Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?

[omaonkiva]

Tuloilma on valitettavasti niin että sitä pitää käydä välillä rukkaamassa jos haluaa siitä ollenkaan järkevää.

Termarit mittaa huoneen lämpötilaa. Jos sinun kierrossa oleva vesi ei saa nostettua huoneen lämpötilaa tarpeeksi korkeaksi, termari ei katko ollenkaan lämmitystä. Nollakelillä jos lattiaan menee 25c vettä niin sanoisin että tuolla kiertovedellä ei lämpeä niin paljoa. Termari ei tiedä siitä mitään mikä on kiertoveden lämpötila, pelkästään mikä on huoneen lämpötila ja se vaan päästää on/off tyyliin kiertovettä piiriin tai estää sen.

Sähkönkulutus toki vähenee mitä vähemmän käytät kompuraa. Mutta jos et kerkeä lämmittää käyttövettä klo 23-8, vai mikä se sun aikajänne olikaan, pelkällä kompuralla, kompuran pitää käydä pidempään. Nollakelillä kyllä pitäs saada käyttövesikin lämmitettyä kompuralla suit sait jos lisänä on ILP ja järkevät säädöt kaikissa vehkeissä. Sun pitää ite arvioida pakkasen perusteella paljonko kompura tarvii aikaa saadakseen käyttöveden ladattua, vai tarvitko lisäksi vastuksia. Voit myös ajastaa yön parille viimeiselle tunnilla luksus tilan joka käyttää aina vastuksia.

Mutta sulla ei tosiaan käyttövesi lämmennyt koska pelkän kompuran potku ei riittänyt sinun talossa sinun säädöillä.

Kompuran käyttö nostaa myös sähkövastuksien anturin tilaa. Vastusten käytön näkee siinä kun kompuran käppyrä nousee paljon jyrkemmin ylöspäin kun pelkällä kompuralla.

Kiitos tiedosta. Olen sitten ymmärtänyt tuon termarit ihan oikein. Taitaaa mennä nykyisellä käyrällä 26C-27C välillä sisään ja paluu 25C. Eli kyllä se jotain lämmittää. Tosin tällä ei ole niin väliä kunhan siellä vesi kiertää ja kuivattaa nykyisellään kostean tilan hyvin koska ILP tuo kuitenkin lämpöä kämppään.

Huoneissa on noin 21-22C lämpöä joten ihan mukava olla. Makkareissa rajoitettu tuota termaria että ei kuumuuteen/hikoiluun herää.

Käyttöveden osalta pitäisi ottaa selkeästi ajastus pois ja seurata tuota miten lämmittää käyttövettä. Ainut mistä siis näen tuon sähkövastuksen käytön on sitten paljonko virtaa laite ottaa ja käyrästä miten lämpötila nousee.

Mitkä säädöt sitten vaikuttavat tuohon käyttöveden lämmitykseen? Tuo lisäyksen pysäytys on yksi eli jos se on 0C mutta otan ajastuksen pois niin tällöin järjestelmä pyrkii ajamaan kompuralla tuon käyttöveden 24/7. Mutta jos ei riitä niin ottaa vastukset avuksi. Mutta itsellä sitä ei käy koska lisäyksen pysäytys estää.

Toinen lienee tuloilma että jos sitä laskee nykyisestä niin se sovittaisi koska ILP kuitenkin lämmittää huoneita/tiloja.

Nyt kun katson tietoja niin lisäyksen pysäytyksen ollessa 5C niin lähti eilen lämmittämään käyttövettä kello 23 vastusten kera sinne 50C ja sitten nousee loivemmin 52C aamuun mennessä. Mikä näyttäisi kompuralla. Aamulla suihkussa ja sen jälkeen ennen 8 nostanut 53C vauhdilla eli lienee käyttänyt vastuksia.

Nyt kun katsoin niin yläosa 52C ja lataus 50C. Eli ei ole laskenut päivän mittaan tuota juurikaan. Kun taas pysäytyksen ollessa 0C niin laskenut sinne 26-28C mikä viittaisi että kompura ei jaksa ja vaatii sähkövastuksen apuun.

 

[juhamat]

Juu ymmärrän täysin että jos ei ole lämmitystarvetta että toi tunnin siirto on turhaa. Valitettavasti oma Nibe tuppaa tekemään silleensä että vastuksilla "ylilämmittää" herkästi ja siitä johtuen seuraava kompurankäyntijakso on usein normaalia lyhyempi.

Omaan ajattelutapaan optimaalisin toiminta olisi se että lämmityskaudella kompura olisi jatkuvasti käynnissä (pl. sulatukset). Nyt on ollut usein tilanne se että sulatuksen takia menolämpö tippuu sen 1,5-2,5 astetta. Tai alaosan täyttön tippuu tarpeeksi. Vastukset päälle ja lämpöä nostetaan vastuksilla takaisin pyyntiin ja välillä 5 astetta sen ylikin. Ja sitten kompura huilailee turhaan monta kertaa päivässä. Ajattelin kokeilla jos tuota siirtoa nostaa tappiin jos nää kompuran turhat huilailut vähenis sen avulla.

Esimerkiksi kuvan 24h aikana kompura lepäili 5 kertaa. Pakkasta oli noin -5 niin ilman vastuksia kompura olisi varmaankin ollut käynnissä jatkuvalla syötöllä (pl. sulatukset).

Sulla on tuossa kyllä tosi paljon sulatuksiakin mitkä johtuu siitä kun ulospuhallusilma on niin kylmää, joka taas johtuu varmaankin vähäisestä ilmamäärästä. Itsellä taitaa olla lisäyksen esto joku -8 niin tuota ongelmaa ei tule ja käytännössä alle -10 Nibe ei käytä lämmitykseen vastuksia. Toki ILP käytössä ja termarit poistettu käytöstä. Kompura menee aina huilille kun kompuran anturi saavuttaa tietyn rajan ja palaa toimeen jahka kompurin anturi on alle menoveden asetetun lämpötilan.

 

[mikiz]

Eikö tällä juuri voi vaikuttaa sähkönkulutukseen?
Kun päivällä kukaan ei käytä käyttövettä kun en ole kotona ja muitakaan ei ole. Niin kun veden lämpötila laskee alle tuon normaalin rajan se alkaa lämmittämään vettä sinne 55C. Sitten taas uudelleen. Todennäköisesti ottaa myös vastukset mukaan.

Varmasti, mutta kumpaan suuntaan asetuksesi vaikuttavat? Tarkista kulutus vaikka Fingridin Datahubista, ja tee vaikka vertailuja ennen ja jälkeen asetustesi muuttamisen. Nyt taitaa olla muutaman päivän ajan hyvää mittausaikaa, sillä on melko tasainen ulkolämpötila.

Ja noin se Nibe toimii - kun vesi jäähtyy se alkaa sitä lämmittää. Jos kompura ei riitä, tulevat vastukset mukaan. Luulisin, että menee enemmän sähköä jos rajoittaa kompressorin tekemisiä, ja lämpövaje täytetään myöhemmin sähkövastuksilla.

Vai pitäisi olla kaksi ajastusta? Yöksi lämmitys esim. normaali/luksus ja päivälle vaikka säästö.

Tilannekohtaista, mutta tuokin asetus saattaa rajoittaa kompressoria turhaan. Pörssisähkön varassa oleville saattaa olla kokeilemisen arvoinen vaihtoehto.

 

[omaonkiva]

Varmasti, mutta kumpaan suuntaan asetuksesi vaikuttavat? Tarkista kulutus vaikka Fingridin Datahubista, ja tee vaikka vertailuja ennen ja jälkeen asetustesi muuttamisen. Nyt taitaa olla muutaman päivän ajan hyvää mittausaikaa, sillä on melko tasainen ulkolämpötila.

Ja noin se Nibe toimii - kun vesi jäähtyy se alkaa sitä lämmittää. Jos kompura ei riitä, tulevat vastukset mukaan. Luulisin, että menee enemmän sähköä jos rajoittaa kompressorin tekemisiä, ja lämpövaje täytetään myöhemmin sähkövastuksilla.


Tilannekohtaista, mutta tuokin asetus saattaa rajoittaa kompressoria turhaan. Pörssisähkön varassa oleville saattaa olla kokeilemisen arvoinen vaihtoehto.

Pitää kokeilla ilman ajastusta ja katsoa miten vertautuu kun antaa tämän päivän juosta.

Ymmärsin että kompuralla tuotettu lämmitys veisi vähemmän sähköä kuin ottaisi aina vastukset mukaan? Ehkä ymmärsin väärin ja tämän pitäisi olla niin että jos kompura ei jaksa pitää siellä ylhäällä käyttövettä niin vastukset auttavat vain vähäisesti kun ollaan aloittamassa käyttöveden lämmitystä kun ollaan siellä päälle 49C/käyttöveden latauksen kohdalla.

 

[Perttiperuna]

Sulla on tuossa kyllä tosi paljon sulatuksiakin mitkä johtuu siitä kun ulospuhallusilma on niin kylmää, joka taas johtuu varmaankin vähäisestä ilmamäärästä. Itsellä taitaa olla lisäyksen esto joku -8 niin tuota ongelmaa ei tule ja käytännössä alle -10 Nibe ei käytä lämmitykseen vastuksia. Toki ILP käytössä ja termarit poistettu käytöstä. Kompura menee aina huilille kun kompuran anturi saavuttaa tietyn rajan ja palaa toimeen jahka kompurin anturi on alle menoveden asetetun lämpötilan.

Juu tiedostan kyllä että olisi hyvä jos ei sulattelisi niin usein. Päivän kun vedin suuremmilla ilmamäärillä ja vähemmillä sulatuksilla niin en ainakaan suoraan huomannut mitään eroa sähkökulutuksessa. Pitäisi vetää pidempi jakso mutta tässä kun aidalla asian suhteen istuskelen niin en tiedä mikä on se paras ratkaisu. Lisätä ilmamääriä vai vaan hyväksyä että oma Nibe sulattelee kahden tunnin välein.

Ei tosin vielä ole tullut huomattua mitään hyötyä tosta pidemmästä siirtoajasta. Tänään on vastuksia käytetty kolme kertaa josta kahdesta kompura mennyt sitten 30 minuutin huilitauolle.

 

[Tulihäntä]

Mitkä säädöt sitten vaikuttavat tuohon käyttöveden lämmitykseen? Tuo lisäyksen pysäytys on yksi eli jos se on 0C mutta otan ajastuksen pois niin tällöin järjestelmä pyrkii ajamaan kompuralla tuon käyttöveden 24/7. Mutta jos ei riitä niin ottaa vastukset avuksi. Mutta itsellä sitä ei käy koska lisäyksen pysäytys estää.

Ota se ajastus talviajalta pois. F470 ei ole vaihtoventtiilikone, niin siitä ajastuksesta ei ole talvella juuri mitään etua. Ellei sitten ole joku pörssisoppari tai kulutusvaikutussoppari.

F470 lämmittää käyttöveden ja lämmitysveden samalla lauhduttimella. Käytännössä jos käyt vaikka suihkussa ja käytät lämmintä vettä se laite alkaa lämmittää sitä käyttöveden täyttöä. Samalla kuitenkin talon lämmitys on edelleen päällä ja kiertovesipumppu pyörittää lämmitysvettä lattiassa ja shuntin kautta varaajassa. Se lämmitysveden varaajan lämpötila ei ole sama kuin lattiaan menevän veden lämpötila. Eli kun F470 lämmittää käyttövettä, se lämmittää myös sitä lämmitysveden varaajaa. Shuntilla sitten säädetään se kuinka lämmintä vettä sinne lattiaan menee.

Ainoa koska käyttöveden teon ajastuksesta on hyötyä on kesäaika kun lämmitystä ei tarvita. Sillon ohjelmoimalla saadaan kompuran pätkäkäyntiä pienemmäksi kun laite saa ihan rauhassa lämmittää käyttöveden. Tuollon voi tehdä ohjelmoinnin vaikka yölle jos on pörssi/kv sähkösoppari tai sitten päivälle jos on vaikka aurinkopaneelit joiden tuottoa haluaa hyödyntää.

 

[O_o]

Mistä johtuu, että huoltoluukun takana olevat paineet laskevat nollaan vähän liiankin usein ja joutuu lisäilemään vettä systeemiin? Lisäksi lattialämpö tuntuu olevan aika epätasainen. Olen ilmaillut järjestelmää ja melko usein se pärskii ilmaa pihalle.

 

[misa64]

Mistä johtuu, että huoltoluukun takana olevat paineet laskevat nollaan vähän liiankin usein ja joutuu lisäilemään vettä systeemiin? Lisäksi lattialämpö tuntuu olevan aika epätasainen. Olen ilmaillut järjestelmää ja melko usein se pärskii ilmaa pihalle.

Nollaan ne paineet ei pitäisi laskea oikeastaan koskaan. Ilmaus tietenkin saa paineet tippumaan eli veden lisäys aina ilmauksen jälkeen normipaineeseen.
Ilmaa siellä järjestelmässä ei saisi olla!
Onko järjestelmä uusi vai vanha?
Onko järjestelmä ennen toiminnut ja paineet pysyneet normissa?
Toimiiko Nibe muuten normaalisti , kompura käy , jäteilma menee kylmäksi , eikä kattilalämpö heittelehdi kylmästä kuumaan
Mahdollisuuksia monta , ilmaa paljon järjestelmässä ,paisari rikki, vuoto ym
Varoventtiili ainakin kannattaa katsoa ettei vuoda ns läpi , ne usein kalkkeutuu ja jäävät helposti vuotamaan.

 

[Sammeli77]

Mistä johtuu, että huoltoluukun takana olevat paineet laskevat nollaan vähän liiankin usein ja joutuu lisäilemään vettä systeemiin? Lisäksi lattialämpö tuntuu olevan aika epätasainen. Olen ilmaillut järjestelmää ja melko usein se pärskii ilmaa pihalle.

Vasemmassa alalaidassa olevan kalvopaisunta-astian esipaine saattaa olla väärä, kalvo voi vuotaa, vettä saattaa vuotaa esim. varoventtiilin kautta ulos järjestelmästä.

 

[O_o]

Järjestelmä 4 vuotta vanha. Paine on nollaantunut viime aikoina n. parin viikon välein. Toki olen aina lisännyt vettä järjestelmään sen jälkeen. Aikaisempina vuosina tällaista ei ole ollut ainakaan näin selkeästi. Muuten kone toimii normaalisti.

Nyt kun kävin tsekkaamassa niin paineet olivat nousseet 2,5 baariin. Varoventtiilit toimivat normaalisti. Ilmaa oli koneessa taas todella paljon, päästelin ne pois ja nostin paineet 1,5 baariin.

 

[misa64]

Eli paine nousee ja laskee rajusti sekä jostain järjestelmään pääsee/joutuu ilmaa , muuten laite toimii normaalisti.
Onpas outoa!
Onko varma ettei kattilan lämpötila heittelehdi epänormaaisti esim vastuskäytön estämällä?
Mistä se ilma sinne voi tulla? Paisarista luultavasti? Jos se ois kaasua ei laite enään toimisi normaalisti
Minkälaiset ilmaimet on lattialämmityspuolella , onko automaattiilmaimet , ne saattaa vikaantua

 

[Tulihäntä]

Mistä johtuu, että huoltoluukun takana olevat paineet laskevat nollaan vähän liiankin usein ja joutuu lisäilemään vettä systeemiin? Lisäksi lattialämpö tuntuu olevan aika epätasainen. Olen ilmaillut järjestelmää ja melko usein se pärskii ilmaa pihalle.

Ja olet varmasti joka kerta sulkenut molemmat hanat kattilan täytöstä?

 

[juhamat]

Mistä johtuu, että huoltoluukun takana olevat paineet laskevat nollaan vähän liiankin usein ja joutuu lisäilemään vettä systeemiin? Lisäksi lattialämpö tuntuu olevan aika epätasainen. Olen ilmaillut järjestelmää ja melko usein se pärskii ilmaa pihalle.

Lyhyt vastaus on varmaankin että johtuu siitä että jotakin on rikki. Soittaisin kyllä itte jo korjaria paikalle.

 

[O_o]

Ja olet varmasti joka kerta sulkenut molemmat hanat kattilan täytöstä?

Toinen taitaa olla jäänyt auki. Voiko johtua tästä?

 

[Tulihäntä]

Toinen taitaa olla jäänyt auki. Voiko johtua tästä?

Jos on jäänyt auki, niin voi olla mahdollista että toinen hana on päässyt hiljalleen vuotamaan vettä varaajaan. Sen jälkeen vesi painaa paisarista vastapaineen pois ja se menee lämmitysvesikiertoon. Sitten siellä on melko runsaasti ilmaa ja sitä ei saa sitten millään tasapainoon kun vastapaine puuttuu.

 

[O_o]

Jos on jäänyt auki, niin voi olla mahdollista että toinen hana on päässyt hiljalleen vuotamaan vettä varaajaan. Sen jälkeen vesi painaa paisarista vastapaineen pois ja se menee lämmitysvesikiertoon. Sitten siellä on melko runsaasti ilmaa ja sitä ei saa sitten millään tasapainoon kun vastapaine puutt

Joo toinen oli auki. Mites tämä fiksataan? Pistin nyt aluksi molemmat kiinni

 

[Tulihäntä]

Joo toinen oli auki. Mites tämä fiksataan? Pistin nyt aluksi molemmat kiinni

Se paisari on koneen alaosassa vasemmalla. Etulevy pitää irrottaa että pääsee käsiksi. Jos on sopiva mittari niin voit mitata paljonko siellä on painetta. Jos menee utopiaksi, niin kutsu suosiolla huoltomies paikalle. Se huoltomies voi samalla katsoa onko ne täyttöventtiilit tiiviitä ja tarvittaessa vaihtaa ne uusiin. Tämän lisäksi se koko piiri pitää saada ilmattua. Myös jakotukeilta.

 

[O_o]

Se paisari on koneen alaosassa vasemmalla. Etulevy pitää irrottaa että pääsee käsiksi. Jos on sopiva mittari niin voit mitata paljonko siellä on painetta. Jos menee utopiaksi, niin kutsu suosiolla huoltomies paikalle. Se huoltomies voi samalla katsoa onko ne täyttöventtiilit tiiviitä ja tarvittaessa vaihtaa ne uusiin. Tämän lisäksi se koko piiri pitää saada ilmattua. Myös jakotukeilta.

Joo löytyi. Paljonko siellä saisi painetta olla? Ja pitäisikö paineistusvaiheessa olla vedet pois?

Milläs keinoin muuten tuo rejektivesien pitäisi putsata? Aika limaista menoa.

Edit: Venttiili löytyi, mitään ei tullut ulos kun painoi nappia.1,3 bariin laski paine mittarilla kun tyhjensin vesipuolen. En siis lisäillyt sinne mitään kun ilmeisesti samalla tasolla pitäisi olla vesipaineen kanssa?

 

[omaonkiva]

Otin tuon ajastuksen pois mitä aikaisemmin käytiin läpi.
Näyttäisi, että eroja ei juuri ole oli se päällä tai ei. Toki nyt pois päältä ollella laite toimii oikein.

Noin 0,05kWh on kulutuksen kasvu verrattuna jos pitää ilman ajastusta. Eli ei maksa vaivaa säätää tuota ajamaan ainakaan talvella yöllä tätä käyttövettä.

 

[Tulihäntä]

Joo löytyi. Paljonko siellä saisi painetta olla? Ja pitäisikö paineistusvaiheessa olla vedet pois?

Milläs keinoin muuten tuo rejektivesien pitäisi putsata? Aika limaista menoa.

Edit: Venttiili löytyi, mitään ei tullut ulos kun painoi nappia.1,3 bariin laski paine mittarilla kun tyhjensin vesipuolen. En siis lisäillyt sinne mitään kun ilmeisesti samalla tasolla pitäisi olla vesipaineen kanssa?

Mitä ihmettä oot oikein tehnyt? Siellä kalvopaisunta-astiassa pitää olla esipaine. Suosittelisin nyt huoltoukkoa paikalle jos verkoston paineet edelleen heittelee miten sattuu ja ilmaus ei onnistu.

 

[Jarppa77]

Mites olette ilmauksen suorittaneet eli oletteko sammuttaneet koneen vai pitäneet päällä? Ohjekirja taitaa ohjeistaa sammuttamaan mutta täällä taisi olla kommenttia että joku oli ainakin tehnyt tuon koneen ollessa päällä.

 

[Kausisavustelija]

Nibe F470 aiheuttaa ylipainetta taloon.

Havainnot: Olen tässä tutkaillut talon ilmanvaihdon painesuhteita vs Niben jäteilman lämpötila. Kun jäteilman lämpötila laskee (eli höyrystin alkaa olla jäässä), niin jäätymisen takia poistoilman määrä vähenee dramaattisesti ja talosta tulee ylipaineinen. Jäteilman ollessa jo tuossa noin -3 ja -4 asteen tienoilla poistoilman määrä alkaa vähentyä kunnes se on enää vain pieni henkäys ja talo on ylipaineinen. Postoilman määrä palaa normaaliksi vasta kun sulatus on päättynyt.

Johtopäätökset: Sulatuksia ei nyt tänään monta ollut, mutta kuvaan noilla punaisella piirtäminäni ajanjaksoina talon ilmastoinnin painesuhteet ovat siis olleet virheelliset ja talo on ylipaineinen.

Kysymykset: Kun yleisenä oletuksena on, että ilmanvaihdon tulisi olla alipaineinen, niin kuinka haitallisia tuollaiset enemmän tai vähemmän toistuvat ylipainetilanteet mahtavat olla? Jos sulatuksia olisi vaikka 10 kpl päivässä, niin silloinhan painesuhteet olisi pielessä puolet ajasta, jos ei enemmänkin. Jos tämä on haitallista niin mitä sille voi tehdä: ei kai muuta kun lisätä edelleen poistoilmamäärää ja talon lämpötilaa että sulatukset vähenisi? Puhaltimen tahdistetulla käytöllä asia ei ratkea, kun se menee päälle vasta sulatuksen alkaessa. Ylipainetilanne kun alkaa jo paljon ennen sulatuksen alkamista (esim. tuo kuvaajassa oleva jälkimmäinen sulatus).

Tausta: Aloin kiinnittämään tähän asiaan huomiota ja tutkimaan sitä alun perin siksi kun pakkasilla pari ehkä hieman heikoilla tiivisteillä varustettua ikkunaa alkoi huurtumaan sieltä ulkolasin sisäpinnalta tasaisin väliajoin. Syyksi tosiaan on nyt selvinnyt tuo Niben aiheuttama ylipaine, eli lämmin ilma tunkee paineella kaikista mahdollisista raoista pihalle päin.

Mihin toimenpiteisiin päädyit?

 

[levamaan]

Heipähei!

Nyt on hieman toista kuukautta asuttu uudessa asunnossa ja muutamat asetukset vaativat varmasti höyläystä. Olen löytänyt monia vinkkejä foorumilta siihen, miten märkätilojen lattialämpöä saisi nostettua kuitenkin siinä onnistumatta. Lattiat siis kyllä kuivavat ilmanvaihdon ansiosta, mutta lattia on kyllä hyvin kylmähkö.

Kohteena siis noin 100m2 vuoden 2017 okt yhdessä tasossa höystettynä nibe F470 sekä mitsun ln25.

Asetuksia joita olen muuttanut

-Niben minimimenoveden lämpötilaksi 29.
-Tuloilman lämpötilan on noin 19-20 astetta. Koitettu myös kylmemmällä tuloilmalla ja rupesi olemaan vedon tunnetta.
-Lämpökäyränä on 3-0 (olen myös koittanut 2+2).
-Jakotukilta olen avannut täysin märkätilojen termostaatit. Jakotukin lämpömittari näyttää paluupuolella kuitenkin vain karvan yli 20 astetta.

Muutamia kysymyksiä.

- Nibe on huollatettu viime kesänä edellisten omistajien toimesta ja ilmanvaihto on säädetty P60% T45%. Miltäs kuulostaa?
- Pitäisikö painetta lisätä järjestelmään? Nyt näyttää noin 0.6 Bar.
- Pitäisikö Kiertovesipumpun nopeutta lisätä? Nyt näyttää näytössä 1/5 vihreänä.

Tietotaitoni on vielä hyvinkin rajallinen joten liitän tähän muutaman kuvan. Vinkkejä suuntaan jos toiseen otetaan mielellään siis vastaan. Kiitos ja kumarrus jos joku pystyy minua auttamaan!

 

[mikiz]

Heipähei!

Nyt on hieman toista kuukautta asuttu uudessa asunnossa ja muutamat asetukset vaativat varmasti höyläystä. Olen löytänyt monia vinkkejä foorumilta siihen, miten märkätilojen lattialämpöä saisi nostettua kuitenkin siinä onnistumatta. Lattiat siis kyllä kuivavat ilmanvaihdon ansiosta, mutta lattia on kyllä hyvin kylmähkö.

Kohteena siis noin 100m2 vuoden 2017 okt yhdessä tasossa höystettynä nibe F470 sekä mitsun ln25.

Asetuksia joita olen muuttanut

-Niben minimimenoveden lämpötilaksi 29.
-Tuloilman lämpötilan on noin 19-20 astetta. Koitettu myös kylmemmällä tuloilmalla ja rupesi olemaan vedon tunnetta.
-Lämpökäyränä on 3-0 (olen myös koittanut 2+2).
-Jakotukilta olen avannut täysin märkätilojen termostaatit. Jakotukin lämpömittari näyttää paluupuolella kuitenkin vain karvan yli 20 astetta.

Muutamia kysymyksiä.

- Nibe on huollatettu viime kesänä edellisten omistajien toimesta ja ilmanvaihto on säädetty P60% T45%. Miltäs kuulostaa?
- Pitäisikö painetta lisätä järjestelmään? Nyt näyttää noin 0.6 Bar.
- Pitäisikö Kiertovesipumpun nopeutta lisätä? Nyt näyttää näytössä 1/5 vihreänä.

Tietotaitoni on vielä hyvinkin rajallinen joten liitän tähän muutaman kuvan. Vinkkejä suuntaan jos toiseen otetaan mielellään siis vastaan. Kiitos ja kumarrus jos joku pystyy minua auttamaan!

Ensisijainen ohje laitteen käyttöön on valmistajan omat ohjeet ("käyttöohjekirja" ja "asentajan käsikirja"), ja vasta sen jälkeen täällä jaetut mielipiteet eri asetuksista (ml. omani).

Kuinka lämmin on "kylmähkö" märkätilojen lattia, ja kuinka lämpimäksi sen haluaisit? Pitää huomioida, että jotkin märkätilojen vedenedisteet eivät kestä yli 30 asteen jatkuvaa lämpöä. Sinulla on myös märkätilojen lattialämmitysputket samassa jakotukissa, joten muutkin lattiasi ovat sidottu samaan lämmitysveden lämpötilaan. Ja jos laitat kiertoveden minimilämpötilaksi 29 astetta, ei matalilla lämpökäyrillä ole mitään vaikutusta kiertoveden lämpöön. Myös tuloilman lämpötilan pitäminen vakiona, ulkolämpötilan muuttuessa, muuttuu lähes mahdottomaksi.

Jakotukkisi mittareihin ei taida olla täysin uskomista. Järjestelmään menevän veden lämpö on koneen antureiden mukaan 29,9 astetta, mutta jakotukilla kolmisen astetta vähemmän. Paluuveden matalaa lämpötilaa voi myös selittää se, että jokin kiertovesipiiri on juuri auennut ja ja se toimii (tunteja?) lämpönieluna. Menolämpötila voisi olla matalampi, jolloin kaikkia piirejä voi pitää jatkuvasti auki, ja jolloin sisälämpötilaa voi hallita sopivalla lämpökäyrällä. Jotkut suosittelevat, että lattialämmityksissä veden virtauksen tulisi olla turbulenttista, jotta putkien sisäpintoihin ei kerrostu mitään.

Sinulla on nähtävästi huonelämpötila-anturi asennettu (BT50). Siitä ei kannata aktivoida lattialämmitystalossa, sillä betonikakku reagoi hitaasti lämpövaihteluihin.

Kysymyksiin;
- ilmanvaihdon prosenteista ei voi päätellä mitään, sillä jokaisen asunnon IV-kanavat ovat yksilöllisiä, ja niissä olevat vastukset ovat erilaisia.
- Niben ohjeen mukaan paineen tulisi olla 05-1,5 bar.
- Kiertovesipumppusi keltaisia valoja et taida saada vihreäksi. Etsi pumpunvalmistajan ohje, ja katso mitä valoja tulisi palaa. Tältäkin foorumilta löydät pumppuun liittyvää keskustelua hakusanoilla "UPM3 Flex As"

Ja lopuksi, ei kannata muutta mitään jos ei tiedä mitä tekee. Laitteen saa toimimaan erikoisesti hyvinkin helposti.

 

[Tulihäntä]

Heipähei!

Nyt on hieman toista kuukautta asuttu uudessa asunnossa ja muutamat asetukset vaativat varmasti höyläystä. Olen löytänyt monia vinkkejä foorumilta siihen, miten märkätilojen lattialämpöä saisi nostettua kuitenkin siinä onnistumatta. Lattiat siis kyllä kuivavat ilmanvaihdon ansiosta, mutta lattia on kyllä hyvin kylmähkö.

Kohteena siis noin 100m2 vuoden 2017 okt yhdessä tasossa höystettynä nibe F470 sekä mitsun ln25.

Asetuksia joita olen muuttanut

-Niben minimimenoveden lämpötilaksi 29.
-Tuloilman lämpötilan on noin 19-20 astetta. Koitettu myös kylmemmällä tuloilmalla ja rupesi olemaan vedon tunnetta.
-Lämpökäyränä on 3-0 (olen myös koittanut 2+2).
-Jakotukilta olen avannut täysin märkätilojen termostaatit. Jakotukin lämpömittari näyttää paluupuolella kuitenkin vain karvan yli 20 astetta.

Muutamia kysymyksiä.

- Nibe on huollatettu viime kesänä edellisten omistajien toimesta ja ilmanvaihto on säädetty P60% T45%. Miltäs kuulostaa?
- Pitäisikö painetta lisätä järjestelmään? Nyt näyttää noin 0.6 Bar.
- Pitäisikö Kiertovesipumpun nopeutta lisätä? Nyt näyttää näytössä 1/5 vihreänä.

Tietotaitoni on vielä hyvinkin rajallinen joten liitän tähän muutaman kuvan. Vinkkejä suuntaan jos toiseen otetaan mielellään siis vastaan. Kiitos ja kumarrus jos joku pystyy minua auttamaan!

Kokeile ilmata lämmityspiiri ja jakotukki jos siinä on myös ilmausnipat.

Lisää kiertovesipumppuun vähän lisää hönkää. Ei taida vesi kiertää riittävästi että lämpö leviäisi.

 

[Tulihäntä]

Sinulla on nähtävästi huonelämpötila-anturi asennettu (BT50). Siitä ei kannata aktivoida lattialämmitystalossa, sillä betonikakku reagoi hitaasti lämpövaihteluihin.

Ei tuo BT50 lämpötilan näkyminen valikoissa kerro onko lämmitys huonetermostaatin ohjaamana vai ohjaako lämmityskäyrä. Voi olla ihan kummin vain.

 

[Pumppaaja45]

Mihin toimenpiteisiin päädyit?

Pyrin minimoimaan sulatukset, ei kai tässä muu auta. Vaatii puhtaat suodattimet, kovan ilmanvaihdon ja lämpimän torpan (ILP, takka ja leivinuuni lämmittää). Myös siirtoajan lyhentäminen talvikuukausina auttaisi asiaa, kun kompura pysähtyisi itsestään useammin lämmittelemään, mutta siihen en ole vielä ryhtynyt.

 

[mikiz]

Pyrin minimoimaan sulatukset, ei kai tässä muu auta. Vaatii puhtaat suodattimet, kovan ilmanvaihdon ja lämpimän torpan (ILP, takka ja leivinuuni lämmittää). Myös siirtoajan lyhentäminen talvikuukausina auttaisi asiaa, kun kompura pysähtyisi itsestään useammin, mutta siihen en ole vielä ryhtynyt.

Ilmanvaihdon tehosuhteiden muuttamista et kokenut parempana vaihtoehtona? Minkä tasoisia suodattimia käytät? F5/G4?

Seinän läpi voisi laittaa, kerrostaloistakin tutun, suodattimella varustetun raitis-ilmakanavan, jolloin paine-eron saisi pysymään aina lähes nollassa.

 

[Pumppaaja45]

Ilmanvaihdon tehosuhteiden muuttamista et kokenut parempana vaihtoehtona? Minkä tasoisia suodattimia käytät? F5/G4?

Seinän läpi voisi laittaa, kerrostaloistakin tutun, suodattimella varustetun raitis-ilmakanavan, jolloin paine-eron saisi pysymään aina lähes nollassa.

Alipaine on normaalioloissa kohdallaan ja ammattilaisten mittaama/säätämä, mutta laitoin kyllä poistoilmaa vielä pari pykälää isommalle.

Takkaa/uunia varten on korvausilmaventtiili ikkunan päällä, mutta sekään ei riitä siitä Niben poiston jäätymisestä tulevaa mahdotonta ylipainetta kokonaan kompensoimaan.

Tuloilmasuodatin on F7 likaisen ulkoilman takia ja poistoilmasuodatin jotain G3.

Mulla on nyt sulatukset 0-1 krt/vrk eli hyvin hallussa. Hirvittää niiden puolesta joilla sulattaa jotain 12 krt/vrk ja talo on mahdollisesti lähes koko ajan ylipaineella.

 

[Teemu1]

Alipaine on normaalioloissa kohdallaan ja ammattilaisten mittaama/säätämä, mutta laitoin kyllä poistoilmaa vielä pari pykälää isommalle.

Takkaa/uunia varten on korvausilmaventtiili ikkunan päällä, mutta sekään ei riitä siitä Niben poiston jäätymisestä tulevaa mahdotonta ylipainetta kokonaan kompensoimaan.

Tuloilmasuodatin on F7 likaisen ulkoilman takia ja poistoilmasuodatin jotain G3.

Mulla on nyt sulatukset 0-1 krt/vrk eli hyvin hallussa. Hirvittää niiden puolesta joilla sulattaa jotain 12 krt/vrk ja talo on mahdollisesti lähes koko ajan ylipaineella.

Onkohan sitä yleisesti edes ajateltu, kun ohjeistetaan säätämään ilmanvaihto lähes tasapainoon, että toimiiko moinen ohje lämmön talteenoton kanssa, jossa kennostossa saattaa olla hieman jäätä tunteja ennen kuin sulatuslogiikka asian huomaa ja aloittaa sulatuksen? Pieni alipaine tai tasapainotila on saattanut pyörähtää ylipaineiseksi.

 

[Pumppaaja45]

Onkohan sitä yleisesti edes ajateltu, kun ohjeistetaan säätämään ilmanvaihto lähes tasapainoon, että toimiiko moinen ohje lämmön talteenoton kanssa, jossa kennostossa saattaa olla hieman jäätä tunteja ennen kuin sulatuslogiikka asian huomaa ja aloittaa sulatuksen? Pieni alipaine tai tasapainotila on saattanut pyörähtää ylipaineiseksi.

Ei ole ajateltu, koska Nibe ja muut asiantuntijat kertoo, että se ylipaine on vain hetkittäistä, ja siksi siitä ei ole todettu olevan haittaa. Minun talossa se ei kuitenkaan ainakaan ole ollut vain hetkittäistä.

 

[juhamat]

Heipähei!

Nyt on hieman toista kuukautta asuttu uudessa asunnossa ja muutamat asetukset vaativat varmasti höyläystä. Olen löytänyt monia vinkkejä foorumilta siihen, miten märkätilojen lattialämpöä saisi nostettua kuitenkin siinä onnistumatta. Lattiat siis kyllä kuivavat ilmanvaihdon ansiosta, mutta lattia on kyllä hyvin kylmähkö.

Kohteena siis noin 100m2 vuoden 2017 okt yhdessä tasossa höystettynä nibe F470 sekä mitsun ln25.

Asetuksia joita olen muuttanut

-Niben minimimenoveden lämpötilaksi 29.
-Tuloilman lämpötilan on noin 19-20 astetta. Koitettu myös kylmemmällä tuloilmalla ja rupesi olemaan vedon tunnetta.
-Lämpökäyränä on 3-0 (olen myös koittanut 2+2).
-Jakotukilta olen avannut täysin märkätilojen termostaatit. Jakotukin lämpömittari näyttää paluupuolella kuitenkin vain karvan yli 20 astetta.

Muutamia kysymyksiä.

- Nibe on huollatettu viime kesänä edellisten omistajien toimesta ja ilmanvaihto on säädetty P60% T45%. Miltäs kuulostaa?
- Pitäisikö painetta lisätä järjestelmään? Nyt näyttää noin 0.6 Bar.
- Pitäisikö Kiertovesipumpun nopeutta lisätä? Nyt näyttää näytössä 1/5 vihreänä.

Tietotaitoni on vielä hyvinkin rajallinen joten liitän tähän muutaman kuvan. Vinkkejä suuntaan jos toiseen otetaan mielellään siis vastaan. Kiitos ja kumarrus jos joku pystyy minua auttamaan!

Elä suotta laita minimimenovettä noin isoksi, vaan vaikka 26 ja mieti kesällä onko sillä arvolla pesuhuoneen lattia tarpeeksi lämmin. Lämpökäyrä vaikuttaa siihen miten lämmintä vettä menee pesuhuoneen lattiaan näin talvipakkasilla. 3-0 käyrällä menee lämpimämpää kuin 2+2. Jos 3-0 ei ole tarpeeksi niin laita 3+1. Noin suuri ero Niben ilmoittamassa menovedessä ja paluuvedessä ei ole minusta normaalia. Laittaisin painetta muutaman kymmenyksen lisää, esim 0,9. Ilmaa Nibe samalla. Jos tulee ilmaa niin ilmaa useampana päivänä peräkkäin. Ja laita Nibe uplink tai vastaava että voin nähdä käppyröistä mitä sinun laitteessa tapahtuu ja laittaa ne käppyrät tänne niin mekin voidaan neuvoa paremmin.

 

[levamaan]

Ensisijainen ohje laitteen käyttöön on valmistajan omat ohjeet ("käyttöohjekirja" ja "asentajan käsikirja"), ja vasta sen jälkeen täällä jaetut mielipiteet eri asetuksista (ml. omani).

Kuinka lämmin on "kylmähkö" märkätilojen lattia, ja kuinka lämpimäksi sen haluaisit? Pitää huomioida, että jotkin märkätilojen vedenedisteet eivät kestä yli 30 asteen jatkuvaa lämpöä. Sinulla on myös märkätilojen lattialämmitysputket samassa jakotukissa, joten muutkin lattiasi ovat sidottu samaan lämmitysveden lämpötilaan. Ja jos laitat kiertoveden minimilämpötilaksi 29 astetta, ei matalilla lämpökäyrillä ole mitään vaikutusta kiertoveden lämpöön. Myös tuloilman lämpötilan pitäminen vakiona, ulkolämpötilan muuttuessa, muuttuu lähes mahdottomaksi.

Jakotukkisi mittareihin ei taida olla täysin uskomista. Järjestelmään menevän veden lämpö on koneen antureiden mukaan 29,9 astetta, mutta jakotukilla kolmisen astetta vähemmän. Paluuveden matalaa lämpötilaa voi myös selittää se, että jokin kiertovesipiiri on juuri auennut ja ja se toimii (tunteja?) lämpönieluna. Menolämpötila voisi olla matalampi, jolloin kaikkia piirejä voi pitää jatkuvasti auki, ja jolloin sisälämpötilaa voi hallita sopivalla lämpökäyrällä. Jotkut suosittelevat, että lattialämmityksissä veden virtauksen tulisi olla turbulenttista, jotta putkien sisäpintoihin ei kerrostu mitään.

Sinulla on nähtävästi huonelämpötila-anturi asennettu (BT50). Siitä ei kannata aktivoida lattialämmitystalossa, sillä betonikakku reagoi hitaasti lämpövaihteluihin.

Kysymyksiin;
- ilmanvaihdon prosenteista ei voi päätellä mitään, sillä jokaisen asunnon IV-kanavat ovat yksilöllisiä, ja niissä olevat vastukset ovat erilaisia.
- Niben ohjeen mukaan paineen tulisi olla 05-1,5 bar.
- Kiertovesipumppusi keltaisia valoja et taida saada vihreäksi. Etsi pumpunvalmistajan ohje, ja katso mitä valoja tulisi palaa. Tältäkin foorumilta löydät pumppuun liittyvää keskustelua hakusanoilla "UPM3 Flex As"

Ja lopuksi, ei kannata muutta mitään jos ei tiedä mitä tekee. Laitteen saa toimimaan erikoisesti hyvinkin helposti.

Kodinhoitohuoneessa on joku kiinan lämpömittari pöydällä joka näyttää noin 20.5 (en tiedä luotettavuudesta), mutta jalan alla lattia tuntuu viileältä. Ei tarvitse olla mitään kuumia lattioita mutta mukavuuslämmin olisi kiva. Laskin nyt menoveden lämpötilaa 26 asteeseen (taisi olla 24 alunperin). Juu olen ymmärtänyt että tuloilmaa saisi kokoajan olla ruuvaamassa jos siihen ei tee jotain viritystä. Huonelämpötila-anturi ei ole ollut päällä. Jatketaan opusten tutkimista.

Kokeile ilmata lämmityspiiri ja jakotukki jos siinä on myös ilmausnipat.

Lisää kiertovesipumppuun vähän lisää hönkää. Ei taida vesi kiertää riittävästi että lämpö leviäisi.

Elä suotta laita minimimenovettä noin isoksi, vaan vaikka 26 ja mieti kesällä onko sillä arvolla pesuhuoneen lattia tarpeeksi lämmin. Lämpökäyrä vaikuttaa siihen miten lämmintä vettä menee pesuhuoneen lattiaan näin talvipakkasilla. 3-0 käyrällä menee lämpimämpää kuin 2+2. Jos 3-0 ei ole tarpeeksi niin laita 3+1. Noin suuri ero Niben ilmoittamassa menovedessä ja paluuvedessä ei ole minusta normaalia. Laittaisin painetta muutaman kymmenyksen lisää, esim 0,9. Ilmaa Nibe samalla. Jos tulee ilmaa niin ilmaa useampana päivänä peräkkäin. Ja laita Nibe uplink tai vastaava että voin nähdä käppyröistä mitä sinun laitteessa tapahtuu ja laittaa ne käppyrät tänne niin mekin voidaan neuvoa paremmin.

Koitin nyt myös vaihtaa käyräksi 3+1, menoveden laskun lisäksi. Pitääpi tutkia ohjekirjoja ja katsoa saanko tehtyä yllä olevia toimia . Törkkäsin nibeen nettipiuhan ja taitaa vaatia jonkun tikkupäivityksen ennen kun saisi yhdistettyä uplinkin (jos ei dataa saa muuten ulos). Pistän jossain vaiheessa päivitystä jahka kerkeän töiltä taas nibeä sörkkimään. Kiitos kuitenkin vinkeistä!

 

[Jarppa77]

Hei, onkos täällä porukalla tietoa/ymmärrystä miten tuo jaksollinen korotus käytännössä toimii. Eli itsellä tässä oli se toissa yönä ja käytännössä siis se lämpötila mitä hakee on 60 astetta ja aloitus laitettu muistaakseni puoleen yöhön. Silmään osui alla olevasta kuvasta että alkuun nostaa sen sinne vähän päälle 60 asteeseen kolme kertaa n tunnin sisään ja sitten tekee vielä n tunnin välein kolme korotusta vielä. Kuten alta näkyy niin näyttäisi että tuo operaatio kestäisi kaikkinensa tuon nelisen tuntia, onko tuo miten se tosiaan toimii? Ja itsellä tuolla ei ohjelmoituna yöllä mitään liittyen käyttöveteen.

 

[juhamat]

Hei, onkos täällä porukalla tietoa/ymmärrystä miten tuo jaksollinen korotus käytännössä toimii. Eli itsellä tässä oli se toissa yönä ja käytännössä siis se lämpötila mitä hakee on 60 astetta ja aloitus laitettu muistaakseni puoleen yöhön. Silmään osui alla olevasta kuvasta että alkuun nostaa sen sinne vähän päälle 60 asteeseen kolme kertaa n tunnin sisään ja sitten tekee vielä n tunnin välein kolme korotusta vielä. Kuten alta näkyy niin näyttäisi että tuo operaatio kestäisi kaikkinensa tuon nelisen tuntia, onko tuo miten se tosiaan toimii? Ja itsellä tuolla ei ohjelmoituna yöllä mitään liittyen käyttöveteen.
katso liitettä 105242

Tarkempaa logiikkaa en tiedä, mutta olen huomannut saman. Ilmeisesti mittaa että vesi olisi tarpeeksi pitkään x rajan yläpuolella, eikä vain kerran - ja korottaa vasta kun se on x rajan alapuolella. Tai jotain tommosta.. Oon huomannu että joskus tuo kestää vain pari tuntia, joskus 6 tuntia. Pitempi aika tuntuu menevän kun enemmän pakkasta.

 

[Perttiperuna]

Aikaisemmin kirjoitin tänne tiheistä sulatuksista. Vaikka puhaltimien nopeuksia lisäsin +10% ei sillä juurikaan ollut vaikutusta ja kone jatkoi kahden tunnin kellosulatuksilla. Ilmankosteus sisätiloissa tosin alkoi laskea entisestään. Rh seilasi silloin 12-20 välissä.

Nytten kun on ilmankostutin (ufox s3) päivisin täysteholla ja öisin puolteholla niin konen vetelee keskimäärin noin 4 tunnin jaksoja ennen kun sulattelee ja Rh on noin 30. Puhaltimet on tällä hetkellä +4%.

Niin jos halua pidentää kompuran käyntiä niin voi olla hyvä kokeilla ilmankostuttimen käyttöä. En tosin tiedä jos se rahallisesti paljoa säästä. Boonuksena voi myös olla parasta käydä suihkussa vähän ennen kun sulatus käynnistyy niin saa käyntijaksoa pidennettyä entisestään (hymiö).

 

[misa64]

Aikaisemmin kirjoitin tänne tiheistä sulatuksista. Vaikka puhaltimien nopeuksia lisäsin +10% ei sillä juurikaan ollut vaikutusta ja kone jatkoi kahden tunnin kellosulatuksilla. Ilmankosteus sisätiloissa tosin alkoi laskea entisestään. Rh seilasi silloin 12-20 välissä.

Nytten kun on ilmankostutin (ufox s3) päivisin täysteholla ja öisin puolteholla niin konen vetelee keskimäärin noin 4 tunnin jaksoja ennen kun sulattelee ja Rh on noin 30. Puhaltimet on tällä hetkellä +4%.

Niin jos halua pidentää kompuran käyntiä niin voi olla hyvä kokeilla ilmankostuttimen käyttöä. En tosin tiedä jos se rahallisesti paljoa säästä. Boonuksena voi myös olla parasta käydä suihkussa vähän ennen kun sulatus käynnistyy niin saa käyntijaksoa pidennettyä entisestään (hymiö).

Fysiikan lait tyrmätty
Kyllähän poistoilman kosteuden lisääminen pitäisi lisätä myös sulatuksia.

 

[Perttiperuna]

Fysiikan lait tyrmätty
Kyllähän poistoilman kosteuden lisääminen pitäisi lisätä myös sulatuksia.

Niin sitä voisi luulla. Näyttää ainakin omassa Nibessä siltä että jos on vähemmän kosteutta niin Niben kompura puristaa enemmän lämpöä poistoilmasta ja jäteilma menee enemmän pakkaselle ja sulattelee kerran kahteen tuntiin.

Tässä on on esimerkkinä kuva tammikuusta ja yksi helmikuusta. Tammikuun kuvassa ei ollut ilmankostutinta päällä, kun se taas oli päällä helmikuussa. Muut arvot (ulkolämpötila, poistoilma, ja tuulettimen arvot) on aika samoissa lukemissa molemmissa kuvissa kun taas ulospuhalluksessa on enemmän eroa. Sähköäkin näköjään säästyy kun Nibe ei huudata lisäystä yhtä usein.

 

[juhamat]

Niin sitä voisi luulla. Näyttää ainakin omassa Nibessä siltä että jos on vähemmän kosteutta niin Niben kompura puristaa enemmän lämpöä poistoilmasta ja jäteilma menee enemmän pakkaselle ja sulattelee kerran kahteen tuntiin.

Tässä on on esimerkkinä kuva tammikuusta ja yksi helmikuusta. Tammikuun kuvassa ei ollut ilmankostutinta päällä, kun se taas oli päällä helmikuussa. Muut arvot (ulkolämpötila, poistoilma, ja tuulettimen arvot) on aika samoissa lukemissa molemmissa kuvissa kun taas ulospuhalluksessa on enemmän eroa. Sähköäkin näköjään säästyy kun Nibe ei huudata lisäystä yhtä usein.

Sanosin 99% varmaksi että se sinun ilmankostutin ei vaikuta tähän asiaan vaan muut asiat. Kuten poistoilman lämpötila, ulkolämpötila, ulkoilman kosteus ja millon olet viimeksi vaihtanut niben suodattimen.

 

[misa64]

Niin sitä voisi luulla. Näyttää ainakin omassa Nibessä siltä että jos on vähemmän kosteutta niin Niben kompura puristaa enemmän lämpöä poistoilmasta ja jäteilma menee enemmän pakkaselle ja sulattelee kerran kahteen tuntiin.

Tässä on on esimerkkinä kuva tammikuusta ja yksi helmikuusta. Tammikuun kuvassa ei ollut ilmankostutinta päällä, kun se taas oli päällä helmikuussa. Muut arvot (ulkolämpötila, poistoilma, ja tuulettimen arvot) on aika samoissa lukemissa molemmissa kuvissa kun taas ulospuhalluksessa on enemmän eroa. Sähköäkin näköjään säästyy kun Nibe ei huudata lisäystä yhtä usein.

Ulkoilmassa tammikuun alussa on paljon enempi kosteutta kuin helmikuun loppupuolella!
Fysiikan lait pätee taas