Euroopan energiakriisi

Mikki

Hyperaktiivi
Aika paljon nyt tulee uutisia jokapaikasta, että pulaa on. Ja on syyskuu vasta ja kelit lämpimät.

Saattaapi tulla mielenkiintoinen talvi jos nasahtaa hyvät pakkaset kuuman kesän jäljiltä
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Täällä oli viimeksi joulukuun puolella kunnon pakkasia 2014 eli onkos tuosta nyt sitten 7 vuotta kohtapuoliin. Kylmä joulukuu voi olla täällä ihan yhtä kylmä kuin kylmä tammikuukin. Perin harvoin joulukuussa alkaneet pakkaset ovat jatkuneet pidemmälle talveen vaan se "pakkastalvi" on vähän niin kuin ollut siltä erää siinä.
 

fraatti

Hyperaktiivi

fraatti

Hyperaktiivi
Jotenkin tämä ei yllätä yhtään. :mad:

Solidaarisuusrahasto tulee
Yksi asia näyttää varmalta. Pohjoisen Euroopan maiden täytyy taipua sosiaalisen ilmastorahaston perustamiseen.

Komissio esitteli ajatuksen rahaston perustamisesta kesällä Fit for 55:n julkistamisen yhteydessä. Kyse on solidaarisuusrahastosta, joka tukisi köyhimpiä EU-kansalaisia vihreässä siirtymässä.

Suomi ei ole vielä muodostanut kantaansa rahastoon. Kesällä eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd) suhtautui aloitteeseen penseästi, muun muassa siksi, että Euroopassa on jo olemassa sosiaalirahasto ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto.

Sosiaalinen ilmastorahasto on kytköksissä siihen, että komissio suunnittelee liikenteelle ja lämmitykselle omaa päästökauppajärjestelmää. Neljännes sen kautta kertyneistä tuloista siirrettäisiin rahastoon.

Muutos on iso, sillä nykyisen päästökauppajärjestelmän huutokauppatulot kertyvät suoraan jäsenmaille. Jatkossa suomalaiset veronmaksajat joutuvat subventoimaan itä- ja eteläeurooppalaisten energiaremontteja.
 

pelzi_

Vakionaama
Järkevämpää se Puolan ja kumppanien hiilen vähennys on kuin Suomen päästöjen vähennykseen sijoitetut eurot, mutta toki toimettomuudesta pitäisi olla seurauksia.

Mutta kun ei EU saa Puolaa ja kavereita noudattamaan ihmisoikeuksia, niin lienee turha toivo muustakaan, raha kuitenkin sinne kelvannee.
 

kotte

Hyperaktiivi
Rahaston sijaan EU:n pitäisi satsata Euroopan laajuisen vahvan voimansiirtoverkoston rakentamiseen. Tuo hoitaisi kaiken olennaisen ja oikealla tavalla.
 

pjkl

Aktiivinen jäsen
Täällä kun kovasti moititaan uusiutuvien yleistymistä syypääksi sähkön toimitusvarmuuden heikkenemiseen ja hinnannousuun, niin ei se fossiilisiin nojaava energiantuotantokaan mikään onni ja autuus ole tältäkään kantilta katsottuna:
Sairas määrä ihmisiä sairaassa maassa. Jotkut ovat ottaneet asiakseen debunkata väestönkasvusta johtuvaa kurjistumista, mutta minä en vain usko, että resurssit riittävän edes epätasa-arvoisesti maailman ihmisille, kun ollaan muutamassa vuosikymmenessä moninkertaistettu maapallon asukkaat. Vaikka väestön määrä lähtiskin joskus muutaman vuosikymmenen sisällä laskuun, niin ei se riitä. Näen asian vähän niin kuin tulppaarimaniana; molemmat romahtavat parabolisen nousun jälkeen rajusti, tässä vain on kyse ihmisistä.
 

pelzi_

Vakionaama
Juuri näinhän siinä käy, jos priima loppuu hyllyiltä. Sähköä ei voi varastoida sitäkään vähää mitä ruokaa, joten markkinamekanismi näkyy heti.
 
Viimeksi muokattu:

VesA

In Memoriam
Onhan tässä juttuja - tilannetta toki hyödynnetään. Kaasustakin on ollut jotain pulaa, mutta toki nämä mekanismit sitten lienevät käytössä myös Suomen syrjäreunoilla samaan tapaan kuin kuitusubventiot sun muut - sitä tässä varmaan säädetään.
 

kotte

Hyperaktiivi
Juuri näinhän siinä käy, jos priima loppuu hyllyiltä. Sähköä ei voi varastoida sitäkään vähää mitä ruokaa, joten markkinamekanismi näkyy heti.
Sähköä myydään erilaisin kauppaehdoin kuin vaikkapa lautaa tai perunoita torilla. Jälkimmäisistä on aina varasto eri laatuista tavaraa, josta sitten käydään vaihtuvin hinnoin riippuen laadusta ja siitä, mikä on varastotilanteen kehitys.

Sähkönjakelun puolella tuote on äärimäisen tarkkaan vakioitu laadun osalta (Suomen oloissa, jossakin Intiassa tai keskisessä Afrikassa vähemmän tarkasti). Tämä perustuu sähkönjakelutekniikkaan eikä sitä ole järkevää edes yrittää muuttaa (ja Afrikassa sekä Intiassa pitäisi pyrkiä sielläkin tasalaatuisuuteen). Niinpä sitten ainoa, mitä voi vaihdella ovat myyntiehdot ja niihin liittyvä hinta. Kaikki jousto asiassa menee sähkön tukkuhintoihin (vuorokausi ja säätömarkkinat), eli vuorokausimarkkinoiden tuntihinnat heiluvat kovasti ja vuorokauden sisäisten säätömarkkinoiden hinnat vielä sitäkin rajummin.

Itse pidän oikeastaan suoranaisena ihmeenä, että kuluttajille on yleensä tarjolla niinkin runsaasti suhteellisen edullista sähköä vakiohinnalla vakiolaatuisena ilman velvoitetta hankkia tuota sähköä ennakolta määrätyn kulutusaikataulun mukaan (so. niin, että joudut esim. seuraavalta vuodelta ennakolta määrittämään tunneittain tai jopa neljännestunneittain, paljonko sähköä kullakin ajanjaksolla käytät). Selityksen täytyy piillä siinä, että sähkön tuotanto on pääosin valtiollisten ja muiden julkisyhteisöjen hallinnassa ja äärimmäisen tiukasti reguloitua.

Jos koko sähköntuotanosektori olisi markkinaehtoisesti toimivaa (mihin itse odotan kehityksen tulevaisuudessa vievän), kiinteät nykyehtoiset hinnat olisivat selvästi toistaiseksi voimassa olevia korkeampia ja tulisivat pörssisähkön käyttöä selvästi kalliimmiksi keskimäärin. Myös sähkön laadun osalta tulisi virtuaalista kirjoa, eli voisi hankkia erilailla painotettuja ja vivutettuja tariffeja kiinteähintaiseen määräaikaiseen, toistaiseksi voimassa olevaan, pörssipohjaiseen vuorokausimarkkinoiden tuntihintaan ja erilaisiin säätömarkkinahintoihn perustuen. Tariffirakenne lisäksi koostuisi perushinnasta ja "sakko-osuudesta" siltä osin, kun kulutus poikkeaa sopimusperusteesta (ja luontevin oletusperusta "sakolle" olisi ajankohdan säätömarkkinoiden hinnoittelu ylös- ja alasvedon osalta). Olen käsityksessä, että esimerkiksi Kiinassa kuluttajat jo joutuisivat ostamaan sähkönsä suunnilleen tällaisilla ehdoilla.
 

Edvard.

Jäsen
Tere.

Oktoobri arve :

Elektrienergia 65,67 €
Võrguteenus 11,30 €
Taastuvenergia tasu ja elektriaktsiis 6,71 €

Periood 01.10.2021 - 31.10.2021 Kogus Ühik
Elekter 545,465 kWh
Elekter, päev 287,601 kWh
Elekter, öö 257,864 kW

Sellised hinnad siis .
 

Mekaniker

Vakionaama
Ruotsissa :eek: päiväsähköhintojen noususta
Pohjoisen vesivoimalat jarruttavat sähköntuotantoa siinä toivossa että vedet jäätyisi kunnolla
Ja tietenkin karkasi hinnat: Kun arvopaperipörssi upposi niin sähköpörssi meni katon läpi
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mitäs ihmettä.... eikö Ruotsi ja Norja haluakkaan toimia Suomen säätövoimaloina? Todellinen yllätys. :)
Tuossa ei ole nyt Suomi ollenkaan osapuolena.

Tässä juttua norjaksi

Ilmeisesti tuo siirtorajoitus SE3 => NO1 1695 MW on se mikä Norjalaisia tässä kismittää

Ennusteen mukaan sieltä puuttuisi vielä 2022 maksimissaan 1095 MW.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Voitko janti referoida noiden linkkien sisällön kun eivät avaudu.
Googen käännös:
"Svenska Kraftnät on asettanut kapasiteettirajoituksia Ruotsin hinta-alueen SE3 ja Norjan NO1 välillä. Nämä rajoitukset yhdessä Ruotsin verkoston haasteiden kanssa ovat johtaneet siihen, että Itä-Norjaan on ollut vähän virtaa Etelä-Ruotsin halvemmista hinnoista huolimatta. Samaan aikaan Norjan puolella saman tai alhaisemman sähköhinnan jaksoina sähköä on viety Ruotsiin."

Norskit on vihaisi kun Ruotsi rajoittaa siirto SE3 (Etelä-Ruotsi) alueelta NO1 (Oslon seutu) alueelle. Nyt Norjalaiset tekevät vastavedon ja ottavat järjestelmä suojauksen pois käytöstä tuolla ja saavat näin enemmän siirtokapasiteettia käyttöön tuolle välille.

Ongelmahan johtuu NO-EN uudesta siirtoyhteydestä (=isompi kysyntä NO1 alueella) + huono vesivuosi Norjassa, sekä Ruotsin siirtoverkon heikkoudesta. Liian hitaan investoinnit Ruotsin verkkoon vs. ydinvoimaloiden sulku Ruotsissa.
 

Mekaniker

Vakionaama
Ruotsi saa mikä pyytää, jankuttavat aina vaan ettei ole pulaa sähköstä heillä vaan muilla
Hmm
Taitaa näkyä paremmin ensi viikolla kun pakkasjakso saapuu kunnolla
Seurataan tilannetta;)
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tuossa ei ole nyt Suomi ollenkaan osapuolena.

Joo ei, mutta viittasin siihen että Suomessa on ajateltu että jos täällä on pulaa, niin muista pohjoismaista saadaan puuttuva osuus. Nyt vain tuntuu ryppyjä tulleen rakkauteen uutisoininnin perusteella, kun Norja ja Ruotsi ovat alkaneet pitämään omasta tontistaan huolta.

Jos tulee kova pakkastalvi, niin sähköverkoissa nähtäneen kummia.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Briteissä kitinää siitä että kallis energianhinta ajaa teollisuuden ulkomaille

The UK’s energy system is “broken” and climate change targets without detailed policies threaten to drive industry overseas, the head of one of the country’s most advanced glass manufacturers has warned. British heavy industries from steel to chemicals have been severely affected by the energy crisis in recent months with glass producers, whose goods tend to be lower-margin, among the worst hit. Earlier in November power prices were rising again, renewing pressure on industrial groups.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Need for a balanced exchange with Sweden
The situation in the power market is currently extraordinary, with significant limitations in the export cross zonal capacity on the border to southern Norway from Sweden. Statnett announces changes that implies a reduction on the cross zonal capacity to Sweden from southern Norway.
 

kotte

Hyperaktiivi
Need for a balanced exchange with Sweden
Alkaa jo vaikuttaa siltä, että ruotsalaiset ovat tehneet aloitteen "sähkösodasta" ja vastineita on saatu. Suomessa on toistaiseksi vasta rähisty, mutta Norjassa ammutaan jo kovilla. Kai tämä jotenkin ennen pitkää talttuu ... tai tehdään yhteinen pitemmän aikavälin sopimus siitä, miten perusongelmat otetaan korjattaviksi.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Europe’s Energy Crisis Is About to Get Worse as Winter Arrives
With the prospect of blackouts and fights for supplies, there’s a growing sense of foreboding before the cold weather has even really hit.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Marco Alvera, the CEO of Snam, Europe’s largest gas storage operator, said cold winter and the subsequent increase in demand could deplete gas storage levels to a “dangerous” point.

“If this is a cold winter, we’re in real, real trouble,” he told Bloomberg.

 

pelzi_

Vakionaama
Jep, ydinvoimaakaan ei tule seinästä tauotta, se on harmillinen juttu. Mutta kaasun ideahan on perinteisesti ollut että se ei lopu ja se on halpaa, nyt ei ole enää niin. Päästökauppa on sitten ihan oma kerroksensa jossa tietysti niukkuuden jakaminen jatkuu. Varsinkin kun mennään kaasun loputtua hiilen puolelle, missä päästöhinta ratkaisee.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mutta kaasun ideahan on perinteisesti ollut että se ei lopu ja se on halpaa, nyt ei ole enää niin.
Syy ei ole teknologian eikä kaasuverkon, sillä suorastaan valtavat varastothan on melko tyhjillään. Syytä on haettava jostakin muualta, kun ostajat eivät ole hankkineet kriittistä tavaraa varastoon hyvän sään aikana. Luopuminen hiilestä ja ydinvoimasta lienee sekoittanut asianosaisten arvostelukyvyn kriittisellä tavalla, kun moinen on päässyt tapahtumaan. Rahaa on tuhlattu nouseviin osakekursseihin, kryptovaluuttoihin sun muihin, kun olisi pitänyt satsata kriittisiin raaka-aineisiin. SIlläkin uhalla, että niistä tulee kulutettaessa hiilipäästöjä.
 

pelzi_

Vakionaama
Juu, mutta jos nyt kaasulla lämmittävä kuluttaja ei saa kaasua verkosta halvalla, niin kyllä kaasuyhtiöt on siinä pilannut omaa asemaansa voimakkaasti, siitä en osaa sanoa miksi varastoja ei ole täytetty ja onko siinä ollut saatavuusongelmia vai muuta taustalla.
 

kotte

Hyperaktiivi
onko siinä ollut saatavuusongelmia vai muuta taustalla.
Kunnes muuta ilmenee, jatkan uskossa, että ovat spekuloineet hintojen putoamisella, kun yllätys yllätys, kaasun ei uskottu menevän kaupaksi. Ilmastohan lämpenee, uusituva tuotanto lisääntyy, fossiilienergiaan sijoittava saa huonon maineen eikä ainakaan verohelpotuksia tuonne sijoittamalla saa ja sitä rataa ...

Käsittääkseni Aasiassa ei ole ollut samanlaista puutosta, kun ovat maksaneet paremmin mm. LNG:stä. Onhan tuossa varmaan myös politiikkaa etenkin Nordstream 2 -farssin kannalta (tuo on farssi monestakin eri näkökulmasta tarkastellen, ei vähiten siltä kannalta, että jalat ovat irronneet maasta ja tosiasiat päättäjiltä hämärtyneet, ts. härän on kuvainnollisesti annettu sohia sarvillaan miten lystää).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Onko kukaan lukenut tuosta boldatusta osuudesta mistään tai muuten tietää siitä?

Suomen tilanne tulee ensi vuonna helpottumaan Olkiluoto 3 ja lisääntyvän tuulivoimatuotannon myötä. Kuluvaan talveen ne eivät ole kuitenkaan ratkaisu eivätkä myöskään tietenkään Euroopan ongelmaan.

Siksi kannattaisi paremmin selvittää EU:n energiaviranomaisten yhteistyöelimen Acerin johtajan Christian Zinglersenin ehdotusta sähkömarkkinoiden hintamekanismin muuttamisesta keskihintaperiaatteella toimivaksi (KL 8.12.).

Nythän markkinahinta perustuu korkeimpaan marginaalihintaan, joka samalla aiheuttaa nyt nähdyn valtavan volatiliteetin sähkön hinnassa, kun uusiutuvan tuotannon määrä kasvaa koko ajan suhteessa koko markkinan tuotantoon.

Muutos voi tuoda lisää valvontaa sähkömarkkinoille, mutta se saattaa olla silti pieni hinta siitä, että yhteiskunnan perustarpeisiin kuuluvan sähkön hintaralli vähenisi. Pitää muistaa, että sähkön pörssihinta ei kuvaa sähkön tuotanto-tai marginaalikustannusta, vaan pelkästään – pörssihintaa.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Siksi kannattaisi paremmin selvittää EU:n energiaviranomaisten yhteistyöelimen Acerin johtajan Christian Zinglersenin ehdotusta sähkömarkkinoiden hintamekanismin muuttamisesta keskihintaperiaatteella toimivaksi (KL 8.12.).
En ole lukenut teknistaloudellisia perusteita tai muita vastaavia, mutta itse ehdotuksen sisältö on herättänyt monenmoisia ajatuksia, vaikka Liettuassa tuota aikoinaan käytettiin Ingalinan ydinvoimalan vielä tuottaessa sähköä.

Hiukan kärjistettynä: Onko tuota edes heitetty vakavissaan vai vain koepallona sille, että moista vaativat miettisivät mahdollisia seurauksia? Nykymaailmassa voi heitellä ilmaan kaikenlaista vain puolivakavissaan ja EU:n komission ja parlamentin toiminta on välillä tuollaista. Väitän, että tuo johtaa samansuuntaiseen, mutta pahempaan kuin jokin hinta- tai vuokrasäännöstely, uusiutuvan sähkön tuotannon tukiaiset Saksassa, Espanjassa tai Kalifornian osavaltiossa, ts. lähes kaaokseen ja hyvin kaksinaamaisen peliin vyörytykseen. Kuluttaja näkisi tuon ennen pitkää sähkökatkoksina ja yleisesti ottaen kaikenlaisen kikkailun ja keinottelun yleistymisenä. Ei tuo ole tälle planeetalle sopivaa, koska sähkö ei ole samanlainen kuljetusrajoituksten alainen energiahyödyke kuin vaikkapa öljykentällä, varastossa tai laivassa makaava öljy, vaan leviää voimansiirtoverkkoa pitkin käytännössä silmänräpäyksessä tehona tuottajalta kuluttajalle.
 

fraatti

Hyperaktiivi
En ole lukenut teknistaloudellisia perusteita tai muita vastaavia, mutta itse ehdotuksen sisältö on herättänyt monenmoisia ajatuksia, vaikka Liettuassa tuota aikoinaan käytettiin Ingalinan ydinvoimalan vielä tuottaessa sähköä.

Hiukan kärjistettynä: Onko tuota edes heitetty vakavissaan vai vain koepallona sille, että moista vaativat miettisivät mahdollisia seurauksia? Nykymaailmassa voi heitellä ilmaan kaikenlaista vain puolivakavissaan ja EU:n komission ja parlamentin toiminta on välillä tuollaista. Väitän, että tuo johtaa samansuuntaiseen, mutta pahempaan kuin jokin hinta- tai vuokrasäännöstely, uusiutuvan sähkön tuotannon tukiaiset Saksassa, Espanjassa tai Kalifornian osavaltiossa, ts. lähes kaaokseen ja hyvin kaksinaamaisen peliin vyörytykseen. Kuluttaja näkisi tuon ennen pitkää sähkökatkoksina ja yleisesti ottaen kaikenlaisen kikkailun ja keinottelun yleistymisenä. Ei tuo ole tälle planeetalle sopivaa, koska sähkö ei ole samanlainen kuljetusrajoituksten alainen energiahyödyke kuin vaikkapa öljykentällä, varastossa tai laivassa makaava öljy, vaan leviää voimansiirtoverkkoa pitkin käytännössä silmänräpäyksessä tehona tuottajalta kuluttajalle.
En tiedä mihin tuossa on viitattu kun en löydä mitään artikkelia 8.12 kauppalehdestä missä oli ko. herran nimi. Olisin mielellään lukenut lisää mitä siinä on mutistu. Oletko sinä nähnyt tuosta jotain juttua jossain?

7.12 löytyy kuitenkin tälläinen juttu josta lainaan yhden vajaan kappaleen vaikkei se tuo varmaan olekaan.

Onko kaikki tuotanto markkinoilla?

Suuria sähkönostajia edustavan Elfin toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen ei ole silti tyytyväinen markkinoiden nykytilaan.

”Kysyä voi, onko esimerkiksi Nordpoolin spot-markkinoilla oikeasti kaikki tuotanto käytössä, jos esimerkiksi säätösähkömarkkinoilla on sähköä voitu tarjota. Eikö tätä tuotantoa olisi voitu myydä jo päivää ennen spot-markkinoille?”

Kuokkanen ihmettelee, että jos markkina toimii niin hyvin kuin on väitetty, niin minkä tuotantomuodon marginaalikustannus voi olla 1000 euroa megawattitunti – edes hetkellisesti.

Näinhän sähkömarkkinoiden on sanottu toimivan, että kalleimman tuotantomuodon marginaalihinta määrittää hintatason sähköpörssissä.

Toki hyvin voidaan kysyä myös, kuka on valmis maksamaan noin kovaa hintaa sähköstä edes hetkellisesti ja mistä syystä. Onko markkinoilla oltu ostoissa takki auki?

Suurin ongelma ei ole kuitenkaan yhden tunnin hinta, vaan se, että sähkön päivähinnat ovat jo jonkin aikaa olleet poskettoman korkeita. Moni sähköstä riippuvainen yritys joutuu sen vuoksi laskemaan oman tuotantonsa mielekkyyttä.

Kuokkasen huolen siis ymmärtää. Osa sähkönkäyttäjistä pystyy optimoimaan tuotantoaan sähkön hinnan mukaan, mutta kaikki eivät siihen kykene.

Ongelmia voi olla myös yritysten sähkönhintasuojaussopimuksissa. Vuodenvaihteen vuoksi osalla yrityksistä sähkön hintasuojaukset ovat loppumassa ja yritykset joutuvat laskemaan tarkkaan, ottavatko ne esimerkiksi tammikuussa vastaan sähkön spot-hinnat täysimääräisinä vai kalliin suojauksen avulla.

Tuossa oli myös toinen mielenkiintoinen maininta koskien itsenäisyyspäivän hintahuippua.
Fingridin suunnittelupäällikkö Timo Kaukosen mukaan nyt on aika normaali talvipäivän kulutus.

”Karkeasti voi laskea, että yhden asteen nousu pakkasessa nostaa kulutusta noin 150 megawatin teholla”, Kaukonen sanoo.

Etelä- ja Keski–Suomessa pakkanen vaihtelee paraikaa 10–20 asteessa. Pohjoisempana sää on ainakin viitisen astetta kylmempää. Kaukonen arvioi, että pakkasen kiristyminen kymmenellä asteella nostaisi Suomen sähkönkulutuksen Fingridin arvioimaan huippuun eli noin 15 000 megawattiin.
 

pelzi_

Vakionaama
Markkinoille pitäisi saada lanseerattua jokin välimuoto, joka kannustaa kulutuksen ohjaukseen mutta hinnalla on jokin järkevä katto.

Täytyy kuitenkin muistaa, että kiinteähintaiset sopimukset eivät ole mikään luonnonlaki, vaan puhdas jäänne ajasta jolloin mittari luettiin käsin kerran kuussa. Tietysti pörssissä hinnat lähtee laukalle, jos siellä myydään vain 8% markkinoiden volyymista.

Tuota säätösähkö-juttua en tajua, ei kai säätösähkö-tuottaja voi sitä sähköään myydä normaalimarkkinoilla, sittenhän ei olisi tarjolla säätösähköä kun on tarve. Mutta muuten on kyllä mielenkiintoinen kysymys, onko tuotanto todella niin vähäistä että jo tällä kulutuksella sähkö yksinkertaisesti loppuu.

Sinänsä on aivan oikea valinta, että varavoimaloita ei käynnistetä jos kyse on vain siitä, että markkinahintaisesta sähköstä on pulaa, ja sähkö ei ole verkosta loppumassa. Muutenhan ohjataan markkinoita supistamaan tuotantokapasiteettia entisestään, ja sitten ne vararatkaisut ei lopulta riitä.
 

kotte

Hyperaktiivi
En tiedä mihin tuossa on viitattu kun en löydä mitään artikkelia 8.12 kauppalehdestä missä oli ko. herran nimi.
Juttu sivulla A8 "Uutiset" ja herran nimi on pääjutun ("Sähköpörssin hinnpoittelutapa tarvitsee pian ravistelua") alaosassa aivan keskiaukeman kohdalla paperilehteä n. 2/3 jutun alasta (siis digijutussa).
 
Back
Ylös Bottom