Vs: ewa pilp
pumputon sanoi:
No kumpiko teistä kahdesta nyt yrittää johtaa harhaan?
Ei oikeastaan kumpikaan. Ei tuossa esitteessä sanota, että mitä COP-arvoa tarkoitetaan. Lämpöpumpun COP tuon tyyppisessä laitteessa on aika lähelle 3,5...3,7 eli todennäköisesti tarkoittaa sitä. Ekis on siis todennäköisesti vähemmän oikeassa.
Tämä ns. "LTO-COP" tarkoittaa passiivisen LTO-kennon hyötysuhdetta, eli jos vaikka puhaltimet kuluttavat 100 W ja LTO-kenno ottaa talteen jollain ulkolämpötilalla 1000 W, niin COP on 10. Hyötysuhde passiivisella LTO:lla on kuitenkin aina reilusti alle 100%, eli talteenottoprosessista ei koskaan jää energiaa yli (tuloilma on aina kylmempää kuin jäteilma).
PILP:ssä lämpöpumpulla voidaan tuottaa energiaa yli tarpeen tiettyyn ulkolämpötilaan saakka (esim. +3 asteesta ylöspäin). Tällöin yli jäänyttä energiaa voidaan käyttää esimerkiksi käyttöveteen tai talon lämmittämiseen. Tältä ajalta LTO:n hyötysuhde on yli 100%.
Uudemmissa LTO-PILPeissä on tosiaan molemmat tavat ja siten COPitkin menevät iloisesti sekaisin. Idea on siis pyrkiä hyödyntämään molempien laitteiden parhaat puolet. Käytännössä hyödyntää lämpöpumppua kevät-kesä-syksy ja LTO-kennoa talvella. Noiden yhteispelin onnistumista tässä kai yritetään arvioida.
Sitten on vielä termi LTO:n vuosihyötysuhde, joka kertoo kuinka paljon ilmanvaihdon osalta saatiin energiaa talteen verrattuna mitä menetettiin. Pelkällä passiivisella LTO:lla tämä arvo on aina alle 100% kuten tuli aiemmin mainittua ja ilmeisesti parhaimmat laitteet pääsevät vuositasolla n. 74% tulokseen. LTO+PILP yhdistelmällä LTO:n vuosihyötysuhde on mahdollista nostaa satkun paremmalle puolelle ja jossain on esiintynyt n. 140% lukemia, mitä pidän vähintäänkin realistisena. Joku on tainnut esittää suurempiakin lukuja. Toki käyttötottumukset vaikuttavat.
Tuo 140% voidaan rinnastaa esim. VILP:n ja MLP:n vuosi-COPpeihin. 140% olisi siis noihin verrattuna 1,4. VILP:n kai yleisesti hyväksyttävä vuosiCOP voisi olla 1,9 ja maalämmön 2,9.
Viisaammat korjatkaa jos tuli asiavirheitä.