Euroopan energiakriisi

[fraatti]

Jos ihmiset haluavat ennakoitavuutta niin miksei sellaisia sähkösopimuksia voisi tehdä jossa joka tunnille olisi omahinta? Tavallaan kiinteä ja yö-/päiväsähkösopparit yhdistettäisiin ja tietysti täysin kiinteistä täytyisi luopua kokonaan. Tämä ainakin kannustaisi kuluttamaan sitä sähköä mahdolisuuksien mukaan "oikeaan" aikaan.

Talvella menee enemmän sähköä ja jos se vielä olisi oletusarvoisesti aina kalliimpaa niin kesän ja talven sähkölaskun ero kasvaisi entisestään. Luulen että moni kaipaa vakautta ja ehkä valitsisi mieluiten tilanteen että joka kuussa laskun suuruus olisi saman verran. Tuo on varmaan yksi juttu miksi pörssisähköä ei moni halua. Ja tietysti vielä se että laskun summa voi olla mitä vaan.

Omassa tilanteessa sähkönkulutusta on kyllä varsin hankala siirtää mihinkään. Itse olen sitä mieltä että sen pitäisi tapahtua mahdollisimman automaattisesti. Niben lämpöpumpuissa oleva pörssisähköön hintaan perustuva ohjaus on mielestäni paras esimerkki tästä.

 

[kotte]

Niin, joustolla on mahdollisuus korjata osa ongelmasta mutta ei kokonaan, koska osa ongelmasta on itse tuotanto ja sen satunnaisuus.

Tuotannon satunnaisuus voidaan nähdä ongelmana, mutta tuo on asenteellinen näkökulma. Neutraalimpi näkökulma vain on, että mikään jokseenkin hiilidioksidivapaa voimatuotantomuoto (etenkään ei tuulivoima, mutta ei ydinvoimakaan) ole joustavaa sähkölämmityksen kaltaisen kulutuskohteen kannalta tai sitä ei voida rakentaa sanottavasti lisää (varastoaltaisiin perustuva vesivoima). Sähköverkon tarkoitus on johtaa saatavilla oleva sähköteho sinne, missä sitä eniten tarvitaan tai voidaan hyödyntää. Meidän yhteiskunnassamme asia mitataan viime kädessä rahana, eli pörssikauppa optimoi sähkön niille, joiden kannattaa maksaa eniten, mutta tasapupolisesti niin, että kaikki maksavat saman hinnan. Tämä siis niukkuuden tilanteessa. Sama mekanismi toimii runsauden tilanteessa, eli jakaa ylimääräisen sähkön niille, jotka kykenevät maksamaan siitä hinnan, minkä tasapainon saavuttamminen edellyttää.

Jos siis lämmität sähköllä, hyväksyt tällaiset ehdot. Jollet hyväksy, hoida lämmitystarve muulla tavalla tai vapaudu siitä.

 

[fraatti]

Suurin ajatusvirhe tässä kaikessa on kuitenkin se että tuulivoiman lisäys olisi joku ongelma, ei tuotantoa vähentämällä pula mihinkään parane ja altaissa on kyllä tilaa ja päästöoikeudet myös halpenee sitä mukaa mitä vähemmän fossiileja poltetaan. Tuulivoimaa tulee onneksi lähiaikoina rutkasti lisää.

Samassa pitäisi myös kuitenkin hoitaa että että tuulettomana aikana pystytään myös tuottamaan tarvittava teho kohtuullisilla kustannuksilla. Pelkällä vesivoimalla se ei onnistu.

 

[Kellarinlämmittäjä]

oletko katsonut miten sähkökulutuksen jakauma muuttui vuorkauden sisään kun koitit optimoida sitä halvoille tunneille? Oliko tuosta haittaa normaali elämiseen?

Optimointi nyt koski erityisesti veden tulistusvaraajaa ja toisaalta VILPiä muulloin kuin talvella. Talvella vain satunnaisten hurjien hintapiikkien aikaan pysäytin lämmityksen parin kolmen tunnin ajaksi jos satuin huomaamaan. Keväisin ja syksyisin oli ennen ja on nyt myös tulevaisuudessa päiväpumppaus. Kulutus on silloin vielä aika maltillista. Pörssihinta jonkin verran vaikeutti tätä.

Muuta kulutusta ei ole mahdollista ohjata, ja sen osuus on siinä 20% paikkeilla vuositasolla. Joskus kesällä totesin, että jaa, taitaa olla parasta lämmittää taas rantasauna. Ei nyt niin kauhean vastenmielistäkään. Näissä puhutaan normaalitilanteessa hyvin pienistä rahoista ja vain jokin automaattisysteemi tai kello voin noita senttejä napsia kasaan järkevästi pitkin vuotta.

Ilman mitään kulutuksen ohjausta hinta oli aina vähän yli keskihinnan ja tuolla pienellä säätelyllä pääsi ehkä keskimäärin aivan hiukan alle mutta tänä syksynä joskus merkittävästikin alle. Tie nousi pystyyn, kun ilmat kylmenivät eikä sitä lämpöpumpun kulutuksen ohjausta enää oikein pysty silloin tekemään. Lämmöt nousee ja kapasiteetti loppuu eli ei menesty.

VILPin etu on leudommalla ilmalla kohtuullien suuri teho, joka mahdollistaa huomattavan pitkiä lepoaikoja mutta talvella tilanne kärjistyy ja pitäisi ehdottomasti käydä vuorokauden ympäri. Tuosta välikelin lepoajasta on myös etua, kun tulee sitten paremmin kuormaa käyntiajalle. Varsinkin syksyllä vuorokautinen lämpötilanvaihtelu on pientä ja se mahdollistaa tuota hinnan mukaan ohjaamista mutta kevällä lämpötilan vaihtelu on suurta.

Tuota sähkölämmitystä oli tässä edellä kovasti parjattu. Tuo sähkölämmityksen kulutuksen kasvun onglema kyllä sopii hyvin omaankin järkeeni. Ennen wanhaan - aikana ennen tuulivoimaa - sähköä myytiin kuitenkin juuri sähkölämmittäjille erityisen edullisesti ja juuri tätä varten kehiteteltiin tariffeja. Ajattelumaailma oli kai, että sähkö on normikäytössä korvaamaton mutta lämmityksessä oli vaihtoehtoja ja öljy oli se mitä vastaan peistä väännettiin. Tuohon aikaan lämmitysöljyn pisteverot olivat jokseenkin mitättömät mutta itse aine varsin kallista. Pahimpina aikoina ehtona edeulliselle sähkösopimukselle oli, että tulisijoja ei rakennettu ollenkaan tai että jopa olemassa olevat poistettiin käytöstä esim. muuraamalla uunin suulukku umpeen. Räjäyttää uunia ei sentään tarvinnut ja talttamiehet varmaan monta uunia ovat sittemmin tulille viritelleetkin.

 

[kotte]

On se. Rahoittaa itäistä kleptokratiaa ja muutenkin ei mahdollista monipuolista lämmityspalettia.

Suomeen saa kaasua myös Baltiasta, Latviassa on suuri varasto, Liettuassa on suuri terminaali, jonne voidaan tuoda kaasua Amerikoista, Afrikasta ja Lähi-Idästä todella suuria määriä ja kaasuputki Liettuasta Puolaan on valmis (tosi ei ihan vielä käytössä), mistä on putkiyhteydet Saksaan, Hollantiin, Norjaan, Britanniaan, kaiketi Algeriaankin(?).

 

[kotte]

Samassa pitäisi myös kuitenkin hoitaa että että tuulettomana aikana pystytään myös tuottamaan tarvittava teho kohtuullisilla kustannuksilla. Pelkällä vesivoimalla se ei onnistu.

Toki noin on, mutta ei voi lähteä siitä, että jonkun velvollisuus on järjestää tuollainen palvelu mihin hintaan hyvänsä. Sen sijaan tarvitaan mekanismi, jolla saatavilla oleva sähkö käytetään järkevästi. Varastointi ja varavoima on osa tuota kuviota. Sähköjärjestelmästä on tullut niin monimutkainen systeemi, että ilman pörssikaupan kaltaista selkeää ja optimoivaa järjestelmää on toimittava suunnitelmataloudessa ja ennusmerkit tuon onnistumiselle ovat vielä heikommat. Odotettavissa olisi entisen Neuvotoliiton kohtalo.

 

[Mikki]

LNG ei tule juuri sen paremmista paikoista kuin kaasukaan. Eikä kyse ollut siitä mistä kaasu tulee vaan että jos miljoonakaupunki on putkitettu kaasulle niin mitenkä liität siihen vaikka suuria lämpöpumppuja syömään tuulivoimaloiden ylituotantoa?

Kyllähän LNG olisi loistava säätövoimaan ja varavoimaan. Tottakai sillekkin paikkansa on.

Mutta kaukolämpö kaasuverkkona on yhtä tyhmä kuin kaapelit lattiassa vesiputkien sijasta.

 

[kotte]

Muuten, millainen teollisuus voi muuttaa kulutustaan hinnan mukaan?

Kuuleman mukaan esimerkiksi sanomalehtipaperin tai kartongin valmistuksessa käytettyjä valtavan sähkösyöppöjä hiertimiä ja hiomakoneita voi pysäytellä piikkihintojen aikaan, kun välituotetta varastoi. Elektrolyysilaitoksia (metallinjalostus) voi pysäytellä ja samoin valita, milloin terästehtaiden valokaariuuneja käytetään. Ilmakaasutehtaat valitsevat käyttöajankohdan kompressoreilleen. Osaa prosesseista ei voi sammuttaa tai käynnistää tuota vaan, mutta ei ole tarpeenkaan, kun sähköjärjestelmässä on lyhytaikaista joustoa ja esim. spot-hinnatkin menevät varttitunnettain (vielä jopa tunnettain Pohjoismaissa). Paljon muitakinmahdollisuuksia on varmaan.

 

[kotte]

Mutta jos nyt katsotaan kulutuksia, niin maalämpö vie sähköä vuositasolla noin 4000-4500kWh?

Eli, kun on valinnut mahdollisimman tehokkaan sähkölämmitysmuodon, tuskin on tarvetta menettää yöuniaan, vaikka joutuisi käyttämään pörssihinnoiteltua sähköä lämmityksessä. Hintapiikit ovat kuitenkin suhteellisen lyhytaikaisia kokonaisuuteen nähden ja väistyvät aikanaan. Jos sähköä yleensä saa, sähköenergian hinta on pahimmillaankin korkeintaan joitakin euroja kilowattitunti. Maalämpöpumppu ei voi edes teoriassa viedä sähköä normaalitalossa ja täydessä toimintakunnossa kuin alle satasen vuorokaudessa (pörssin maksimihinta) eikä tuollaista hintatasoa jatku käytännössä monta tuntia kerrallaan.

 

[fraatti]

Toki noin on, mutta ei voi lähteä siitä, että jonkun velvollisuus on järjestää tuollainen palvelu mihin hintaan hyvänsä. Sen sijaan tarvitaan mekanismi, jolla saatavilla oleva sähkö käytetään järkevästi. Varastointi ja varavoima on osa tuota kuviota. Sähköjärjestelmästä on tullut niin monimutkainen systeemi, että ilman pörssikaupan kaltaista selkeää ja optimoivaa järjestelmää on toimittava suunnitelmataloudessa ja ennusmerkit tuon onnistumiselle ovat vielä heikommat. Odotettavissa olisi entisen Neuvotoliiton kohtalo.

Mikä mekanismi ohjaa rakentamaan sille pula-ajalle sitä tuotantoa? Nykyisellä systeemillä on kannatavampaa rakentaa vain sitä tuulivoimaa. Ja jos hinta on kallis niin sitten myös sillä tuulivoimalla saa paremman katteen niukkuuden aikana.

 

[Mikki]

Mikä mekanismi ohjaa rakentamaan sille pula-ajalle sitä tuotantoa? Nykyisellä systeemillä on kannatavampaa rakentaa vain sitä tuulivoimaa. Ja jos hinta on kallis niin sitten myös sillä tuulivoimalla saa paremman katteen niukkuuden aikana.

Eikai mikään kun se on jo olemassa. Jokainen tuulivoimala teoriassa nostaa ainakin millimetrin vesivoimaloiden vedenpintaa odottamaan aikaa että vesivoimala voi vuolla kultaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Edelliseen listaan yksi melko suuri on eletrolyysin rintamalla kloorialkaliteollisuus. Niissä pääosa tuotannosta on perinteisesti tehty öisin.

Vesivoimassa on myös kovasti nostettu piikkitehoa. Ennen nuo vesivoimalatkin rakennettiin vähän niin kuin sinne päin, kun vettä oli ja sähköäkin piisasi. Ei niin väliä vaikka joskus laski ohikin. Nyt kun tehoja nostellaan, vuosituotanto nousee vain hiukan mutta piikkituotanto voi kasvaa aika mojovastikin. Joka tapauksessa sitä kaivattua säätökapasitettia kuitenkin syntyy.

 

[kotte]

Edelliseen listaan yksi melko suuri on eletrolyysin rintamalla kloorialkaliteollisuus.

Tuo on hyvä "nosto", kun tuottaa samalla melkoisia määriä ns. "vihreää" vetyä sivutuotteena. En tiedä, meneekö ns. vihreän vedyn kategoriaan, vaikka vedyn muodostumista ei prosessissa voi estääkään.

 

[kotte]

Jokainen tuulivoimala teoriassa nostaa ainakin millimetrin vesivoimaloiden vedenpintaa odottamaan aikaa että vesivoimala voi vuolla kultaa.

Vastapainona vesivoimalalta jäävät tulot saamatta, kun tuulisena aikana ei kannata päästä vettä lävitse yhtään (jos voi olla päästämättä), joten ei tuo vielä takaa muhkeita voittoja. Hintojen täytyy heilua, jotta yleensä kannattaa tukea vaihtelevan tuotantoa luopumalla tuloistaan runsaan tarjonnan aikaan ja investoida koneistojen parannuksiin, jotta voi syöttää suuremmalla teholla, kun lisäsähköä tarvitaan. Noissa oloissa hintavaihtelujen vieminen kuluttajille saakka antaa itse kullekin motivaatiota järjestää eräänlaisia virtuaaliakustoja säätämällä sähkön kulutuksen ajankohtia. Teollisuudessa mahdollisuudet ovat tietenkin tätä suuremmat, mutta aiheuttavat yleensä lisäkustannuksia.

 

[pelzi_]

Mikä mekanismi ohjaa rakentamaan sille pula-ajalle sitä tuotantoa? Nykyisellä systeemillä on kannatavampaa rakentaa vain sitä tuulivoimaa. Ja jos hinta on kallis niin sitten myös sillä tuulivoimalla saa paremman katteen niukkuuden aikana.

Yksittäinen viikon tai kuukauden piikki ja someraivo siitä ei motivoi vielä ketään, esimerkiksi viikkoja ja kuukausia peräkkäisinä vuosina jatkuvat korkeat hinnat taas motivoi vahvasti esim. vesivoimalaa saneerauksessa nostamaan tehoa jolloin se voi korkean hinnan aikana saada mukavasti rahaa ja vastaavasti tällöin ei vettä jää täyttämään allasta ja uhkaa jäädä myymättä eli vesivoimalan ei välttämättä tarvitse myydä futuuria jolla se luopuu energiasta 5snt/kWh ja samalla takaa sen hinnan vaikka tuulisi kuinka. Tämä sitten huonontaa kiinteiden sähkösopimusten saatavuutta.

Alimitoitettu lähes ydinvoimalan lailla ajettava vesivoimala muuttuu ihan toiseksi jos tehoa lisätään.

Samaten mm. ne kaukolämpöyhtiöiden yhteistuotantolaitokset halutaankin kohta säilyttää jos sen lyhyen ajan mitä ne tuottaa sähköä sähköstä alkaakin saada mukavaa hintaa. Jos tätä piikkiä ei, mm. polkumyyntivesivoiman takia oikein ole, tullaan siihen aiempien vuosien tilanteeseen että turbiini halutaan pois kun ei sähkön hinta kata sen kiinteitä kuluja.

Siispä ilman hinnanvaihtelua ei ikinä saada sähköä riittämään koska tuottajille on halvempaa myydä eioota kuin lyhyen aikaa talvella 5snt/kWh ja loppuvuosi takkiin.

 

[kotte]

Mikä mekanismi ohjaa rakentamaan sille pula-ajalle sitä tuotantoa? Nykyisellä systeemillä on kannatavampaa rakentaa vain sitä tuulivoimaa. Ja jos hinta on kallis niin sitten myös sillä tuulivoimalla saa paremman katteen niukkuuden aikana.

Myös kulutuksen vähentäminen vastaa lisätuotantoa. Kulutusjousto kannattaa hyödyntää täyteen määränsä ensin ja vasta sen jälkeen tarvitaan "pula-ajan" tuotantoa. Moni teollinen prosessi voitaisiin miettiä hiukan uudelleen niin, että sitä käytetäänkin sähkön saatavuuden/hinnan mukaan säädellen. Jos esimerkiksi tuulivoimaa olisi niin paljon, että sen keskimääräinen tuotto ylittää keskimääräisen tuotannon, "pulaa-ajan" ovat harvinaisempia ja lyhyempiä kuin pienemmällä tuotannolla ja ylimääräistä sähköä voidaan käyttää johonkin uuteen ja hyödylliseen merkittäviä jaksoja. Tuo kulutus tietenkin pudotetaan kokonaan pois, kun sähköstä alkaa olla niukkuutta.

 

[pelzi_]

Ja pula-ajan tuotantoon on liuta keinoja joiden investoinnit ei toistaiseksi ole kannattaneet, esim. kun nyt ne parjatut datakeskukset vihdoin liitetään ainakin joskus kaukolämpöön, niin niiden varavoiman syylarit kun liittäisi myös kaukolämpöön tulisi niistä CHP-laitoksia ja silloin jo kohtuullisen matalalla talvisähkönhinnalla kannattaisi käynnistää ne dieselit jotka jo on olemassa.

Jos kesät talvet tulee polkuhintaista vesivoimaa ei tämä kannata.

Suomi on tässä lopulta auvoisessa asemassa, maissa missä kulutushuippu on kesällä ei mikään yhteistuotanto auta.

 

[fraatti]

Eikai mikään kun se on jo olemassa. Jokainen tuulivoimala teoriassa nostaa ainakin millimetrin vesivoimaloiden vedenpintaa odottamaan aikaa että vesivoimala voi vuolla kultaa.

Kaikkea vesivoimaa ei pystytä säätämään kuitenkaan, vaan vettä virtaa sen mitä sitä sattuu tulemaan. Jossain pidempiäikainen jemmaaminen onnistuu mutta toisaalla taas ei. Vuosittaisia eroja on myös.

https://energia.fi/files/3427/Vesivoimaselvitys_FINALrev1_20190206.pdf

Samassa paprussa on myös teollisuuden kysyntäjoustosta. Jouston kesto on kuitenkin melko pieni.

 

[Mikki]

Minun panokseni energiakriisiin on ollut vajaatehoisesta lämmityslaitteesta kaiken irti ottaminen (F750:. Maapiiri raitisilmaan, radonputkiston liitos, 0,5kW kiveenhakattu maksimivastustaso)

Kun lämmityslaite on rajattu noin 3kW ottotehoon max. niin sen tietää ettei se vie enemmän.

Vajetta sitten pitää paikata takalla tai villasukilla jos ei riitä. Itselle kun tämä on harrastus, niin asia kiinnostaa. Rahallisesti ei asiassa minulle suurta väliä ole vaikka olisi kaikki vastukset sallittu.

Sinänsä olen siis sitä mieltä että täysin kiinteät sopimukset ei ohjaa mihinkään järkevään sähkönkäyttöön. Ja näin jollei asia ei kiinnosta ei mitään tarvetta ole tehdä mitään.

 

[fraatti]

Jos ne keinot nähdään noin rajoittuneesti että pitää voida vaan painaa jotain nappia asunnossa, niin ei niitä paljoa löydy. Mutta kyllä ne hintapiikit ohjaa mm. niihin lisäeristyksiin, täystehoisiin maalämpöihin, vilppeihin jotka ei sammu, laittamaani yöajastimeen lämminvesivaraajaalle joka maksoi 20e ja ennen piikkiä oli lähinnä vitsi ja pääsulakkeiden säästäjä, nyt on varmaan jo maksanut itsensä energiamaksuissa, jne.

Tutkimusten mukaakaan kysyntäjoustoon on halukkuutta mutta sen pitäisi tapahtua mahdollisimman automaattisesti.

Tutkimustulokset osoittavat, etteivät kuluttajat ole kovin halukkaita joustamaan käyttösähkönkulutuksessaan. Pörssisähkösopimus tarvitseekin rinnalleen hyvän ja vaivattoman palvelukokonaisuuden, jossa kotiautomaatio hoitaa jouston. Kulutusjouston suurin potentiaali piilee etenkin sähkölämmitteisissä kodeissa, joissa lämmitys kattaa valtaosan kulutetusta sähköstä. Tutkimustulosten mukaan kuluttajat ovatkin valmiimpia juuri lämmityksen joustopalveluihin – lämmityksestä saatava jousto kun ei vaadi arkirutiinien muutoksia.

Kuluttajat osana energiajärjestelmän ilmastoystävällisiä ratkaisuja

www.mai.fi

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Kannattaa varmaan näillä sähköfirmoilla vaihtaa alaa jos eivät voi hyväksyä elämisen realiteetteja että sähköä kuluu enemmän pakkasella. Ja enemmän päivällä kuin yöllä. Ihmiset pääosin nukkuvat öisin.

 

[kotte]

Tuota sähkölämmitystä oli tässä edellä kovasti parjattu. Tuo sähkölämmityksen kulutuksen kasvun onglema kyllä sopii hyvin omaankin järkeeni. Ennen wanhaan - aikana ennen tuulivoimaa - sähköä myytiin kuitenkin juuri sähkölämmittäjille erityisen edullisesti ja juuri tätä varten kehiteteltiin tariffeja. Ajattelumaailma oli kai, että sähkö on normikäytössä korvaamaton mutta lämmityksessä oli vaihtoehtoja ja öljy oli se mitä vastaan peistä väännettiin. Tuohon aikaan lämmitysöljyn pisteverot olivat jokseenkin mitättömät mutta itse aine varsin kallista. Pahimpina aikoina ehtona edeulliselle sähkösopimukselle oli, että tulisijoja ei rakennettu ollenkaan tai että jopa olemassa olevat poistettiin käytöstä esim. muuraamalla uunin suulukku umpeen. Räjäyttää uunia ei sentään tarvinnut ja talttamiehet varmaan monta uunia ovat sittemmin tulille viritelleetkin.

Kirjpoitin edellä kunnallisista energiayhtiöistä ja tämä on samaa asiaa. Kaukolämpöähän alettiin kehittää toisaalta sitä kautta, että kiinteistökohtainen lämmitys heikensi talvella ilmaa (öljykin oli hyvin rikkipitoista) ja pannuja haluttiin keskittää korkeiden savupiippujen viereen. Toisaalta suurissa kaupungeissa oli lämpövoimaloita perussähkön tuottamiseen ja nuo olivat tottuneet toimittamaan höyryäkin eri kohteiseen. Kun tuota konseptia sitten kehitettiin ja haluttiin mahdollisimman edullinen ja tehokas polttoaine, vastaus oli kivihiiltä polttava suuri vastapainevoimalaitos, joka syötti lauhdelämmön kaukolämpönä taajamien lämmitykseen. Kehitys kehittyi ja laitoksista tuli entistä tehokkaampia sähkön tuottajia, kun otettiin käyttöön maakaasu ja kaasuturbiinikombilaitokset. Noiden tuottamille suurille määrille sähköä piti sitten löytää asiakkaita, jotka kuluttivat sähköä suunnilleen samassa tahdissa kuin laitokset tuottivat ja joiden uskollisuuteen voitiin luottaa. Ja simsalabim -- sähkölämmitystä buffaava energiayhtiöiden kompus aloitti markkinapuheensa tuolle siistille ja yksinkertaisesti ylläpidettävällä lämmitysmuodolle, joka ei aikanaan ollut halvin, mutta saatavilla helposti käytännössä kaikkialla ja minkä tyyliseen rakennukseen hyvänsä.

 

[kotte]

maissa missä kulutushuippu on kesällä ei mikään yhteistuotanto auta.

SIellä tosin voidaan yleensä käyttää aurinkovoimaa, jonka todellinen hyöty on Suomessa puolestaan melko vähäinen, jos on kiinni sähköverkossa.

 

[kotte]

Kaikkea vesivoimaa ei pystytä säätämään kuitenkaan, vaan vettä virtaa sen mitä sitä sattuu tulemaan. Jossain pidempiäikainen jemmaaminen onnistuu mutta toisaalla taas ei. Vuosittaisia eroja on myös.

Norjassa ovat toimineet niin, että ovat rakentaneet vuoristoon eri tasoille kaksi suurta vesiallasta ja käyttävät sitten noiden jemmauskelvottomien voimaloiden tuottamalla sähköllä pumppuja siirtämään vettä alemmasta varastoaltaasta ylempään. Kaikki sähkö saadaan siten paremmin hyödyksi silloin, kun tarvitaan. Suomessa vain ei oikein ole mahdollisuutta vastaavaan. Joskus kaukana tulevaisuudessa Perämeri voidaan padota Merenkurkusta, jolloin syntyy suuri patoallas nykyiselle veden pinnan tasolle ja Merenkurkun padosta saadaan valtavasti voimaa, kun kaikki suuret joetkin laskevat sitä pitkin. Perämeri voidaan pitää suunnilleen nykyisessä tilassaan, kun rakennetaan lisäksi pumppuja, jolla Selkämeren vettä voidaan pumpata suuren sähkön tarjonnan oloissa Perämeren altaaseen, jolloin sen suolapitoisuuskin voisi pysyä lähellä nykyistä. Tämä siis tietenkin edellytyksellä, ettei meren pinta nouse globaalisti liian paljon nykyisestä.

 

[jarkko_h]

Kannattaa varmaan näillä sähköfirmoilla vaihtaa alaa jos eivät voi hyväksyä elämisen realiteetteja että sähköä kuluu enemmän pakkasella. Ja enemmän päivällä kuin yöllä. Ihmiset pääosin nukkuvat öisin.

Sähköfirmoille pakkanen on uusi asia. Tässä alkaa unohtumaan kuka on asiakas.

Huomioitavaa on myös se, että sähköautot kuluttavat rajusti enemmän talvella. Lähes kaikki kaikki kuluttaa energiaa enemmän talvella.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kaikkea vesivoimaa ei pystytä säätämään kuitenkaan, vaan vettä virtaa sen mitä sitä sattuu tulemaan.

No joo, ei kaikkea. Mutta noissa oikeissa suurvesivoimaloissa on altaat, siis ihan ne järvet eikä niin harvoin edes meri alapäässä. Kun joessa kaikkien voimaloiden tehoa nostetaan, vain ylin vesiallas tyhjenee ja kaikkien joessa olevien voimaloiden tehoa voi sätää yhtä aikaa. Usein nuo tuulten mukaan käyvät ovat pienvoimaloita, joissa vettä on silloin kun sattuu olemaan. Eihän sitä vettä tyhjästä tule mutta ei se veso järvistä myöskään päivässä lopu. Ongelma on pitkä talvi kun olisi tarvetta mutta vain huippuja voi tehdä.

 

[fraatti]

No joo, ei kaikkea. Mutta noissa oikeissa suurvesivoimaloissa on altaat, siis ihan ne järvet eikä niin harvoin edes meri alapäässä. Kun joessa kaikkien voimaloiden tehoa nostetaan, vain ylin vesiallas tyhjenee ja kaikkien joessa olevien voimaloiden tehoa voi sätää yhtä aikaa. Usein nuo tuulten mukaan käyvät ovat pienvoimaloita, joissa vettä on silloin kun sattuu olemaan. Eihän seitä vettä tyhjästä tule mutta ei järvistä myöskään päivässä lopu.

Noissa slaideissa oli että vesivoiman yhteisteho on 3100 MW, josta säädettävää 2100MW. 1/3 siis tuottaa suoraan kaiken käyttöön.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Olisiko että joku muu säätää ? Tarpeet ei aina niin kaukana toisistaan.
On toki monissa voimaloissa minimivirtaamia eli nollaan saakka ei voi vettä säästää, kun jokea ei salllita tyystin kuivattavaksi.

 

[fraatti]

Tuossa on toimenpiteitä mitä euroopassa ja uk:ssa on tehty hintapiikkien takia. Ruotsi näyttää vielä puuttuvan listalta. Tarkempi selvitys on tuolla linkissä.

The table below classifies measures by 17 EU countries and the United Kingdom into six types of responses to the spike in energy prices. All the measures have been discussed, proposed or enacted since September 2021, when the energy crisis was already unfolding. We define a measure to be ‘discussed’ when important actors in civil society, such as political parties, have publicly discussed the measure but no formal action to implement it has been taken. By the term ‘proposed’ we refer to measures that have been publicly announced by high government officials such as ministers. Finally, ‘enacted’ are all those measures already in effect today.

National policies to shield consumers from rising energy prices | Bruegel

Last update: 7 July 2022 Dataset with a (non-exhaustive) overview of the different policies used by countries at national level to mitigate the effect of the energy price spike for consumers.

www.bruegel.org

 

[fraatti]

Sähkön kaaoksesta jopa miljardiluokan lisälasku​

Sähkömarkkinat ovat ajautuneet kaaoksen, jossa markkinatakaaja ja ennusteet hinnoista ovat kadonneet taivaan tuuliin. Lisäksi buumi tuulivoimassa tuo jyrkkää aaltoliikettä hintoihin.

”Mikäli sähkön verollinen hinta kallistuu pysyvästi vuoden takaisesta tasostaan noin 30 – 60 prosenttia, voi kotitalouksille tulla yhteensä jopa noin 1,2 miljardin tai jopa noin 2,6 miljardin euron lisälasku kuluvan vuoden aikana”, pörssikonkari Hannu Angervuo arvioi.
---
Suomen sähkön hintaan koitti ”yhdessä yössä” hyytävä meno kovien pakkasten joulukuussa, jolloin tukkuhinta pois lukien verot ja siirto kallistui 193 euroon megawattitunnilta eli 0,193 euroon kilowattitunnilta.

Siirtomaksut ja verot nostivat kwh-hinnan 0,30 euroon, joka tekee vuosilaskuksi noin 3 000 euroa noin 10 000 kilowattitunnin keskikulutuksella.
---
Tuulimyllyt tuottivat viime viikon kovissa tuulissa Suomen ydinvoiman verran eli noin 2 800 megawatin teholla ja romahduttivat sähkön hinnan toviksi.

Mutta paukkuvat pakkaset pudottivat tuoton 300 – 400 megawatin tasolle eli lähes pohjalukemiin.

”Tuulivoima on saanut osakseen liikaa gloriaa. Myllyjen sähkön tuotannon heitot vaativat nyt rinnalleen säätövoimaa, mikä tukisi sähkön hintojen vakautta”, Angervuo toteaa.

Poliitikot ovat linjanneet vuosia, että halpaa säätövoimaa, kuten vesivoimaa ei Suomeen saa rakentaa riittävästi. Esimerkiksi suomalaisyhtiö Wärtsilä on myynyt maailmalle monipolttomoottoreitaan säätövoiman lähteeksi.

Päästökaupan hinta on kohonnut 40 eurosta noin 90 euroon, mikä tekee osansa hintojen korotuksista sähköpulan ohella.
---
”Sähkön markkinahinnan korkeuteen löytyy monta syytä Euroopasta ja kotimaasta. Kaasupulan ohella Saksa sulkee tänä vuonna kaikki loput ydinvoimalansa.

”Suomi on ajanut hiilivoimaloitaan alas ja viimeksi turvevoimaloita, mikä on hävittänyt tuotannon reserviä”, Angervuo kertoo. Maakaasun hinta on nelinkertaistunut vuoden aikana Euroopassa ja Yhdysvalloissa noin vain 40 prosentin verran.

Suomen yhdestä ostopaikasta eli Norjasta kulkee nyt uudet kaapelit Isoon-Britanniaan ja Saksaan. mikä vastaa noin kolmannesta Norjan sähkönviennistä. Suomi tuskin saa Norjasta toviin ”halpaa” sähköä.

Sähkön kaaoksesta jopa miljardiluokan lisälasku

Sähkömarkkinat ovat ajautuneet kaaoksen, jossa markkinatakaaja ja ennusteet hinnoista ovat kadonneet taivaan tuuliin. Lisäksi buumi tuulivoimassa tuo jyrkkää aaltoliikettä hintoihin.

www.salkunrakentaja.fi

 

[fraatti]

Markkinamekanismit hoitaa, just. Mikäs juttu tämä on?

Markkinoiden toimivuus​

Ruotsin kilpailuviraston mukaan sähköntuotanto on Pohjoismaissa keskittynyt liian harvoille tuottajille, jotka omistavat yhdessä suuria voimaloita. Yhteisomistus mahdollistaa tuotantomäärien ja markkinahintojen ohjailun. Kun kilpailun puuttuessa hinta määräytyy kalleimman tuotantomuodon mukaan, tuotantojärjestelyillä voidaan varmistaa markkinahinnaksi maksimi. Tähän perustuu sähköyhtiöiden suuret voitot. Koska fossiilisten polttoaineiden päästöoikeudet nostavat kivihiilen tuotantohintaa, tässä järjestelmässä ne samalla nostavat siis yritysten voittoja kaikista energiamuodoista. Suomessa Matti Purasjoki teki KTM:lle selvityksen syyskuussa 2006. Sen sanoma oli sama kuin Ruotsin kilpailuviraston. Purasjoki ehdotti Fortumin hallitsevan markkina-aseman rajaamista. Hän ehdotti uutta valtion yhtiötä ja suurten voimaloiden yhteisomistuksen kieltämistä. Fortum omistaa yhdessä ruotsalaisen Vattenfallin ja saksalaisen E.ONin kanssa ydinvoimaloita Ruotsissa ja venäläisten kanssa ydinvoimaa Venäjällä. Ruotsin kilpailuvirasto pitää harkinnan arvoisena myös Vattenfallsin pilkkomista useiksi yhtiöiksi, jolloin tuotanto, sähkön siirto ja myynti eriytettäisiin.[5]

Kilpailuviraston selvityksen mukaan energia-alalle tarvitaan lisää kilpailua ja kapasiteettia. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat oligopoliset; niillä toimii vain kourallinen muita selvästi suurempia yrityksiä. Viraston mukaan kilpailijoiden markkinoille pääsyä on helpotettava, ja jotta sähkön hinta pysyisi kohtuullisena on tärkeää varmistaa, että markkinat ovat mahdollisimman kilpailulliset.[6]

Sähkön hinta – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[kotte]

Markkinamekanismit hoitaa, just. Mikäs juttu tämä on?

Ruotsin kilpailuvirasto siis tuntuu syyttävän noita kartellista. Kaiketi heillä on todisteet asiasta? Tulee valtavat rapsut moisesta rikoksesta, EU on tainnut räpsäistä vastaavista jopa miljardikaupalla.

 

[fraatti]

Raflaavia juttuja suoraan sieltä @pelzi_ :n rakastamasta Tampereen Yliopistosta.

Ideologisesti on pop olla kansainvälinen ja eurooppalainen. On saatu ovelasti markkinoitua, että on hienoa, että meillä on yhteiset eurooppalaiset sähkömarkkinat. Minä väittäisin, että kenen intresseissä on yhdentää pohjoismaiset sähkömarkkinat eurooppalaisiin sähkömarkkinoihin. Ne ovat monikansallisia energiatoimijoita, joitten intressi ei ole suomalaisen tai pohjoismaisen yhteiskunnan kehittäminen, vaan rahan hankkiminen omistajille…Sanoisin, että eurooppalaisista sähkömarkkinoista on meidän perustyölle pelkästään haittaa, koska eurooppalaisten sähkömarkkinoiden yhdentymisen pohjoismaisiin markkinoihin takana keskeisin ajava voima on hinnan oleellinen nostaminen täällä.
--
Kun on riittävän isot toimijat, niin aika pienet muutokset tuotannon määrässä vaikuttavat sähkön hintaan. Nyt tuottaja, jolla on 20–39 prosenttia tuotannosta, saa koko sähkön hinnan nousemaan laskemalla muutamalla prosentilla omaa tuotantoaan. Jos me olemme sellaisessa rajakustannusten määräytymistilanteessa, että meillä on esimerkiksi sähköpula, lyömällä alas yhden voimalaitoksen sähkön hinta tuplaantuu. Tällöin ollaan yhteiskunnan kannalta kriittisessä tilanteessa, mutta saadaan maksimoitua voittoja. Tämähän on esimerkki siitä, mitä tapahtui Kaliforniassa. Siellähän ei ollut pula kapasiteetista, vaan se oli hinnan vedätystä…tavallaan tämä markkinoiden keskittyminen liian harvojen käsiin on se ongelma. Sellainen lainsäädäntö, jossa määritellään esimerkiksi, että yhdelläkään yhtiöllä ei voi olla isompaa osuutta kuin 3–5 prosenttia koko sähkömarkkinoista olisi tietenkin hyvin tervetullut.
--
Perusongelma on mielestäni pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimimattomuus, että ne eivät toimi kilpailua lisäävästi, vaan hintataso määräytyy kalliimman tuotantomuodon mukaan. Tällä tavalla siellä pystytään spekuloimaan Norjan ja Ruotsin vesivoimalla, vaikuttamaan hintatasoon


Voisi olla joskus viihdyttävää luettavaa vaikkei ihan tuorekaan enää ole.

ENERGIAVALTA
ILKKA RUOSTETSAARI
Eliitti ja kansalaiset muuttuvilla energiamarkkinoilla

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/100805/Ruostetsaari_Energiavalta.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

[kaihakki]

Markkinamekanismit hoitaa, just. Mikäs juttu tämä on?

Markkinoiden toimivuus​

Kilpailuviraston selvityksen mukaan energia-alalle tarvitaan lisää kilpailua ja kapasiteettia. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat oligopoliset; niillä toimii vain kourallinen muita selvästi suurempia yrityksiä. Viraston mukaan kilpailijoiden markkinoille pääsyä on helpotettava, ja jotta sähkön hinta pysyisi kohtuullisena on tärkeää varmistaa, että markkinat ovat mahdollisimman kilpailulliset.[6]

Mitenkähän kilpailuvirasto on ajatellut tuon kilpailun ja lisäkapasiteetin. Kenellä on nappulaa perustaa uusi sähkövoimalaitos ja tulla markkinoille kilpailemaan. Lisäksi vielä, että nykyisillä sähkön hinnoilla tuskin kukaan on kiinnostunut lähtemään peliin mukaan. Euroopan hinnoilla tilanne on erilainen. Hinnat ovat noin tuplaten Suomen hintoihin verrattuna.

 

[VesA]

Kenellä on nappulaa perustaa uusi sähkövoimalaitos ja tulla markkinoille kilpailemaan.

Saksalaisilla, ruotsalaisilla.. eihän noita tuulivoimaloitakaan suomalaiset pystytä. Saksalainen rahoittaa tuulipuiston jaa myy sähköt Googlelle ynnä käärii hillot, ei siinä suomalsilta tarvita kuin siirtoverkko. On sitä uutta voimaa tulossa sellainen 20GW jos suunnitelmat pysyvät - eikä siinä taida olla mukana vanhoja toimijoita kuin osittain.

 

[kotte]

Tuulivoiman muuttuminen markkinaehtoiseksi on kylläkin demokratisoinut sähköenergiamarkkinoita paljonkin. Itse voimala ja sähköliitäntä voivat syntyä muutamalla miljoonalla per kipale, mikä on jo suhteellisen pientenkin yritysten tavoitettavissa. Tuulivoimaloista jos on riittävästi, alkaa isoilla vesivoimayhtiöillä valua vettä hukkaan, ellei hinnoittelu ole kilpailukyistä heikomman tarjonnan aikaan, kun kovien tuulten aikaan ei vesivarastoja kannata purkaa eikä voimaa tuottaa halvalla ja vesi on saatava käytetyksi myytävän sähkön tuotannossa.

Sen sijaan kaikki yhteiskunnan koneistosta aiheutuvat kitkatekijät suosivat suurempia yrityksiä, kun vaikkapa tuulipuiston perustaminen vie monen monituista vuotta ennen kuin kaikki luvat ja mahdolliset valitukset on hoidettu eri oikeusasteissa, vaikka itse rakentaminen suujuu muutamassa vuodessa.

Ydinenergia tietenkin kaikista voimatuotantomuodoista suosii kaikkein suurimpia yrityksiä, kun muilla ei ole realistisia mahdollisuuksia saada lupaa rakentamiseen. Viime vuosikymmeninä nuo luvat ovat vielä keskittyneet Suomessa täkäläisen lainsäädännön hyväksymälle ja EU-tasollakin poikkeusluvan saadulle yritysten kartellimuodolle eli mankala-periaatteella ydinvoimaa rakentaville yhteiskunnallista vaikutusvaltaa omaavien yritysten ryppäälle.

 

[VesA]

en sijaan kaikki yhteiskunnan koneistosta aiheutuvat kitkatekijät suosivat suurempia yrityksiä, kun vaikkapa tuulipuiston perustaminen vie monen monituista vuotta ennen kuin kaikki luvat ja mahdolliset valitukset on hoidettu eri oikeusasteissa, vaikka itse rakentaminen suujuu muutamassa vuodessa.

Senpä takia on olemassa se 20GW lista - se koostuu tällä pitkällä matkalla olevista hankkeista jotka tietysti eivät kaikki pääse maaliin ja toisaalta lisää keksitään - esmes merituulivoimaa on alettu puffata.

 

[pelzi_]

Miten ihmeessä kallis hinta ei luo lisää kilpailua? En vaan pysty seuraamaan tätä logiikkaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Pelkästään lupien saaminen jo tavalliselle polttamiseen perustuvalle voimalalle kestää 5 vuotta YVA:n aloittamisesta siihen kun kaikki valitukset on käsitelty loppuun ja pääsee edes rakentamaan laillisten lupien varaan. Nämä ainakin hidastavat sitä uuden kapasiteetin syntymistä.

Tuo väläytetty hintojen manipulointi tuotantoa rajoittamalla on toki mahdollista ja normaalistihan kaikki koettavat jotenkin parantaa sen oman tuotteensa markkinahintaa. Eihän autotehdastaan pukkaa niitä autoja täydellä kapasiteetilla pihalle ja sitten myy niitä itse pilaamaansa markkinahintaan. Nuo kartellit osaavat olla vaikeita näyttää toteen sillä mitään viininpunaisten vahasinettien koristelemia kartellisopimuksi ei missään kassakaapeissa ole. Voisi kuvitella, että, sähkön kaltaisessa välttämättämyyshyödykkeessä markkinoiden hoitaminen toimisi erittäin tehokkaasti. Olisiko ahneus sitten karannut käsistä. Luulisi, että paljon pienempikin vedätys olisi tuottanut jo kyllin hyvin ja olisi aiheuttanut paljon vähemmän porua.

 

[kaihakki]

Miten ihmeessä kallis hinta ei luo lisää kilpailua? En vaan pysty seuraamaan tätä logiikkaa.

Tässähän se ydin on. Suomessa on liian alhaiset hinnat. Siksi ei ole tunkua markkinoille.
Meillä uusi sopimushinta on 6,69 snt/kWh. Alla olevan kuvan mukaan tuotantokustannukset 5 % tuotolla on n. 5 snt/kWh. Siihen kun laittaa alvit ja myyntikustannukset, niin ei jää senttiäkään.
Kaikesta päätellen hinnat tulevat nousemaan tavalla tai toisella.