Estonia

[kotte]

Yli 4 m merkitsevä aallonkorkeus tulee kyllä Turku Tukholma reitilläkin vastaan.

Sivulta ja hyvin lyhyeltä matkalta. Sillä erikoislupaa suhteellisen suojaisten vesien alueelle suunnittelu- ja rakennusvaiheessa perusteltiinkin.

Onhan tuo keli kuvattu varsin tarkasti OTKES-raportissa. Moni eri taho on arvioinut aallokkoa ja ei se tosiaan ollut kuin sen 4 m merkitsevää aallonkorkeutta. Aallokko kasvoi yli 5 m merkitsevään aallonkorkeuteen vasta aamulla. Tuultakaan ei havaittu millään mittausasemalla yli 20 m/s ennen kuin laiva oli jo uponnut.

Niin on, ja sivulta 56 kappaleessa 5.4.1 on asiaa käsitelty laajasti. Tuuli ja aallokko olivat selvästi kovempia, mitä esität ja paikalla olleiden helikopterilentäjien arviot maksimiaallonkorkeudesta olivat jopa 10-metrisiä (nuo joutuvat tekemään suhteellisen objektiivisia havaintoja, kun pintapelastajia ja uhreja vinssataan edes takaisin). Myös säähavaintoasemat havaitsivat yöllä 30m/s tuulenpuuskia. Sen sijaan on fakta, että säätiedotus kyseiselle yölle aliarvioi tuulen voimistumisen pahan kerran. Tuolla merellä ei ole havaintoasemia, eikä tuuli välttämättä kehity niin, että syntyisi maalla ja rannikolla ja kulkisi ensiksi jonkin mittausaseman ohitse. Henkiinjääneiden kuvaukset aallokon vaikutuksesta (olosuhteisiin nähden rammalla) aluksella sen kulkemalla nopeudella juuri ennen turmaa ovat kyllä varsin paljastavia.

Ei autolautan paha vaurioituminen myrskyssä ole ainutlaatuista eikä tuulen nopeus sinänsä ole merkitsevää, vaan laineikon suunta yhdistyneenä siihen, miten laivaa ajetaan. Jokin Finnjetin edeltäjistä menetti keulaporttinsa aikoinaan ihan Helsingin edustalla aallon osuessa, mutta tuolla kertaa oli onni myötä. Autolauttoja on myrkyssä uponnut maailmalla paljonkin, sillä rakenne avoinaisine autokansineen on äärimmäisen herkkä melko vähäiseltä vaikuttavan vesimäärän pääsystä tuonne. Jos laiva tämän seurauksena kallistuu kunnolla, on peli joka tapauksessa menetetty ilman lisäreikiä tai niiden kanssa, mutta lastin liikkuminen puolestaan seurausten kannalta äärimmäisen riskialtista tässä tapauksessa lastin luonteen takia. Ja lastin liikkumisen takiahan laivoja on menetetty maailman sivu vaikka kuinka paljon.

 

[pökö]

Minä muistelen että Estonian sanottiin puskeneen liian kovaa vauhtia 10 metrisiin aaltoihin.

 

[raksa11]

Eli ajattelitko väittää että se visiiri oli paikallaan vielä upotessa ja käytiin hitsaamassa irti? Vai että laivan upotessa se vasta lähti irti? Ottiko se vauhtia laivan ollessa paikallaan?

Keulavisiiri oli kyllä irti, mutta teräksiset autorampit visiirin takana paikoillaan. Tämä oli suoraan konemiesten kertomasta. Vettä falskasi ramppien välistä ja päältä, mutta ei ryöpynnyt suoraan merestä kuten onnettomuustutkinnan versiossa jossa rampit hajoavat heti visiirin lähdettyä ja autokansi täyttyy välittömästi. Laivan pumput pystyisivät varmaan tuonkaltaisen falskaamisen vielä pitämään jossainmäärin aisoissa.

Kylläpä osasi sukellusveneen väki valita sopivan sään tihutöilleen. Aivan ennätysmäisen hirveä myrsky, joka keskittyi juuri tuonne, mihin laiva upposi.

Eipä tuo nyt niin hirmuinen myrsky ollut, kuin on annettu ymmärtää. Täydellinen sää salaiselle sotatoimelle. Laivan kannella tuskin oli tupakkamiehiäkään yleisönä. Myrskyssä uponnut laiva ei herätä epäilyksiä samaan tapaan kuin tyynellä uponnut.

Mielenkiintoisia teorioita. Reikä kyljessä ja sen paljastuminen 25v myöhässä on kyllä aikamoinen ihmetyksen aihe.

Törmäysteorioissa kovin vähän huomiota on saanut mielestäni todennäköisin eli ihan perinteinen ryssiminen. Elettiin kaoottisia neuvostoliiton hajoamisen jälkeisiä vuosia, Jeltsin vallassa. Olisiko naapurilla ollut intressiä saati pakka muutenkaan koossa lähteä tekemään salaisia vedenalaisia operaatioita matkustaja-alusta vastaan. Jos sukellusvene on osallisena, veikkaan että sitä on ajeltu ihan rehdisti votkapäissään miten sattuu ja sitten peitelty jäljet.

Tämä homma voi toimia myös toisinpäin, esimerkiksi kun hallinto on sekaisin voi yksittäiset vastuuhenkilöt ylittää valtuuksiaan, kun eivät välttämättä edes tiedä mistä kaikesta ovat vastuussa, ja ylempää voi tulla hyvin ristiriitaisia käskyjä, niitä nyt sitten kun tulkitaan vielä vodkapäissään.
Jos joku upotusoperaatio on suoritettu, tuskinpa siitä kovin moni tietää. Operaation suorittajatkin varmaan aika uhanalainen laji kotisatamaan päästyään. Lisäksi jos tuon dokkarin esittämät noista Ruotsin ja Brittien tiedustelupalveluiden salakuljetuksista tai Venäjän noita tahoja kohtaan antamista "lopettakaa tai muuten" uhkailuista pitävät paikkansa, ei salakuljetusten jatkuessa uhkailijalle paljon jää muuta kuin toteuttaa uhkauksensa.

 

[raksa11]

Keulavisiiri oli kyllä irti, mutta teräksiset autorampit visiirin takana paikoillaan. Tämä oli suoraan konemiesten kertomasta. Vettä falskasi ramppien välistä ja päältä, mutta ei ryöpynnyt suoraan merestä kuten onnettomuustutkinnan versiossa jossa rampit hajoavat heti visiirin lähdettyä ja autokansi täyttyy välittömästi. Laivan pumput pystyisivät varmaan tuonkaltaisen falskaamisen vielä pitämään jossainmäärin aisoissa.

Kohta 21.21

 

[jmaja]

Niin on, ja sivulta 56 kappaleessa 5.4.1 on asiaa käsitelty laajasti. Tuuli ja aallokko olivat selvästi kovempia, mitä esität ja paikalla olleiden helikopterilentäjien arviot maksimiaallonkorkeudesta olivat jopa 10-metrisiä

No sieltähän minä luvut olen ottanut. Tuolla on suomalaisten, ruotsalaisten ja saksalaisten jälkikäteen laskema arvio ja kaikki päätyivät 4-4,3 m välillä klo 01 tai 02. Visiiri irtosi pian 01 jälkeen, laiva hiljensi ja kääntyi, joten 02 jälkeiset havainnot eivät ole tuon kannalta oleellisia. Helikopterihavainnot ovat 03:50-06:45. Kuten sanoin aamuksi aallokko nousi yli 5 m merkitsevään aallonkorkeuteen ja useimmat helikopterit arvioivatkin aallokoksi 5-6 m, jolloin suurimmat yksittäiset aallot ovat 10 m.

Tuolla merellä ei ole havaintoasemia, eikä tuuli välttämättä kehity niin, että syntyisi maalla ja rannikolla ja kulkisi ensiksi jonkin mittausaseman ohitse.

No ei juuri tuossa kohtaa, mutta on Utö, Bogskär ja Svenska Högarna aivan avomerellä ja ei niin kamalan kaukana tuolta. Lisäksi oli alueen läpi ajanut laiva. OTKESin raportin arvion mukaan tuulta oli 18-20 m/s tuolloin. Se ei ole edes myrsky, jonka rajana on 21 m/s Suomessa ja 25 m/s isommilla vesillä.

Pitää myös huomioida, että mittausasemat sekä myös isojen laivojen tuulimittarit ovat varsin korkealla 30-60 m merenpinnasta. Virallinen tuuli on vain 10 m ja usean m/s alempi. Tuota ennustetaan.

Tietysti laiva voi hajota tuossa, mutta ei tuo edelleenkään ollut mikään ihmekeli, vaan paremminkin peruskauraa tuolla reitillä. Oliko laiva merikelpoinen tuolle reitille on sitten toinen keskustelu.

 

[harrastaja]

Selvä tapaus venäjält tuli niin kova uhka et jouduttu ite upottaa paatti kaikki viittaa siihen

 

[burmanm]

Kohta 21.21

Olipa taas video.. joka tapauksessa, jos heidän väitteensä olisi ollut totta, niin autoramppi on siellä edelleen kiinni meren pohjassa (koska se oli ollut kiinni väitteessä myös uppoamishetkellä jolloin laiva oli pysähtyneenä eikä siihen enää pitäisi veden alla syntyä puskevaa voimaa).

Tiedetään ettei se ole kiinni, joten hieman ristiriitaista, eikös? Se mitä taas tulee ihmisten muisteluihin ajoista ja tapahtumista 20 vuoden takana, tiedetään varsin hyvin luotettavuus - ihmisen mieli kun täyttää tapahtumia itsestään (ja jonka takia oikeuskaan ei aina ota silminnäkijälausuntoja huomioon), joten niiden arvoa nyt ei hirveästi kannata miettiä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tässä on hyvä video josta näkee miten toivottomassa tilanteessa hätäsanoma lähetettiin.

Mikähän tuossa on niin erikoista, että tämä ei olisi uskottava selitys? Animaatio ei ole parhaasta päästä mutta tässä on kuvattu laivan liikkeet.

 

[Mikki]

Itselleni on nämä asiat mitkä estävät uskomasta virallista selitystä:

- On vahvistettu että Estoniaa käytettiin Neuvostoliiton aseiden ja sotilastekniikan kuljetukseen baltian maista. Varmasti pitkälti siksi siviilialuksella, että sotilasaluksen tai rahtilaivan ne olisi torpedoinut ihan varmasti, koska varmasti asiasta oli varoitettu ja vaadittu aseiden palautusta Venäjälle. Baltian maathan oli NATO:ssa jo, eli suoraa uhkausta niille Venäjä ei voinut esittää.

- Kun Estonia upposi, oli aivan valtava kiire laittaa tapaus pakettiin. Tutkinta oli niin nopea, ettei kyljen repeämää muistettu kirjata raportteihin. Tai selvittää mistä se johtui.

- Ruotalaisilla oli aivan käsittämätön kiire julistaa hautarauha ja lähteä tiputtamaan kiviä aluksen päälle. Vain omaisten raivoisa vastustus sai perääntymään siitä peittämisestä. Suomi ja Viro peesasi asiassa.

- Ruumiita ei nostettu, vaikka laiva ei ole oikeasti syvällä. Olisiko siellä ollut riskinä että olisi löytynyt miehistöä kuula kallossa vai miksei nostoja haluttu tehdä?

Ja varmaan muutakin..... Mutta tuossa päällimmäiset.

 

[Suunnittelija75]

Et siis usko, että estonia upposi vahingossa, mutta uskot että se upposi keulaportin pudotessa ja avatessa autokannen laskusillan mennesään? Vaiko keulaportti on ehjä ja reikä kyljessä upotti?

 

[raksa11]

Olipa taas video.. joka tapauksessa, jos heidän väitteensä olisi ollut totta, niin autoramppi on siellä edelleen kiinni meren pohjassa (koska se oli ollut kiinni väitteessä myös uppoamishetkellä jolloin laiva oli pysähtyneenä eikä siihen enää pitäisi veden alla syntyä puskevaa voimaa).

Tiedetään ettei se ole kiinni, joten hieman ristiriitaista, eikös? Se mitä taas tulee ihmisten muisteluihin ajoista ja tapahtumista 20 vuoden takana, tiedetään varsin hyvin luotettavuus - ihmisen mieli kun täyttää tapahtumia itsestään (ja jonka takia oikeuskaan ei aina ota silminnäkijälausuntoja huomioon), joten niiden arvoa nyt ei hirveästi kannata miettiä.

Kävisikö vaikka perä edellä uppoaminen tuottamaan riittävän voiman keulan luukkujen avautumiseen.

 

[raksa11]

Mikähän tuossa on niin erikoista, että tämä ei olisi uskottava selitys? Animaatio ei ole parhaasta päästä mutta tässä on kuvattu laivan liikkeet.

No vaikkapa

1. Se että laivassa oli vesitiivis laipio alimman hyttikerroksen välissä. Kaatunut laiva jäisi kellumaan pohja ylöspäin.

2. Selviytyjien yhtenäiset, mutta onnettomuusraportista eriävät kertomukset.

3. Ruotsin myöntämät asekuljetukset.

4. Syyn välitön julistaminen, aamun uutisissa osattiin jo epäillä keulaporttia.

5. Hätiköity ja varsin yksipuolinen tutkinta.

6. Hylyn peittosuunnitelmat ja hautarauha.

7. Neljämetrinen reikä laivan kyljessä, juuri siellä missä laivan rakentanut telakka arveli omissa tutkimuksissaan moisen olevan.

8. Silmäni eivät ole siniset.

 

[Mikki]

Ja nyt kun yksi reikä on löydetty, niin kannattaisiko tarkistaa loputkin rungosta? Aika vahvastihan on väitetty, että siinä kohtaa kun laiva jo pahassa jamassa oli, oli laskusilta vielä kiinni.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Itse asiassa kun katsoin tuollaista videota, tuli mieleen että onpas kumma kun tuo laskusilta ei iskeytynyt kiinni keulan pudotessa aallon harjalta. Ehkä siellä ei ollut enää mitään mikä olisi pitänyt sen ylhäällä tai sitten aallot pääsi aina ensin sen päälle.

 

[raksa11]

Hydraulisesti nuo laskusillat toimii. Eivät ne lepata vapaasti aaltojen mukana, eikä ne ole mistään ohuesta kattopellistä tehtyjä. Raskailla ajoneuvoilla ajetaan toistuvasti päältä, mitoitus on sen mukainen. Laskusillat sijaitsi niin syvällä rungossa, ja tukeutui reunoistaan laivan rakenteisiin ikään kuin ovi karmiinsa, että en usko että aallot niitä ihan välittömästi rikkoisi. Laivojen takaosissa on yleensä pelkät laskusillat ja voi sinnekin joskus aalto pyyhkäistä. Helpommin nuo saisi hajotettua vaikka sisältäpäin vierivä rekka kuin ulkoapäin tuleva aalto jonka keulabulbi on jo osittain vaimentanut.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Hydraulisesti nuo laskusillat toimii. Eivät ne lepata vapaasti aaltojen mukana

Visiiri näkyi kuitenkin lepattavan, tai ainakin liikkuvan. Laskusilta tuskin käyttökoneiston voimalla oli alas laskeutunut. Arvelisin pääsiallisisen voiman olleen gravitaatiosta peräisin.

 

[raksa11]

Visiiri näkyi kuitenkin lepattavan, tai ainakin liikkuvan. Laskusilta tuskin käyttökoneiston voimalla oli alas laskeutunut. Arvelisin pääsiallisisen voiman olleen gravitaatiosta peräisin.

Kuvitteellisessa animaatiossa kyllä. Sitten on kahden paikallaolleen merimiehen onnettomuuden jälkeisenä aamuna kertomaa, että ramppi oli kiiinni vielä jopa silloin kun laiva oli lähes kyljellään. Uuden reikälöydöksen valossa pidän jälkimmäistä uskottavampana.

Tuossa näkyy tuota rakennetta, vaijeri vinssillä ja hydraulipumpuilla nostetaan kiinni, ja kaikki on siis luukun takana suojassa. Toki tuo aika rimpulalta näyttäytyy keulaporttiin verratessa.

 

[kotte]

Kuvitteellisessa animaatiossa kyllä. Sitten on kahden paikallaolleen merimiehen onnettomuuden jälkeisenä aamuna kertomaa, että ramppi oli kiiinni vielä jopa silloin kun laiva oli lähes kyljellään. Uuden reikälöydöksen valossa pidän jälkimmäistä uskottavampana.

Pohjasta otettujen valokuvien ja pinnalle tuotujen näytteiden perusteella rampin toisen puolen lukot olivat rasituksesta pettäneet samoin kuin alaosan saranat toiselta puolelta. Ramppi pääsi heilumaan sivu- ja pituussuunnassa. Kun melkein jokainen aalto pääsee iskemään vettä edes kymmenen senttiä leveään rakoon usean metrin korkeudelta, vettä tulee äkkiä sisään niin paljon, että alus menettää vakavuutensa tietyllä keinuntataajuudella. Kapteeni käänsi laivan sivutuuleen ja tuo saattoi sitten olla viimeinen niitti autokannella vellovan muutaman sentin korkuisen vesilastin kanssa. Autoja ja rekkoja kuljettava autolautta on lähtökohtaisesti surmanloukku, kun autokannelle pääsee merkittävä määrä vettä. Lasti sitten stanssaa sinämiin vielä reikiä, kun kallistuma pääsee riittäväksi ja "kiinteän painolastin" ketjusiteet pettävät ainakin osittain. Lastin siirtyessä osin toiselle reunalle ja ainakin pois vastakkaiselta reunalta viimeistelee kaatumisen ja maksimoi sisäisyntyisen tuhon.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Uuden reikälöydöksen valossa pidän jälkimmäistä uskottavampana.

Kuinkahan iso tuommoinen keulaportti on ? Rekat tarvinnevat ~5x5 metrin reiän, jotta niillä voi siitä helposti ajaa. Eli 25 m². Jos ajatellaan laivan ajaneen esim. 5 m/s niin tuollaisesta reiästä tulisi 125 m³/s vettä keulan osuessa aaltoon. 5 m/s olisi noin 10 solmua. Eikös nuo aja kovempaakin ? Estonian suurin nopeus näkyy olleen 21 solmua

Estonian uppouma oli 15 598 t eli 120 sekunnissa laivaan olisi jo tullut sen oman painon verran vettä. Aallokossa veden korkeus vaihtelee eli ehkä 3 kertaa tuo aika, joka tapauksessa varsin nopeasti. Keula auki vasten aallokkoa ajaen tuollainen on todellakin minuutissa tuhoon tuomittu!

 

[burmanm]

Kävisikö vaikka perä edellä uppoaminen tuottamaan riittävän voiman keulan luukkujen avautumiseen.

Siitä jäisi erilaiset repeytymisjäljet.

1. Se että laivassa oli vesitiivis laipio alimman hyttikerroksen välissä. Kaatunut laiva jäisi kellumaan pohja ylöspäin.

Ainoastaan jos se vesitiivis laipio on tarpeeksi suuri suhteessa laivan muuhun painoon, eli noste riittäisi. Eikä sinne olisi esim. etuvisiirin vuotaessa päässyt vettä, eli sen pitäisi olla jokaisesta suunnasta edelleen tiivis.

Katsoen Estonian normaalia uppoamaa, niin ei taida tuo yksi laipio riittää jos muut osat ovat veden varassa. Varsinkin kun autokannen alla olevat muut alueet olivat jo veden vallassa. Tuo alue ei yksinään riitä pitämään laivaa pinnalla.

6. Hylyn peittosuunnitelmat ja hautarauha.

Hautarauha ei ole mitenkään erikoista.

Uuden reikälöydöksen valossa pidän jälkimmäistä uskottavampana

Eli neljämetrinen reikä sivussa on uskottava uppoaminen, mutta 20 metriä korkea reikä laivan edessä joka on aaltoja ensimmäisenä vastassa ei?

 

[Baltic]

MS Estonian upottaminen / Ole Dammegård

Lainaus alkaa: MS Estonian upottaminen / Ole Dammegård lauantai 15. lokakuuta 2016 Minulle Estonian uppoaminen on ollut aihe, joka ei ole kiinnostanut juurikaan. Olen arvellut aihetta salali…

idiotiantyranniasta.wordpress.com

Juu ei ole mitään hämärää tässä

muokattu hivenen ulkoasua neutraalimpaan suuntaan -Samppa

 

[kotte]

Kävisikö vaikka perä edellä uppoaminen tuottamaan riittävän voiman keulan luukkujen avautumiseen.

Tai kääntäen niin, että uppoamishetkellä autokannen piri pintaan täyttävän imetyvän veden imu painoi sitä alhaalla olevalta sivulta uppoamishetkellä kiinni åäin (kun vielä hetkeä aikaisemmin sojotti osittain ylös päin <-- tarkoitin sanoa, että taaksepäin kallellaan ylös, eli "loiskivat laineet" herkästi sulkevat, jos saranat ovat osin paskana ja hydraulikoneiston korvakkeet murtuneet), vaikka olisi ollut huomattavastikin auki haaksirikon kannalta kriittisellä hetkellä?

 

[raksa11]

Viro vaatii uutta Estonia-tutkintaa ”niin pian kuin mahdollista”

Viikko sitten julkaistu dokumentti paljasti, että laivan kyljessä on reikä, jota ei aiemmin oltu havaittu.

www.iltalehti.fi

 

[raksa11]

Lisää jänniä yhteensattumia:

Ja tuolta kohta 15.03
"there`s an echo near the separation zone"
Eli tutkassa tosiaan näkyi joku tuntematon alus joka poistui paikalta, aivan kuten nettihuhut ovat kertoneetkin.

 

[jmaja]

"there`s an echo near the separation zone"

Reitinjakoalueella on jatkuvasti liikennettä. Nytkin kymmenkunta laivaa.

MarineTraffic: Global Ship Tracking Intelligence | AIS Marine Traffic

MarineTraffic Live Ships Map. Discover information and vessel positions for vessels around the world. Search the MarineTraffic ships database of more than 550000 active and decommissioned vessels. Search for popular ships globally. Find locations of ports and ships using the near Real Time ships...

www.marinetraffic.com

Viittaavat varmaankin Hiidenmaan länsikärjän lähellä olevaan reitinjakoalueeseen, joka näkyy vaikka tässä.

https://julkaisut.vayla.fi/pdf5/mkl_2004-5_suomenlahden_alusten.pdf

 

[raksa11]

Siinä onnettomuushetken sijainteja

 

[PolyEsko]

Ei ollut mikään erityinen keli alkuunkaan! No tuulta oli paljon vuodenaikaan nähden, mutta ei sitäkään niin paljon, että olisi edes vuoden kovimpia tuulia. Merkitsevä aallonkorkeus n. 4 m. Alueen ennätys 8,2 m ja vuosittain on kelejä, joissa yli 6 m. Kuten aiemmin ketjussa kerroin itse olin Mariellalla tuolla vajaat kaksi vuotta sitten merkitsevän aallonkorkeuden ollessa pahimmillaan 6,9 m ja koko avoimen alueen matkan yli 6 m.

Vaikken itse usko salaliittoteorioihin tuossa, keli on on kyllä minua ihmetyttänyt juttu. Vuosikausia uskoin, että keli oli tosiaan poikkeuksellinen. Mutta OTKESin raporttissa olevat merkitsevät aallonkorkeudet eivät todellakaan sitä tue. Silti tuosta on voimakkaasti luotu kuva erityisen haastavasta kelistä.

Mielestäni ei ole mitenkään perusteltavissa, että keulavisiirille olisi tuossa kelissä tullut kuormia, joita reilusti suurempiakin ei tulisi monta kertaa vuodessa.

No tuo 4 m merkitsevä aallonkorkeus oli kyllä huitua juuri tuossa kohdin. Oli siellä paljon isommat aallot. Esim kilpailevan yhtiön alus Silja Europa oli siellä apuna "hetken" ja kun se tuli sitten satamaan, niin eipä auennut paatin keulavisiiri, kun allot olivat moukaroineet sen niin pahoin vituralleen. Estonia vielä paahtoi liian isolla vauhdilla ajatuksena, että kyllä rauta kestää. Europan piti tehdä 180 asteen pyörähdys Helsingin satamassa ja tulla peffa edellä uudelleen satamaan, että saivat autot ulos paatista. Naapurit olivat tuolla laivalla ja olivat kalpeita sekä Estonian tuhosta, että siitä, etteivät koskaan ole ollet sellaisessa merenkäynnissä, mikä juuri tapahtuma paikalla oli, vaikka monenmoista keliä ja myrksyä oli vuosien saatossa kohdalle osunut.
Puhuttiinhan tuosta aallokosta heti onnettomuuden jälkeen ja useampi asiantuntija (?) laski yli 7 metrin allonkorkeutta, mutta jostain syystä sitä alettiin vähättelemään ja painamaan villaisella. Siinä mielessä erikoinen paikka, että sopivalla tuulensuunan omaavalla myrskyllä aallot kasvavat ympäristöä isommiksi aika pienellä alueella, jos muistelen paikallisten kertomaa.
Oli se sitten Titanic, Estonia, tai mikä tahansa ihmisen rakentama. Niin aina oletetaan, että kyllä se kestää aina ja kaikkialla. Mutta montako laivaa, siltaa, rakennusta ym. on sortunut?
Keulavisiireitä ja sen takana olevia rakenteita vahvistettiin aika monessa laivassa tuon jälkeen. Turhaan? Sanoisin, ettei, koska nykyisin ne ovat kestäneet paremmin hieman isommissakin myrskyissä.

 

[kurre orava]

Keulavisiireitä ja sen takana olevia rakenteita vahvistettiin aika monessa laivassa tuon jälkeen. Turhaan? Sanoisin, ettei, koska nykyisin ne ovat kestäneet paremmin hieman isommissakin myrskyissä.

Varsinaisia visiirilaivoja ei täälläpäin enää hirveästi näy, oliskohan Rosella viimeinen suomalainen matkustajalautta jossa on visiirirakenne? Uudemmissa on sit ns keulaportti tai myös perhosportiksi sanottu jossa luukut aukeavat ensin ulos ja sit sivuille. Mainitulla rakenteella saattaa esiintyä juuri tuo ilmiö ettei porttia tahdo saada auki jos on ajettu kovaan vasta aallokkoon, se kun moukaroi nuo portin osat todella tiukkaan kiinni. Estonian tapaisessa visiirirakenteessahan ramppi menee sisään taitettuna ylös visiirin sisälle mikä saa aikaan sen että jos visiiri repeää paikoiltaan niin repii myös rampin auki ainakin jossain määrin.

Estonian brykan sijaintihan oli myös sellainen ettei tuolta suoraan näkynyt keulapakalle eikä siten myöskään visiiriä, torpan keulaosa kun esti näkyvyyden.

Turman jälkeen tuli useita turvallisuusparannuksia, rampin taakse tuli vesitiivis toinen portti ja autokansille tuli vesitiiviit osastoinnit jolla haluttiin estää vapaiden nestepintojen liikkeelle pääseminen autokannen alueella. Sen sijaan keulaporttien kiinnihitsaus oli tyypillinen poliitikkojen neronleimaus kun piti osoittaa olevansa aikaansaava ja tehokas. Mutta nuo kiinnihitsatut portit avattiin kyllä vähin äänin hiukan myöhemmin.

 

[PolyEsko]

Estonia olisi kyllä kaatunut nopeasti pelkän keulaportin pettäessä, mutta ei uponnut.

Ai olisi jäänyt kellumaan kuin puinen soutuvene?
Montakos kaatunutta laivaa on jäänyt pohja ylöspäin kellumaan versus montako sukeltanut pohjaan?

 

[raksa11]

Ei nyt tietenkään loputtomiin, mutta epäilyttävän nopeasti se upposi. Toinen reikä kyljessä selittää asiaa.

Lisää mielenkiintoisia havaintoja:

ja kohdasta 24.22 eteenpäin

Tämä versio on yhtenäinen paikalla olleiden konemiehien kertomukseen. Toisin kuin lopullisen tutkimuksen väittämät jossa ramppi sortuu kokonaan.

Minkähän tehoiset vesipumput tuonkokoisesta aluksesta löytyy? Vettä tuli vain rampin välistä ja päältä.
Olisiko onnettomuustutkinnassa havaittu että pumput pärjäisivät vielä tuon vuodon kanssa, ja teoriaa muutettiin niin että se vastasi kuviteltua syytä.

kohdasta 36.35 Lehtolan kommenteista voi myös olla ihmeissään, koko keulaporttia ei oltu tuossakohdin löydetty, mutta törmäysvaihtoehto
voitiin kuitenkin jo sulkea pois. Kiinnikkeiden murtumista voi toki päätellä kaikenlaista, mutta ei tuota. Keulaportti oli tuolloin vielä kateissa.

 

[kallek]

Tästä tulossa aikamoinen soppa jota se toki alusta alkaen on ollutkin. Törmäsin sattumalta mielenkiintoiseen videoon joka tuntuu olevan ollut täysin huomaamaton. Loppupuolella mittailevat isoja reikiä keulan lähettyviltä. Jopa se ruotsalainen vanha armeijan sukeltajakaan ei tuosta maininnut mitään niissä videossa missä nyt kertonut paljon omia näkemyksiään.

 

[kotte]

On tuossa tutkijalautakunnan raportissa kuvattu varsin tarkkaan, miten vesi nimenomaan pääsi noihin alakerran vesitiiviisiin osastoihin porraskuilujen kautta, jos laiva pääsi kallistumaan luokkaa 45 astetta tai yli. Ei konetilojen tuuletusluukkujakaan ollut varsinaisesti suunniteltu vedenpitäviksi tuollaisilla kallistuksilla (ei ole tiedossa, olivatko nuo edes kiinni ja pitivätkö sulkuläpät ja kuinka hyvin). Neljänneltä kannelta oli useampi yhteys alas autokannen alle (mm. hyttikäytäville ja saunaosastoon) ja kallistuneessa laivassa vain suuret ikkunalasit erottivat meren portaikkoihin vievistä auloista (voi vain arvailla, mitä noille ikkunoille kävi, kun meri painoi vasten painuvia ikkunoita ennen kuin laiva oli täyttynyt kokonaan vedellä koko korkeudelta tai aallokko ainakin neljän metrin keskikorkeudella löi noihin). Vesitiiviiden laipioiden rakenne ei ole kuin sukellusveneestä, vaan tarkoitettu pitämään vakaasti kelluva laiva pinnalla yhteen osastoon tulleen vuodonkin tapahduttua ja ylhäältä on päästävä kulkemaan tuonne. Vesitiiviit ovetkin on kyettävä avaamaan hätätapauksessa jo senkin takia, että osastoissa oleskelevat pääsevät pakenemaan (jos tähän on pieninkin mahdollisuus).

En tällä väitä, etteikä tuolla kaiketi saunaosastaan avautuvalla reiälläkin voisi olla ollut uppoamista huomattavasti nopeuttava vaikutus (ja itsekin epäilen, että tuo olisi varsin mahdollisesti syntynyt ennen laivan osumista pohjaan).

 

[kotte]

Loppupuolella mittailevat isoja reikiä keulan lähettyviltä.

Ovakohan nuo keulapiikin lähellä olevia rakenteita? Tutkintaraportin mukaanhan visiirin liikkueessaan retuuttama ramppi repi sen ohella, että itse visiiri paukutti keulapiikin aluetta jättivasaran lailla huomattavan pitkään ja kovalla voimalla ylös alas, aikamoisia vaurioita juuri tuolle rungon alueelle.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onko rekkojen ja konttien lasteille millaisia määräyksiä nykyään? Tarkoitan lähinnä polttoaineita ja muita palavia nesteitä. Entä kemikaalit ?

 

[raksa11]

Sukellusvene ajoi kylkeen, syväys alkoi kasvaa vuodon johdosta. Tämä lisäsi rasitusta keulaan, loppuu hoitui itsestään. Oma tutkimuraporttini oli siinä.

 

[kotte]

Olisiko onnettomuustutkinnassa havaittu että pumput pärjäisivät vielä tuon vuodon kanssa, ja teoriaa muutettiin niin että se vastasi kuviteltua syytä.

Tuossa videolla viitattiin mahdollisiin pelastuneiden silminnäkijähavaintoihin autokannella olevasta veden määrästä. Vettä oli joka tapauksessa monta kertaluokkaa enemmän, kuin mitä laivan pumput olisivat voineet poistaa ennen kuin pumput lopullisesti pysähtyivät sähköjen katkeamisen jälkeen. Autokannen on tarkoitus tyhjentyä itsestään, mutta jos tuonne oli kertynyt vettä niin paljon, että se kallisti laivan, peli oli jo menetetty lopullisesti pumppujen mahdollisuuksien kannalta. Vesi ei enää tyhjenny, kun autokannen reuna painuu veden alle.

Tämä versio on yhtenäinen paikalla olleiden konemiehien kertomukseen. Toisin kuin lopullisen tutkimuksen väittämät jossa ramppi sortuu kokonaan.

Eivät nuo ole ristiriidassa, vaan vääristelet onnettomuustutkintaraportissa kirjoitettua hyvin karkeasti.

törmäysvaihtoehto
voitiin kuitenkin jo sulkea pois.

Törmäysvaihtoehto ei sopinut yhteen sukeltajien kuvista todettavien saranoiden, lukkojen, hydraulisylintereiden jne. vaurioitumissuuntien perusteella. Ehkä joku useamman ohjuksen laukaiseminen sukellusveneestä veden alta kohdistetusti ajoitettuna sarjana peräkkäin yhdessä ilmasta suoritettuun syöksypommitussarjaan synkronoituna voisi aiheuttaa törmäyksessä todetun suuntaisen vaurion, mutta yksityiskohtien osalta tämänkin menisi liian pitkälle science fictionin puolelle.

 

[kallek]

Ovakohan nuo keulapiikin lähellä olevia rakenteita? Tutkintaraportin mukaanhan visiirin liikkueessaan retuuttama ramppi repi sen ohella, että itse visiiri paukutti keulapiikin aluetta jättivasaran lailla huomattavan pitkään ja kovalla voimalla ylös alas, aikamoisia vaurioita juuri tuolle rungon alueelle.

Vaikea ottaa selvää ihan tarkka kohta koska hämää kun laiva on enemmän kuin kyljellään niin ei oikein hahmota tuota paikkaa. Joka tapauksessa tuossa ramppi on lähes kiinni, vaikeuksia sukeltajilla mahtua siitä autokannelle. Jotenkin tuntuu oudolta että tuo ramppi olisi tuhoja tehnyt, toki visiiri roikkuessaan yhdellä saranalla ehkä jos tuo paikka on sellainen johon voi osua. Mutta aika erikoisen näköinen vaurio kun teräs oln ulospäin kääntyneenä ja leikkautunut aika monesta kohtaa siististi

 

[Mikki]

Millaiset vauriot tulisi saranoihin jos visiirin ja ajorampin välissä olis räjäyttänyt jonkun paineaallon muodostavan pommin. Suhteellisen pienitehoisen ja ilman sirpaleita muodostavaa kuorta?

Olisiko sabotoija voinut jotenkin saada vettä visiirin ja rampin väliin mikä olisi peittänyt räjähdysjälkiä ja etenkin ääntä? Ja levittänyt paineaallon voimalla rakenteisiin.

Jos kyljen reikä paljastuisi nyt veneen keulan tekemäksi niin sitten homma olisi aika selvä. Sabotoijan haku ja vene kylkeä vasten moottoreilla paikallaan että laskeutuminen veneeseen onnistuu. Sitten pois ja räjähteen kaukolaukaisu. Case closed ja Smirnoff pullo auki kun väkevä viesti länteen oli välitetty että sotasalaisuuksia ei enää roudata.

 

[raksa11]

Eivät nuo ole ristiriidassa, vaan vääristelet onnettomuustutkintaraportissa kirjoitettua hyvin karkeasti.

https://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/mvestonia/S71ob7F6l/1_Onnettomuus.pdf

"Noin klo 01.15 visiiri irtosi keulasta ja kaatui eteenpäin vetäen rampin täysin auki "

En vääristele, onnettomuustutkinta vääristelee tapahtumia. Jos ramppi on täysin auki se on vaakatasossa, mitä se ei todistajien, eikä äsken linkkaamani videon perusteella ollut. Vettä ei tuolla tavoin välttämättä olisi kertynyt niin nopeasti kaatamaan laivaa ilman kylkireikää. Toki siinä vaiheessa, kun koneet sammuu on peli menetetty. Pilssipumpuissakin on oletettavasti tehoa tuon kokoluokan paatissa. Tutkimuksesta löysin kyllä painovakauspumppujen tehon, mutta varsinaisista pilssipumpuista ei ole pikaisella vilkaisulla mitään infoa. Mielestäni asia joka tulisi raportissa mainita.

Siinä vielä silminnäkijän piirtämä kuva tilanteesta:

 

[Suunnittelija75]

http://www.estoniasamlingen.se/SSPA/0_Final_Report_Research_Study_on_the_Sinking_Sequence_of_MV_Estonia.pdf

Jos siis tieteellinen lähestyminen asiaan kiinnostaa. Laiva kallistuu kun sinne pääsee vettä vellomaan autokannelle ja kun laiva kallistuu, se uppoaa tosi vauhdilla ihan ilman mitään torpedoita tai pommeja. Noissa malleissa vettä tuli sisään 600 sekunnissa 3 metriä koko laivan pituudelta pelkästään pikku kahvion ikkunoista. On ollut melkoinen näky, tosin ilman valoja sitä on saanut kuunnella vaan.