Jos sulla on termarit käytössä niin ota ne pois käytöstä ja säädä virtauksia jakotukilta. Eli ILPille enemmän töitä. Käyttövesi kannattaa ohjelmoida lämmitykseen vain tiettyinä aikoina kun muuten se alkaa tehdä sitä joka käsienpesusta. Ainahan toki kiinnostaa että sulatteleeko sun laite usein ja paljonko ulospuhallusilma on - tosin tuon kokoisessa talossa noiden ei pitäisi olla ongelma. Voi olla että se sun kulutus on jiirissä kun se kuuman veen lotraus kuluttaa aika paljon, jos sillä on menekkiä.
F470 ja sähkönkulutus - Help!
- Viestiketjun aloittaja TeroT
- Aloituspäivämäärä
Oli niin pitkä vuodatus etten jaksanut käydä lyhentelemään.
Ensiksi.. kun ulkona on reilusti pakkasta, niin nibe lisäilee vastuksilla sen minkä tarvitsee. Vastukset voi tulla monella eri teholla mukaan ja vaikka 5-10min välein ja se on ihan normaalia. Vastukset näennäisesti lämmittää lämmitysvettä hieman enemmän mitä laskennallinen on. En nyt tarkalleen muista missä se menoveden anturi on ja miten esimerkiksi shuntin toiminta siihen vaikuttaa. Siellä lämmitysvaraajassa ei siis ole sen lämpöistä vettä mitä menovesi on. Shuntti sekoittaa palaavasta ja varaajasta otettavan veden ja pistää kiertoon. Jos menovesi on hetken ylilaskennallisen niin ei sillä ole mitään merkitystä. Toinen mikä aiheuttaa pakkasilla heiluntaa menoveteen on tuloilma. Siellä tuloilmassa pyörii sama vesi mitä lattiassakin.
Toiseksi teillä tuskin on joka huoneessa poistoventtiilejä? Nibe imee poistoilmaa vain niistä huoneista missä on poistoilmaventtiili. Jos pistät oven kiinni, niin sitten sieltä ei juuri imetä muuta kuin se mikä oven alaosasta pääsee virtaamaan. Pakkasella nibe tarvitsee reilusti lämmintä poistoilmaa että kompuralle on työtä. Liian matala poistoilman määrä tai lämpötila aiheuttaa sen että jäteilma menee liikaa pakkaselle ja laite alkaa sulattaa. Sen ajan ja vähän sen jälkeenkin nibe käy täysin vastuksilla. Poistoilman lämpötila olisi hyvä olla yli 22C. Meillä on kovemmilla pakkasilla helposti 23-24C. Takan lämpö nousee aina ylös ja sen takia sisällä ei silti tunnu kuumalta. Jos lähtee nostelemaan vain ilmamääriä ilman että katsotaan poistoilman lämpötilaa ollan tilanteessa missä peittoa jatketaan toisesta päästä leikatuilla paloilla.
Ulospuhallusilma on 0 ja -1,5 asteen välillä ja esim eilen taisi sulatella myUplinkin käyrien mukaan 5 kertaa. Jakotukin säätöä miettinyt aikasemminkin mutta ne ole lähtenyt siihen vielä koskemaan kun ajattelin että termareiden avulla sitten rajoitan niitä.
Sulattiko vai menikö tauolle kun ei ollut lämmitystarvetta? Sulatuksessa jäteilman lämpötila sukeltaa ensin sinne -10C paikkeille ja sitten nousee reilusti plussalle ja pysyy siinä hetken. Lämmitystarpeen loppuessa jäteilma ei mene rajusti pakkaselle, vaan nousee vain suoraan plussalle.
No tuota itsekin mietin ja taitaapi olla että meni vain tauolle.
Oma kokemus oli se että kun siirryin termareista pois niin pääsin Nibellä ilman vastuksia 5 astetta kylmemmälle. Luultavasti ei myöskään iske vastuksia niin helpolla peliin kun kuorma tasaisempi.
Jäteilma on järkevä. Sulatuksissa ei muuten mene aina -10 ennen sulatusta, voi se olla sulatus muutenkin. Mutta jos käppyrästä näkee että se on juuri laittanut vastuksia peliin (tai vaikka pelkkää kompuraa) ja saanut joko käyttöveden tavoitteeseen, tai nostettua kompuran tai vastuksen anturia sen verran yli pyynnön ettei Niben mielestä nyt tarvii lämmitystä, sillon se on tauolla.
Laitan tähän esimerkin. Mulla on päämakkarissa termari käytössä, muualla ei. Klo 8 aamulla laitoin siitä lämmöt päälle, kun yön aikana se ei mitä ilmeisemmin ole käynyt ollenkaan päällä. Tuota kellonlyömää ennen mielestäni pelkällä kompuralla kompuran anturin arvo oli koko ajan yli tarpeen (=menoveden toive). Ja heti tuon jälkeen kompuran anturi laski alle toiveen. Laitoin sen termarin kiinni varmaan klo 10, mutta eipä noussut enään kompuran anturi noin korkealle vaikka lauhtuu koko ajan ja väänsin tuloilmaakin tuossa pienemmälle. Eli termarit tekee epätasaista kuormaa. Vastuksia nyt tällä kertaa tuossa ei tullut peliin, mutta olisi voinut tulla. Tuossa muuten ainoa sulatus on tuo eka jäteilman nousu, muut on lepuutusta.
Tässä vielä omasta puolesta tämän päivän graafit (tuo alkuyön ulospuhallus musta ei ole oikeasti noin, joka häikkä tuossa uplinkin graafissa):
No tuo on saavuttanut käyttöveden tavoitelämpötilan 7 kertaa ja näyttäisi että vain klo 5-6 on käyty suihkussa, tai pesty käsiä huolella.. Luulenpa että sinulle riittäisi jos ohjelmoit veen lämmityksen päälle pariksi tunniksi pari kertaa päivässä. Sillä se vastuksien poltto vähenee ja sillä vähenee myös sähkön kulutus.
Tuota ohjelmointiohjetta ei kannata jakaa. Säästö on lähellä nollaa, mutta laitteen toiminta muuttuu epävarmaksi. Kts. "omaonkiva":n kommentit.
Mitä aiheeseen tulee, sähköä saa säästettyä jos antaa F470:n tehdä vain pakolliset pahat, eli lämmittää käyttövesi ja tuloilmaakin vain sen mitä talouden herkin ihminen vaatii. Kosteiden tilojen lattiassa pitää tietenkin kiertää lämmin vesi, mutta muiden tilojen lattialämmitys ei ole pakollista. Matto on aikoinaan keksitty näyttäväksi lisäeristeeksi kylmän lattian ja jalkapohjan väliin. Huoneilman voi lämmittää lopulliseen tavoitelämpötilaan takalla tai ilmalämpöpumpulla.
Tuo oli vähän kärjistettyä, enkä minäkään ole vetänyt lattialämmityspiirejä kiinni. Tammikuussa sähköä meni 1180kWh, keskilämpötilan ollessa -2,0 astetta. Kahta autoa tuli lämmitettyä sisälämppäreineen, ja kiuastakin on lämmitetty noin 80kWh edestä. Neliöitä talossa on 140m2, normaali huonekorkeus. Keskellä taloa oleva takka on ollut aktiivikäytössä.
Viimeksi muokattu:
En löytänyt ko kommentteja tästä ketjusta. Ainakin itsellä tuo on toiminut hyvin kun on pörssisähkö. Itse lämmitän käyttöveden yleensä vain kerran päivässä. Kaikki pelannut toistaiseksi hyvin.
Ei ole tässä ketjussa, mutta voit etsiä kommentit käyttäjänimellä.
Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?
Tuloilma on valitettavasti niin että sitä pitää käydä välillä rukkaamassa jos haluaa siitä ollenkaan järkevää. Termarit mittaa huoneen lämpötilaa. Jos sinun kierrossa oleva vesi ei saa nostettua huoneen lämpötilaa tarpeeksi korkeaksi, termari ei katko ollenkaan lämmitystä. Nollakelillä jos...
Tuossa omaonkiva ohjeessa on se vika että aika harva päivä on veli keskenään, kun sähköä käytetään muuhunkin kuin lämmitykseen vaikka ulkolämpötila oiskin vertailupäivinä sama. Ei ihan noin helposti voi mitata säästääkö vai ei. Ja vielä kun muistaa että sähkön kulutus ei ole ainut suure, vaan pörssisähköllä myös se milloin sen kuluttaa.Ei ole tässä ketjussa, mutta voit etsiä kommentit käyttäjänimellä.
Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?
Tuloilma on valitettavasti niin että sitä pitää käydä välillä rukkaamassa jos haluaa siitä ollenkaan järkevää. Termarit mittaa huoneen lämpötilaa. Jos sinun kierrossa oleva vesi ei saa nostettua huoneen lämpötilaa tarpeeksi korkeaksi, termari ei katko ollenkaan lämmitystä. Nollakelillä jos...lampopumput.info
Oli säästö mitä tahansa, kannattaako laitteen toimintavarmuus sen takia riskeerata? Ohjeesi saattaa sopia sinulle, mutten noin rajuja, kelloajastettuja estoja ottaisi ainakaan lämmityskaudella käyttöön. Samalla menettää kompressorin tekemää hyötyä sähkön säästössä, vaikkei pörssisähkötaloudessa rahallinen hyöty olekaan näin yksiselitteinen.
Jos käyttöveden teon estää niin ei siinä koneen toimintavarmuus mene millekkään ja lämmintä vettä tulee hanasta. Eri asia jos estää lisäyksen käytön kokonaan kovilla pakkasilla myös lämmitykseen. Kompura kyllä jauhaa myös koko ajan esim näillä pakkasilla vaikka käyttöveden teko on estetty. Nyt kun esim tällä tunnilla sähkön hinta on 34 senttiä niin mielellään huilautan kompuraa just tähän aikaan. Ja jos on vaikka nollakelit ja ILP niin ei sitä kompuraa ihan koko aikaa tarvi. Asiassa on monta muuttujaa sen mukaan mikä on ulkolämpötila ja sähkön hinta ja oma tarve lämmitysvedelle yms, eli onko 1 hlö vai 8 hlö talous jne...
Käyttövesi on sama kuin hanasta tuleva vesi. Käyttöveden lämmityksen esto vaikuttaa siihen, kuinka lämmintä vettä hanasta tulee.
Oletko ottanut huomioon sähkön siirtohinnan ja verot? Kompurahan vie vain kolmanneksen sähköä verrattuna vastuksilla tehtävään lämpöön. Carunan siirtoalueella pörssisähkön vuorokautisen ero pitääkin olla melko reipas, jotta pumpun sammuttaminen kalleimmilla tunnilla kannattaa, ja lämpövaje otetaan halvemmilla tunneilla sähkövastuksien avustuksella kiinni.
Viimeksi muokattu:
Joo hanasta tulee samaa vettä ja sekin on tarpeeksi lämmintä vettä kuten suihkuvesikin vaikka estäisi käyttöveden lämmityksen 22h ajan näillä noin -10 pakkasilla. Totta että hintaeron pitää olla melkoinen. Onhan sitä kuitenkin niitäkin päiviä että samaan päivään osuu ihan tajuton hinta-ero ja leudommilla keleillä ei tarvii käyttää koko ajan edes kompuraa. Ja jos ILP niin sillä voi myös lämmitellä, niin silläkin voi kuroa kiinni.
Nyt ollaan testattu ja koestettu, niin uskaltaa jo varmuudella sanoa, että Nibe on se, joka vie sähköä poikkeuksellisen paljon. Kuluva kuukausi ollut n. +3C plussalla keskiarvolla.
Kun pilpin sammuttaa vaikkapa tunniksi kokonaan, niin taloudessa menee 0.2-0.4kWh per tunti. Kylmälaitteiden lisäksi lähinnä työpiste kuluttaa, ei muuta rasiteta.
Vaikka laiteta säädetty miten, niin outoa on tuo kulutus. Keskimäärin ~1.5kWh/h hörppää pumppu täälläkin kelillä. Kulutus on testattu/rajattu siten, että Nibestä laitettu virta kokonaan pois satunnaisina aikajaksoina. Tuossa aikaisemmin oli puhetta, että edellinen Nibeni oli varmasti poikkeuksellisen hyvä laite ja tämä kenties toisesta päästä. Mielestäni laite vie erikoisen paljon, vaikka lisäys olisi estettynä.
Mikäli tulee jotakin mieleen, niin kaikkia ideoita kuunnellaan. Vaikka olisi tämä nykyinen laite ns. musta lammas tai sitten se edellinen ”valkoinen”. Vaan melko leutona talvena kk-kulutus 1200-1600kWh, niin epäilyttää, että jokin pielessä. Vettä ei mahdottomasti käytetty, tai nyt mittari näyttää jotakin 15m3.
Jos tuossa härpäkkeessä ei ole ”vika-vikaa”, niin täytyy varmasti rakennella jokin systeemi, että ilmanvaihtoa lukuunottamatta pakottaisi koneen ”kiinni”. Tämmöiseen toteutukseen otetaan vinkkejä vastaan ja muutenkin neuvot edelleen tarpeen.
Kun pilpin sammuttaa vaikkapa tunniksi kokonaan, niin taloudessa menee 0.2-0.4kWh per tunti. Kylmälaitteiden lisäksi lähinnä työpiste kuluttaa, ei muuta rasiteta.
Vaikka laiteta säädetty miten, niin outoa on tuo kulutus. Keskimäärin ~1.5kWh/h hörppää pumppu täälläkin kelillä. Kulutus on testattu/rajattu siten, että Nibestä laitettu virta kokonaan pois satunnaisina aikajaksoina. Tuossa aikaisemmin oli puhetta, että edellinen Nibeni oli varmasti poikkeuksellisen hyvä laite ja tämä kenties toisesta päästä. Mielestäni laite vie erikoisen paljon, vaikka lisäys olisi estettynä.
Mikäli tulee jotakin mieleen, niin kaikkia ideoita kuunnellaan. Vaikka olisi tämä nykyinen laite ns. musta lammas tai sitten se edellinen ”valkoinen”. Vaan melko leutona talvena kk-kulutus 1200-1600kWh, niin epäilyttää, että jokin pielessä. Vettä ei mahdottomasti käytetty, tai nyt mittari näyttää jotakin 15m3.
Jos tuossa härpäkkeessä ei ole ”vika-vikaa”, niin täytyy varmasti rakennella jokin systeemi, että ilmanvaihtoa lukuunottamatta pakottaisi koneen ”kiinni”. Tämmöiseen toteutukseen otetaan vinkkejä vastaan ja muutenkin neuvot edelleen tarpeen.
Viimeksi muokattu:
Täällä aivan vastaavat kokemukset ja omasta mielestä olen täältä foorumilta saaduilla vinkeillä saanut suht hyvään kuntoon mutta tuo kulutus aivan vastaavaa 120 m2 talossa ja vesikulutus tuota samaa luokkaa. Eniten mua ihmetyttää mikä meillä pielessä kun työkaverilla sama F470, isompi asunto mikä vielä huomattavasti vanhempi ja heillä selkeästi pienempi kulutus. Mä en vaan ymmärrä mikä voi olla pielessä. Ainut mihin en ole koskenut ja lähtenyt säätämään muiden kuin termareiden kautta on lattialämmän kierto. ILP meillä lisänä ja käytännössä termareiden kautta kaikkia niiden takana olevia kiertoa rajoitettu.
Kuulostaa kyllä kovalta määrältä PILP päällä jos lisäys on estetty. Lähinnä mua epäilyttää että onko se lisäys varmasti estetty että pyörii vain kompuralla. Asiaa auttaisi jos otat uplinkin käppyröistä screenshotin tähän ja lisäksi ota jonain päivänä ylös huoltotiedoista "aikakerroin lisälämmölähde" ja kato viikon päästä uudelleen se lukema. Jos se lukea kasvaa, niin vastuksia on käytetty.