F750 - Ajatuksia miten laitteesta kaikki irti

[jmaja]

Meillä näkyy olevan iv-jälkilämpövastusta 180W edestä päällä kun ulkona on -18°, jäteilma -6°.

Vakava paikka! Eikö pyöriväkennoinen pysty kylmenpään? Onkos noissa joku jäätymisenesto/sulatus. Muuttuuko kennon pyörimisnopeus tms?

 

[pökö]

Vakava paikka! Eikö pyöriväkennoinen pysty kylmenpään? Onkos noissa joku jäätymisenesto/sulatus. Muuttuuko kennon pyörimisnopeus tms?

Ei tuossa mitään vakavaa ole. Kone on 16 asteisessa varastossa, pitkät raitis- ja poistokanavat pelkillä kondenssieristeillä. Toisessa ilma lämpenee ja toisessa jäähtyy.

 

[kotte]

Tehokkaalla maapiirillä voi kyllä auttaa kovilla pakkasilla lämmitystä huomattavasti. Itsellä on jokseenkin täystehomitoitettu kaivo, josta nyt otetaan vain korvausilman lämmitys ja tiettyjen lyhyehköjen ulkoreittien sulanapito (pitää maan pinnan sulana vasta, kun ollaan jossakin -1^oC:n yläpuolella).

Korvausilmaventtiileistä tulee nyt venttiilin alkupäässä kennon jälkeen 7,3^cC ilmaa. Ulkona on jotakin -16,3^oC vaiheilla, joten nostaa tuo tuloilman lämpötilaa luokkaa 24^cC astetta. Oli korvausilma lähes 8^oC astetta alkuillasta, kun ilmavaihtoa ei ollut vielä kohotettu täysille (ruoanvalmistuksen takia), ulkona oli hiukan kylmempääkin eikä maan pinta ollut ehtinyt ulkona jäähtyä kunnolla sulanapitopiirin päältä. Tuo sulanapito käsittääkseni kuormittaa enemmän kuin korvausilman lämmitys, mihin liuoslämpötilat viittaavat, eli maasta tulee 7,6^cC-asteista ja paluu on 6,0^oC astetta (lukemat eivät ole millään tarkkuusmittareilla tuotettuja). Kaikki kennot ja sulanapitopiiri ovat rinnakkain kiertopumpun jälkeen ennen paluuta.

 

[Espejot]

Sivukysymyksenä, syökö pyöriväkennoisen etulämmitys hyötysihdetta kuinka paljon? En ole kirajnnut noita hyötysuhteiden lämpötiloja ylös.

 

[kotte]

Sivukysymyksenä, syökö pyöriväkennoisen etulämmitys hyötysihdetta kuinka paljon?

Siis maaliuoksellako? Vaikea uskoa, että itse lto-laitteen talteenottohyötysuhde voisi laskea (siis ellei laitteessa ole selvää suunnittelu- tai muuta virhettä), mutta kuormittaahan tuo kaivoa tai maapiiriä. Jos kaivo on ronskisti mitoitettu, kokonaisuus voi jäädä plussalle, mutta tarkasti tai niukaksi mitoitetun kaivon kanssa tuo voi johtaa vaikeuksiin (liialliseen kylmenemiseen).

Pilppi (esim. F570) tai pelkkä poisto on toinen asetelma, eli kaikki maasta imetty lämpö tuloilmaan tulee jokseenkin kokonaan hyödyksi.

 

[Harrastelija]

Minulla ei ole PILPiä vaan ihan normi pyöriväkennoinen LTO.
Ulkoa tulevan ja ulos menevän ilman lämpötilaero noin 10 astetta.
Jos ulkoa tulevaa ilmaa esilämmitettäisiin niin ulos puhallettaisiin lämpimempää ilmaa. Eikös se tarkoita että energiaa menisi (enemmän) hukkaan (taivaalle) kuin ilman esilämmitystä? Hyötysuhteeseen en ota kantaa.

 

[Mikki]

LTO kanssa optimaalinen taso olisi siinä pisteessä kun jälkilämmitys menisi muuten päälle. Ja esilämmityspiirin käyttöä pitäisi säätää aika tarkasti ulkolämpötilan mukaan jos ei haluaisi kuornittaa keruupiiriä turhaan.

Mutta jos keruupiiri kestää kuormitusta niin pitäisin aina päällä. Mitä sitä maapiiriä säästämään kun kesä korjaa tappiot.

Etenkin kuutiokoneiden kanssa sulatusvaivat vähenisi tai poistuisi kokonaan.

 

[kotte]

Eikös se tarkoita että energiaa menisi (enemmän) hukkaan (taivaalle) kuin ilman esilämmitystä? Hyötysuhteeseen en ota kantaa.

SItähän se tarkoittaa, mutta talteenottohyötysuhteella viitataan itse lto:n kykyyn ottaa poistoilman lämpöä hyödyksi. Kun sisään tulevaa ilmaa lämmitetään, jäteilma tietenkin lämpenee, mutta perusteorian mukaan talteenottohyötysuhde ei muutu. Sen perusteella lto-laite tietenkin saa vähemmän lämpöä talteen, mutta toisaalta myös hukkaa sisäisesti vähemmän. Ulos menee lämpimämpää jäteilmaa ja tuo lisähukka puolestaan on voittopuolisesti esilämmitykseen käytettyä energiaa. Esilämmityksellä saatu energia hukataan pääosin harakoille -- kuten tosin itse asiassa ennemmin tai myöhemmin kaikki lämmitykseen käytetty energia.

Energian hintahan ratkaisee ja esilämmitysenergia voi olla hyvinkin halpaa, harvemmin kuitenkaan täysin ilmaista. Vain suuresta vesistöstä tai maasta olisi periaatteessa mahdollista saada täysin ilmaista esilämmitysenergiaa esimerkiksi upottamalla U-muotoinen putki syvälle sulaan veteen tai maahan. Pakkasella tuohon syntyy luonnollinen veto, joka imee pinnalta pakkasilmaa ja puhaltaa sen painovoimaisesti toisesta haarasta hiukan yli 0-asteisena, kunhan vetoa tarvittaessa hiukan hillitään.

 

[Mikki]

Päivitetäänpäs tilastoa radon-imuilman lämpötilasta, kun on joulukuun toinen pakkasjakso menossa:

- 20.10.2021 --> 12,8℃
- 22.10.2021 --> 12,6℃
- 27.10.2021 --> 12,4℃
- 20.11.2021 --> 11,8℃
- 30.11.2021 --> 11,5℃
- 22.12.2021 --> 10,9℃

Kyllähän tämä asiana on alkanut kiinnostamaan, että mitenkä tuo nyt noin hitaasti loppujenlopuksi tippuu. Taitaa olla niin, että varaavaa massaa missä lämpö on, on kuitenkin aika tolkuttomasti.

Ja jos tuota massaa on niin paljon, niin mahtaakohan kesäaika nostaa lämmön takaisin... mielenkiintoista nähdä.

 

[Mikki]

Hih... Laitoin ennen pakkasjaksoa 0,5kW rajoituksen vastuksille ja sillä on pärjätty ihan hyvin takan avustuksella. Mutta asteminuutit on vähän alhaalla.

Kokeilu liittyy siihen että miten Niben asteminuuttiasetukset oikeasti pelaa tämän värkin kanssa, kun SAM yksikkö kylmentää lattialämmityksen paluuta erityisesti käyttövettä tehdessä. Asteminuutit tippuu silloin liiallisen nopeasti mielestäni suhteessa talon viilentymiseen ja sitten laite käyttää vastuksia ahkerasti.

Mutta näin saa takasta ainakin irti hyötyä. Se on ollut yksi tuuminnan paikka kanssa. Ollut kuitenkin asteen sisällä sisälämpö ja käyttövettä riittänyt. Talon kulutukset 45-50kWh/vrk.

 

[Mikki]

Muuten erikoinen homma aamusta tapahtui, kun keli lauhtui. Tuossa Niben softassa on joku asteminuuttien resetointi, kun ollaan syvällä asteminuuteissa ja lämmitystarve pienenee. Uusi havainto minulle laitteesta.

Missään nimessä asteminuutit eivät nousseet -2600 --> -300 vain menolämmön avulla. Tämähän on ihan mukava ominaisuus softassa: ei tarvitse miettiä että se jumppaisi asteminuutit pumppaamalla ylös tuolta montusta jos säätila kevenee.

 

[specialist]

Pitikin sanoa että eihän sekään oikein hyvä että sieltä -2500 asteminuuteista pusketaan sitten sään lauhtuessa turhaan lämpöä taloon kun kiritään ne asteminuutit.

Olis hyvä jos tuokin olisi dokumentoitu ominaisuus miten se toimii.

 

[Mikki]

Pitikin sanoa että eihän sekään oikein hyvä että sieltä -2500 asteminuuteista pusketaan sitten sään lauhtuessa turhaan lämpöä taloon kun kiritään ne asteminuutit. Olis hyvä jos tuokin olisi dokumentoitu ominaisuus miten se toimii.

Samaa itsekkin mietin että pumppaako se vastuksen kanssa tuon ylös. Tuo yllätti positiivisesti, että laite loikki asteminuutit ylös melkein pystysuoraan. Täytyy toivoa että tulee vielä uusi kovempi pakkasjakso, niin kokeilen toistuuko tämä.

 

[Lappanen]

Miltä näyttää laskennallinen meno vs menolämpö tuossa tilanteessa kun ulkolämpö alkaa nousta?

 

[jmaja]

Asteminuutit tippuu silloin liiallisen nopeasti mielestäni suhteessa talon viilentymiseen ja sitten laite käyttää vastuksia ahkerasti.

Käyttääkö tuo sisälämpötilaa säätöön? Sehän tietää ainakin poistoilman lämpötilan. Vai onko myös sisäilma-anturi?

Tuntuisi järkevämmältä sitä kautta hakea vastusten käytön vähennystä. Nyt kai tulisi vilu, jos ei takkaa lämmittäisi.

 

[Mikki]

Miltä näyttää laskennallinen meno vs menolämpö tuossa tilanteessa kun ulkolämpö alkaa nousta?

Ei tuossa näytä mitään erikoista olevan. Siis ei mitään mikä asteminuuttien rajun nousun selittäisi. Kyllä se joku kiekura softassa on, mikä päättelee että ei lauhtuvassa kelissä asteminuutit noin syvällä tarvitse olla.

Kuvasta näkee hyvin, että yht'äkkiä laite vain päättää että asteminuutit kuuluu olla ylempänä.

 

[Mikki]

Käyttääkö tuo sisälämpötilaa säätöön? Sehän tietää ainakin poistoilman lämpötilan. Vai onko myös sisäilma-anturi? Tuntuisi järkevämmältä sitä kautta hakea vastusten käytön vähennystä. Nyt kai tulisi vilu, jos ei takkaa lämmittäisi.

Ei se sisälämpötilaa mitenkään lämmityksen ohjaukseen käytä. Ihan käyrällä ja ulkolämpötilalla. Mutta ehkä olennainen havainto on, että ei Nibe itsekkään luota asteminuutteihin kun noin "korjaa" niitä kelin lauhtuessa.

Ja tokihan 0,5kW vastusrajoituksella tulisi jossain kohtaa vilu. Mutta näin ainakin saa sen estettyä, ettei laite vastuksilla pidä asteminuutteja ylhäällä jos takkaa haluaa käyttää. Tarve takalle meidän talossa tulisi jossain -12-13C luokassa tällä 0,5kW rajoituksella.

 

[Lappanen]

Juu, eipä tuossa montaa astetta ole laskennalisen menon ja menon välillä. Kyllä insinööri on viisas henkilöoletettu kun tuollaisenkin mennyt keksimään.

 

[jmaja]

Mutta ehkä olennainen havainto on, että ei Nibe itsekkään luota asteminuutteihin kun noin "korjaa" niitä kelin lauhtuessa

Järjetöntähän se olisi ampua yli pitkäkestoisen kuopan jälkeen. Onhan PI-säädöissä lähes aina syytä olla windup-korjaus. Jossain raskaassa talossa ehkä olisi ollut tarpeenkin olla korjaamatta asteminuutteja, jotta rakenteet saadaan takaisin normaalilämpöön. Mutta sinähän "korjasit" asteminuutit takalla.

 

[pökö]

Ei se sisälämpötilaa mitenkään lämmityksen ohjaukseen käytä. Ihan käyrällä ja ulkolämpötilalla

Miten asteminuutit sitten toimii? Kyllä siinä ohjelmassa vikaa on jos asteminuutit on tuhansia miinuksella ja siitä vaan ne yhtäkkiä nollaantuu itsestään.

 

[jmaja]

Juu, eipä tuossa montaa astetta ole laskennalisen menon ja menon välillä. Kyllä insinööri on viisas henkilöoletettu kun tuollaisenkin mennyt keksimään.

Onhan 2500 asteminuutin virhe sentään vaikkapa vuorokauden 1,7 C liian matala menolämpö. Jos operoidaan matalilla jopa alle 30 C menovesillä, tuosta tulee jo varsin suuri tehoero. Nythän se kompensoitiin takalla.

Karkeasti voi ajatella tehon riippuvan menolämmön ja huonelämmön erotuksesta. Siis vaikkapa 28 C ja 21 C oli tavoite, mutta olikin 26,3 C ja 21 C. Tuo vastaa 25% tehovajetta. Jos tehontarve oli vaikkapa 6 kW ja puute siis 1,5 kW, olisi 120 m2 kämppä voinut jäähtyä vaikkapa 4 C/vrk.

 

[jmaja]

Miten asteminuutit sitten toimii? Kyllä siinä ohjelmassa vikaa on jos asteminuutit on tuhansia miinuksella ja siitä vaan ne yhtäkkiä nollaantuu itsestään.

On noissa nollaus, kun menolämpö ylittää asetusarvon tarpeeksi. Muuten pitkää viileyttä seuraisi pitkä kuumuus.

 

[pökö]

On noissa nollaus, kun menolämpö ylittää asetusarvon tarpeeksi. Muuten pitkää viileyttä seuraisi pitkä kuumuus.

Ai on, ok. Eli jossain tilanteessa talo jäähtyy, tulee nollaus ja jäähtyminen jatkuu kunnes taas nollaus ja jäähtyminen jatkuu?

 

[Mikki]

Ai on, ok. Eli jossain tilanteessa talo jäähtyy, tulee nollaus ja jäähtyminen jatkuu kunnes taas nollaus ja jäähtyminen jatkuu?

Eikös Nibe ole mainostanut, että niillä on näissä F ja etenkin S-sarjan pumpuissa miljoonia rivejä koodia? Kaipa minä löysin yhden harvinaisen 10 000 rivin lohkon vähän kokeilemalla pumpun rajoja. Että ehkä siellä on toinen 10 000 rivin lohko koodia, mikä estää tuon mainitsemasi.

Mutta niin tai näin.... hyvin toimi tuo tässä tapauksessa.

Ja olen miettinyt miten takkaa voisi järkevästi hyödyntää, niin aika fiksulta tuo 0,5kW vastusrajaus tuntuu. Tuntuu mielekkäältä polttaa takkaa kun asteminuutit valuu.

 

[jmaja]

Ai on, ok. Eli jossain tilanteessa talo jäähtyy, tulee nollaus ja jäähtyminen jatkuu kunnes taas nollaus ja jäähtyminen jatkuu?

Ei, vaan nollaus tulee sitten kun menolämpötila ylittää tarpeeksi käyränmukaisen. Silloin siis talo lämpeää vauhdilla ja tulisi kuuma, jos ei nollattaisi.

Toinen vaihtoehto on leikata asteminuutit minimiin. Eli vaikkapa ei mene alle -2000. Tuolloinhan siis on jo kaikki sallitut vastukset päällä ja kompura käy täysillä. Asteminuutit menettävät merkityksensä. Sitten tehon riittäessä ampuu tuon 2000 AM yli.

Jos ei olisi leikkuria/nollausta, voisi osatehoisella vehkeellä kertyä tolkuton alijäämä talvelta, joka sitten johtaisi tolkuttomaan ylilämmitykseen keväällä.

Onhan tuo nollaus kuvattu joissain Niben ohjeissa.

 

[jmaja]

Nibe ei taida päästää asteminuutteja alle -3000 ja nollaa ne kun menolämpötila nousee tietyn rajan yli käyrän. Muitakin nollaustapoja lienee.

"Maks. ero kompressori: Jos menolämpötila ylittää lasketun menolämpötilan asetetulla arvolla, asetetaan asteminuuttilukemaksi +1."

 

[specialist]

Mutta ei tuossa Mikillä mitään varsinaista nollausta tapahtunut kun asteminuutit eivät nousseet pystysuoraan eikä menolämpökään tainnut kovin monta astetta ylittää laskennallista. Jotenkin muuten laite haisteli ettei nyt tarvita noin paljon lämpöä.

Jos vastukset on kokonaan estetty ulkolämpötilan mukaan niin sitten myöskään laite ei päästä asteminuutteja tippumaan alle vastuskäytön rajan vaan ne jää siihen rajalle vaikka menolämpö jäisi alle lasketun.

 

[Lappanen]

Vaikea tuosta käyrästä on desimaaleja laskea, mutta noin 8 tunnin aikana tuo "nollaus" on tapahtuntu ja onhan siinä selviä pystysuoria askelmia ja joka stepillä nousua olisi noin +200...+250 asteminuuttia. Jotenkin kiihdytetysti se asteminuutteja tuossa nostaa eli ei suoraan "nollaa" kuten vaikka mulla joskus tekee kun käyttövesisyklin jälkeen vaihtovena ääntyy lattialämmitykselle ja asteminuutit pomppaa nollaan (syksyisin ja keväisin tapahtuu yleensä tuota kun ollaan aina lähellä 0-rajaa).

 

[Mikki]

Joo ei ne nollaan mennyt vaan jäi noin -300 tasolle mistä homma lähti normaalisti eteenpäin. Mutta tavallaan jonkinasteinen "tekoäly" haisteli, että nyt lämmityskuorma kevenee joten unohdetaan asteminuuttitappiot.

 

[root]

Ei tuossa näytä mitään erikoista olevan. Siis ei mitään mikä asteminuuttien rajun nousun selittäisi. Kyllä se joku kiekura softassa on, mikä päättelee että ei lauhtuvassa kelissä asteminuutit noin syvällä tarvitse olla.

Kuvasta näkee hyvin, että yht'äkkiä laite vain päättää että asteminuutit kuuluu olla ylempänä.
Näytä liitetiedosto 75643

Sulla näyttää laskettu menolämpö pysyvän aika stabiilina (about 2 asteen sisällä, hankala nähdä kun "resoluutio" tuon osalta pieni), vaikka ulkolämpötila nousee kymmenisen astetta. Varmaan suht maltillinen käyrä ja/tai maksimi asetettu tohon 30:iin? Vertailuksi oma tilanne alle:

 

[Mikki]

Minulla on tosiaan minimimeno +28C (märkätilat) ja ultraloiva käyrä. Ainakin toistaiseksi on sillä pärjätty, kun meille se +21C riittää sisälämmöksi ja makuuhuoneissa +20C.

 

[pökö]

Miksi @Mikki menovesi ei enää lämpene -15 jälkeen vaikka ilmat vielä siitä kylmenee?

 

[Mikki]

Miksi @Mikki menovesi ei enää lämpene -15 jälkeen vaikka ilmat vielä siitä kylmenee?

Mietin tuota samaa että miksi noin näyttäisi olevan. Tuo laskennallinen menolämpötila on mielestäni laskettu lämpötilakeskiarvosta, mikä ei huomioi tuota hetkellistä monttua ulkolämpötilassa.

Saattaapi olla, että olen sitä suodatusaikaa venyttänyt oletuksesta jonkun verran (tai todennäköisesti paljon). Näyttäisi että @root kuvassa korkein laskennallinen lämpötila tulee vähän sen kylmimmän hetken jälkeen, mikä viittaisi merkittävästi lyhyempään keskiarvolaskentaan.

 

[Lappanen]

Onko sulla joku sisä/poistolämmön mukaan säätö päällä? Tai säätääkö tuo automaattisesti sen(kin) mukaan, eli ei pelkän ulkolämmön? Näkysköhän vaikka sisälämpökäyrässä tuossa samassa kohtaa nousua..

Se ulkolämmön suodatusaika taisi olla vain lämmityksen pysäytykselle.

 

[root]

Minulla on tosiaan minimimeno +28C (märkätilat) ja ultraloiva käyrä. Ainakin toistaiseksi on sillä pärjätty, kun meille se +21C riittää sisälämmöksi ja makuuhuoneissa +20C.

Näytä liitetiedosto 75660

Olitko säätänyt myös menoveden maksimilämpöä? Mulla suodatusaika 12 h

 

[Mikki]

Olitko säätänyt myös menoveden maksimilämpöä? Mulla suodatusaika 12 h

Ei ole maksimilämpöä,. muuta kuin käyrän mukaan... käyrä on vain niin loiva (menolämpö -26C on +32C)

Mutta tuo mitä @Lappanen kysyi: kun illalla takkaa poltin, niin huonelämpö vähän kyllä nousi. Mutta ei minulla "pitäisi" olla mitään sisälämpöön perustuvaa ohjausta. RMU-yksikössä on toki lämpöanturi, mutta ei sen pitäisi mitenkään vaikuttaa menokäyrään.

 

[specialist]

Mietin tuota samaa että miksi noin näyttäisi olevan. Tuo laskennallinen menolämpötila on mielestäni laskettu lämpötilakeskiarvosta, mikä ei huomioi tuota hetkellistä monttua ulkolämpötilassa.

Saattaapi olla, että olen sitä suodatusaikaa venyttänyt oletuksesta jonkun verran (tai todennäköisesti paljon). Näyttäisi että @root kuvassa korkein laskennallinen lämpötila tulee vähän sen kylmimmän hetken jälkeen, mikä viittaisi merkittävästi lyhyempään keskiarvolaskentaan.

Itse olen ollut siinä käsityksessä että laskennallinen menee todellisen ulkolämpötilan mukaan, kaikki lisäyksen estot yms. sitten sen valitun suodatusajan keskiarvona.

Voihan olla että tuonne uplinkiin ei ihan kaikista antureista mene mittausarvot aina samalla hetkellä ja se korkein laskennallinen menolämpö on jäänyt tallentumatta. Näyttäähän tuo sinun laskettu menolämpö käyrä siltä että mittauspiste on klo 16 ja klo 20 välissä, seuraava klo 04 ja 08 välissä ja kolmas klo 12 jälkeen, niiden pisteiden välillä käyrä näyttää vaan olevan piirretty pisteestä pisteeseen. Minullakin esim. sisälämpötilaa käyrä näyttää tuolta kun muutokset on niin pieniä.

Voit hakea ne mittauspisteet ainakin tietokoneella, vie hiiren käyrälle niin se näyttää palluran mittauspisteen kohdalla, mittausarvon ja tarkan kellonajan, veikkaan että niitä ei monta löydy tuosta.

 

[staari]

Nibe ei taida päästää asteminuutteja alle -3000 ja nollaa ne kun menolämpötila nousee tietyn rajan yli käyrän. Muitakin nollaustapoja lienee.

"Maks. ero kompressori: Jos menolämpötila ylittää lasketun menolämpötilan asetetulla arvolla, asetetaan asteminuuttilukemaksi +1."

Näin toimii ainakin vanhemmat Nibe (Jämä).
Itsellä (MLP) raja on 6 astetta ja nollaus toimii usein. Järjestelmän 1. käyrä on pattereille ja shunttiohjatulle lattialämmitykselle 2. käyrä. Lämpötilaero usein nousee yli tämän 6:n ennen kuin asteminuutit ehtivät muutoin nollautua.

Jos vastukset on kokonaan estetty ulkolämpötilan mukaan niin sitten myöskään laite ei päästä asteminuutteja tippumaan alle vastuskäytön rajan vaan ne jää siihen rajalle vaikka menolämpö jäisi alle lasketun.

Näin myös. Itsellä nyt vastusraja -10 ulkoilma ja vastusten käyttö erolla -140dmin, asteminuutit -60.
Eli kone ei päästä asteminuutteja koskaan alle arvon -200dmin, kun ulkoilma on lämpimämpi kuin -10.

 

[specialist]

Olen tässä muutaman kerran huomannut myös mahdollisen ominaisuuden. Minulla tulee vastukset peliin asteminuuteilla -800 ja siitä -50 portaissa se 0,5kw kerrallaan. Äskettäin sattui olemaan käyttöveden teko meneillään ja samalla sulatus. Asteminuutit oli -950 eli sen puolesta ei pitäisi olla kuin 1,5kw vastuksia. Vastusteho nousi kuitenkin näytön mukaan 6,5kw asti kunnes käyttövesi oli lämmitetty. Sitten putosi lämmityksen alettua siihen mitä sen noilla asteminuuteilla pitäisikin olla. Kerran aiemminkin olen huomannut käyttövettä tehtäessä saman, muistaakseni silloin ei ollut edes sulatus meneillään mutta ilmeisesti laite halusi tehdä käyttöveden mahdollisimman äkkiä ja otti kaikki vastukset peliin jotta pääsi takaisin lämmitykseen.

Niin monta muuttujaa ettei oikein voi tietää mikä tuon laukaisee vai onko bugi, ainakaan mitään hälytystä ei antanut.

Uplinkistä ei taida saada graafiseen esitykseen hetkellistä vastustehoa näkyviin.

 

[oltsik]

Olen tässä muutaman kerran huomannut myös mahdollisen ominaisuuden. Minulla tulee vastukset peliin asteminuuteilla -800 ja siitä -50 portaissa se 0,5kw kerrallaan. Äskettäin sattui olemaan käyttöveden teko meneillään ja samalla sulatus. Asteminuutit oli -950 eli sen puolesta ei pitäisi olla kuin 1,5kw vastuksia. Vastusteho nousi kuitenkin näytön mukaan 6,5kw asti kunnes käyttövesi oli lämmitetty. Sitten putosi lämmityksen alettua siihen mitä sen noilla asteminuuteilla pitäisikin olla. Kerran aiemminkin olen huomannut käyttövettä tehtäessä saman, muistaakseni silloin ei ollut edes sulatus meneillään mutta ilmeisesti laite halusi tehdä käyttöveden mahdollisimman äkkiä ja otti kaikki vastukset peliin jotta pääsi takaisin lämmitykseen.

Niin monta muuttujaa ettei oikein voi tietää mikä tuon laukaisee vai onko bugi, ainakaan mitään hälytystä ei antanut.

Uplinkistä ei taida saada graafiseen esitykseen hetkellistä vastustehoa näkyviin.

Minä huomasin kerran saman - kaikki vastukset päällä käyttövettä tehdessä vaikka asteminuuttiasetusten mukaan pitäisi olla vain jotain 1-1,5 kw.

Uplinkin suurin puute on että se ei kykene visualisoimaan vastusten käyttöä ensinkään. Ei kykene edes piirtämään Aikakerrointa kuinka se kasvaa vastusten käytön myötä. Siitä saisi käsitystä käytetyistä kwsta kumulatiivisesti. Aikakerrointa järjestelmä kuitenkin laskee kokoajan niinkuin laskee energimittari luotua lämmitysenergiaa joten en tajua miksi se ei piirry käyräksi uplinkissa.