Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

[SON]

Yleistä
Osa perustiedoista selviää tuosta alalaidasta. Asiaan liittyvää tarinaa matkan varrelta on ainakin täällä:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=14840.0 ( ilpn ohjausta tietokoneella ja taloautomaatiolla)
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15060.45 (COP laskentaa jossa sulatukset huomioitu)

Liitteistä ja niiden sisällöstä muutama sana
Näiden liitteiden tapaisia kuvia on tullut laiteltua eri yhteyksissä ja ne ovat hajallaan siellä täällä. Tarkoitus on jatkossa muutaman kk välein päivittää näitä tai näiden tapaisia kuvia joista pitäisi selvitä havainnollisesti mikä vaikutus ilp: lla on ollut ja tulee olemaan jatkossa energian kulutuksen edelleen pienentämiseksi öljy- sähkölämmiteisessä rakennuksessa.

Yhtenäisellä viivalla olevat arvot ovat kulutusmittareista saatuja arvoja ja katkoviivalla olevat arvot on laskettu. Myös astepäiväluku on laskettu ulkolämpötilasta normaalia tapaa käyttäen eli kevätkaudella kun ulkolt keskilt < 10 astetta, syksyllä <12 astetta lasketaan mukaan astepäivälukuun ja Ts= 17 astetta. Sisälämpötilan asetusarvo on talvikaudella 22 astetta ja on pysynyt siinä aika hyvin. ilmojen kylmetessä tuonne - 6.. -10 asteeseen tai Ilp:n sulatellessa, lämpötila saattaa mittauspisteessä laskea 21.5 asteeseen jolloin patteriverkon kv- pumppu käynnistyy automaattisesti ja vastaavasti pysähtyy kun lt nousee yli 21.5 asteen.

Ilmoista
Viime vuoden astepäiväluku oli meillä poikkeuksellisen alhainen 3857 ja klt +6.3 astetta jota siivitti joulukuun hyvin alhainen apl 495 ja klt +1.6 astetta.

Jatkosuunnitelmia
Polttoöljyn kulutusta on tietoisesti vähennetty ja vastaavasti sähkölämmitystä lisätty. Tähän on yksinkertaisena syynä energiahintojen suhde.
Tähänastisen kokemukseni perustella nykyisellä kombinaatiolla ei ole enää suuria säästöjä aikaansaatavissa ja nyt pitää pohtia jotain uutta. Suunnitelmissa on ollut pidempään laittaa Vilp tai mahdollisesti ilp jolla tätä kulutusta voisi edelleen laskea. Rakennuksen lisäeristäminen ja ikkunoiden vaihto on ollut myös harkinnassa mutta tällä hetkellä näyttää vahvimmalta panostaa edullisiin lämpöpumppuihin.

Huomautus
Kuvissa 12.1 ja 12.2 otsikko on puutteellinen. Tarkastelutapa kaikissa kuvissa on 12 kk rullaava tai toisella nimellä 12 kk liukuva joka tarkoittaa sitä että esim kuvissa oikeassa reunassa oleva viivan loppupää on 1.1.2011.. 31.12.2011 välisen ajan kulutus ja jokasella kk pystyviivan välillä siirrytään
12 kk jaksolla taaksepäin.

Smiley211001

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Yleistä
Tässä on taas aikaa vierähtänyt ja kokemusta karttunut. Pakkasiakin ollut ja ilp:n toiminta on ollut edelleen myönteistä.Tuolla toisaalla käydään keskustelua tästä uusiin rakennuksiin sovellettavasta E-luvusta. Ihan mielenkiinnolla katsoin historiatietojen ja nykyisten kulutusten valossa miltä tämä E- luku näyttää vanhaan rakennukseen sovellettuna jossa öljylämmityksestä on pääosin luovuttu ja siirrytty sähkö ja ilp lämmitykseen. Tuossa alla olevassa kuvassa tuo taloussähkön osuus on liian suuri kesään 2009 asti koska siinä on mukana myös talousrakennusten sähkö. Perämittaus näille tuli kesällä 2009.

E-luku
E- luku on laskettu tuossa allaolevassa kuvassa niinkuin ohjeistuksessa sanotaan ja kun meillä on kohtuu iso tupa, tarkasti ottaen rakennusluvan mukaan 261 m2 niin tuo E- luku on vaatimusten mukaan noin 160 kWh/m2 ja kuten kuvasta näkyy niin vaiheittain ajan saatossa ja erityisesti ilp:n myötä hyvällä vuosi- COP: lla tuo E- luku on alkanut tippumaan 230 tasolta ja on nyt hyvin lähellä 150 kWh/m2. Smiley211007

Kommenteja
Minulle ei ole valjennut mistä nämä kertoimet: öljylämmitys 1.0, Sähkö 1.7, puu 0.5 ja kaukolämpö 0.7 on saatu mutta ilmeisesti tuon sähkön kerroin muihin nähden on vain tarkoitushakuisesti ilman suurempia perusteita hilattu noin korkeaksi.

Allaolevastakuvasta käy selville sekin että tämä E- luku tarkastelu suosii etelän rakennuskantaa ja vastaavasti sorsii pohjoisen rakennuskantaa kun tuossa E- luvussa ei huomioida astepäivälukua.

 

[Zeque]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Kommenteja
Minulle ei ole valjennut mistä nämä kertoimet: öljylämmitys 1.0, Sähkö 1.7, puu 0.5 ja kaukolämpö 0.7 on saatu mutta ilmeisesti tuon sähkön kerroin muihin nähden on vain tarkoitushakuisesti ilman suurempia perusteita hilattu noin korkeaksi.

Luontarvot ja saastuminen, siinäpä tuon sähkön kertoimen suuruuden selitys. Sähkö ei ole uusiutuva luonnovara ja sitä tuotetaan mahdottoman epäekologisesti&saastuttavasti -> siitä se suoran sähkön kerroin sitten pompsahti. Ja ei, tuossa ei oteta huomioon "vihreätä" tuuli/vesisähköä. Tuon kertoimen takana kaikki sähkö on samantasoista ja se tuotetaan kivihiiltä tahi öljyä polttamalla. Kaipa nuo vesivoimaloiden padot ja tuulimyllyjen ropelit ovat rumia, saastuttavaia, pilaavat luontoarvoja ja vaikeuttavat liito-oravien pesintää koska tuo sähkön kerroin on noin kovaksi laskettu.

Tai sitten takana on raha. Valtio haluaa omat, väliaikaisesti kansalaiden taskuissa olevat, rahat itselleen.

-Z

 

[VesA]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Luontarvot ja saastuminen, siinäpä tuon sähkön kertoimen suuruuden selitys. Sähkö ei ole uusiutuva luonnovara ja sitä tuotetaan mahdottoman epäekologisesti&saastuttavasti -> siitä se suoran sähkön kerroin sitten pompsahti. Ja ei, tuossa ei oteta huomioon "vihreätä" tuuli/vesisähköä. Tuon kertoimen takana kaikki sähkö on samantasoista ja se tuotetaan kivihiiltä tahi öljyä polttamalla. Kaipa nuo vesivoimaloiden padot ja tuulimyllyjen ropelit ovat rumia, saastuttavaia, pilaavat luontoarvoja ja vaikeuttavat liito-oravien pesintää koska tuo sähkön kerroin on noin kovaksi laskettu.

Tai sitten takana on raha. Valtio haluaa omat, väliaikaisesti kansalaiden taskuissa olevat, rahat itselleen.

-Z

Sähkö on jaloin energialaji.. paljonko saat sähköä jos käytät sen tuottamiseen kilowatin edestä öljyä ? Niinpä sähköksi asti jotenkin saatua energiaa ei kannattaisi muuttaa lämmöksi, koska lämpöä saa aikaan muutenkin. Miksi sitten öljy maksaa..

http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/fysiikka/fysiikka2a/energia

 

[Espejot]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

E-luku
E- luku on laskettu tuossa allaolevassa kuvassa niinkuin ohjeistuksessa sanotaan ja kun meillä on kohtuu iso tupa, tarkasti ottaen rakennusluvan mukaan 261 m2 niin tuo E- luku on vaatimusten mukaan noin 160 kWh/m2 ja kuten kuvasta näkyy niin vaiheittain ajan saatossa ja erityisesti ilp:n myötä hyvällä vuosi- COP: lla tuo E- luku on alkanut tippumaan 230 tasolta ja on nyt hyvin lähellä 150 kWh/m2. Smiley211007

Lasket E-luvun väärin. Sitä ei voi laskea kulutuksen mukaan... tai ainakin sinun pitää ensin purkaa ILP takaisin suorasähköksi ja katsoa kuinka paljon ILP antaa helpotusta laskukaavassa.... ja siltikään lukema ei ole oikea. /a045b

 

[roots]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Lasket E-luvun väärin. Sitä ei voi laskea kulutuksen mukaan... tai ainakin sinun pitää ensin purkaa ILP takaisin suorasähköksi ja katsoa kuinka paljon ILP antaa helpotusta laskukaavassa.... ja siltikään lukema ei ole oikea. /a045b

Nyt taitaa partaukolle dementtis, vai mikä se nyt on, iskeä ...kyllähän E-Luku yleisellä tasolla lasketaan ostetun(=kulutetun) mukaan, mutta ILP:llä tais olla joku vakioarvo...

 

[Espejot]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Nyt taitaa partaukolle dementtis, vai mikä se nyt on, iskeä ...kyllähän E-Luku yleisellä tasolla lasketaan ostetun(=kulutetun) mukaan, mutta ILP:llä tais olla joku vakioarvo...

Jaa, että yleisellä tasolla...

Kyse on laskennallisesta kulutuksesta joka lasketaan rakennuksen tietojen perusteella. Asiaa on käyty läpi toisessa ketjussa, kannattaa käydä topikin linkit läpi. uutta E-luku tuo siihen vanhaan energia todistukseseen sen että eri energiatyyppeja on painotettu. Ei tästä enempää kannata jauhaa.

***

SON voi simuloida tuota E-lukua mutta jos hän laittaa sen esim. talon myynti-ilmoitukseen niin kyse on ihan puhtaasti harhaanjohtamiseta.

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Espejotti vois rauhottua ja pysyä nahoissaan, ei tässä olla talon myyntiaineostoa rustaamassa. Smiley211007

Saattaa tuossa käppyrässä olla ihan virallisen E- luvun laskentamallin osalta virhettäkin. Laskin sen melko nopeasti sen perusteella mitä D3: ssa oli sanottu asiasta mutta toisaalta annan piut paut koko E- luvulle sillä se on oikeastaan sellaista hömppää joka itseasiassa voi, vaikka kuinka oikein suoritettunakin, johtaa ihmisiä harhaan. Näyttää vähän siltä että tästä E- kiimasta ollaan kehittelemässä myös uutta laskentabisnestä.

E- luvun asemasta katsoisin niitä todellisia energioiden kulutuslukujen kehitystä pitkällä aikavälillä ja myös niitä toteutuneita energiakustannuksia pitkällä aikavälillä jotka rasittavat kukkaroa. E- luku ei sitä valitettavasti tee.

Mitä sitten tulee simulointiin niin toteutuneisiin lukuihin perustuva laskenta ei ole simulointia. Sitä vastoin uuden talon energiakulutuslaskenta D3, D5 jne ohjeiden mukaan, E- luku laskenta jne ovat tyylipuhdasta simulointia jolla ei välttämättä ole yhteyttä todellisuuden kanssa.

 

[Espejot]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

E- luku laskenta jne ovat tyylipuhdasta simulointia jolla ei välttämättä ole yhteyttä todellisuuden kanssa.

Juuri näin.

Espejotti vois rauhottua ja pysyä nahoissaan

Toivottavasti et tipahtanut kiikkustuolin kyydistä.

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tässä kuva siitä missä on menty energiakulutuksessa ja missä mennään nyt. Sitten pari kuvaa kumulatiivisesta kk tason COP: sta. On huomattava että noissa COP kuvissa yksi sininen neliö sisältää yli 1000 mittausta ja niissä on huomioitu sulatukset.

Tuossa pitkän ajan energiakulutuskuvassa on nyt vaihteeksi ihan kalenterivuosiin perustuva kulutus. Esitystapa ei tässä mahdollista tuota astepäivälukua esittää muulla tavoin kuin on esitetty, eli ne on vain lisätty pisteenä ja taulukko on se oikeanpuoleinen.

Taulukko mistä nämä kalenterivuosien luvut on poimittu, on tehty 12 kk rullaavaksi ja tämä uusi taulukko saattaa sisältää pientä virhettä. Kun tein tuota kuvaa varten uutta taulukkoa niin sellaiset luvut tulivat kahden Ilp:n osalle että tuotettu lämpöenergia olisi 09.2009 .. 12.2011 välisenä aikana yhteensä noin 38.200 kWh ja vastaavana aikana Ilp:n sähköön on mennyt 17.460 kWh. Tästä tulisi COP arvoksi 2.2.

Jotain kommettia kuvista
Tuosta kulutusjakaumakuvasta nähdään että polttoöljyn kulutus oli viime vuonna vain noin 200 litraa ja se kului viimevuoden helmikuun kovimpana vajaan kolmen viikon pakkasjakson aikana. Muutoin menty sähköllä, vastukset kattilassa ja ilp: lla. Lkv kulutus on pienentynyt vuosien saatossa kun väki vähentynyt ja Lkv:n on laskettu mukaan myös polttoöljyn savukaasuhäviöitä.

Smiley211004

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Liitteenä kaksi kuvaa Ilp:n toiminnasta tämän vuoden kylmimmän vuorokauden aikana. Kuvissa on mukana myös patteriverkon Kv- pumpun toimintaa ja josta näkee että tuossa ulko lt -10 asteen kieppeillä ei ilp:n teho ei enää yksin riitä vaan tarvitaan patteriverkosta apuja. Siinä -13 asteessa pumppu on jo koko ajan päällä ja tuossa -7 asteessa ja lämpimämmällä pumppu ei ole enää päällä ( ei näy kuvassa). Patteriverkon kierron lt on vähän yli 30 astetta.

Ilp.n sulatusvälit ovat 1½ tunnista 2 tuntiin ja siltä väliltä. Siinä toisessa kuvassa on höyrystimen lt ja siitä voi päätellä että sulatukset ovat tarpeen kun ulko lt ja höyrystimen välinen lt ero on yli 10 astetta. Sulatukset toimivat mielestäni moitteetta ja tarpeen mukaan. Pohjan sulanapitovastus menee päälle kun 4- tieventtiili on sulatusasennossa ja päällä 8 min tästä. Muutoin toiminta on näillä ulkolämpötiloilla sisälämpötilan säätöä lukuunottamatta ilp:n oman automatiikan varassa.

On huomattava että antoteho on sulatuksen ajan -1 kW eikä nolla ja tämä huomioidaan myös kumulatiivista COP laskettaessa.

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Kylmää pukkaa ja öljylämmitys käyttöön. On se vaan silleen että vaikka "kipeetä tekee" niin n. 20 kW öljypolttimen ja kattilan lämmitysteholle ja käyttövarmuudelle antaa arvoa nyt kovemmilla pakkaskeleillä. En kuitenkaan väheksy näiden ilppenkään ponnistelua lämmön tuottamisessa, "sotaratsuja" kohta nekin. Smiley211007

Oheisena eräs kuva ilp:n toiminnasta tammikuulta. Tätä kirjoitellessa, toisella töllöllä näyttää että pakkasta olisi tasan -20 astetta, ja tehokkaammassa seurannassa olevan ilp:n ottoteho 1.1 kW, COP n 2.4, puhallus lt 44 astetta jne. Tuon allaolevan kuvan jokaisessa sinisessä neliössä on ainakin tuhat mittausta ja huomio kiinnittyy siihen että tuossa nollassa ja hieman pakkasella COP olisi suhteellisesti huonompi kuin tätä lämpimämmällä ja kylmemmällä ja tämä saattaa johtua siitä että ilma oli tuolloin kosteaa ja sulatuksia tiheämmässä. Näistä ehkäpä krafiikka huomenissa. Smiley211006

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tänään on ollut kirpeä pakkaspäivä ja alkoi tuossa aamulla tuulemaan aika kovasti sellaiselta kantilta että vaikutti myös sisälämpötiloihin, säädötkään eivät meinanneet pysyä mukana. No nyt on kaikki taas kohdallaan. Tässä on tullut tehtyä ja on työn alla energian mittauksiin sellaista että patteriverkon energiamittaukset ovat kohta taloautomaatiossa kun sain Saksasta viimeinkin sellaisia pulssiulostulolla olevia mittareita. Tähän asti nämä patteriverkon mittarit on tullut luettua vain kerran vuorokaudessa ja lukemat talletettu käsin tietokantaan. No se siitä.

Ohessa on muutama kuva siitä miten ilp:t pelittävät kovemmilla pakkaskeleillä. Sulatukset ovat noin 2 tunnin välein, tehot ja COP: t ihan sitä mitä tämän koko- ja hintaluokan vehkeiltä voi odottaa. On huomattava että sulatuksen aikana anteho on -1 kW ja tämä on huomioitu kumulatiivista COP laskettaessa. Tuolla toisaalla on puhetta siitä miten sulatus vaikuttaa ja tuosta toiseksi alimmaisesta kuvasta käy hyvin selville se että sulatuksessa häviää lämpöä ulos (sy ja uy lämpötilaerot) ja tuo -1 kW on eräänlainen kompromissi tähän.

Sen verran koko talon tehontarpeesta että nyt kun on -20 astetta pakkasta niin ilp: sta heltiää yhteensä sellaiset 4.. 5 kW ja patteriverkko 7 kW kieppeillä ja lämmitys on edelleen öljyllä.

Smiley211001

 

[teukka]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Sähkö on tosiaan jaloa energiaa.
Suorasähkölämmitys pitäisi vähitellen kriminalisoida ainakin taajamissa ja kesämökeissä. Suuria syyllisiä ovat energiaviranomaiset ja muut liliukset - eivät yksityiset käyttäjät. Sähkö on liian halpaa. Hinnan korottaminen on kovin vaikeaa, koska rahat menevät ymmärtämättömien politikoiden haaskaukseen tai ahneiden bisnemiesten ja johtajien taskuihin. ???

Kun lauhdevoimalassa tuotetaan sähköä, niin suurin osa lämpöenergiasta heitetään menemään lämpimänä vetenä ja jalostettu sähköenergia menee lankoja pitkin jollekin pöljälle, joka lämmittää sillä vettä.

On vähän samantapainen juttu, kuin että teurastetaan hirvi ja otetaan vain sisäfileet ja muu osa ruhosta poljetaan suohon. Fileet lähetetään sitten jonnekin, jossa joku syöttää ne koirille.

 

[VesA]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Sähkö on tosiaan jaloa energiaa.
Suorasähkölämmitys pitäisi vähitellen kriminalisoida ainakin taajamissa ja kesämökeissä. Suuria syyllisiä ovat energiaviranomaiset ja muut liliukset - eivät yksityiset käyttäjät. Sähkö on liian halpaa. Hinnan korottaminen on kovin vaikeaa, koska rahat menevät ymmärtämättömien politikoiden haaskaukseen tai ahneiden bisnemiesten ja johtajien taskuihin. ???

Kun lauhdevoimalassa tuotetaan sähköä, niin suurin osa lämpöenergiasta heitetään menemään lämpimänä vetenä ja jalostettu sähköenergia menee lankoja pitkin jollekin pöljälle, joka lämmittää sillä vettä.

On vähän samantapainen juttu, kuin että teurastetaan hirvi ja otetaan vain sisäfileet ja muu osa ruhosta poljetaan suohon. Fileet lähetetään sitten jonnekin, jossa joku syöttää ne koirille.

Ja onpi paikkakunta, jossa se lämmin vesikin myydään kyllä asiakkaalle kaukolämpönä, mutta senverran ahnaaseen hintaan että kaukolämmöstä jopa luovutaan muiden vehkeiden hyväksi.

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Yleistä
Mielestäni foorumilla on tapahtunut positiivista kehitystä kun nämä ns laatupumppujen kauppaajat eivät ole enää joka käänteessä parjaamassa näitä halvemman luokan ilp: jä joita omatkin ilpit ovat. Toisaalta, kuten muiden foorumilaisten kokemukset osoittavat, näiden "laatupumppujen" käsite on hämärtynyt niin suorituskyvyn-, kestävyyden- ja erityisesti taloudellisuuden osalta.

Ilp: lla aikaansaatu säästö
Käytännössä säästö syntyy siitä miten hyvin Ilp:n tuottama lämpömäärä pystytään vähentämään sen aikaisemman- ja rinnalla olevan lämmityksen kulutuksesta asumisviihtyvyyttä huonontamatta.

Omat ilp:t maksoivat aikanaan alle 1.200€ ja asensin ne itse. Ennen tätä omaa manööveriä pyysin tarjouksia kolmelta tarjoajalta näistä ns laatupumpuista mutta kun hintahaarukka oli kahdesta pumpusta 4.200 .. 4.800 € miinus kotitalousvähennys(lisä) niin ilman helmitauluakin oli pääteltävissä että järkevään lopputulokseen pääsemiseen pitää olla jokin muukin vaihtoehto. Smiley211007

Tähän mennessä ilp:t ovat säästäneet lämmitysenergiaa vähän alle 40.000 kWh ja toimivat edelleen ihan mallikkaasti.

Suorituskykyä ja vertailua
Foorumilla on loppujen lopuksi aika vähän sellaista pitkänajan kulutusseurantaa josta selviäisi ilp:n vaikutus olemassa olevaan ja rinnalla käyvään lämmitysmuotoon ja johon voisi verrata omien ilp: n toimintaa ja vaikutuksia mutta uskoisin että nämä omat pärjäävät ainakin tuossa takaisinmaksuajassa.

Tuossa taas pari kuvaa josta käy selville se mitä tarkoitan tuolla aiemmalla mistä säästö syntyy.. eli ilp:sta pyritään ottamaan maksimiteho ja ensiksi pitää alentaa patteriverkon lämmitysosuutta ja se tapahtuu tehokkaimmin pysäyttämällä kv- pumppua. Alemmassa kuvassa näkyy kuinka kv- pumppu pysähtelee silloin tällöin vaikka pakkasta on n.17 astetta ja ilp käy koko ajan sulatuksia lukuunottamatta täydellä teholla.

Alemmassa kuvassa oleva Kum- COP tarkoittaa kk alusta laskettua Kum- COP:a.

Valitettavasti en saa samanaikaisesti nyt myös tuota hetkellistä patteriverkon lämpötehoa koska energiamittarista saa vain 1 pulssin/ kWh tai tilavuusvirran 1pulssi/ 10 l mutta tässä on työn alla sellainen ohjelman teko jossa tapahtumia katsotaan tunnin jaolla. Toisena ongelmana on se että tämä patteriverkon mittari mittaa koko talon kulutusta ja molemmilla ilP: lla on oma sähkön mittaus. Saattaa olla että jossain vaiheessa laitan oman mittauksen alakerran patteriverkolle jolloin on mitattavissa samanaikaisesti erikseen ilp:n vaikutusalueiden patterilämmityksen energiaosuus.

 

[VesA]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Näitä energioita ei aina voi laskea yhteen nollasummapelinä. Jos katsot käyttökertomuksista tämän vuoden tammikuun VesA - lukemia kun taloa on taas lämmitetty patteriverkolla niin taloon tuodun energian määrä on vaikuttava. Kuitenkin pelkillä ILPeilläkin on pärjätty oikein hyvin, vaikka niistä ei kyllä ihan tuollaisia energiamääriä ole revitty. Veikkaisin että se mikä maalämmön COPissa voitetaan suhteessa Argoihin menee suoraan kastemadolle.

 

[teukka]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Olen huomannut, että ilpin asennuksen jälkeen uudet käyttäjät suhtautuvat siihen kuten johonkin arvokalusteeseen ja ihmeolioon, jota pitää säästää. Se sammutetaan heti, jos poistutaan kotoa. Asentajan lähtiessä tekemiä säätöjä ei missään tapauksessa muutella ja mitään asiallisia havaintoja sen toiminnasta ei uskalleta tehdä - pelkkä toteamus, että lämmintä se puhaltaa, tekee onnelliseksi. Ulkoyksikköä ei uskalleta edes käydä katsomassa. Laitetta pidetään automaation huippuna ja hyvin älykkäänä kiinteistön hoitajana.

Sitä oleellista asiaa, että ilpin pitää kuluttaa sähköä reilusti, ihmetellään monttu auki. Lisäksi asentajat eivät asenna erillistä kulutusmittaria ilpille, mikä on melkoinen moka.

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tuossa edellä Teukka selostaa diplomaattisesti yleistä reaalimaailmaa ilp maailmassa.

Kapiillari/ EEV
Seuraavaksi voisi vaihtaa mielipidettä tuosta kapillaarikone /EVV kone. Tästä voisi tehdä uuden aloituksen mutta aluksi omaa mielipidettä omista mittauksista. Oheiset kuvat selventävät kapillarikoneen toimintaa kylmissä olosuhteissa (tämän vuoden kylmin hetki) ja aimmat kuvat tietenkin lämpimimmissä olosuhteissa.

Foorumilla on vallalla yleinen käsitys että kapillaarikone on lelu ja toimii jotenkuten jossain olosuhteissa ja EEV kone on se joka toimii sitten hyvin kaikissa olosuhteissa. Saattaa näin ollakin mutta tähänastiset omat mittaukset ja muutamat foorumilaisten mittaukset osoittavat aivan muuta.

Oheista kuvista käy hyvin selville että Ilp käy hyvin vakaasti, sulatuksetkin huomioiden, koko ajan ja käsitykseni mukaan olosuhteet (ulko lt) huomioiden myös kohtuullisen hyvällä hyötysuhteella ja teholla.

Ilp+ Patteriverkko
Mukana on edelleen tuon patteriverkon kv- pumpun käyntiteto. Päälle pois kytkentä ei johdu pelkästään Ilp:n vaikutuksesta vaan myös patteriverkon säätökäyrästä joka on nyt äskeisen kovan tuulisuuden jäljiltä nostettu mutta on silti hyvin maltillinen (nurkkapiste -25/+45) kun se on normaalisti -25/40 ja ennen ilp:ja oli -25/+65. Kuvasta näkee myös että sisä lt on ollut hyvin vakaa. Kv- pumppu kytkeytyy pois kun kahden huonetermostaatin keskiarvo lt on yli 21.5 oC

Smiley211004

 

[Deleted member 1344]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Kapiillari/ EEV
Seuraavaksi voisi vaihtaa mielipidettä tuosta kapillaarikone /EVV kone. Tästä voisi tehdä uuden aloituksen mutta aluksi omaa mielipidettä omista mittauksista. Oheiset kuvat selventävät kapillarikoneen toimintaa kylmissä olosuhteissa (tämän vuoden kylmin hetki) ja aimmat kuvat tietenkin lämpimimmissä olosuhteissa.

Foorumilla on vallalla yleinen käsitys että kapillaarikone on lelu ja toimii jotenkuten jossain olosuhteissa ja EEV kone on se joka toimii sitten hyvin kaikissa olosuhteissa. Saattaa näin ollakin mutta tähänastiset omat mittaukset ja muutamat foorumilaisten mittaukset osoittavat aivan muuta.

Eipä noita mun koneitakaan leluina myyty aikoinaan, ja edelleenkin esim. Panasonicin halvemmat sarjat ovat kapillaarilla. Kyllä se 'lelu' tulee jostain ihan muusta.

Mutta ainakin omat mittaukset näyttävät, että kapillaarikone ei ole hyvä silloin kun ollaan pois sen parhaalta toiminta-alueelta. Esimerkiksi jos kovalla pakkasella takka tai vaikkapa kuivausrumpu tuottaa sen verran lämpöä että mennään alle hyvän hyötysuhteen alueen. Samaten alhainen minimiottoteho ei enää näytäkään ollenkaan hyvältä jutulta.

Täällä lounaassa ollaan suurin osa lämmityskaudesta pienen tehontarpeen alueella ja voi hyvinkin olla niin että esim. mun Panat eivät mitenkään loista siinä. Näyttää kovasti siltä että mun ei kannata käyttää yläkerran konetta ollenkaan, siis muuhun kuin pelkkään puhallukseen. Alakerran koneestakin pitäisi tehdä mittauksia, esim. miten COP käyttäytyy nollan lähellä eri ottotehoilla (== jos käyttäisi ILPpiä, niin pitääkö lattiat päästää ihan kylmiksi jotta ILP pääsee hyvän COPin alueelle). No, tämä on aika teoreettista, VILP +takka hoitavat kaiken lämmityksen tämän hetken säädöillä -8 asteeseen asti, ja sen jälkeen alakerran ILP:lle saakin jo hyvin kuormaa.

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Allaovassa kuvassa on Midean toimintaa jälleen talven kylmimmissä olosuhteissa, alimmillaan -25 oC. Kuva on sikäli mielenkiintoinen että siinä näkee kuinka ilp alkaa sulatella tiheämpään ulkolämpötilan lämmetessä, itseasiassa ulkoilman kosteuden kohotessa. Valitettavasti minulla ei ole kosteusmittausta kun en ole löytänyt sellaista edullista anturia joka antaisi 0-10VDC, 0-20 mA tai vaikkapa 0-2000 Ohm ulostulon kosteuden mukaan.

Muitakin havaintoja.
Muutin tuota sulatuksen aikaista miinusmerkkistä antotehoa 1.0 kW > 1.8 kW ja ei sillä ole ollut toistaiseksi vaikutusta kumulatiiviseen COP koska sen painoarvo on niin pieni.

Ei tuo antoteho ole mikään häävi enää tuossa -25 asteessa mutta on kuitenkin jotain. COP on käsitykseni mukaan ihan kelpo tasolla.

Tuo sulatustiheys puhututtaa foorumilla. Tässä kuvassa se on suurimman osan n. 2 h mutta tihenee lämpötilan noustessa, kuten edellä on todettu. Kuva kennosta kertoisi enemmän kuin tuhat sanaa mutta aivan valkoisen huurun peitossa se on hetkeä ennen sulatuksen alkamista ja taloautomaation ohjelma joka hoitaa sulatusta alkaa pelittää siinä -10 ja lämpimällä säällä ja on tehty niin että kun ulkoilmanjahöyrystimen lt ero on noin 10.. 12 astetta niin sulatus alkaa ja sen näkee myös kuvasta. tuo 2 tunnin sulatusväli tulee ilp: n oman säädön perusteella.

Kuvan ulkopuolelta kerrottakoon että kun satunnaisesti katsoin mitä patteriverkko ottaa tehoa tuossa -25 asteessa niin 7.. 9 kW se oli joten koko talon tehontarve on tuolla kelillä luokkaa 12.. 14 kW ja lämmitettävä pirtti on noin 800 m3 tahi 260 m2.

Smiley211004

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tuolla toisaalla RAFU hyppää volttia kun Hitatatsille tuli joku luonnonoikku sulatusvälin osalle, tosin vaatimattomalla teholla ja COP:lla. Meinasi myös että muut tuskailevat lyhyiden sulatusjaksojen kanssa. Ulkoilman kosteus on monasti määräävä tekijä ja nyt on ollut todella kuivaa keliä.

Tämä päivä on mennyt ilp:ä säätävää ohjelmaa rukatessa ja uudistettu ohjelma on testiajossa. Sulatusvälit alkavat olla hallinnassa ja tätä kirjoitettaessa edellisestä sulatuksesta on 3½ tuntia ja on nyt periaatteessa säädettävissä aivan kuinka pitkäksi tahansa mutta tein ohjelmaan yön ajaksi sellaisen aikalaskurin jonka pitäisi tehdä turvallisuussyistä sulatuksia 4 tunnin välein edellyttäen ettei höyrystin tukkeennu kuurasta sitä ennen ja aiheuta sulatusta.

Ulko lt on nyt -18, ottoteho 1.1 kW, puhallus lt 45 oC, antoteho 2.8 kW ja COP 2.4 ja uy on jo jonkinverran kuurassa ja heikentänyt antotehoa ja COP:a. Krafiikkaa ehkäpä huomenissa.

Smiley211004

 

[tms]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tämä päivä on mennyt ilp:ä säätävää ohjelmaa rukatessa ja uudistettu ohjelma on testiajossa. Sulatusvälit alkavat olla hallinnassa ja tätä kirjoitettaessa edellisestä sulatuksesta on 3½ tuntia ja on nyt periaatteessa säädettävissä aivan kuinka pitkäksi tahansa mutta tein ohjelmaan yön ajaksi sellaisen aikalaskurin jonka pitäisi tehdä turvallisuussyistä sulatuksia 4 tunnin välein edellyttäen ettei höyrystin tukkeennu kuurasta sitä ennen ja aiheuta sulatusta.

Ulko lt on nyt -18, ottoteho 1.1 kW, puhallus lt 45 oC, antoteho 2.8 kW ja COP 2.4 ja uy on jo jonkinverran kuurassa ja heikentänyt antotehoa ja COP:a. Krafiikkaa ehkäpä huomenissa.

Smiley211004

Alkaapi optimointi olemaan jo aika kohdallaan

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Yleistä
Oheisessa kuvassa on ilp toimintaa runsaan vuorokauden ajalta ja tarkoituksena tarkastella sulatusta. Ilp: n merkistä riippuen sulatukset määräytyvät hieman eri tavalla mutta periaatteessa kolme tekijää määräävät sulatuksen, aika ja kylmäaineen/ höyrystimen lämpötila ja ulkolämpötila. Mideassa sulatusväli on enintään 2 tuntia kun höyrystimen tila on alle +3 astetta.

Tarkoituksena oli pidentää tätä 2 tunnin sulatusväliä ja se oli suht helppoa olemassa olevilla kytkennöillä. Pidennetty sulatusväli tulee kysymykseen ainoastaan hyvin kuivalla ilmalla, siis yleensä hyvin kylmällä ilmalla jolloin kosteuden tiivistyminen höyrystimen pintaan on vähäistä.

Kirjottelen myöhemmin tuonne omat modifikaatiot kohtaan tarkemmin miten tuo on tehty.

Kuvasta muutama sana
Vasemmassa reunassa käyrissä on sellainen hässäkkä ja se johtuu siitä että sammutin ilp:n varoiksi ennen kytkennän muutosta. Tämän jälkeen näkee hyvin kuinka pitkästä sulatusvälistä ei ole haittaa koska ulkolämpötilan ja höyrystimen välinen lämpötilaero ei kasva. Siinä puolenyönaikaan ja vähän ennen, ulkolämpötila alkaa nousta ja ilman kosteus kasvaa koska tuo em lt- ero alkaa kasvaa. Samoin puolenyön paikkeilla on jännä sulatus, joka on jäänyt ilmiselvästi kesken ja seuraava sulatus on sitten paikannut sen. Aamuyöstä ilman kosteus edelleen kasvanut koska tuo. em lämpötilaerokin on alkanut kasvaa ja sulatusväli on siitä johtuen tihentynyt noin kahteen tuntiin.

Miten tuo sulatuksen välin pidennys on saatu aikaan
Menemättä tässä yksityiskohtiin, taloautomaation keskusyksikössä on ohjelma joka laskee eri mittauspisteiden arvojen perusteella ilp: n Out door coil temp.- tai toiselta nimeltään Condenser temp. sensorin rinnalle kytketylle säätövastukselle sellaista arvoa joka vastaa tuota ym +3 astetta ja jolloin tuo 2 tunnin sulatusehto ei toteudu. Ollaan jonkin aikaa ikäänkuin kesätilassa.
::
1110 $052.ST:=MAX(POS([100]C,4,2),POS((Tu-Td),0,10),N1)
::
Eli tuo säätövastus on kytketty tuohon toimilaitteeseen $052.ST joka saa 0.. 100% viestin tai oikeammin 0..10 V viestin sillä perusteella mikä tuo kaava antaa. Tuo ensimmäinen ehto on hetkellinen COP josta viesti on 0 V silloin kun COP on 4 ja 10 V silloin kun se on 2 ja tuo seuraava on ulkolämpötilan ja höyrystimen välinen lämpötilaero josta viesti on 0 V silloin kun lt ero on 0 astetta ja 10 V silloin kun se ero on 10 astetta, Tuo viimeinen N1 on toisaalla laskettu aikalaskurin arvo joka voi olla joko 0 tai 100 ja nolla silloin kun aseteltu aika ei ole täyttynyt ja 100 silloin kun se on täyttynyt. Näistä kolmesta määrää viestin se mikä saa korkeimman arvon (MAX funktio).

Tämä toimilaite antaa käytännössä portaattomasti ilp:n, tuolle aiemmin mainitulle höyrystimen sensorille rinnakkaisvastusarvoa 60 kohm .. 200 kohm kuitenkin niin että kun se on täysin "auki" eli saa 10 V viestiä niin silloin rinnankytkentä katkeaa ja ollaan täysin ilp:n oman säätöohjelman ohjauksessa. Tuo johtaa siihen että yhteenlaskettu resistanssi tuolle hörystimen sensorille, jonka mukaan ilp säätää, asettuu alimmillaan noin 30 kohm, joka vastaa tuota +3.. +5 asteen höyrystimen lämpötilaa.

Mitä tästä kaikesta on hyötyä
Taloudellisesti ei varmaankaan mitään mutta näin eläkevaarina on oikeastaan hauskaa näperrellä mielenkiintoisen asian parissa ja kirjoittelen näistä näitä jorinoita sillä mielellä että niissä saattaisi olla vinkkejä muillekin alan harrastajille,

Muuta
Tuota kosteuden vaikutusta sulatukseen ja ohjauksiin saattaisi helpottaa kosteusanturin mukaanotto säätöohjelmaan ja pitääkin seurata josko sellaisia olisi tarjolla. Jos joltain löytyy sellainen aktiivinen kosteusanturi jossa ulostulona on 0.. 10 VDC
viesti tai 0.. 20mA viesti tahi sellainen passiivinen anturi jossa ulostulona on vaikkapa 0.. 2000 Ohm, niin saattaisi kiinnostaa.

Huom. Noissa kuvissa on tuo päivämäärä väärin! Oikea on päivää myöhempi!

Smiley211004

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Kuvaa eiliseltä ja tältä päivältä kun ulkolämpötila tasaisesti siinä -6 asteen kieppeillä. Ei mitään ihmeellistä mutta sitä vaan ihmettelen mitä vikaa tuossa kapillaarissa oikein on kun näyttää pelittävän kelillä kuin kelillä.

Tuon kahden tunnin sulatusvälin saisi periaatteessa venytettyä pidemmäksi mutta turvallisuussyistä olkoon tuon 2 tunnin luokkaa.
On otettava se huomioon että kostealla kelillä kuuran muodostus voi olla niin piisakas ettei edes maksimi sulatusaika 10 min riittäisikään sulattamaan kennoa kokonaisuudessaan ja siitä voisi alkaa se "lumipalloefekti" ja ulkoyksikkö saattasi tovin kuluttua olla pelkkä jäämöykky.

Tuota kumulatiivista COP laskettaessa negatiivinen antoteho sulatuksen aikana on nyt noin 2 kW, joten tässä vähän tasoitusta kolleegoille jotka pitävät tuon tehon nollassa omissa laskelmissaan.

 

[Deleted member 1344]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Kuvaa eiliseltä ja tältä päivältä kun ulkolämpötila tasaisesti siinä -6 asteen kieppeillä. Ei mitään ihmeellistä mutta sitä vaan ihmettelen mitä vikaa tuossa kapillaarissa oikein on kun näyttää pelittävän kelillä kuin kelillä.

Mahtaakohan siinä ylipäätään olla mitään vikaa jos vain ollaan suunnitellulla käyntialueella. Mutta jos mitenkään pystyt, niin olisi kiva nähdä onko sun koneissa sama vika kuin mulla, eli liian pienellä ottoteholla COP romahtaa. Esim. jos ajellaan alle 500W tehoilla -10 asteen ulkolämpötilassa.

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Mahtaakohan siinä ylipäätään olla mitään vikaa jos vain ollaan suunnitellulla käyntialueella. Mutta jos mitenkään pystyt, niin olisi kiva nähdä onko sun koneissa sama vika kuin mulla, eli liian pienellä ottoteholla COP romahtaa. Esim. jos ajellaan alle 500W tehoilla -10 asteen ulkolämpötilassa.

No tuo "mitä vikaa tuossa kapillaarissa......" oli kyllä tsoukki ja suunnattu niille jotka ovat kovaan ääneen arvostelleet kapillarikoneita. Omasta mielestä tämä kapillaarikone toimii verrattain hyvin kaikilla ulkolämpötila- alueilla ja suurempi ongelma, jos sitä voi ongelmaksi kutsua, on tuo ilp:n hyvin erilainen toiminta erilaisilla ulkoilman kosteusalueilla. No tähänkin on jo lääke suunnitteilla. Sitten sellainen juttu että ilp:n min ottoteho on 400..500 W ja menee katkolle jos tuolla ottoteholla pukkaa liiaksi lämmintä ja tuo katkokäyti tulee mukaan tuossa nollan kieppeillä ja sitä lämpimämmillä ilmoilla. Tuota COP romahdusta en ole todennut millään ulkolämpötila- alueilla. Minulla on tuossa vieressä kompuutteri johon tallentuu koko ajan dataa ( joka näkyy myös näytössä) yhteensä noin 20 eri mittauspisteestä ja niistä lasketuista tuloksista mm COP ja kyllä se pistäisi heti silmään jos jotain poikkeavaa olisi.

Minulla vain saattuu ilmeisesti olemaan sellainen optimi tilanne, lämmitettävä tila on riittävän suuri, että Ilp: lla on sopivasti "töitä" ja toisaalta muu lämmitys, patterilämmitys tulee mukaan juohevasti joten ilp:n imuilma pysyy hyvin vakiona ja mitään huojumisia ei näinollen pääse syntymään ja myöskin tuo room temp sensorin korvaus muulla ohjauksella vaikutti myönteisesti tuohon vakaaseen käyntiin.

Tuossa olen katsellut mallia miten miten esittäisin ymmärrettävästi miten näiden ilp:n mitta- antureiden modaukset vaikuttavat ilp:n toimintaan. Siinä viimeisessä kuvassa on käyrä joka kuvaa höyrystimen sensorin rinnalle kytketyn säätövastuksen muutosta höyrystimen lämpötilan muutokseen perustuen ja miten se kytketään pois ja sen selittäminen yksiselitteisesti on hiukka vaikeaa mutta eiköhän siihenkin jotain löydy. Toinen on sen Pipe temp sensorin modaus. Miten sen päälläolo tai ei vaikuttaa ottotehoon ja puhallusilman muutokseen.

Smiley211004

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Kelit ovat lauhtuneet ja siirryin takaisin lämmittämään kl- kattilaa sähköllä.

Oheisessa liitteessä on Ilp:n helmikuun COP: ja ja antotehoja. Kuva näyttää vaatimattomalta mutta on otettava huomioon että yksi sininen neliö sisältää noin 1.200 mittausta ja yhteensä kuvissa on n. 17.000 mittausta joten mistään pienestä otannasta ei ole kyse. Tuossa- ja noissa aiemmissa kuvissa ei ole havaittavissa mitään COP romahtamista jota Toni kyselee.

On huomattava että mittaukset ovat vrk tasolla ja sisältävät sulatukset ja arvot ovat näin esittämällä muutaman pinnan pienempia mitä hetkellisarvoja esittämällä.

Smiley211004

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Alla pari kuvaa joista käy selville se miten taloautomaation (TA) ohjaus vaikuttaa ilp:n toimintaan. Kuvat ovat jossainmäärin vaikeasti tulkittavia ja tarkoitettukin omaan käyttöön, säätöjen seuraamiseen ja rukkaamiseen mutta on niissä perusasiaakin.

Taloautomaatio ohjaa allaolevissa kuvissa kolmella tavalla ilp:n toimintaa. Lisäksi on oma ohjauksensa ulkoyksikön pohjan sulatustoiminnalle jota ei ole näissä kuvissa mukana.

1.Room temp. sensor on kokonaan korvattu TA:n säätämällä vastuksella joka taasen saa ohjauksensa rakennuksen sisälämpötilaantureista. Ylemmässä kuvassa se on vaalean vihreä viiva noin 10 Kohmin vaiheilla. Pieni pudotus käyrässä tarkoittaa sitä että huonelämpötila on korkeampi mitä säädön asetusarvo ja tällä pudotetaan ottotehoa.

2. Pipe temp senrorilla on rinnakkaisvastus jota kytketään päälle ja pois erilaisin ehdoin. Rinnakkaiskytkentä on pois kun esim säädön oloarvo on 0.4 astetta pienempi kuin asetusarvo. Tällöin pelkästään ilp:n oma sensori ohjaa säätöä. Rinnakytkennällä vaikutetaan ottotehoon ja puhalluslämpötilaan ja nykyisellä arvolla n. 22 Kohm se pitää puhalluslämpötilan n. 50 asteessa. Tällä vaikutetaan myös siihen että asetettu puhallinopeus sisäyksikössä pysyy vakiona.

3. Coil temp sensorilla on rinnalle kytketty portaattomasti säätyvä vastus jolla vaikutetaan sulatustiheyteen. Tämän vastuksen säätö saa ohjauksensa höyrystimen lämpötiloista ja erosta ulkolämpötilaan niin että kun rinnakkaisvastuksen arvo on noin 200 Kohm, rinnakkaisvastus kytkeytyy pois, jolloin ollaan ilp:n oman ohjauksen varassa. Tuo em hörystimen ja ulkolämpötilan ero on nyt 12 astetta.Tässä on noin 10.. 20 min viive jonka jälkeen sulatus alkaa. Tätä toimintaa kuvaa se violetti käyrä.

Tuon säätyvän rinnakkaisvastuksen alue on nyt 100.. 200 Kohm. Olen kokeillut myös pienemillä arvoilla jolloin sulatusta voidaan pidentää huomattavastikkin mutta tällä on omat riskinsä mm se että että jäätä saattaa kertyä pitkän käyntijakson aikana niin paljon ettei max 10 min sulatusaika ja asteittain hiipuva sulatusteho jaksakkaan sulattaa kennoa kokonaan. Pitkät käyntivälit tulevat kyseeseen vain hyvin kuivalla ilmalla, yleensä siis kovimmilla pakkasilla ja tietenkin silloin kun ei ole enään sulatustarvetta.

Tuossa alemmassa kuvassa on myös kumulatiivinen COP kk alusta ja nousee sattumoisin arvosta 2.4 arvoon 2.5. Ulkolämpötilan keskiarvo kk alusta on aika tarkaan -10 astetta ( ei näy kuvassa). Tuolla toisaalla oli keskustelua tuosta sulatuksenaikaisesta antotehosta joka useimilla foorumilaisilla on mielestäni virheellisesti 0 kW. Omassa laskennassa se on n. -2 kW mutta johtuen sulatusajan lyhyydestä, sillä ei ole kovin suurta vaikutusta kumulatiiviseen COP. Arvoisin että ehkä 0.1 korkeintaan 0.2 COP yksikköä.

COP
COP laskettaessa käytetään em negatiivisen antotehon lisäksi sy 450 m3/h tilavuusvirtaa valmistajan ilmoittaman 485 m3/h asemesta ja noin 5 min ajan 300 m3/h tilavuusvirtaa sulatuksen tai katkokäynnin jälkeen sekä ilman tiheys lasketaan uusiksi 1 min välein.

Smiley211004

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tässä vaihteeksi pidemmänajan mittauksia. Foorumilta ei näytä löytyvän vertailukohdetta mutta eipä tuolla väliä sillä tuo toinen kuva kertoo sen missä mennään kun tarkastellaan energian kokonaiskulutusta ja muutoksia eri tilanteissa.

Ubuntun libreoffice ei tunne tuota polynomi sovitetta joten tuo punainen käyrä on piirretty "vapaalla kädellä" mutta suurinpiirtein noin se ilp:n teho menee. Pitänee katsella löytyykö toista vastaavaa ohjelmaa.

Taisin jo jotain mainitakkin että sain viimein hankittua Saksasta pulssiulostulolla olevia patteriverkon kWh mittareita (1puls/ kWh). Lukemat tallettuvat nyt tietokantaan tunnin välein muiden energiamittareiden tapaan ja tässä on työn alla miten nyt esitetään tuntijaolla samassa kuvassa kaikkien mittauskohteiden samanaikaiset kulutukset entisen vrk keskikulutuksien sijaan. Eri pisteiden sähkön mittaus on ollut jo koko ajan tunnin välein ja ilp sähkönkulutusseurantaa varten tallennus erilliseen lokitiedostoon 30 s, 1 tai 2 min välein. Tuota mittaustietoa alkaa olla aika paljon tässä on pitänyt muutella tuota tulostusohjelmaakin silleen että tallennusnopeus muuttuu automaattisesti erinäisin ehdoin nopeasta hitaaseen ja päinvastoin ja nopein tallennustahti on mm sulatuksen ajan.

Smiley211004

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Oheisessa kuvassa on kuluvan helmikuun kulutusten perusteella tehty tuollainen suuruusluokka kuva lämpötehoista. Mittaukset osoittavat että tuossa - 5 asteen ulkolämpötilan jälkeen tarvitaan asteittain enemmän lämmitystä patteriverkosta. Tämä vkr keskilämpötilaan- ja vrk keskitehoihin perustuva esitys on jossain määrin harhaanjohtava koska tosiasiallisesti vrk aikana on yleensä kylmiä tunteja jolloin sitä lämpöä tarvitaan enemmän. Nykyisellään ei ole enää tätä ongelmaa kuin sain tuossa helmikuun lopulla patteriverkkoihin pulssiulostulolla olevat mittarit ja nyttemmin voin tarkastella juttuja tuntitasolla. Tämä kuitenkin vielä näin.

Patteriverkon tehoa kuvaa se punaisen viivan ja sen sinisen perspektiivikuvajaisen rajaama alue.

Mukana on käsivaralla piirretty viiva myös tuosta taloussähkön vaikutuksesta ja se on noin 1 kW. Tämä on kuitenkin tälläinen periaatteellinen kuva osoittamaan sen että ilp:n lisäksi tarvitaan lisälämpöä kylmemmillä ilmoilla ja toisaalta osoittamaan sen että ilp kattaa aika pitkälle tarvittavan lämpötehon.

Smiley211004

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Aina sitä sattuu, rapatessa roiskuu... sanotaan. Viime yönä Ilp alkoi pitämään melkoista jyrinää tai oikeastaan sen lähellä seinässä sisäpuolella lämpöpatteri kiinnikkeissään ja ehkä ikkunalasikin, johon heräsin. Ajattelin vasta toiseksi että jokohan on tullut ilppiin tunnit täyteen. Pysäytin koneen, en kuitenkaan virtaa pois päältä, Nostin patteriverkon asetusarvoa ja aatelin että katsotaan aamulla tilanne uusiksi.

Oheisena käyrää tapahtumasta ja aika mielenkiintoisia havaintoja. Ennen sammuttamista toiminta näyttäisi olevan ihan ok mutta tuon huilin aikaan on havaittavissa varsin mielenkiintoinen seikka. Näyttää siltä että kylmäprosessi toimii ikkäänkuin vapaakierrollakin. Höyrystin (uy) alkaa lämmetä piiikkuhiljaa ja lauhdutin (sy) vastaavasti jäähtyä. No tässä viimemainitussa ei nyt sinänsä ole mitään ihmeellistä.

Aamulla kun laitin vehkeen käyntiin niin nätisti kävi heti ja myöhemminkin kävi kuin "sukkasillaan" ja käyrien perusteella olisi ikaankuin saanut "virtaakin lisää". Käyristä näkee että ottotehoa on ollut sellaiset 100W seisonnan ajan ja se on se pohjavastuksen teho. Sisälämpötila ei juuri hetkahtanut kun patteriverkko hoiti lämmityksen. Ja ILp oli kaikesta jäästä ja kuurasta aivan putipuhdas.

Olettamus tuosta metelistä on se että aikaa myöten kompressorin alle on jäätynyt vettä koska pohjavastus on nyt niukalti päällä ja jäätynyt vesi kovetti ne kumityynyt joidenka varassa kompressori on. Kylla ne ulkopuoliset sisemmät kumitassutkin olivat aika jäässä kun viimeksi katsoin ilp:a.

Tämä oli nyt muistutus siitä että modauksillakin on "hintansa". Smiley211007

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Helmikuu on nyt takana ja oli hyvin mielenkiintoinen ja otollinen kk tehdä päätelmiä lämmityssysteemin toiminnasta koska auringon vaikutus on helmikuussa vielä hyvin vähäistä ja sattui olemaan muutamia hyvin kylmiäkin päiviä ja myös lähellä nollaa olevia päiviä. Ohessa on samoja kuvia joita on jo edellä mutta nyt ne on päivitetty.

Energiakuvasta on otettu pois pari vuotta jotta lämpöpumppuajan energian kulutus tulisi paremmin esiin. Tehokuvaan on laitettu pari käyrää käsivaraisesti piirrettynä mutta kyllä suurinpiirtein kohdallaan ovat.

Tuo energiakuva ei kerro äkkiä katsottuna juuri mitään mutta sellainen huomio että lämmityksen tehokkuudessa oli helmikuussa suuntaus huonompaan suuntaan kun energian kulutuksen lasku ei seurannut astepäiväluvun laskua. Tähän saattaa löytyä luonnollisia selityksiä mm se että mukaan on tullut talousrakennusten kulutusta kun sen mittaus oli jonkun aikaa pois. On saattanut tuulla viimevuotista enemmän, polttimessakin on saattanut olla jotain kun sitä ei ole juurikaan käytetty vuoden aikana. Kysymys ei ole suuresta, ehkä 200 KWh kuukauden aikana. Seurataan. Energiakuvassa on siis 12 kk rullaavaa tarkastelutapa ja esim käyrien loppupää oikealla tarkoittaa edellisen 12 kk eli 1 vuoden kulusta.

Ilp modauksella näyttäisi olevan positiivinen vaikutus joskin aika pieni koska ilp:n sähkönkulus on kääntynyt pienoiseen laskuun.
Suurin vaikuttava tekijä on sen pohjan sulanapitovastuksen huomattavasti lyhentynyt päälläolo.

No tuohon Tehokuvaan tuli kuitenkin virhe ja poistin sen ja jostain syystä uusi kuva ei kelpaa. Laitan sen erikseen kun on kerran tehty. Smiley211007

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tässä se tehokuva josta käy se aiemmin mainittu asia selville että tuossa -7 ulkolämpötilan jälkeen tarvitaan jo lisätehoa ilp:n avuksi. Minulla kun ei ole puulämmitystä niin tilanne saattaa näyttää vähän huonomalle.

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Vaihteeksi taas yksityiskohtaisempaa mittausta. Nyt alkavat käsittääkseni ne kaikkein parhaat ilp kelit ja se näkyy myös tuossa allaolevassa kuvassa. Piiitkiä yhtäjaksoisia käyntejä päiväsaikaan ja muutama sulatus yöaikaan. Päiväsaikaan säätö menee jo nyt aika- ajoin minimiteholle ja sattuipa mukaan jo yksi katkokäyntikin.

Tuo sahaava käynti johtuu siitä että Pipe temp. sensorin rinnakkaisvastus on jo lähes koko ajan päällä ja se rajoittaa tuota ottotehoa ja puhallusilmaa (juuri sopivasti) ja sen säätö on mitä ilmeisimmin ilp omassa säädössä puhdas P- säätö johon ei voi vaikuttaa ulkopuolisin konstein.

Tuon mittausjakson aikana lämpöä ei otettu patteriverkosta lainkaan vaan lämmitys oli kokonaisuudessaan ilp:n varassa. Jaa no mitä tuo saunareissu sitten antoi lämpöä. Smiley211007

Näihin kuviin tupsahtelee aika- ajoin pikku virheitä. Tuossakin alemmassa kuvassa on siinä vasemmalla otsikon kohdalla virhe.
Siinä on lämpötila oC kun pitäisi olla Lämpötila oC, tehot kW ja COP:t.

Smiley211004

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Näin toimii Midean valmiste edelleen pienellä kotitekoisella piristeellä avitettuna. Aurinkoista säätä pidellyt ja ilman kosteuskin on ollut aika alhaalla ja sen näkee myös tuosta höyrystimen lämpötilasta, eikä tuota vettäkään ole paljuun juurikaan kertynyt.

Tuo piikki tuossa ulko lt käyrässä johtuu vrk vaihtumisesta jolloin yhdelle riville ei tulostunut ulko lt. Kuvassa oikealla näkyy pieni katkokäytiaika ja se johtuu siitä että aamuaurinko pääsee paistamaan siihen m- huoneeseen jossa on yksi ilp:n lt säätävä h- termostaatti ja se pisti ilp:n hetkeksi katkolle.

Smiley211004

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Näistä kahdesta kuvasta näkee kuinka suuri vaikutus alkaa olla auringolla. 9.. 10.3 päivien aikana oli hyvin sumuista ja kosteaa ja vastaavasti 11.3 oli kuivempaa ja aurinkoisempaa jolloin ilp meni jo mukavasti katkokäynille.

Muutama sana kertauksena miten ilp säätö on rakennettu. Taloautomaation (TA) asetusarvo joka säätää ilp:n toimintaa on ollut 22 astetta. Jos huone lt alkaa nousta yli tuon asetusarvon ja nousee n. 22.3 tai yli, ilp pysähtyy. Jos huone lt on 21.6..22.0 asteen välillä, Pipe temp. sensorin huijaus on päällä ja rajoittaa ottotehon noin 1 kW ja puhallus lt:n noin 50 asteeseen. Jos huone lt laskee 21.6 ..21.4 asteen välille, Pipe temp huijaus kytkeytyy pois, jolloin ilp antaa täyden tehon. Jos huone lt laskee alle 21.4 asteen, patteriverkon kv- pumppu käynnistyy ja ilp käy myös täydellä teholla. Jos huone lt alkaa nousta em lukemista, toiminta on päinvastainen ( ilman hystereesivaikutusta). Näin meni suurinpiirtein viime talvi. Smiley211001

 

[repomies]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Näin toimii Midean valmiste edelleen pienellä kotitekoisella piristeellä avitettuna. Aurinkoista säätä pidellyt ja ilman kosteuskin on ollut aika alhaalla ja sen näkee myös tuosta höyrystimen lämpötilasta, eikä tuota vettäkään ole paljuun juurikaan kertynyt.

Tuo höyrystinkäppyrä suhteessa ulkolämpötilaan on hyvin mielenkiintoinen. Ei sinulla sattuisi olemaan kuvia kovilta pakkasilta aiheen tiimoilta?

Edit. Löytyikin jo aiemmista viesteistä. Minusta nyttäisi että tuo höyrystimen mittaus kertoo aika hyvin, milloin tarvitsee sulattaa. Lämpötila sukeltaa kun kenno vetää tukkoon.

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tuo höyrystinkäppyrä suhteessa ulkolämpötilaan on hyvin mielenkiintoinen. Minusta nyttäisi että tuo höyrystimen mittaus kertoo aika hyvin, milloin tarvitsee sulattaa. Lämpötila sukeltaa kun kenno vetää tukkoon.

Aivan. Tuolla höyrystimen lämpötilatiedolla ohjataan käyntiajan pidennystä - sulatusvälien harventamista. Höyrystimen lämpötilatieto säätää termistorin T3 ( Coil temp sensor) rinnalle kytkettyä höyrystimen lämpötilan mukaan säätyvää vastusta. Pienimillään rinnakkaisvastuksen arvo on n.100 kohm (kun kenno on puhdas) ja maksimissaan 200 kohm ja kun 200 kohm säätöarvo ylittyy ( kenno täysin kuurassa, tukossa), rinnankytkentä aukeaa ja ilp on pelkästään T3 termistorin ohjauksessa ja sulatus käynnistyy tästä yleensä 10..20 min kuluessa.

Tuo 100 kohm tarkoittaa käytännössä sitä että ilp:n automatikkaa pitää kylmäainetta ulkolämpötilasta riippuen noin 4..6 astetta lämpimämpänä mitä se todellisuudessa on. Vastaavasti tuo 200 kohm pitää kylmäainetta n. 2..3 astetta lämpimämpänä mitä se todellisuudessa on. Nämä kokemusperäiset arvot johtavat siihen että ilp uy kenno menee aiempaa enemmän kuuraan mutta toisaalta sulatusaika riittää vielä sen sulattamiseen ja sulatusvälit ovat harventuneet.

Perusperiaate tässä säätämisessä on se että ilp: sta otetaan ensin "kaikki irti" sellaisella sisälämpötila- alueella jota ei ilman mittalaitteita huomaa (mukavuus ei kärsi) ja kun ilp:n teho ei enää yksin riitä, otetaan kalliimmalla tuotettavaa lämpöä rinnalle käyttöön (patterilämmitys).

Smiley211001

 

[SON]

Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tässä viimeajan mittauksia. Ei enää sulatuksia ja katkokäyntiä lisää.

Tästä katkokäynnistä muutama sana. Foorumilla on synnytetty mielestäni harhaa siitä että katkokäynti olisi jokin "turmiollinen" COP alentava ominaisuus ja vastaavasti ilp joka toimii hyvin pienellä ottoteholla, omaisi ominaisuuden joka on vailla vertaa.
Tosin en ole nähnyt yhtään sellaista pidempiaikaista mittausta jolla olisi osoitettu että pienellä ottoteholla olisi jotain käytännön merkitystä.

Mielestäni katkokäynnillä ja suurehkolla miniottoteholla on hyvätkin puolensa. Esim tuon liitteen mittaus osoittaa että riittävän suurella n. 400.. 500 W minimiteholla saavutetaan erittäin hyvä COP koko miniottotehon ajan. Smiley211001