Jos siellä olisi kylmäainehöyryä niin se tiivistyisi nestevaraajan seiniin. Jos siellä on typpeä niin tiivistymistä ei tapahdu enää siellä missä typpi varaa tilavuuden, vaan nestevaraajaan valuu enää tiivistynyttä nestettä. Olisiko se noin yksinkertaista?
Höyrystimen paine kylmä kierrossa - kompressorin tehtävä
- Keskustelun aloittaja MrCabin
- Aloitettu
Jos siellä olisi kylmäainehöyryä niin se tiivistyisi nestevaraajan seiniin. Jos siellä on typpeä niin tiivistymistä ei tapahdu enää siellä missä typpi varaa tilavuuden, vaan nestevaraajaan valuu enää tiivistynyttä nestettä. Olisiko se noin yksinkertaista?
MrCabin
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #322
Kylmäaine höyry nesteytyy nestevaraajan pohjalle. Tein yhden testin 2024 kesällä ennenkuin palasin Amerikkaan ja mittasin paineita eri kohdista lauhdutinta. Juotin muutaman mittapisteen eri korkeuksille lauhduttimen tuubeja. Erikoista oli se että lauhduttimessa ja sen jälkeen tapahtui 0,5 bar paineen pudotuksia ja itselläni on teoria että lauhduttimen sisällä tai nestevaraajassa toimii ikäänkuin "pneumaattinen" paisuntaventtiili, jonka läpi kylmäainehöyry puristuu ja sitten tilavuuden laajentuessa tuon "pneumaattisen" paisuntaventtiilin jälkeen tapahtuu lyhyt höyrystyminen joka sitoo lämpöä. Tätä pitää tutkia lisää - asia on tiedossa mutta siitä ei löydy minkäänlaista dokumenttia tai tutkimusta.
Eikös tuossa ole kyse siitä että siellä on virtausvastusta? Muutenhan paineen pitäisi olla tarkalleen sama samassa tilassa.
Periaatteessahan lauhtumaton kaasu toimii kylmäaineen kanssa samaan tapaan kuin lämmin vesi suihkutettuna ilmaan, eli höyrystyy, kun lauhtumaton kaasu muodostaa osapaineen, jolloin haihtumaan pyrkivän nesteen höyrynpaine alittuu kaasujen sekoittumisen takia. En välttämättä edes luottaisi painemittauksiin tuollaisessa tilanteessa keräimen sisällä, koska kaasujen sekoittuminen voi vaihdella kaasujen pyörteilessä ja paineantureiden tiehyisiin mahdollisesti tiivistynyt kylmäaine ja erikoisesti sen lämpeneminen ja jäähtyminen voi aiheuttaa värähtelyä. Kylmäainepisaroiden roiskuminen ja roiskeiden hidas haihtuminen keräimen sisällä lauhtumattoman kaasun jouskossa todellakin aiheuttaa paikallista kylmenemistä eikä lopputulosta välttämättä voi joka kohdassa kovin tarkasti ennustaakaan.
Ilmiö on samantapainen, jos tupruttaa vesihöyryä vaikkapa liedellä kiehuvan kahvipannun nokasta alasuuntaan viettävään metalliputkeen niin, että putken päästä valuu tipottain vettä höyryn osin lauhtuessa. Tipoista kertyvä vesiläikkä jäähtyy veden haihtuessa uudelleen ja sitä tehokkaammin, mitä vilkkaammin ilma virtaa läikän ylitse. Riippuen nyt painemittaristakin, aika ihmeellistä saattaa käyttäytyminen olla, jos tökkäät anturin johonkin kohtaan metalliputken sisällä.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #325
Tässä pari kuvaa noista tuubeista ja kuinka kylmäaine jakautuu tuubeihin. Sisätilan kenno on 2,7kW vehkeestä ja siinä on kaksi syöttöä. Tuubien yhteispituus 8,4m eli 4,2m per syöttö. Ulkyksikön kenno on 3,4kW laitteesta ja siinä on kuusi syöttöä ja tuubien yhteispituus 18m, eli 3m per syöttö. Tämä yksikkö on huomattavasti parempi myös hyötysuhteen kannalta siitä syystä kylmäaine syötetään noin moneen tuubiin.
Liitteet
MrCabin
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #326
Tässä sitten tämän päivän mittaus tulokset nestevaraajan lämpötilan muutoksesta kun syötetään typpeä systeemiin. Aluksi tulos puhtaalla kylmäaineella ja sitten kun on syötetty typpeä 1L. Tämä mitattiin käyttämällä 950ml propaanipulloa johon oli laitettu 12 bar typpipaine. Se sitten imettiin systeemiin, jonka imupaine oli 2 bar eli 10 bar lauhduttimen paineessa se ottaa tilaa tuon litran verran. Systeemin kokonais volyymi on 12 litran luokkaa eli vajaa 10% tuosta tilavuudesta on typpeä. Jos sitä vertaa lauhduttimen volyymiin niin typen osuus sen volyymista huomattavasti korkeampi. Nestevaraajan lämpötila putosi 10 astetta.
Liitteet
Noiden putkien suorat osat on usein uurrettuja sisäpinnoiltaan
Internally grooved copper tube - Wikipedia
Maalaisjärjellä on hyvä asia että lauhduttimen jälkeen nestevaraajassa on matalampi lämpötila 
Toisaalta jos koko paska toimii paskasti niin tuo on vain seuraus siitä.
Noista jantin linkkaamista mikrouritetuista putkista tuli mieleen että juuri viikko sitten pohdin sitä että kannattaako lauharin/höyrystimen putket tehdä monista ohuista putkista vai paksummista putkista ja olin, ainakin itse, sitä mieltä että ohuemmissa putkissa enemmän pinta-alaa virtaukseen nähden. Yllätys oli että putkimateriaalin tarvekkin oli pienempi.
Toisaalta jos koko paska toimii paskasti niin tuo on vain seuraus siitä.Noista jantin linkkaamista mikrouritetuista putkista tuli mieleen että juuri viikko sitten pohdin sitä että kannattaako lauharin/höyrystimen putket tehdä monista ohuista putkista vai paksummista putkista ja olin, ainakin itse, sitä mieltä että ohuemmissa putkissa enemmän pinta-alaa virtaukseen nähden. Yllätys oli että putkimateriaalin tarvekkin oli pienempi.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #329
Maalaisjärjellä on hyvä asia että lauhduttimen jälkeen nestevaraajassa on matalampi lämpötila
Noista jantin linkkaamista mikrouritetuista putkista tuli mieleen että juuri viikko sitten pohdin sitä että kannattaako lauharin/höyrystimen putket tehdä monista ohuista putkista vai paksummista putkista ja olin, ainakin itse, sitä mieltä että ohuemmissa putkissa enemmän pinta-alaa virtaukseen nähden. Yllätys oli että putkimateriaalin tarvekkin oli pienempi.
Olen kallistumassa tässä siihen päätelmään nestevaraajan lämpötilan laskussa että typpi kerääntyy sen yläosaan muodostaen eristävän patjan, jonka läpi lauhduttimelta palaava seos kylmäaine pusertuu nestevaraajan alaosaan. Nestevaraajan yläosan lämpötila asettuu sitten sopivasti lauhduttimelta palaavan kylmäaineen ja ympäröivän lämpötilojen puoliväliin tuon typpipatjan johdosta.
Tätä puoltaisi se että tuo typpimäärä jonka syötin systeemiin varastaisi ison osan lauhduttimen tuubeista aiheuttaen joko lauhduttimen paineen nousun tai puhaltimen kierrosluvun nousun, mutta kumpaakaan näistä ei tapahdu. Lauhduttimen paine nousi vain noin 0,3 bar.
Tämmöisen ajatuksen sain alunperin kun tuota kuvaa katselin ja mietin mitä sille ilmalle voisi tapahtua kun se ei voi tiivistyä.Tuonnehan se viimeistään päätyy. Mutta sitä, mitä havaittavaa se siellä aiheuttaa, sitä en kyllä arvannut. Säiliössä on kuitenkin kyllästetty höyry, joka tiivistyy jos sitä jäähdytetään. Onko se sitten ilmaseoksena vain laihempi?
MrCabin
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #331
Tuo lauhduttimen yläosaan keräytyvä ilma tapahtuu tuubi lauhduttimissa, joissa lauhduttava vesi on tuubeissa ja kylmäaine vaipassa. Kun kompressoreita haalattiin isoista vedenjäähdyttimistä tai laivojen ilmastointi systeemeistä 70- ja 80-luvuilla, niin silloin ei vielä juurikaan ollut käytössä tyhjiöpumppuja ja kompressorista puhallettiin haalauksen jäljiltä ilma ulos kylmäaineella, mutta aina sitä jonkin verran sinne jäi ja se päästettiin sitten ulos lauhduttimen päällä olevasta venttiilistä kun systeemi oli ollut käytössä jonkin aikaa.
Tuosta sitten on seurannut se ajatus että myös tuubi lauhduttimissa, missä kylmäaine on tuubien sisällä, typpi tai ilma jää lauhduttimen yläosan kuumiin tuubeihin, mutta näyttäisi siltä että kylmäaine työntää sitä pikku hiljaa edellään ja se ajautuu nestevaraajaan, jonka yläosaan se sitten jää muodostaen sinne tuon patjan.
Tuosta sitten on seurannut se ajatus että myös tuubi lauhduttimissa, missä kylmäaine on tuubien sisällä, typpi tai ilma jää lauhduttimen yläosan kuumiin tuubeihin, mutta näyttäisi siltä että kylmäaine työntää sitä pikku hiljaa edellään ja se ajautuu nestevaraajaan, jonka yläosaan se sitten jää muodostaen sinne tuon patjan.
Olen itse fundeeratessani kallistunut samoille linjoille. Eli kun keräimen yläosaan kertyy ilmaa, nesteytynyt kylmäaine joko lorisee tuloputkesta alapuolen lammikkoon tai valuu enemmän tai vähemmän pitkin keräimen seiniä. Ilmakaasut keräimen yläosassa toimivat kohtalaisena lämpöeristeenä ja yläosa pääsee jäähtymään ympäristön lämpötilaan. Toki samaan aikaan ilmakaasupatjassa tapahtuu jonkin verran lämpöä ylöspäin kuljettavaa konvektiovirtausta ja mukana jopa kulkee kylmäainehöyryä, joka saattaa tiivistyä kuvun yläosan kylmälle alueelle sitä hiukan lämmittäen, mutta ilmakerros joka tapauksessa vastustaa lämmön siirtymistä erittäin huomattavasti verrattuna tilanteeseen, jossa keräimessä ei ole ilmakaasuja: tällöin koko keräin asettuu hyvin tarkkaan lauhduttimelta tulevan virtauksen lämpötilaan, koska paikallinen lauhtuminen tai höyrystyminen lämpötilasta riippuen tasaa lämpötilat hyvin tehokkaasti (kuin heat pipessa ikään).
MrCabin
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #333
Kompressorin tehtävänä - ihan oikein on paineen nosto - mutta yhtä lailla matalan paineen luominen höyrystin puolelle. Kompressorin tarvitsee saada jotakin paineen nostoa varten ja se on juuri höyrystimestä imetty kylmäainehöyry. Kylmäaineen energia sisällön kasvattaminen ei ole kompressorin varsinainen tehtävä, vaan höyrystimessä itseensä lämpöä sitoneen kylmäaineen siirtäminen höyrystimestä lauhduttimeen missä se luovuttaa lämpöä. Kompressorin tekemä työ luonnollisesti lisää kylmäaineen lämpösisältöä - ilman tuota työtä ei tapahtuisi mitään. Höyrystimessä kylmäaineeseen on sitoutunut 80% lämpöä ja kompressorin työ tuo siihen lisää 20% ja kaikki tuo pitää poistaa lauhduttimessa.
Kompressori luo puitteet sekä höyrystymiselle - matala paine höyrystimessä - että nesteytymiselle - korkea paine (lämpötila) lauhduttimessa.
Kompressori luo puitteet sekä höyrystymiselle - matala paine höyrystimessä - että nesteytymiselle - korkea paine (lämpötila) lauhduttimessa.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #334
Aloitin viime vuoden lopulla uuden keskustelun kylmäkompressorin roolista ja höyrystimen paineesta. Keskustelu rönsyili sisältäen erilaisia vertailuja kuinka vesi lopettaa virtauksen letkussa tai kuinka lentokoneen siiven ylä- ja alapuolelle muodostuu paine-ero. Nämä eivät kuitenkaan tuoneet vastausta itse kysymykseen mikä luo matalan paineen suljetussa kylmäjärjestelmässä höyrystin puolelle.
Laitan tähän lyhyen videon missä näkyy kuinka kompressorin käynnistyksen jälkeen höyrystimen paine lähtee voimakkaasti laskemaan ja vasta 4-5 sekunnin viiveen jälkeen kun kompressori on luonut paine-eron eli matalan paineen höyrystin puolella ja korkeamman paineen lauhdutin puolelle, niin kylmäaine neste lähtee virtaamaan paisuntaventtiilin läpi höyrystimeen.
Laitan tähän lyhyen videon missä näkyy kuinka kompressorin käynnistyksen jälkeen höyrystimen paine lähtee voimakkaasti laskemaan ja vasta 4-5 sekunnin viiveen jälkeen kun kompressori on luonut paine-eron eli matalan paineen höyrystin puolella ja korkeamman paineen lauhdutin puolelle, niin kylmäaine neste lähtee virtaamaan paisuntaventtiilin läpi höyrystimeen.
Tämä jankkaaminen jaksaa hämmästyttää minua. Eikö se nyt ole jo selvää, että matalan paineen höyrystimeen luo kompressorin imu. Sen mitä itse keskustelua silloin alussa seurasin, niin kukaan ei minusta väittänyt mitään muuta. Väittelyä aiheutti se, vetääkö kompressori kaasua sisäänsä, ei se että imeekö se sitä. Eli kyse oli siitä, mitä "imu" tarkoittaa: onko se kaasun vetämistä, vaiko sellaisten olosuhteiden luomista, joiden vallitessa jokin muu kuin kompressori voi työntää kaasua sinne kompressoriin. Ja vastaushan on jälkimmäinen. Sitä fysiikan lakia ei vieläkään ole kumottu, että kaasua ei pysty vetämään, ainoastaan työntämään.
Ehkä kysymys oli liian epäselvä, jos siihen ei saatu riittävän tarkkaa vastausta. Olen silti edelleen sitä mieltä, että matalan paineen höyrystimeen aiheuttaa siellä olevan kaasun virtaus höyrystimestä pois kohti vielä matalampaa painetta, jonka kompressori synnyttää laajentamalla mekaanisesti pientä tilavuutta suuremmaksi poislukien turbopumput, joissa periaate on toisenlainen.
Tekemäsi havaintoesitys on erinomainen todiste siitä, mikä on tapahtumien tosiasillinen syy seuraus suhde. Ensin paineen pitää alentua, jotta neste lähtee liikkeelle. Eli paineen alentumisen aiheutti kompressori eikä paisuntaventtiili.
Tämä oli alkuperäinen kysymys. Lisäksi todettiin että on kaksi koulukuntaa vastausten suhteen. Ne nähtävästi ovat seuraavat:
- Jos poistat paisuntaventtiilin, niin matalaa painetta ei synny - paisuntaventtiili siis saa aikaan matalan paineen.
- Jos poistat kompressorin, niin matalaa painetta ei synny - kompressori siis saa aikaan matalan paineen.
Eikös molemmat koulukunnat ole kumminkin oikeassa?
Videolla esitettävän höyrystinpaineen päätapahtumanhan on, että paineen on ensiksi laskettava (kompressorin imukammion painehan laskee vielä hiukkasen enemmän, jolloin kaasu alkaa virrata höyrystimesä kohti kompressoria), jotta paisuntaventtiilin (epäilemättä TEV) ylitse vaikuttava eropaine ehtii nousta riittäväksi venttiilin avautumiseksi.
"Näkölasin" tapahtumat lienevät osin edellisestä riippumattomat. Kaiketi "näkölasi" (eli nestelasi, nesteikkuna tms.) on vakiopaikassa, eli juuri ennen paisuntaventtiiliä? Paisuntaventtiilin avautuminen saa aikaan voimakkaan kaasuvirtauksen, joka vuorostaan tuo mukanaan höyrystimen loppupäähän ja keräimeen kertyneen nesteen. Nestettähän jää normaalisti tuonne kompressorin lyhyehkön seisokin ajaksi (vaikka lämpötila on aluksi ja ehkä pitempäänkin korkeampi kuin höyrystimessä), sillä pitävä paistuntaventtiili ja kompressorin venttiilit estävät kylmäaineen purkautumisen höyrystimeen, minne se luonnostaan pyrkisi (ja minne se kapillaarivehkeissä nopeast ajautuukin).
"Näkölasin" tapahtumat lienevät osin edellisestä riippumattomat. Kaiketi "näkölasi" (eli nestelasi, nesteikkuna tms.) on vakiopaikassa, eli juuri ennen paisuntaventtiiliä? Paisuntaventtiilin avautuminen saa aikaan voimakkaan kaasuvirtauksen, joka vuorostaan tuo mukanaan höyrystimen loppupäähän ja keräimeen kertyneen nesteen. Nestettähän jää normaalisti tuonne kompressorin lyhyehkön seisokin ajaksi (vaikka lämpötila on aluksi ja ehkä pitempäänkin korkeampi kuin höyrystimessä), sillä pitävä paistuntaventtiili ja kompressorin venttiilit estävät kylmäaineen purkautumisen höyrystimeen, minne se luonnostaan pyrkisi (ja minne se kapillaarivehkeissä nopeast ajautuukin).
MrCabin
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #339
Kompressori luo matalan paineen ja paisuntaventtiili säätää sen tasoa tai ylläpitää paine eroa. Paisuntaventtiili ei luo matalaa painetta. Tuolla tekemälläni videolla näkyy hyvin selkeästi kuinka kompressori luo matalan 2 bar paineen höyrystin puolelle ja 8 bar paineen lauhdutin puolelle. Vasta sitten kun on muodostunut riittävän suuri paine-ero niin kylmäaine neste alkaa virtaamaan paisuntaventtiilin läpi.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #341
Syy siihen että laitoin vielä tästä lisää kokemusperäistä testimateriaalia johtui siitä että kaveri yritti vakuuttaa tekoälyn kertovan asiat niin kuin ne on. Kysyimme tekoälyltä mikä luo matalan paineen kylmäjärjestelmän höyrystimeen niin vastaus oli se että matala paine johtuu lämpötilan putoamisesta joka sitten laskee höyrystimen paineen. No voi hyvät sykäykset - kyllä se kylmäaine siellä höyrystimessä pyrkii laajentumaan ja sitä myötä paine nousisi ellei kompressori pidä huolta tuon kylmäaine höyryn imemisestä pois höyrystimestä.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #342
Jankkaamisesta sen verran että alkuperäinen kysymys kompressorin tehtävästä ja höyrystimen paineesta johti hiusten halkomiseen sanojen merkityksestä, eikä niinkään siihen mitä systeemissä käytännössä tapahtuu ja kuinka se voidaan mittareilla ja näkölasilla todentamaan kuten tässä tehtiin.
Hyvä esimerkki siitä että tekoälyllä saa helposti aikaan uskottavan selityksen asiaan kuin asiaan riippumatta siitä onko se oikein tai väärin. Tekoälyllä meni lauhduttimet ja höyrystimet väärin päin.
Vielä ne jaksaa ja oikein tekoälyn kanssa
Kompressorin, ja pumpun minkä tahansa, tehtävä on tuottaa massavirta. Tarkoituksista riippuu miten sitä sovelletaan. Ominaista on, pumpulle tai kompressorille, että niissä on selkeästi ns. imupuoli ja painepuoli.
Hiukka eksoottisempi pumpattava on betoni. Voiko sen mieltää fluidiksi? 16 mm kivi kengässä on ilmeisesti kiinteää ainetta mutta pumppubetonissa jotenkin toisin. Tuosta tuli mieleen 2 km paksun jääkerroksen alla pohjimmainen jää alkaa muistuttaa fluidia eli liukastelee helposti vuoren rinnettä alaspäin riippumatta ilmaston muutoksesta.
Jos ette osaa erottaa työaikaa vapaa-ajasta niin laittakaa amulla 16 mm kivi kenkään ja otatte sen pois kun työaika loppuu.
Kompressorin, ja pumpun minkä tahansa, tehtävä on tuottaa massavirta. Tarkoituksista riippuu miten sitä sovelletaan. Ominaista on, pumpulle tai kompressorille, että niissä on selkeästi ns. imupuoli ja painepuoli.
Hiukka eksoottisempi pumpattava on betoni. Voiko sen mieltää fluidiksi? 16 mm kivi kengässä on ilmeisesti kiinteää ainetta mutta pumppubetonissa jotenkin toisin. Tuosta tuli mieleen 2 km paksun jääkerroksen alla pohjimmainen jää alkaa muistuttaa fluidia eli liukastelee helposti vuoren rinnettä alaspäin riippumatta ilmaston muutoksesta.
Jos ette osaa erottaa työaikaa vapaa-ajasta niin laittakaa amulla 16 mm kivi kenkään ja otatte sen pois kun työaika loppuu.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #346
No, tähän täytyy sanoa etten käytä itse tekoälyä ollenkaan. Se tulee kyllä pakosti vastaan kun esim. netistä haen jotain asiaa, mutta tässä tapauksessa kun kaveri otti asian esille niin mielenkiinnosta halusin hänen kanssaan sitä testata ja ko. aiheessa tekoäly oli aivan pihalla ja oli pahempi inttäjä kuin itse olenVielä ne jaksaa ja oikein tekoälyn kanssa
Kompressorin, ja pumpun minkä tahansa, tehtävä on tuottaa massavirta. Tarkoituksista riippuu miten sitä sovelletaan. Ominaista on, pumpulle tai kompressorille, että niissä on selkeästi ns. imupuoli ja painepuoli.
Hiukka eksoottisempi pumpattava on betoni. Voiko sen mieltää fluidiksi? 16 mm kivi kengässä on ilmeisesti kiinteää ainetta mutta pumppubetonissa jotenkin toisin. Tuosta tuli mieleen 2 km paksun jääkerroksen alla pohjimmainen jää alkaa muistuttaa fluidia eli liukastelee helposti vuoren rinnettä alaspäin riippumatta ilmaston muutoksesta.
Jos ette osaa erottaa työaikaa vapaa-ajasta niin laittakaa amulla 16 mm kivi kenkään ja otatte sen pois kun työaika loppuu.
Tuota en usko. Tekoälyä nopeampaa takinkääntäjää en ole nähnytkään.
MrCabin
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #348
Joudun omassa työssäni muutamana päivänä viikossa palaamaan kylmäkierron perusasioihin ja kun oppilas kysyy mistä höyrystimeen muodostuu alhainen paine niin en voi vain sanoa että kompressori nostaa painetta lauhduttimeen ja paisuntaventtiili pudottaa sitten kylmäaineen höyrystimen alhaiseen paineeseen. Mistä se alhainen paine muodostui kysyy oppilas. Joku voisi sanoa että tämä on nyt sellainen muna-kana homma mitä se ei kylläkään ole. Kompressorin tarvitsee imeä jotakin jotta sillä olisi jotain puristettavaa, mutta kompressorin ei tarvitse puristaa jotakin voidakseen imeä jotain - se imee höyrystimestä kylmäaine höyryä vaikka paine menisi negatiiviseksi. Kompressorin toiminta on ensi imu ja sitten puristus - toisin päin se ei toimi.
Toiseksi selvitän sen mikä näkyy tuossa videolla että kompressori luo sen vallitsevan olotilan höyrystin puolelle, mihin paisuntaventtiilillä on sitten mahdollisuus annostella lauhdutinpuolelta kylmäainetta höyrystimeen.
Toiseksi selvitän sen mikä näkyy tuossa videolla että kompressori luo sen vallitsevan olotilan höyrystin puolelle, mihin paisuntaventtiilillä on sitten mahdollisuus annostella lauhdutinpuolelta kylmäainetta höyrystimeen.
Lyhyt vastaus on se että kompressori päästi kaasua pois höyrystimestä.
Oppilaille voi olla hankala ymmärtää asioiden luonnetta jos paineen käsite on epäselvä.
Auttaisiko asian ymmärtämisessä jos käytämme kylmäaineena nestekaasua ja tutkimme miten nestekaasupullo toimii. Pullossa on nestettä ja kaasua ja sen lämpötila on aluksi sama kuin ympäristön lämpötila.
Kaasulla on pullossa tietty paine, jonka voimme mitata. Kun avaamme kaasuventtiilin eli imemme pois kaasua pullosta, kuten asiaa voisi kansanomaisesti kuvailla, niin pullon paine alenee ja tämä alipaine saa nesteen kiehumaan ja jäähtymään. Olisiko se noin esitettynä helpompi ymmärtää?
Viimeksi muokattu:
MrCabin
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #350
Tässä on juuri se ongelma miksi tätä on käyty läpi edes takaisin. Pullosta vallitsevaan ilmakehän paineeseen päästäminen on eri asia kuin suljetussa kylmä järjestelmässä oleva kylmäaine joka on yhdessä osassa 1,5 bar paineessa ja toisessa osassa 9 bar paineessa ja nuo kaksi painetasoa saadaan aikaan kompressorin kaksivaiheisella toiminnalla.
Pullosta päästetään 7 bar paineessa olevaa nestekaasua 0 bar(g) ilmakehään ja nyt yritys selittää että se imetään pullosta ilmakehään ei oikein natsaa vaikkakin uskon että sen voi teoreettisesti perustella.
Kyllä oppilaalle jää hyvin selkeä kuva mitä systeemissä tapahtuu kun hän kytkee mittarit molemmille puolille sekä höyrystin- että lauhdutin puolelle ja näkee paineen muutokset sekä näkölaseissa ennen ja jälkeen paisuntaventtiilin miten kylmäaine muuttuu korkeapaineisesta nesteestä höyryksi kun se kulkee paisarin läpi.
Uskon että ne jotka katsovat tuon videon mitä systeemissä tapahtuu kompressorin käynnistyessä saavat hyvän kuvan kuinka homma toimii.
Ei sen pitäisi olla eri asia. Kylmäaine ei tiedä onko järjestelmä suljettu vai avoin. Se "tietää" vain missä paineessa ja lämpötilassa se on ja käyttäytyy kummassakin tapauksessa täsmälleen samoin samoissa olosuhteissa.
Mitä eroa tarkalleen ottaen tarkoitit tuossa alleviivaamassani kohdassa?
MrCabin
Aktiivinen jäsen
- Keskustelun aloittaja
- #352
Lähinnä sitä että on aivan eri asia päästää 7 bar pullosta kylmäainetta ilmakehään kuin mitä tapahtuu suljetussa kylmäkierrossa missä kompressori imee ja puristaa kylmäainetta. Kyllä se pullo kylmenee samalla tavalla kuin mitä tapahtuu höyrystimessä, mutta meiltä puuttuu tässä pullo teoriassa muut kolme komponenttia joita tarvitaan kylmä järjestelmässä, eli siinä mielessä ei voida näin vertailla - tai voidaan mutta mitä sillä halutaan todistaa.
Tuo video oli hyvää opetus materiaalia muttei ehkä hyvä tässä foorumissa
Halusin helppotajuisesti selittää, miksi kaasun paine alenee pullossa ja höyrystimessä kun niistä päästettään kaasua pois. Oppilashan kysyi mistä alhainen paine johtuu. Paineen alenema johtuu siitä, että paineistettua kaasua päästetään pullosta tai höyrystimestä pois. Jälkiseuraus on sitten kummassakin se, että lämpötila laskee.
OK. Sittenpä "näkölasissa" ilmenevä onkin aivan selvää ilman kummempaa pohdintaa.
Jos oppilas ei kykene sisäistämään miten yksinkertainen kylmäprosessi toimii niin olisi parempi vaihtaa opintosuuntaa humanistiselle puolelle, siellä mikään tapahtuma ei tarvitse selitystä, ei tarvita logiikkaa,eikä fysikkaa .
Jos ilmakehän paine olisi 9 bar niin se imeytyisi sinne 7 bar kaasupulloon, ... vai työnsikö se itse itsensä sinne? Talvipakkasilla löysin kaasupullon, sitä grillikaasua. Kun en tiennyt olisko se vajaa tai tyhjä niin painoin kynnellä sitä ventiilitappia ja kyllä se imaisi ilmaa sisäänsä, pakkasella CRC-purkitkin tekee sitä.
Yleensä kun nestettä höyrystetään ( keitetään ) niin lämpötila ja paine nousee, eihän höyryveturi muuten toimisi.
Jos ilmakehän paine olisi 9 bar niin se imeytyisi sinne 7 bar kaasupulloon, ... vai työnsikö se itse itsensä sinne? Talvipakkasilla löysin kaasupullon, sitä grillikaasua. Kun en tiennyt olisko se vajaa tai tyhjä niin painoin kynnellä sitä ventiilitappia ja kyllä se imaisi ilmaa sisäänsä, pakkasella CRC-purkitkin tekee sitä.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Erittäin havainnollista.
Mikä oli tuomio? Vajaa vai tyhjä?
Mulla kun noita aivopieruja riittää niin joskus tekoäly pukkaa esiin ja antaa viisaita vastauksia.
Kerran pohdin myisinkö opelin ja sijoittaisin rahat sähköautoon ja sitikka jäisi vara-autoksi. " Loistava ajatus, ekolooginen teko... " vastaa äly. Ehdotan että myynkin sitikan ja rahat sijoitan opelin kunnossa pitoon. "Loistava ajatus, ekolooginen teko..." vastaa äly.
Ennen testiä kaiketi tyhjä, testin jälkeen täynnä.