Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Turve.Tämä tietänee tulevaisuudessa hyvää Nesteen kehitteillä olevalle synteettisellä bensiinille ja lentopolttoaineille.
Toki noiden raaka-aineet haaste, mutta lopputuotteen hintakilpailukyky silti kasvanee.
Jännä homma muuten että MyDiesel maksaa ihan yhtä paljon enemmän kuin normidiesel kuin ennenkin. Piruakos sitä suotta halvemmalla myymään.
Tai sanottaisiinko, että jos vaihtaa valuuttoja rupliksi Gaspromin pankin kautta (mikä taitaa olla sallittua, jos kerran saa maksaa kaasustakin länsivaluutalla), ostajan kannalta merkitystä on vain, kuinka paljon normalisoitu kaasukuutio maksaa dollareina, euroina tms. ja Puten kannalta taas merkitystä on sillä, minkä voi väittää olevan käytetty ruplan kurssi. Kun kaasu kumminkin kallistuu on Putelle ihan sama, käyttääkö kaasun hintana jopa vanhaa tai vain hiukan korkeampaa länsivaluutoissa laskettuna, kunhan voi näyttää (oik. väittää ja kehuskella), että ruplan kurssi on kääntynyt nousuun. Missään muuallahan ei noteerata eikä kansalaisille tai sikäläisille yrityksille ulkomaan valuuttaa tarvitse myydä etenkään tuohon kurssiin. Neuvostoaikoina taisi olla samoin, eli ruplan kurssi oli keinotekoisen korkea (ja oli todellakin keinotekoinen), kunnes vaihto hiukan vapautui ja kurssi romahti täysin.Kyllähän Putte varmasti ruplia jakelee sopivaksi katsomallaan vaihtokurssilla jos halukkaita löytyy.
Jos joku tutkijaryhmä ei ollut vielä saanut vetytalous-aiheiseen projektiinsa apurahaa tähän mennessä niin eiköhän Putin siihenkin saanut vauhtia.
Onkos kaasulla lämpenevissä taloissa lainkaan vastuksia? Saahan ne helpolla lisättyä. Käyttövesi läpivirtauslämmitteisenä tietysti vaatii hurjan tehon. Eikä vanhojen ydinvoimaloiden avullakaan sähköä riitä kaasulämmityksen laajamittaiseen korvaamiseen suorasähköllä tai edes lämpöpumpuilla, ainakaan talvella.Tosin nuohan ei auta niitä kulutuspisteitä jotka ovat esim kaasun valinneet energiamuodoksi.
Ja E85. Ei jätteistä tehdyn etanolin olis luullu mitenkään nousevan myöskään, koskeintaan hivenen sen 15% bensaosuuden osalta.
Riippuu varmaan onko nillä uutta polttoainetta niihin, sitä kun ei hankita yhtä helposti kuin öljyä tai kivihiiltä. Luusin olevan aika vaikeaa jos voimala on jo ajettu alas. Pelkkä turvabyrokratia on niin raskas noissa. Ja iso osa uraanista taitaa tulla, tai tuli Venäjältä. Saksassa taitaa olla vielä muutoma toimivakin voimala, niitä ne tuskin kiirehtii nyt sulkemaan. Se vaan että niiden nykyisiä kaasulämmityksiä ei helpolla muuteta sähköllä toimiviksi. Ja niitä on siellä varmaan puolet kaikista.Miten hankala olisi esim Saksasa ja Ruotsissa käynnistää ydinvoimalat uudelleen?
Nehän on vasta suljettu joten ei luulisi ihan pahasti ”ruostuneen”.
Tosin nuohan ei auta niitä kulutuspisteitä jotka ovat esim kaasun valinneet energiamuodoksi.
Mika Koskinen Iltalehdessä kirjoittaa, että energiakriisi on ohi.
![]()
Pääkirjoitus: Hirmu kallis sähkö tuli ja meni – ja tuskin palaa
Suomi on kohta sähkön suhteen omavarainen maa, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.www.iltalehti.fi
Taitaa puhua lämpimikseen vai oisko hänellä joku agenda? Sikäli totta tai ainakin todennäköistä että sähkön hinnat tuskin nousevat huippuunsa ennen ensi talvea. Sanoisin kuitenkin että no one knows newer nothing, mitä tahansa voi tulla puskista.Koskinen onkin kunnostautunut kirjoittamaan propagandaa, aiheesta kuin aiheesta. Jospa se olisi kerrankin oikeassa, mitä kyllä epäilen vahvasti.
Ruotsin ja Suomen eteläisessä kaapelissa on ollut jo pidempään rajoituksia ja sieltä ei kulje Ruotsin suuntaan kuin muutama sata MW.Onko kukaan tutkinut miten Ruotsissa/Virossa homma etenee - eri tyypin voimalat ja siirtomahdollisuudet ? Siitä taitaa osaltaan riippua mitä sähkö Suomessa maksaa. Nythäb Viroon työnnetään kutakuinkin aina 1000MW, Ruotsin linkin sähkö menee kumpaankin suuntaan, enenevässä määrin Suomesta Ruotsiin päin etelässä - pohjoisessa toiseen suuntaan.
Juu, siitä on oikeusjuttu meneillään - johdossa ei ole vikaa.Ruotsin ja Suomen eteläisessä kaapelissa on ollut jo pidempään rajoituksia ja sieltä ei kulje Ruotsin suuntaan kuin muutama sata MW.
Ongelma saattaa (oma arvaus) olla myös kaapeleiden paksuus. Talosta alkaen voimalaan asti.Onkos kaasulla lämpenevissä taloissa lainkaan vastuksia? Saahan ne helpolla lisättyä. Käyttövesi läpivirtauslämmitteisenä tietysti vaatii hurjan tehon. Eikä vanhojen ydinvoimaloiden avullakaan sähköä riitä kaasulämmityksen laajamittaiseen korvaamiseen suorasähköllä tai edes lämpöpumpuilla, ainakaan talvella.
Muutettiin juuri kaasulla lämpiävään taloon (Luxemburgissa). Ei täällä nähdäkseni mitään vastuksia ole.Onkos kaasulla lämpenevissä taloissa lainkaan vastuksia?
On tosi harvinaista, että kaasun tulo loppuu yhtäkkiä (vaatii putken repeämisen). Kaasun tulo hiipuu hiljalleen, vie yleensä tunteja tai päiviä tyypillisesti, ellei hanaa käännetä aivan lähistöltä kiinni.Tuo kaasun toimitusvarmuus on muuten usein nähty sähköä paremmaksi.
Niin Suomessa. Euroopassa taitaa usein olla 1-vaiheliittymiä. Euroopassahan se siirtymä pois maakaasusta pitäisi tehdä, jos halutaan eroon venäläisestä maakaasusta ja CO2-päästöistä.Oletettavasti on 3x25A on liittymät.
Jos minuun viittasit niin sähkösopparissa lukee 40A. Oletan, että yksi vaihe.Millainen mahtaa olla sähköliittymä tuolla ?
LNG on pakon sanelmaa ja nostaa hintaa... mietin oikeastaan kuinka kallis paukku tästä tulee pitkässä juoksussa. Nykyinen hintataso tuskin tippuu ihan heti. Vaikka veroja alennetaan niin sekin on jostain pois.Eiköhän tuo liene LNG, tuuli ja aurinko ja kantaverkon siirtojohdot.
Uutisissa olikin että LNG ostokset tekee EU ja varastointia/siirtoputkia tulee lisää.
Jossakin muualla (https://www.hs.fi/talous/art-2000008721149.html) väitettiin Puten selittäneen Italian pääministerille Draghille aiemmin tänään, että homman voi hoitaa länsivaluuttana Gazpromin omaan pankkin avatun tilin kautta (tuo pankki on jätetty ainakin toistaiseksi vapaaksi pakotteista sattuneesta syystä), ja pankki sitten vaihtaa länsivaluutan heti rupliksi ja välittää sen edelleen myyjälle näin. Tästä saa käsityksen, että päätarkoitus on, että Venäläiset edunsaajat eivät silloin saakaan maksuaan länsivaluuttana, vaan ruplina. Jos on näin, pakotteiden lopullisina kohteina eivät olekaan länsimaiset kaasunostajat, vaan venäläiset yhtiöt ja niitä omistavat oligarkit, jolloin pankille jää länsivaluuttaa, jolla valtion voi ostaa ulkomailta, mitä nyt pakotteiden ohi ostamaan pystyy. Toki Putte hakenee myös takuita kyseisen pankin pysymiseksi pakotteiden ulkopuolella jatkossakin. Ruplillahan ei saisi yhtään mitään ulkomailta.Putin: "Vihamielisten maiden" maksettava Venäjän maakaasusta ruplissa huomisesta lähtien, muuten toimitukset lakkaavat
Kyllä ne vanhat neuvostoajat vaan taitaa taas palata. Katotaan nyt kauan venäläiset sitä kaalinpäitten jonotusta tällä kertaa kestää ennen seuraavaa vallankumousta.Ruplillahan ei saisi yhtään mitään ulkomailta.
On siinä skaalassa ja erityisesti sähköntuotannossa mopon etupyörä aika kevyenä, mutta ei 'pienvoimala' tehoiltaan eroa Loviisan yksiköistä kovin paljon. Niistä vaan koitetaan tehdä halpoja ja yksinkertaisia kaukolämmityslaitteita ja sähkönteko ei siihen simppelöintiin oikein istu, kun siinä tarvitaan isompia paineita ja lämpötiloja.Petrus Pennasen utopiaa vai realismia? Onhan hän esittänyt tuota toki aiemminkin eri yhteyksissä: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008716147.html?
Esitetty talouspuoli menee ainakin utopian puolelle. Eikä noiden SMR:ien tarvitsema polttoaine ole ollenkaan ehtymätöntä. Maailman kaupalliset U-235-varat jäävät käsittääkseni jälkeen vaikkapa kivihiilivaroista aika paljon (voittanevat toki hieman öljyvarannot), vaikkakin valtamerien vesistä saisi lisää vaikka kuinka paljon ja kaiketi helpommalla kuin Suomen porakaivovesistä liuottamalla (täytyy vain pumpata valtavia määriä vettä sopivien ioninvaihtohartsikerrosten välistä uraanpitoisuuden rikastamiseksi). Mutta merissäpä olisi myös tuohon nähden lähes satakertainen määrä litiumiakin (mooleina), että tuota hyödyntäen voisi periaatteessa varastoida astronomisia määriä aurinko tai tuulisähköä, jotka energiana lienevät varsin kilpailukyistä SMR-sähkön kanssa, jota toki periaatteessa voisi tuottaa tasaisesti säästä ja vuorokauden- ja vuodenajasta riippumatta. Tosin tuulisähkön varastointiin luultavasti saadaan piakkoin käyttöön huomattavasti taloudellisempia varastointimuotoja (akut sopivat säätöön ja lyhytaikaiseen varastointiin, lämpöenergiaan perustuvat ns. Carnot-akut keskipitkään investointikusannusten kannalta edulliseen varastointiin ja ylijäämäsähköllä tehty vety ja synteettiset polttoaineet pitkäaikaiseen energian varastointiin muun välttämättömän infrastruktuurin kylkiäisenä).utopiaa vai realismia?