Euroopan energiakriisi

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Englanniksi puhutaan Windfall maksusta 200 €/MWh ylittäville sähkötuloille. Onko tuo nyt sitten "hintakatto"?
FT:n uutisessa ei puhuttu mitään 10% säästöstä. Sen sijaan oli juttua valtioiden velvoitteesta rajoittaa kulutusta 5% huippukulutustuntien aikana.

"Brussels is seeking to move ahead with a windfall levy on European electricity companies by setting a threshold at less than half the current market rates.
In draft proposals seen by the Financial Times, the European Commission recommends that governments impose a levy on revenues generated by non-gas electricity producers when market prices exceed €200/MWh. The current spot price for electricity in Germany, the regional benchmark, is above €450/MWh. Excess revenues would be redistributed to help companies and households."

(uutinen maksumuurin takana)
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Englanniksi puhutaan Windfall maksusta 200 €/MWh ylittäville sähkötuloille. Onko tuo nyt sitten "hintakatto"?
FT:n uutisessa ei puhuttu mitään 10% säästöstä. Sen sijaan oli juttua valtioiden velvoitteesta rajoittaa kulutusta 5% huippukulutustuntien aikana.

"Brussels is seeking to move ahead with a windfall levy on European electricity companies by setting a threshold at less than half the current market rates.
In draft proposals seen by the Financial Times, the European Commission recommends that governments impose a levy on revenues generated by non-gas electricity producers when market prices exceed €200/MWh. The current spot price for electricity in Germany, the regional benchmark, is above €450/MWh. Excess revenues would be redistributed to help companies and households."

(uutinen maksumuurin takana)
Tuosta kauppalehden jutusta vielä:
Lisäksi esityksessä on mukana kulutuksen vähentäminen. FT:n mukaan mukana olisi jäsenmaita velvoittavaksi suunnattu esitys sähkönkulutuksen viiden prosentin vähentämisestä kysynnän piikkitunteina.

Bloombergin mukaan esityksessä olisi myös mukana esitys koko unionin alueen sähkönkulutuksen 10 prosentin vähentämisestä. Bloombergille asiasta kertovat nimettömät, asiaa tuntevat lähteet.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tässä pätkä Bloombergin jutusta

"The EU is planning to propose two demand reduction targets. The first would require governments to put in place measures that would cut overall electricity consumption from all consumers by 10% to 15%. The second would target the most expensive hours of production and would call for a mandatory cut of at least 5% in net consumption during peak hours, according to the draft."

 

fraatti

Hyperaktiivi
Hiukkaskiihdytin CERN toppiin? 600 GWh vuosikulutuksella keskiteho on joku 66MW. Kylläpäs hörppääkin sähköä. Onkohan tuo kokoajan käynnissä?

CERN says the LHC and associated experiments have consumed between 600 GWh and 750 GWh per year, while total energy consumption for CERN is about 1.3 TWh per year.

edit. Täällä puhutaan tuollaisista määristä
At peak consumption, usually from May to mid-December, CERN uses about 200 megawatts of power, which is about a third of the amount of energy used to feed the nearby city of Geneva in Switzerland. The Large Hadron Collider (LHC) runs during this period of the year, using the power to accelerate protons to nearly the speed of light. CERN's power consumption falls to about 80 megawatts during the winter months.
 

repomies

Hyperaktiivi
Sähköautojen myynti tyssää kuin seinään jos ihmisten pitää säästää 10% sähkön kulutuksessa. Omassa tuvassa ratkaisu olisi jo pihassa olevan sähköauton seisottaminen.

Lisää sähköntuotantoa, kiitos. Mielellään jollain muulla kuin venäjän kaasulla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Englanniksi puhutaan Windfall maksusta 200 €/MWh ylittäville sähkötuloille. Onko tuo nyt sitten "hintakatto"?
Eihän se ole hintakatto, vaan raja, jonka ylittäviä hintoja pidetään kohtuuttomina muille kuin kaasulle. Tuon ylittävällä hinnalla vesi-, tuuli- ja ydinvoimaa tuottavat siis menevät windfall-verotettaviksi ylimenevältä osin (viittaan siihen, mitä Energiavirtaston ylijohtaja Huttunen sanoi televisiossa). Kuulin kyllä energiatuottajalta äskettäin, että sähkön tuottaminen kivihiilellä tulee kuulemma Suomessa kalliimmaksi yhteistuotannossa, eli kaukolämpöhiilivoimalat kaiketi jättävät sähkön tuottamisen väliin ensi talvena, jos tuo toteutuu?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tuulivoimaa on tulossa aivan riittävästi. Mutta mistä ihmeestä tyynten kelien tuotanto revitään?

Ei ole kyllä suunnitteillakaan mitään isoa voimalaa kun Hanhikivi koki vakavan sulkasadon. Eikä toistaiseksi oie pienintäkään ajatusta että mitä sille tontille tulisi. Ja mistä rahat.

Kai tänne pitäisi rakentaa joku hervoton turvevoimala ja käyttää sitä säätövoimana. Turvetta täällä riittää.
 
  • Tykkää
Reactions: pre

Espejot

Hyperaktiivi
Kuinka kauan ollaan puhutt jouston ja älyn lisäämisesta kuormanohjaukseen. Ja mitä on tehty. Jos kansan klyyvari olisi tasoa Pinokkio niin ehkä meille olisi riitänyt nähdä eteenpäin nenänvarren verran. Asioita tehdään aina pakon edessä, ja nyt se talvi tuli ja renkaat täytyy vaihtaa nyt muuten ollaan ojan penkassa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kuulin kyllä energiatuottajalta äskettäin, että sähkön tuottaminen kivihiilellä tulee kuulemma Suomessa kalliimmaksi yhteistuotannossa, eli kaukolämpöhiilivoimalat kaiketi jättävät sähkön tuottamisen väliin ensi talvena, jos tuo toteutuu?
Tuossa Teirilän blogissa on rajakustannukset. Mitä jos kyljessä tulee lämpöä?
1662576002713.png

edit. korjattu kuva
Tässä oli päästöjen vaikutus hintaan, vaikutus kiinteä riippumatta polttoaineen hinnasta.
1662575851816.png
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Kuinka kauan ollaan puhutt jouston ja älyn lisäämisesta kuormanohjaukseen. Ja mitä on tehty. Jos kansan klyyvari olisi tasoa Pinokkio niin ehkä meille olisi riitänyt nähdä eteenpäin nenänvarren verran. Asioita tehdään aina pakon edessä, ja nyt se talvi tuli ja renkaat täytyy vaihtaa nyt muuten ollaan ojan penkassa.
Ei oo paljoa napannut. Kaikkiin pirtteihin on tullut tai tulossa uudet sähkömittarit. Siinähän sitä olisi ollut potentiaalia hyödyntää niitä samalla. Mahtakohan tuosta HAN väylästäkään saada mitään dataaa pihalle. Eiköhän sekin ole blokattu.
1662576184980.png
 

VesA

In Memoriam
Kuinka kauan ollaan puhutt jouston ja älyn lisäämisesta kuormanohjaukseen. Ja mitä on tehty. Jos kansan klyyvari olisi tasoa Pinokkio niin ehkä meille olisi riitänyt nähdä eteenpäin nenänvarren verran. Asioita tehdään aina pakon edessä, ja nyt se talvi tuli ja renkaat täytyy vaihtaa nyt muuten ollaan ojan penkassa.
Jos sattuu olemaan rahaa niin knx-pohjaisia systeemeitä on ollut jo kauan - ja uusissa isoissa taloissa niitä on. KNX on vaan jotenkin paskottu jollain lisenssi- tms touhulla niin ettei kotivehkeissä sitä esiinny - eikä konsensusta jostain muusta de-facto kehyksestä ole syntynyt.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ei oo paljoa napannut. Kaikkiin pirtteihin on tullut tai tulossa uudet sähkömittarit. Siinähän sitä olisi ollut potentiaalia hyödyntää niitä samalla. Mahtakohan tuosta HAN väylästäkään saada mitään dataaa pihalle. Eiköhän sekin ole blokattu.
Mun mielestä on ihan käsitämätöntä että pörssihintaa ei saa sähköntuotajan kautta käytettäväksi ohjaukseen. Meillä oli yösähkä mutta ollaan jääty 80-luvulle.
 

VesA

In Memoriam
Mun mielestä on ihan käsitämätöntä että pörssihintaa ei saa sähköntuotajan kautta käytettäväksi ohjaukseen. Meillä oli yösähkä mutta ollaan jääty 80-luvulle.
Se yhden lähdön ohjaus on tarkoitettu sen toisen pään kuormanohjaustarpeisiin. Se ei ole sama kuin yösähkö - yösähkö on hinnoittelumalli, tuo ohjaus on syöttävän pään etujen ajamiseen. JOS firma joutuu ostamaan pörssisähköä tuntikaupasta ohjaus ajautuu varmaan sinne edullisille tunneille vaikka käyttöpaikassa olisi kiinteä 53snt/kWh soppari.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Mun mielestä on ihan käsitämätöntä että pörssihintaa ei saa sähköntuotajan kautta käytettäväksi ohjaukseen. Meillä oli yösähkä mutta ollaan jääty 80-luvulle.
Heh... Tuo olisi jotain. Taitaa taso olla siinä että Suomen ensimmäisen aidosti helpon rajapinnan hinnan hakuun tein minä Elokuun lopussa 2022.


Onko jollain kilpailevaa näin helppoa APIa tiedossa? Ja jos on niin paljon on maksanut kehitys ja paljon maksaa ylläpito?

Tuo mun APi maksoi pari kaljaa :)
 
Viimeksi muokattu:

ttk2

Aktiivinen jäsen
Tee tuo vieläkin helpommaksi datan lukijalle (joka voi olla sangen tyhmä laite) ja lisää noihin hintoihin jonkinlainen järjestysnumero ("rank"). Vaikka 1-24 sen mukaan kuinka monenneksi halvin hinta se yksittäinen hinta on kyseisessä joukossa.

Tuollaista käyttämällä voisi esim. käynnistää käyttöveden lämmityksen, jos rank <= 3 (alkanut tunti on vähintään vuorokauden kolmanneksi halvin).

Jos kutsuja on "ohjelmakoodia" (paremman nimityksen puutteessa), tuollaisen tarkistuksen voi tehdä myös siellä clientin puolella, mutta jos se on jokin tyhmääkin tyhmempi laite tai automaatio, joka vain hakee tuolta juuri alkaneen tunnin datan, niin laitteen voisi konffata tekemään asioita sen järjestysnumeron perusteella.

Ja jos kutsujalla kokonaislukujen vertailu ei onnistu, vertailla voi vaikka sitä lukua merkkijonona (if rank == "1" or rank == "2").

Ehkä sait pointista kiinni. Selitys ainakin oli surkea.

Niin ja tarjoa tuolta myös meneillään oleva tunti jonkun polun päästä. Silloin ajastettu automaatio voi aina hakea hinnan juuri nyt (ja sen rankin).
 

jalittam

Aktiivinen jäsen
Toi sit komponenttipulan/ns energiapulan päälle, ni alan rustaan päivärahahakemusta.

Semne detalji, et meiltä kysytään turvalogikoita, vaik ollaan vaan käyttäjiä. Suomi on kohtuu pieni piiri. Mutkan kautta selvinnyt kyselijöille, et meil semmosia saattas olla.
No onkin, liki omiin tarpeisiin. Jännän äärellä ollaan seuraavan toimituksen suhteen...

Noi turvalogiikat kulliakin kalliimpia. Liki käytännös et rakenna mitää automaatiolaitetta ilman niitä. Robottien toimitusajat kohta liki lyhkäsemmät. Neki sen vieresen kiven alla.

Ja jautaa meneillä olevaan rojektiin tarvitaan.

Investoi siinä sitte, vaik rahaa ja intoa/halua/tarvetta olisiki... Ei saa.
Siihe päälle tää kohtuu kokonaisvaltane kriisintynkä.

Kohta tulee se kauan kaivattu vihree siirtymä, ku maakuoppia kaivetaan ja heitellään toisiamme kävyillä ja kivillä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Heh... Tuo olisi jotain. Taitaa taso olla siinä että Suomen ensimmäisen aidosti helpon rajapinnan hinnan hakuun tein minä Elokuun lopussa 2022.


Onko jollain kilpailevaa näin helppoa APIa tiedossa? Ja jos on niin paljon on maksanut kehitys ja paljon maksaa ylläpito?

Tuo mun APi maksoi pari kaljaa :)
Githubissa on useampia kirjastoja. Tarkoitus olisi jossainvaiheessa katsella tätä..
 

kotte

Hyperaktiivi
Hyvät ideat. Menee toteutukseen.
Sähkökaupassa saisi aika pienillä parannuksilla ja korjauksilla paljon aikaan. Nämä tekemäsi pienet työkalut kuluttajan suorittaman helpohkosti toteutettavan kulutusjouston automatisoimiseksi ovat hyvä esimerkki.

Tuolla hinnoittelu- ja myyntipuolella on vielä paljon hullumpia kuvioita. Miksi ihmeessä esimerkiksi sähkön kiinteälle hinnalla halutaan pankkitakauksen tyylisellä futuurilla sovittuja hintoja? Jos tilaat taloosi jonkin kiinteähintaisen urakan, jossa on usein kyse suuremmasta taloudellisesta riskistä, mitä vuotuinen sähkölasku aikaisemmin edusti, hinnan ja työn pitävyys perustuu osapuolten keskinäiseen luottamukseen. Ei noihin sopimuksiin ole liittynyt takuuta, että toinen sopimuspuoli voi äkkiä kadota, työn kohde muuttua tms., mutta sopimukseen liittyy pitävä vakuutus toiselle osapuolille syntyvän haitan ja epävarmuuksien osalta, eli sovitty työ tai aivan vastaavaksi objektiivisesti todettu vastaava työ tulee tehdyksi sovitulla hinnalla joko alkuperäiseen paikkaan tai jonnekin muualle. Jos toimittaisiin niin kuin normaalisti rakennusurakan yhteydessä, nykyistä vakuusongelmaa ei olisi, koska vakuus on ylimääräinen turhake, samalla vakuutus typeryyksiä vastaan, riippakivi ja ylimääräinen kulu.

Jotenkin melkein kaikki sähkömarkkinoihin liittyvä on kieroutunut jotenkin käytännön markkinataloudelle vieraalla tavalla. Rakenteet eivät viittaa tavanomaiseen hyödykekauppaan, vaan suurilla summilla käytävään nopeaan finanssimarkkinaan. Tuolla nuo vakuusvaateet säädettiin paljolti varottavan esimerkin pohjalta, eli kysymyksessä oli tapaus Enron. Siellä eräänlaisena ennakkona vuoden 2008 finanssikriisille välineellistettiin melkein mikä vain energiakauppaan liittyvä asia jonkinlaiseksi markkinainstrumentiksi, mutta ilman nykyisin vaadittavia vakuuksia. Jälki oli rumaa ja pöllähdys sitä mittaluokkaa korttitalon romahtaessa, että tuota taustaa vasten nykyiset vakuusvaatimukset ovat aivan perusteltuja. Jos sähkön tuottajat uskovat olevansa immuuneja moisiin instrumentteihin liittyville riskeille, pysykööt poissa sähköjohdannaismarkkinoilta ja myykööt sähkönsä joko sähköpörssin ehdoilla tai vaihtoehtona halutessaan kiinteällä hinnalla kahdenkeskisten sopimusten ja luottamuksen pohjalta ilman pankkitakauksia puolin ja toisin. Noin toimitaan (ja joudutaan toimimaan) elinkeinoelämässä ja kuluttajakaupassa pääosin muutenkin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ketju miten LNG:tä tulee Tornioon ja mitä matkalla puuhataan.
 

kotte

Hyperaktiivi
mitä matkalla puuhataan.
Kannattaisi olla kaasua polttava apumoottori, joka käyttäisi kylmäkonetta, jolla kaasuntunutta tavaraa kondensoitaisiin uudelleen nesteeksi normaalipaineeseen. Taatusti tuo tulisi energiatehokkaammaksi kuvatuissa oloissa eikä ylimääräinen tuhlattu kaasu ole ainakaan halpaa.
 

Lurkus

Vakionaama
Kannattaisi olla kaasua polttava apumoottori, joka käyttäisi kylmäkonetta, jolla kaasuntunutta tavaraa kondensoitaisiin uudelleen nesteeksi normaalipaineeseen. Taatusti tuo tulisi energiatehokkaammaksi kuvatuissa oloissa eikä ylimääräinen tuhlattu kaasu ole ainakaan halpaa.
Kyllä tuo käyttää boil offia, samoin poltin. Mielenkiintoista rallia kyllä ajaa mutta mikähän lienee lopullinen syy sille? Käyttöönotossa tuli oltua mukana tuossakin paatissa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä tuo käyttää boil offia, samoin poltin.
Mutta onko siis "boil off"-kaasun uudelleennesteytyskoneistoa? Jos kaasua haihtuu liikaa, ei sitä nyt ainakaan kannattaisi "soihduttaa" tai polttaa pois turhilla lenkeillä, jos ei voida käyttää hyödylliseen paatin liikutteluun tarkoitetulla reitillä eikä ole mahdollisuutta varastoida kaasua riittävän suureen paineakkuun tms. todellisen käytön varalle. Jos apumoottorit toimivat kaasulla ja laivan perussähkökuorma on riittävä minimissään syntyvän "boil off"-kaasun käyttöön, sitten hän asia on kunnossa (mitä esitetty kertomus laivojen seikkailuista ei kuitenkaan tue).
 

Lurkus

Vakionaama
Mutta onko siis "boil off"-kaasun uudelleennesteytyskoneistoa? Jos kaasua haihtuu liikaa, ei sitä nyt ainakaan kannattaisi "soihduttaa" tai polttaa pois turhilla lenkeillä, jos ei voida käyttää hyödylliseen paatin liikutteluun tarkoitetulla reitillä eikä ole mahdollisuutta varastoida kaasua riittävän suureen paineakkuun tms. todellisen käytön varalle. Jos apumoottorit toimivat kaasulla ja laivan perussähkökuorma on riittävä minimissään syntyvän "boil off"-kaasun käyttöön, sitten hän asia on kunnossa (mitä esitetty kertomus laivojen seikkailuista ei kuitenkaan tue).
Sen tiedän että kompura on millä pakata kaasua, pää/apukoneet voi sitä käyttää ja viimeisenä ok vaihtoehtona ennen pihalle päästöä on polttimella poltto ja lämmön dumppaus mereen. Tarkasti en tiedä mikä on kompuran kapasiteetti. Voihan niillä toki olla joku vika että "joutuu" ajamaan ympyrää, mutta jotenki luulis että on joku muu syy.

https://cdn.wartsila.com/docs/default-source/oil-gas-documents/brochure-offshore-lng-systems.pdf Toimiskohan linkki. Tuossa jotain tietoa nestetyksestä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Sen tiedän että kompura on millä pakata kaasua, pää/apukoneet voi sitä käyttää ja viimeisenä ok vaihtoehtona ennen pihalle päästöä on polttimella poltto ja lämmön dumppaus mereen. Tarkasti en tiedä mikä on kompuran kapasiteetti. Voihan niillä toki olla joku vika että "joutuu" ajamaan ympyrää, mutta jotenki luulis että on joku muu syy.
Saan sen käsityksen käydystä keskustelusta ja muusta informaatiosta, että noissa bunkkerilaivoissa ei ehkä ole "reliquifaction"-laitteistoa, jollaista Wärtsilän brosyyri erikoisesti suitsuttaa. Käsittääkseni W:llä nimenomaan on melko taloudellisesti sähköä käyttävä kryogeeninen jäähdytyslaitetuote, jolla boil-off kaasun tiivistäminen LNG:ksi uudelleen tankkiin onnistuu suhteellisen vähällä energialla. Jokin osa boil-off-kaasusta täytyy tietenkin uhrata apumoottoreiden käyttövoimaksi tuonkin sähkön tuottamiseen. Riippuu tankkien eristyksestäkin, miten paljon "ylimääräistä" boil-off-kaasua kehittyy.
 

Lurkus

Vakionaama
Saan sen käsityksen käydystä keskustelusta ja muusta informaatiosta, että noissa bunkkerilaivoissa ei ehkä ole "reliquifaction"-laitteistoa, jollaista Wärtsilän brosyyri erikoisesti suitsuttaa. Käsittääkseni W:llä nimenomaan on melko taloudellisesti sähköä käyttävä kryogeeninen jäähdytyslaitetuote, jolla boil-off kaasun tiivistäminen LNG:ksi uudelleen tankkiin onnistuu suhteellisen vähällä energialla. Jokin osa boil-off-kaasusta täytyy tietenkin uhrata apumoottoreiden käyttövoimaksi tuonkin sähkön tuottamiseen. Riippuu tankkien eristyksestäkin, miten paljon "ylimääräistä" boil-off-kaasua kehittyy.
Kyllä mä vähän luulen että aina jonkinlainen systeemi on, toimintaperiaatteita vaan on erilaisia.
 

kotte

Hyperaktiivi
Selväkielinen esitys energia-asioista ja hintojen nousujen syistä.
Onhan tuo yksi näkemys aiheeseen. Voisi nostaa esille senkin, että Kiinassa on rakennettu useita tasavirtavoimansiirtolinjoja, jotka kykenevät siirtämään kaksi kertaa sen matkan, mitä on Pohjois-Ruotsista eteläisimpään Ruotsiin kaksinkertaisella teholla, mitä Ruotsissa tarvittaisiin pohjois-eteläsuunnassa, mutta eipä ole tehty. Toisekseen, kyseinen teknologia kehitettiin Ruotsissa pitkälti yli puoli vuosisataa sitten. Jopa noissa kiinalaisten projekteissa päätoimittajana on ollut puolittain ruotsalaislähtöinen ja kotoruotsalainen ABB (jonka erikoisalaa juuri Ruotsin päässä ovat nuo ratkaisut). Teknologiahan kehitettiin Gotlannin sähköjen turvaamiseksi, jotta siellä päästäisiin eroon "paikallisen suuren lämpövoimalan generaattoreiden" käyttämisestä (ainakin muuna kuin puhtaana pyörivänä massana) ja tuo onnistuikin. Sittemmin on keksitty tehopuolijohdekompensaattoreita, jotka hoitavat aika pitkälle pyörivän massan merkityksen voimansiirtojohtojen stabiloinnille (ei toki vastaavassa määrin sähköverkon kokonaistasapainotukseen, koska noissa ei ole sellaista määrää akkuja, jota verkon tasapainottaminen vaatisi, kun pelkän siirtojohdon tasapianottaminen ei moista akkupankkia edellytä).

Eli Ruotsissa on istuttu tumput suorina vuosikymmeniä, kun virta vie ajopuuta minne lystää. Osaamisesta ei ole kyse, resursseista eikä mahdollisuuksista, vaan poliittisesta saamattomuudesta, hyväuskoisuudesta ja liian monen ristiriitaisen tavoitteen ajamisesta samaan aikaan niin, että mitään ei lopulta saada aikaan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuossa @jarkko_h linkkaamassa esityksessä tuodaan vahvasti esille suurten generaattoreiden verkkoa stabiloivaa vaikutusta.

Teknologiahan kehitettiin Gotlannin sähköjen turvaamiseksi, jotta siellä päästäisiin eroon "paikallisen suuren lämpövoimalan generaattoreiden" käyttämisestä (ainakin muuna kuin puhtaana pyörivänä massana) ja tuo onnistuikin.

Olisikohan tätä missä määrin mahdollista paikata järjestämällä tyhmiä "inertiageneeraaroita" verkkoon. Irrallisena tämmöinen siis vain hiukan kuluttaisi sähköä, koska ei milloinkaan tuottaisi mitään. Jonkun olemassa olevan generaattorin akselille lisätty vauhtipyörä kuluttaisi vain sen verran kuin lisäisi ilmanvastusta. Kumpikohan tässä on määräävämpi, generaattorin sähköinen kapasiteetti vai pyörivään massaan varastoituneen energian määrä? Sähköteholtaan suuren generaattorin sähköiset häviöt lienevät helposti melkoiset.
 
Back
Ylös Bottom