ewa pilp

Vs: ewa pilp

pori sanoi:
Tänä keväänä pitäisi päättää minkä häristimen laittaisi. Ihan mielenkiiltoista keskustelua täällä on.

Jos talossasi on jo kohtuu hyvä LTO niin suosittelisin jättämään nämä PILP:t kauppaan.
 
Vs: ewa pilp

ekis sanoi:
Kylmätekniikassa kilpajuoksun voittaa se joka tekee parhaimman mainoksen.

Se olisi sitten mainostoimistojen kilpajuoksua, ei tarvisi enään kehitellä koneita. Ei se näin mene.
 
Vs: ewa pilp

Pitää löytää vain hyvä mainostoimisto. Eiköhän se kauppa ala käymään. Myydään paljon ennakkoon ja (rahat ennakkoon) tehdään konkka.
 
Vs: ewa pilp

pori sanoi:
Olkoon ewa tai mikä hyvänsä.
Pilpo:ssa, kun ulkoilma laskee niin jäteilma laskee myös, jossain ne kohtaavat, en tiedä missä, kone kohtainen.

Muuten, en tiedä kohtaavako edes Suonessa vai pitääkö lähteä Siperiaan.
 
Vs: ewa pilp

roots sanoi:
Eli tuosta vois sitten päätellä että pingu on ulkoläpötilaan nähden 10C "perässä" kun ulkona on -20C...

Ewa, heittää vieläkin pakkaselle, vaikka ulkoilma oli +13 kun teki vettä. Entäs pingu?
 
Vs: ewa pilp

Hyvää COPpia pukkaa.Tuohan on selkeästi enemmän kuin COP 2,jota palstalla viljellään PILP-totuutena.
 
Vs: ewa pilp

pumputon sanoi:
Hyvää COPpia pukkaa.Tuohan on selkeästi enemmän kuin COP 2,jota palstalla viljellään PILP-totuutena.

Nää pingu väki, kun laskee lisäenergian mukaan ja siitä COPin. Sama kun laskisit ILPoon käyttövedenkulutuksen ja siitä cop.
 
Vs: ewa pilp

pori sanoi:
Nää pingu väki, kun laskee lisäenergian mukaan ja siitä COPin. Sama kun laskisit ILPoon käyttövedenkulutuksen ja siitä cop.

Joo PILP:n kohdalla pitää erottaa lämpöpumpun COP ja LTO:n vuosihyötysuhde toisistaan. Lämpöpumpun COP on luonnollisesti hyvin korkea, erityisesti jos lauhdutetaan myös tuloilmaan. LTO:n vuosihyötysuhde on kuitenkin se millä on loppupeleissä merkitystä. Ja näissä uudemmissa LTO-PILP laitteissa on potentiaalia päästä hyviin lukemiin.

Onko nuo Easyteamin lukemat laskennallisia vai mitattuja?
 
Vs: ewa pilp

Arvis sanoi:
Joo PILP:n kohdalla pitää erottaa lämpöpumpun COP ja LTO:n vuosihyötysuhde toisistaan. Lämpöpumpun COP on luonnollisesti hyvin korkea, erityisesti jos lauhdutetaan myös tuloilmaan. LTO:n vuosihyötysuhde on kuitenkin se millä on loppupeleissä merkitystä. Ja näissä uudemmissa LTO-PILP laitteissa on potentiaalia päästä hyviin lukemiin.

Onko nuo Easyteamin lukemat laskennallisia vai mitattuja?

On kotisivuilla.
EWA 210 mitattiin Satakunnan ammattikorkeakoulun Virtaustekniikan laboratoriossa.
http://www.easytiimi.fi/ajankohtaista.php?id=9
 
Vs: ewa pilp

Jos nyt ihan oikein tulkitsin tuon taulukon niin EWA syö 2000W sähköä +5 asteessa?
+5 jälkeen vastukset napsahtaa päälle?
 

Liitetiedostot

  • EWA 150m2.PNG
    EWA 150m2.PNG
    88,6 KB · Lukukerrat: 533
Vs: ewa pilp

ekis sanoi:
Jos nyt ihan oikein tulkitsin tuon taulukon niin EWA syö 2000W sähköä +5 asteessa?
+5 jälkeen vastukset napsahtaa päälle?

Minä ymmärrän silleen, että n. +3...+4 asteen alapuolella tarvitaan lisäenergiaa. Tuohon asti kai pärjätään kompuran ottoteholla arviolta n. 500-600W. Maksimissaan LTO+PILP tuottaa 3kW lämmitystehon kun ulkoilma on todella kylmää. Kompuran ottoteho kuulemma näissä laskee kun kelit kylmenee, mutta en tiedä kuinka paljon ja noista kaavioistahan se ei selviä. Sinisen ja punaisen välinen alue on lisäenergian tarve ja tuossa kohteessa n. 4500 kWh.

Mielelläni näkisin näissä laskelmissa myös käyttösähkön ja asujien vaikutuksen lisälämmöntarpeeseen sekä sähkön kokonaiskulutuksen.
 
Vs: ewa pilp

Arvis sanoi:
Minä ymmärrän silleen, että n. +3...+4 asteen alapuolella tarvitaan lisäenergiaa. Tuohon asti kai pärjätään kompuran ottoteholla arviolta n. 500-600W. Maksimissaan LTO+PILP tuottaa 3kW lämmitystehon kun ulkoilma on todella kylmää. Kompuran ottoteho kuulemma näissä laskee kun kelit kylmenee, mutta en tiedä kuinka paljon ja noista kaavioistahan se ei selviä. Sinisen ja punaisen välinen alue on lisäenergian tarve ja tuossa kohteessa n. 4500 kWh.

Mielelläni näkisin näissä laskelmissa myös käyttösähkön ja asujien vaikutuksen lisälämmöntarpeeseen sekä sähkön kokonaiskulutuksen.

Esitteen mukaan kopuran ottoteho on 700W.
~+5 paikkeilla sähköä kuluu 700W + puhaltimet ja tuotto on 2000W?
 
Vs: ewa pilp

ekis sanoi:
Esitteen mukaan kopuran ottoteho on 700W.
~+5 paikkeilla sähköä kuluu 700W + puhaltimet ja tuotto on 2000W?

Miten tämän tulkitset?
 

Liitetiedostot

  • Näyttökuva 2011-09-26 kohteessa 15.31.41.png
    Näyttökuva 2011-09-26 kohteessa 15.31.41.png
    10,1 KB · Lukukerrat: 491
Vs: ewa pilp

ekis sanoi:
Esitteen mukaan kopuran ottoteho on 700W.
~+5 paikkeilla sähköä kuluu 700W + puhaltimet ja tuotto on 2000W?

OK, eli ottoteho mahdollisesti 700 W (vähän hankala sanoa kun väittävät, että laskee kun ulkoilma kylmenee). Tuotto näyttää olevan +5 keleillä n. 2500...2600 W. Tiedä sitten onko tuohon laskettu myös ottoteho mukaan? Veikkaan, että on. Jos on, niin aika samoissa näyttää olevan tuotto +5 keleillä kuin meidän vanhemman sukupolven laitteellakin. Erot pitäisikin tulla kylmemmillä keleillä, mutta ei nuo käppyrät (max tuotto 3kW) kovin kummoisilta näytä? LTO-kenno ei taida olla kovin tehokas ainakaan jos vertaa johonkin uuteen vastavirtakennoon?
 
Vs: ewa pilp

Arvis sanoi:
OK, eli ottoteho mahdollisesti 700 W (vähän hankala sanoa kun väittävät, että laskee kun ulkoilma kylmenee). Tuotto näyttää olevan +5 keleillä n. 2500...2600 W. Tiedä sitten onko tuohon laskettu myös ottoteho mukaan? Veikkaan, että on. Jos on, niin aika samoissa näyttää olevan tuotto +5 keleillä kuin meidän vanhemman sukupolven laitteellakin. Erot pitäisikin tulla kylmemmillä keleillä, mutta ei nuo käppyrät (max tuotto 3kW) kovin kummoisilta näytä? LTO-kenno ei taida olla kovin tehokas ainakaan jos vertaa johonkin uuteen vastavirtakennoon?

Vastavirta ottaa 20-30% paremmin.
 
Vs: ewa pilp

pori sanoi:
LTO ei näköjään ole mukana EWAn COP laskuissa.

Tarkoitit varmaan, että passiivinen-LTO ei ole COP laskuissa mukana.
Eihän sillä kompurallakaan tehdä muuta kuin otetaan lämpöä talteen poistoilmasta.
 
Vs: ewa pilp

Raksaaja sanoi:
Tarkoitit varmaan, että passiivinen-LTO ei ole COP laskuissa mukana.
Eihän sillä kompurallakaan tehdä muuta kuin otetaan lämpöä talteen poistoilmasta.

Juu, olis äkkii luullut että ottavat mukaan näyttääkseen paremmalta.
 
Vs: ewa pilp

ekis sanoi:

ekis sitten esittää, itse laittamastaan liitteestä (sivu 10) miten passiivinen-LTO on COPissa mukana. Jäämme odottamaan!
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=13316.135
 
Vs: ewa pilp

pumputon sanoi:
No kumpiko teistä kahdesta nyt yrittää johtaa harhaan?

Ei oikeastaan kumpikaan. Ei tuossa esitteessä sanota, että mitä COP-arvoa tarkoitetaan. Lämpöpumpun COP tuon tyyppisessä laitteessa on aika lähelle 3,5...3,7 eli todennäköisesti tarkoittaa sitä. Ekis on siis todennäköisesti vähemmän oikeassa. ;)

Tämä ns. "LTO-COP" tarkoittaa passiivisen LTO-kennon hyötysuhdetta, eli jos vaikka puhaltimet kuluttavat 100 W ja LTO-kenno ottaa talteen jollain ulkolämpötilalla 1000 W, niin COP on 10. Hyötysuhde passiivisella LTO:lla on kuitenkin aina reilusti alle 100%, eli talteenottoprosessista ei koskaan jää energiaa yli (tuloilma on aina kylmempää kuin jäteilma).

PILP:ssä lämpöpumpulla voidaan tuottaa energiaa yli tarpeen tiettyyn ulkolämpötilaan saakka (esim. +3 asteesta ylöspäin). Tällöin yli jäänyttä energiaa voidaan käyttää esimerkiksi käyttöveteen tai talon lämmittämiseen. Tältä ajalta LTO:n hyötysuhde on yli 100%.

Uudemmissa LTO-PILPeissä on tosiaan molemmat tavat ja siten COPitkin menevät iloisesti sekaisin. Idea on siis pyrkiä hyödyntämään molempien laitteiden parhaat puolet. Käytännössä hyödyntää lämpöpumppua kevät-kesä-syksy ja LTO-kennoa talvella. Noiden yhteispelin onnistumista tässä kai yritetään arvioida. :)

Sitten on vielä termi LTO:n vuosihyötysuhde, joka kertoo kuinka paljon ilmanvaihdon osalta saatiin energiaa talteen verrattuna mitä menetettiin. Pelkällä passiivisella LTO:lla tämä arvo on aina alle 100% kuten tuli aiemmin mainittua ja ilmeisesti parhaimmat laitteet pääsevät vuositasolla n. 74% tulokseen. LTO+PILP yhdistelmällä LTO:n vuosihyötysuhde on mahdollista nostaa satkun paremmalle puolelle ja jossain on esiintynyt n. 140% lukemia, mitä pidän vähintäänkin realistisena. Joku on tainnut esittää suurempiakin lukuja. Toki käyttötottumukset vaikuttavat.

Tuo 140% voidaan rinnastaa esim. VILP:n ja MLP:n vuosi-COPpeihin. 140% olisi siis noihin verrattuna 1,4. VILP:n kai yleisesti hyväksyttävä vuosiCOP voisi olla 1,9 ja maalämmön 2,9.

Viisaammat korjatkaa jos tuli asiavirheitä.
 
Vs: ewa pilp

EWA210 lauhduttimen tuotattama energia 12907 kWh
Kompressorin sähköenergia 3653 kWh
COP 3.533
 
Vs: ewa pilp

Arvis sanoi:
Tuo 140% voidaan rinnastaa esim. VILP:n ja MLP:n vuosi-COPpeihin. 140% olisi siis noihin verrattuna 1,4. VILP:n kai yleisesti hyväksyttävä vuosiCOP voisi olla 1,9 ja maalämmön 2,9.

Viisaammat korjatkaa jos tuli asiavirheitä.

Tuossa se juju onkin kun tämä 140%(COP 1.4) ei riitä lämmittämään kuin osan talosta kun taas MLP/VILP/ILP COP:it riittää lämmittämään koko talon.
Vähän sama asia kuin myytäis pahasti alimitoitettu MLP joka riittää lämmittämään vain pienen osan talosta -> tarvitaan lisäenergiaa.
MLP/VILP/ILP laitteilla, jos teho ei riitä -> on helppo ostaa tehokkaampi pumppu.
PILP tapauksessa tehokkaampi pumppu ei auta kun tekniikka/teoria tulee vastaan.
 
Vs: ewa pilp

ekis sanoi:
Tuossa se juju onkin kun tämä 140%(COP 1.4) ei riitä lämmittämään kuin osan talosta kun taas MLP/VILP/ILP COP:it riittää lämmittämään koko talon. Vähän sama asia kuin myytäis pahasti alimitoitettu MLP joka riittää lämmittämään vain pienen osan talosta -> tarvitaan lisäenergiaa. MLP/VILP/ILP laitteilla, jos teho ei riitä -> on helppo ostaa tehokkaampi pumppu. PILP tapauksessa tehokkaampi pumppu ei auta kun tekniikka/teoria tulee vastaan.

Näinhän se menee - poistoilman energia on rajallinen (nykyajan lämpöpumpputekniikalle). PILP:n lämpöpumppu ei käytännössä taida suomessa riittää edes ns. passiivitalossa tuottamaan talvella tarvittavaa lämmitystehoa. Mutta en näe tätä silti ongelmana (niin kauan kuin tuo laitetta myytäessä ja hankittaessa ymmärretään). Kyse on mielestäni vain siitä, että kuinka suuri lisäenergian tarve on. Jos riittävän pieni, niin tarvittava lisäteho voi olla järkevämpää tuottaa esim. suorasähköllä tai puuta polttamalla.

Alimitoitettua maalämpöpumppua kutsutaan osatehomitoitukseksi. ;) PILP:n kohdalla voitaisiin kai puhua suuremman mittaluokan osatehomitoituksesta. :)

Hoksinpa tuossa, että COP 1,4 oli siinä mielessä hieman virheellinen vertaus, että VILP:n ja MLP:n COPissa ei ole huomioitu LTO:n häviötä, eli parhaalla laitteella 100%-74% * ilmanvaihtoon kuluva energia. Tuo laskee jonkin verran näiden laitteiden COPpia PILP:n eduksi.
 
Vs: ewa pilp

Arvis sanoi:
Hoksinpa tuossa, että COP 1,4 oli siinä mielessä hieman virheellinen vertaus, että VILP:n ja MLP:n COPissa ei ole huomioitu LTO:n häviötä, eli parhaalla laitteella 100%-74% * ilmanvaihtoon kuluva energia. Tuo laskee jonkin verran näiden laitteiden COPpia PILP:n eduksi.

Miten LTO häviöt liittyy MLP/VILP/ILP:n COP:iin?
Pistä esimerkki. Käytä vaikka 150m2 ewa talon tietoja.
 

Liitetiedostot

  • EWA 150m2.PNG
    EWA 150m2.PNG
    88,6 KB · Lukukerrat: 481
Vs: ewa pilp

ekis sanoi:
Miten LTO häviöt liittyy MLP/VILP/ILP:n COP:iin?
Pistä esimerkki. Käytä vaikka 150m2 ewa talon tietoja.

Joo siis ei liity MLP:n ym. lämpöpumppu-COPpiin. PILP:n 1,4 "COP:ssa" on huomioitu ilmanvaihto kun taas MLP:n ym. lämpöpumppu-COP:ssa sitä ei ole huomioitu. Joko PILP:n COPpia pitää nostaa tai näiden muiden COPpia laskea, jotta lukemat ovat vertailukelpoisia.
 
Vs: ewa pilp

Arvis sanoi:
Joo siis ei liity MLP:n ym. lämpöpumppu-COPpiin. PILP:n 1,4 "COP:ssa" on huomioitu ilmanvaihto kun taas MLP:n ym. lämpöpumppu-COP:ssa sitä ei ole huomioitu. Joko PILP:n COPpia pitää nostaa tai näiden muiden COPpia laskea, jotta lukemat ovat vertailukelpoisia.

Ajattelet tuota COP asiaa jotenkin kummallisesti. Lasket "kokonaisCOPia", joka on suorasähkö + LTO talossakin reilusti yli 1.

Osaatko sanoa mitä MLP:n COP on tuossa 150m2 ewa talossa?
 
Takaisin
Ylös Bottom