Euroopan energiakriisi

fraatti

Hyperaktiivi
a) rakenteilla olevat tuulivoimalat ovat aiempaa korkeampia, minkä ansiosta ne tuottavat vanhoja myllyjä paremmin silloin kun maan pinnalla on tyyntä.
b) rakenteilla olevat sähkö/lämpöpumppulämmitteiset kaukolämpövarastot lopettavat sähkönkulutuksen kun muu sähkönkulutus nousee/tuotanto laskee
c) hintapiikit vähentävät muutakin kulutusta sen verran, että niille riittää sähköä, jotka sitä oikeasti tarvitsevat ja ovat siitä valmiita maksamaan
d) hintapiikit kannustavat myös rakentamaan säätövoimaa ja varastoimaan energiaa eri muodoissa silloin kun sähkö on halpaa. Oleellista on, että siitä saa riittävän hyvän hinnan silloin kun se ei ole.
e) Ruotsista ja Norjasta tullaan jatkossakin tuomaan vesivoimalla tuotettua sähköä
f) Kunhan tuulivoimaloita on riittävästi, niin ylikapasiteettia on sen verran, että hyvissä tuuliolosuhteissa yksinkertaisesti täytyy olla jotain sellaista kulutusta käyttämässä lähes ilmaista ylimääräistä sähköä, että sen voi pudottaa ongelmitta pois jos hinta nousee liikaa.
Kaikki eivät näe asioita aivan yhtä valoisasti.


Eikä Anttonenkaan.
1663616388047.png


 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Saatan toki olla liian optimistinen, mutta mielestäni fossiilisista kannattaa pyrkiä eroon myös muista syistä kuin ilmastosyistä, eikä niiden muiden syiden kannalta ole merkitystä sillä, mitä muu maailma tekee. Itse asiassa se tekee siitä vain kannattavampaa, kun meidän ei tarvitse samalla tavalla kilpailla muun maailman kanssa fossiilisista resursseista, jotka tunnetusti eivät ole rajattomat, vaikka niitä "pitkäksi aikaa" riittäisikin.

Ja se keskeisin muu syy on tietty se, ettei tarvitse olla talousalueen ulkopuolelta tulevan tuontienergian ja näiden resurssien omistajien päähänpistojen varassa. Itse näkisin sen puolen jopa vakautta tuovana tekijänä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Saksalaiset kuvittelevat että se on vety
Tuo on hankalammasta päästä varastoitavaa tavaraa, jos kokonaisen valtakunnan tai maanosan sähkön tuottamiseksi tarvittava energia pitäisi varastoida edes päiviksi, mutta toki Saksassa on jo mittava määrä maakaasun varastokapasiteettia (suolakerrostuma-alueilla kaiketi). Käsittääkseni energiamielessä kapasiteetti putoaa luokkaa vajaaseen kolmasosaan, jos varasto ladataan maakaasun sijaan vedyllä. Britanniassa on kylläkin varsin suuria vetyvarastoja teollisuuskäyttöön ollut jo pitkään.

Vety on kyllä aika ovela vaihtoehto säätövoiman lähteeksi sen takia, että vedylle on niin paljon muutakin käyttöä, eli sitä on joka tapauksessa valmistettava halvalla sähköllä, jos maakaasua ei ole käytettävissä. Maatalous (lannoitetuotanto) ja monet kemian teollisuuden prosessit ovat ratkaisevan riippuvia valtavista määristä vetyä jatkuvasti.
 

repomies

Hyperaktiivi
a) rakenteilla olevat tuulivoimalat ovat aiempaa korkeampia, minkä ansiosta ne tuottavat vanhoja myllyjä paremmin silloin kun maan pinnalla on tyyntä.
b) rakenteilla olevat sähkö/lämpöpumppulämmitteiset kaukolämpövarastot lopettavat sähkönkulutuksen kun muu sähkönkulutus nousee/tuotanto laskee
c) hintapiikit vähentävät muutakin kulutusta sen verran, että niille riittää sähköä, jotka sitä oikeasti tarvitsevat ja ovat siitä valmiita maksamaan
d) hintapiikit kannustavat myös rakentamaan säätövoimaa ja varastoimaan energiaa eri muodoissa silloin kun sähkö on halpaa. Oleellista on, että siitä saa riittävän hyvän hinnan silloin kun se ei ole.
e) Ruotsista ja Norjasta tullaan jatkossakin tuomaan vesivoimalla tuotettua sähköä
f) Kunhan tuulivoimaloita on riittävästi, niin ylikapasiteettia on sen verran, että hyvissä tuuliolosuhteissa yksinkertaisesti täytyy olla jotain sellaista kulutusta käyttämässä lähes ilmaista ylimääräistä sähköä, että sen voi pudottaa ongelmitta pois jos hinta nousee liikaa.
A) ei auta juuri mitään. Nollan kertominen on edelleen nolla. Edelleen on päiviä jolloin tuulivoiman tuotanto on alle 1% kapasiteetista. Ei ne kaikki voimalat matalia ole nytkään.
B) kaukolämpö on sairas paikallinen monopoli, kiitos ei lisää sitä. Siirtyvät maalämpöön lähes aina kun voivat, niin surkea se on.
C) saisinko ennemmin tolkulliset hinnat ja järkevää tuotantoa?
D) ks edellinen kohta. Kuulostaa kovin bullshitiltä tuo säätövoiman hankintaan kannustaminen. Sähköpulaa lupaillaan.
E) paitsi jos sielläkin ammutaan itseä haulikolla jalkaan lisäämällä siirtoyhteyksiä sinne missä lasketaan muiden hoitavan huonot tuuliolot
F) miksi sitten nyt ylituotanto pusketaan nollahintaan markkinoille eikä mitään siitä saada varastoon?

Koko viestisi jäi toivotaan-toivotaan osastoon eikä vastannut kysymykseen. Mutta sitähän tuulivoiman varaan laskeminen on. Se käytännössä tarvitaan se noin 15000MW muuta kuin tuulivoimaa.
 

maanma

Vakionaama
Ruotsista ja erityisesti Norjasta tullaan ostamaan vesivoimaa aikaisempaa vähemmän, koska sitä ei enää ole saatavilla siirtoyhteyksien kehityttyä. Iso Britannia ostaa exportista arviolta noin puolet.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mutta sitähän tuulivoiman varaan laskeminen on
Rehellisesti sanoen, sama on tilanne ydinvoiman osalta. Yleinen mielipide ei muutu investointipäätöksiksi. Kunhan edes vanha ydinvoimalakanta ymmärrettäisiin pitää toimivana. Tässä suhteessa on Suomessa toivoa.

Aika murheellista on sähkölämmittäjän ja myös lämpöpumppaajan tulevaisuus, jos ja kun fossiilisen energian aikakausi loppuu. Sähkölämmitys on tasan tarkkaan fossiilisella kaukolämpöyhteistuotannolla tehdyn sähkön kylkiäinen Suomessa. Norjassa ja osin Ruotsissa puolestaan on riittävästi vesivoimaa, jotta on onnistunut ilman fossiilisia.
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
A) ei auta juuri mitään. Nollan kertominen on edelleen nolla. Edelleen on päiviä jolloin tuulivoiman tuotanto on alle 1% kapasiteetista. Ei ne kaikki voimalat matalia ole nytkään.
B) kaukolämpö on sairas paikallinen monopoli, kiitos ei lisää sitä. Siirtyvät maalämpöön lähes aina kun voivat, niin surkea se on.
C) saisinko ennemmin tolkulliset hinnat ja järkevää tuotantoa?

F) miksi sitten nyt ylituotanto pusketaan nollahintaan markkinoille eikä mitään siitä saada varastoon?

Koko viestisi jäi toivotaan-toivotaan osastoon eikä vastannut kysymykseen. Mutta sitähän tuulivoiman varaan laskeminen on. Se käytännössä tarvitaan se noin 15000MW muuta kuin tuulivoimaa.

Aiemmin olisin voinut olla kaukolämmöstä samaa mieltä, mutta kun se nyt vain on fiksuin tapa lämmittää kaupunkeja kokonaisuuden kannalta. Toteutus ja hinnoittelu pitäisi vain olla sellainen, että se olisi myös loppukäyttäjille fiksuin tapa lämmittää. Osassa kaupungeista siinä on onnistuttu paremmin kuin toisissa.
Ja tosiaan kaukolämpö on se tekijä, joka mahdollistaa isot lämpövarastot, jotka eivät hukkaa suhteettoman paljon energiaa suhteessa kokonaiskapasiteettiinsa. Kiinteistökohtainen varastointi on sen suhteen paljon heikommassa asemassa ja sitä pitäisi käyttää vain silloin kun kaukolämpöä ei ole saatavilla. Näin kun yhteiskunnan näkökannalta mietitään asiaa.

c) Et saa. Sellaista vaihtoehtoa ei nykymaailmassa ole olemassakaan.

f) Murrosvaihe. Ylituotantoa ei ole vielä riittävästi mahdollistamaan kuvailemiani asioita.
 

tet

Hyperaktiivi
nka tammikuinen Suomi tuottaa sen 15000MW tehoa si

Aiemmin olisin voinut olla kaukolämmöstä samaa mieltä, mutta kun se nyt vain on fiksuin tapa lämmittää kaupunkeja kokonaisuuden kannalta.
Eikä sitä tarvitse edes lisätä, kuten repomies pelkää, jotta sillä olisi merkitystä. Kun Suomen rakennuskannasta noin puolet jo nyt lämpiää kaukolämmöllä, sen tuotantotavalla on merkitystä, ja se tarjoaa ylijäämäsähkölle järkevän käyttökohteen.
 

kaihakki

Vakionaama
Millähän meinataan Härmässä pärjätä tulevaisuudessa. Öljyä ei saa enää käyttää. Ydinvoimalat on kielletty ja puuta ei saa polttaa lämmitykseen. Aurinkokennoilla on pärjättävä. Sähkön ja lämmön varastointi taitaa olla ainoa ratkaisu.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ei ydinvoimaloita ole kielletty, mutta säätelystä vain on muun asenneilmaston ohella tullut sellaista, että rakentaminen on käytännössä kallista, hidasta ja paljon epävarmuustekijöitä sisältävää.

Ydinvoima on kaupallisessa muodossaan sähköverkon peruskuorman tuottamiseksi soveltuvaa ja vain tässä muodossa edes marginaalisesti kaupallisesti kannattavaa uudisrakenteena. Tällaista sähköntuotantoa ei oikeastaan tarvita nykysähköverkkoon lisää, jossa ongelmana on uusiutuvan tuotannon vaihtelujen tasaaminen ja toisaalta sähkö- ja lämpöpumppulämmityksen kaltaisen voimakkaasti muun kuin tarjonnan mukaan vaihteleva ja ajoittuva kulutus.
 

kaihakki

Vakionaama
Noin se suunnilleen tulee menemään. Aurinkokennot + tuulivoima ytimessä ja niiden lisänä sähkön ja lämmön varastointi sekä muut energian varastointimuodot. Jo pelkästään lämminvesivaraajien lisääminen omakotitaloihin olisi iso juttu. 2000 litran varaaja pystyy varaamaan vuorokauden lämmön kaikissa oloissa. Näiden lisäksi lämpöpumppujen laaja käyttö.
Ongelmaksi jää teollisuus.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Ongelmaksi jää teollisuus.
Teollisuus ei todellisuudessa ole ongelma, jos ydinvoima korvamerkittäisiin tasaisesti sähköä kuluttaville. Tuon voisi käytännössä aivan hyvin järjestää joko todellisia sähköntuotantokustannuksia heijastavan profiilin mukaisen tariffin mukaan tai myymällä sähköä lähinnä pörssihintaan sidottuna. Jostakin syystä sähkön tuottajat ja myyjät ovat mieluummin myyneet sähköä etenkin kuluttajille omasta päästään keksimällä hinnalla, jonka ovat sitten vakuuttaneet myymällä toisilleen ristiin vakuutuksia asiasta, jolloin todellisilla tuotantokustannuksilla ja asiakkaiden maksamalla hinnalla on aika ohut ja venyvä kytkentä. Saa nähdä, kasvattaako nykykriisi yhtään järkeä päähän. Pörssivastuulliset ovat sentään ymmärtäneet, että tuolla tavoin tekaistuille rahoitusinstrumenteille tarvitaan sentään käyvät vakuudet.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Öljyjätin johtajan mukaan energikriisi johtuu siitä että investointeja ei ole tehty.

ENERGIAJÄTTI Aramcon Nasser katsoo, että syy nykyiseen kriisiin on kuitenkin siinä, ettei fossiilienergiaan investoitu riittävästi siinä vaiheessa, kun uusiutuvia energianlähteitä ei vielä pystytty hyödyntämään tarpeeksi laajamittaisesti.

– Ukrainan konflikti on epäilemättä lisännyt energiakriisin intensiteettiä, mutta se ei ole juurisyy. Valitettavasti vaikka konflikti päättyisi tänään, kriisi ei päättyisi.

1663695638050.png
 
Viimeksi muokattu:

repomies

Hyperaktiivi
Noin se suunnilleen tulee menemään. Aurinkokennot + tuulivoima ytimessä ja niiden lisänä sähkön ja lämmön varastointi sekä muut energian varastointimuodot. Jo pelkästään lämminvesivaraajien lisääminen omakotitaloihin olisi iso juttu. 2000 litran varaaja pystyy varaamaan vuorokauden lämmön kaikissa oloissa. Näiden lisäksi lämpöpumppujen laaja käyttö.
Entäs sitten kun ei tuule, viikkoon? Palelet? Vai laitatko 20000 litran varaajan ja pidät sitä varmuuden vuoksi kuumana läpi talven?

Ei ole vedestä varastoimaan riittävän hyvin lämpöä minun tarpeisiini. Jos joku keksii kustannustehokkaan ja kompaktin tavan varastoida sähköä tai edes lämpöä, niin ei muuta kuin noobelia näppeihin ja lisää tuulimyllyjä. Sitä odotellessa, kiitos jotain mikä toimii.

Ydinvoiman vankkumattomana kannattajana ajaisin sitä lisää käyttöön. Kaukolämpöön uskoville voitaisi tarjota vaikka sitten niitä pienreaktoreita. Stukin tyypeille valittavaksi kumileimaisimen käyttö taikka terva ja höyhenet. Ettei jää taas heistä kiinni. Jenkeissä ensimmäinen sellainen pikkureaktori taisi jo saada tarvittavat leimat.
 

kaihakki

Vakionaama
Kannatan myös ehdottomasti ydinvoimaa ja en mitenkään ymmärrä tätä nykyistä viherhöyryämistä. Mutta tosiasioita ei voi peitellä. Nykyinen poliittinen ilmapiiri on mitä on ja on parasta hankkia villapaitaa ja muita lämpimiä varusteita.
Elikkä koitan keksiä kuumeisesti keinoja, joilla selvitä tässä ilmapiirissä hengissä. Nykyisissä päättäjissä on paljon väkeä, jotka eivät selvästikään ymmärrä energiajärjestelmistä juuri mitään.
 

pjkl

Aktiivinen jäsen
Onko kellään tullut mieleen sellainen tulevaisuuden kuva, että joskus tätä pörssihinnoittelua ja kriisiä käydään puhtaan veden kanssa?
 

pjkl

Aktiivinen jäsen
Meinaatko, että joku putte täräytyttää ydinvoimalaa taktisella ydinaseella tms.?
En, vaan että yritykset omistavat tulevaisuudessa oikeudet veteen ja koska puhdas vesi on suhteellisen harvinaista, siitä pyydetään "markkinahintaa" ja nähdään moninkertaistumista veden hinnassa. Toki vastaliikkeitä voi tehdä, koska vesi on suht paikallista, mutta onhan noita Nestlejä ja muita, jotka ovat pumpanneet lähteitä ja järviä tyhjiksi.
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen

tet

Hyperaktiivi
Ei suoranaisesti kielletty, mutta yhtään ydinvoimalaa ei ole edes ideatasolla Suomen poliittisessa keskustelussa.
Eihän ydinvoimaloita kai poliittisin päätöksin ole tähänkään asti rakennettu, jos ei sitten Loviisaa jossain mielessä sellaiseksi lasketa. Kyllä ne voimalat tulevat, jos tulevat, kaupallisista lähtökohdista. Poliitikot sitten päättävät sen, saako rakentaa vai ei, mikä tietenkin on muihin tuotantomuotoihin nähden ainutlaatuinen nyanssi - toki ymmärrettävä. Yleisessä kansalaiskeskustelussa ja mielipidemittauksissa ydinvoima on mukana kaiken aikaa. En oikein tiedä, millaista "poliittiista keskustelua" asia vielä kaipaisi? Se kaipaisi aloitteita kaupallisilta toimijoilta, jotka haluavat ydinvoimaa rakentaa. Sellaisia ei vain ole ollut, koska sitä en ole nähty kannattavaksi. Hanhikivenkin kannattavuutta kovasti asiantuntijat kyseenalaistivat. Nykyisen sähkön hintatason vallitsessa kiinnostusta varmasti on enemmän, mutta perinteisen ydinvoiman rakentaminen on niin hidasta puuhaa, että pitäisi olla varmuus että kannattaa vielä kun laitos 10-15 vuoden kuluttua valmistuu.

Noh, pienydinvoima ehtinee ennemmin kuin uusi viidentoista vuoden "monumentti", näin uskon. Niihin varmasti on toimijoilla kiinnostusta heti, kun sellaisia alkaa kaupasta saada.
 

ollikuhta

Aktiivinen jäsen
En, vaan että yritykset omistavat tulevaisuudessa oikeudet veteen ja koska puhdas vesi on suhteellisen harvinaista, siitä pyydetään "markkinahintaa" ja nähdään moninkertaistumista veden hinnassa. Toki vastaliikkeitä voi tehdä, koska vesi on suht paikallista, mutta onhan noita Nestlejä ja muita, jotka ovat pumpanneet lähteitä ja järviä tyhjiksi.
Hieman ehkä kaukaa haettu, vesi on kuitenkin varastoitavissa pienesti helpommin kuin sähkö ja verkon tasapainon horjahdus ei johda vuorokausien toimituskatkoihin.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Lähinnä pitäisi nähdä 50 v tulevaisuuteen. Eihän nuo kannattavia ole ellei sähköä saa myytyä riittävään hintaan kymmeniä vuosia valmistumisen jälkeen.
Nuo pitäisikin katsoa kansallisesti strategiseksi infrastruktuuriksi. Mitä ne ovatkin kuten voi havaita siitä että Venäjå valtasi ensitöikseen niitä.

Joten jonkinasteinen takuuhnta pitäisi antaa, esimerkiksi taso jossa tuotantokustannus taataan vähimmäistuloksi. Ei ydinvoimalal pitäisi olla mikään riskibusiness. Valtio toki sitten vastineeksi pitäisi omistaa jonkun osuuden voimalasta. Lainsäädännön avulla mahdollista kyllä.
 
Viimeksi muokattu:

tet

Hyperaktiivi
Valtio. Kansallisen turvallisuuden nimissä.
Britanniassahan näin on tehty. Somersetiin nousevalle kahden EPR-reaktorin laitokselle (Hinkley Point C) on annettu takuuhinta. Se oli alunteisin jossain 100 €/MWh tietämillä, mutta inflaatiokorjaus on nostanut sen jo ylemmäs, olikohan nyt jo jossain 120-130 €/MWh tietämillä.
 

burmanm

Vakionaama
Britanniassahan näin on tehty. Somersetiin nousevalle kahden EPR-reaktorin laitokselle (Hinkley Point C) on annettu takuuhinta. Se oli alunteisin jossain 100 €/MWh tietämillä, mutta inflaatiokorjaus on nostanut sen jo ylemmäs, olikohan nyt jo jossain 120-130 €/MWh tietämillä.

Vaikka tuo kuulosti välillä todella kovalta hinnalta, niin tällä hetkellä se olisi Britanniassakin halpaa. Eikös Suomessa TVO koettanut pysyä jossain 60€/MWh tasossa osakkailleen?
 

kotte

Hyperaktiivi
yritykset omistavat tulevaisuudessa oikeudet veteen ja koska puhdas vesi on suhteellisen harvinaista,
Puhtaasta vedestä on pulaa vain, jos se on melkein peruuttamattomasti liattu (siihen itse viittasin). Normaalisti käytettyä vettä pystyy kohtuullisesti kierrättämään ja merestä saa siedettävin kustannuksin lisää, jos on energiaa ajoittain saatavilla.

Toki on kaukana vesistöistä olevia seutuja, missä tilanne on pahempi. Meren ja muiden vesistöjen käyttöoikeuksien pidättäminen yrityksille edellyttää kolonialistista hallintoa esimerkkinä vuosisadan takainen tilanne Intiasta, kun brittihallinto kahmi suolan jakeluoikeudet hallintaansa tai tuoreemmat puttemaiset aikeet Ukrainan alueen taloudelliseksi alistamiseksi ja jäljelle jäävän väestön orjuuttamiseksi. Suomessa moinen monopolisointi on rajoittunut lähinnä alkoholin myyntiin "virkistystarkoituksissa". Mahdollinen vesivarojen kaappausmahdollisuus on sitten vain seurausta paljon suuremman mittakaavan orjuuttamisesta, joka kohdistuu moneen muuhunkin elämän välttämättömyyteen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Valtio. Kansallisen turvallisuuden nimissä.
Historiallisesti ei ole osoittautunut viisaaksi, että valtion lainsäädännön kaltaisin toimin lukkiuttaa keskeiset talousinfrastuktuurin ratkaisut johonkin perinteiseen muottiin. Jos keksitään parempaa tilalle, sitten tuo pitäisi ottaa käyttöön korvaamaan vanhaa.

Suomessa ei edes ongelmana ole tarkalleen ottaen se, mihin ydinvoima on vastaus (ongelmana on saada vaihtelevan kysynnän mukaan sähköä kysynnän ehdoilla, kun taas ydinvoima tarjoaa tasaista tehoa). Ongelma on paljolti itse luotu eli esimerkiksi Suomessa varastoimaton sähkölämmitys on viime vuosina ja vuosikymmeninä yleistynyt huomattavasti, vaikka se puhtaasti ilmastollisistä syistä on juuri Suomen oloissa poikkeuksellisen kallis ratkaisu yhteiskunnan infrastruktuurikustannusten kannalta. Vielä äskettäin tälle oli kaupalliset perusteet (eli monien kunnallisten energiayhtiöiden liiketaloudellinen intressi rakentaa fossiiliseen energiaan perustuvaa sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoa), mutta tuo juna meni jo ohi muiden vaateiden, fossiilienergian kallistumisen ja teknologian kehityksen myötä.
 

Lassi

Jäsen
Venäjältä loppumassa diesel: https://www.is.fi/autot/art-2000009084044.html

Eikös meidän korkeita diesel hintoja perusteltu sillä että vaikka Neste jalostaa meillä raakaöljystä dieseliä, niin hinta on korkea koska muualle Eurooppaan tullut paljon dieseliä Venäjältä ja nyt sen tulon tyrehtyminen nostanut hintaa. Miten venäläisiltä voi diesel loppua? Eikai nyt venäjän sotatoimet voi viedä enempää kuin mitä Euroopan vienti ollut. Toisaalta kulutus Venäjällä laskenut kun ei tarvitse esim. vientipuita kaataa ja kuljettaa.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Venäjältä loppumassa diesel: https://www.is.fi/autot/art-2000009084044.html

Eikös meidän korkeita diesel hintoja perusteltu sillä että vaikka Neste jalostaa meillä raakaöljystä dieseliä, niin hinta on korkea koska muualle Eurooppaan tullut paljon dieseliä Venäjältä ja nyt sen tulon tyrehtyminen nostanut hintaa. Miten venäläisiltä voi diesel loppua? Eikai nyt venäjän sotatoimet voi viedä enempää kuin mitä Euroopan vienti ollut. Toisaalta kulutus Venäjällä laskenut kun ei tarvitse esim. vientipuita kaataa ja kuljettaa.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Sotakoneet vievät polttoainetta. Olin kertsareissa siviilinä mp-lähettinä CB500:n kanssa, jonka tankki oli 14 ltr. Ohje oli tankata aina kuin voi ja puolillaan olevaan tankkiin kuittasin 20 ltr bensaa...
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ellei EU:n laajuisista toimenpiteistä tule mitään niin Saksalaiset meinaavat itse ottaa ohjakset käteen ja rukata sähkön ja kaasun hintaa. Yritykset ovat pulassa korkeiden energiakustanusten takia. Deutche bank on arvioinut että Saksan talous voi supistua 3,5% ensi vuonna.

 
Back
Ylös Bottom