissa ihan vai näyttämään onko ne kiinni vai auki (raollaan). Ovet, ruuvikuljettimien ruuhkaluukut, jne. Huonolla tuurilla tuommoinen lukituslaittesta itestään tehty takaisinkytkentä voi osoittaa visiirin olevan kiinni vaikka sulkiessa olisi jäänyt yksi auto väliin ja se on puolimetriä raollaan kun tappi on mennyt reikäänsä ja "klik".
Yleisesti suurimmat yksittäiset aallot voivat olla n. 2-kertaisia merkitsevään aallonkorkeuteen nähden. Noin korkeat ovat jo äärimmäisen harvinaisia. Matalikot voisivat korottaa aaltoja, muttei tuolla niitä ole.