Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

P

P3trik

Vieras
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Heitetäänpä vähän vettä lisää kiukaalle...

Oma mittauksiin perustuva näppituntuma on että katkokäynti parantaa COPpia kunhan ulkolämpötila on plussan puolella. Tämä siksi että:
1) kenno sulaa katkon aikana ja käynnistyksen alussa on täten aina parempi cop kuin edellisen käyntijakson lopulla
2) vaikka kompressori ei ole käynnissäkään mittaukset näyttävät että pumppu jatkaa jonkin aikaa lämmön luovuttamista, nähtävästi paineen tasautuessa järjestelmässä
(Pakkasilla tuota katkokäyntiä ei ainakaan meikäläisellä esiinny joten sen aikaisesta katkokäynnin COPista en osaa sanoa.)

Miten on SON, oletko huomannut vastaavaa omissa mittauksissasi ?
 

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

P3trik sanoi:
Heitetäänpä vähän vettä lisää kiukaalle...

Oma mittauksiin perustuva näppituntuma on että katkokäynti parantaa COPpia kunhan ulkolämpötila on plussan puolella. Tämä siksi että:
1) kenno sulaa katkon aikana ja käynnistyksen alussa on täten aina parempi cop kuin edellisen käyntijakson lopulla
2) vaikka kompressori ei ole käynnissäkään mittaukset näyttävät että pumppu jatkaa jonkin aikaa lämmön luovuttamista, nähtävästi paineen tasautuessa järjestelmässä
(Pakkasilla tuota katkokäyntiä ei ainakaan meikäläisellä esiinny joten sen aikaisesta katkokäynnin COPista en osaa sanoa.)

Miten on SON, oletko huomannut vastaavaa omissa mittauksissasi ?

Aika harvoin on tullut esiin sellainen tilanne että katkotila olisi tullut silloin kun höyrystinkenno on huurteessa joten en ole tätä tilannetta mitenkään tarkemmin pannut merkille mutta aivan luonnollistahan se on. Osittain asia käy ilmi tuosta viimeisimmästä krafiikasta josta käy hyvin selville se että jonkinasteinen lämpöpumppuprosessi on käynnissä myös seisonta- aikana joka ilmenee kun höyrystin on selvästi ulkoilmaa lämpimämpi. Tällä on kaksi ominaisuutta, hyvä ja huono. Tässä liikuttaneen ilmeisesti kuitenkin aika teoreettisella tasolla. Jostain sen lämmön on siirryttävä siihen ulkoyksikön kennoon ja periaatteessa on kaksi vaihtoehtoa tai molemmat eli lämpöä siirtyy kompressorista (massasta) ja tai sisäyksikön kennosta ja kummallakin on negatiivinen vaikutus. Toisena, positiivisena tekijänä on se että käynnistymishetkellä käytettävissä on "ulkoyksikön verran" ulkoilmaa lämpimämpää kylmäainetta kierrossa joka käsitykseni mukaan aikaansaa sen että Het- COP on hyvä heti startin jälkeen. Voin olla tässä väärässäkin.

Tässä kommenttia kysymyksiin.

Smiley211001
 

timbba

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

P3trik sanoi:
Oma mittauksiin perustuva näppituntuma on että katkokäynti parantaa COPpia kunhan ulkolämpötila on plussan puolella. Tämä siksi että:
1) kenno sulaa katkon aikana ja käynnistyksen alussa on täten aina parempi cop kuin edellisen käyntijakson lopulla

Jos mä nyt oikein olen noita SONin käppyröitä lukenut, niin pääosin mennään kuitenkin "30 minuutista muutamaan tuntiin" -jaksoissa ja sitten huolaillaan 10 minuutista jopa muutamaan tuntiin. En siis itse kutsuisi tälläistä niinkään katkokäynniksi.

Omalla kohdallani ymmärrän katkokäynnin silleen, että sahataan vaikkapa tyyliin 10 minuuttia lämmitystä ja perään 10 minuuttia huilia sekä tätä touhua jatketaan muutamia tunteja. Tällöin ei kyllä mikään kenno sula katkon aikana ja varmasti COP kärsii kun sahaillaan koko ajan.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

timbba sanoi:
Omalla kohdallani ymmärrän katkokäynnin silleen, että sahataan vaikkapa tyyliin 10 minuuttia lämmitystä ja perään 10 minuuttia huilia sekä tätä touhua jatketaan muutamia tunteja. Tällöin ei kyllä mikään kenno sula katkon aikana ja varmasti COP kärsii kun sahaillaan koko ajan.

Minä laskisin 10min huilailut katkokäntiin... mutta raja on tosiaankin häilyvä ja jokainen voi vetää sen niin että katkokäyntikeskustelukin voidaan haudata :p

Mutta huilausten vaikutus COP:iin olisi mielenkiintoista tietää. Luulisi että paineiden nosto ei tapahdu ilmaiseksi... toki vaikutus voi olla olematon mutta voi olla myös olematta.
 

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

timbba sanoi:
Jos mä nyt oikein olen noita SONin käppyröitä lukenut, niin pääosin mennään kuitenkin "30 minuutista muutamaan tuntiin" -jaksoissa ja sitten huolaillaan 10 minuutista jopa muutamaan tuntiin. En siis itse kutsuisi tälläistä niinkään katkokäynniksi.

Omalla kohdallani ymmärrän katkokäynnin silleen, että sahataan vaikkapa tyyliin 10 minuuttia lämmitystä ja perään 10 minuuttia huilia sekä tätä touhua jatketaan muutamia tunteja. Tällöin ei kyllä mikään kenno sula katkon aikana ja varmasti COP kärsii kun sahaillaan koko ajan.

Suurinpiirtein näin ja katkokäynnin terminologisesta olemuksesta voidaan olla montaa mieltä. Omana viestityksenä on korjata sellaisia "myyttejä" että katkokäynti olisi jokin "mörkö" joka tekee laitteesta automaattisesti huonon ja jota pitäisi kaikin tavoin välttää ja vastaavasti laite joka nilkuttaa pikkuteholla olisi "sampo" jolla parannetaan maailma. ;D

Tähän osittain liittyen. On kyllä totta että monissa laitteissa on epäonnistuttu esim tuon ulkoyksikön pohjan sulatusvastuksen ohjauksessa päälle ja pois ja tämä oli myös omassa laitteessa niinsanotusti "päin persettä" jonka korjasin muistaakseni pari vuotta takaperin järjellisemmäksi. Tuo sulatusvastus voi heikentää Cop:a yllättävän paljon.

Tuo katkokäynti esiintyy omassa tapauksessa suurinpiirtein +12 .. +2 ulkolämpötilan välillä ja tuolloin on hyvä Cop. Tämä tarkoittaa sitä että on varsin edullista ajaa huonelämpötila lievään ylilämpöön sopivalla hystereesi valinnalla.
Nykyisellään oma säätö on sellainen että asetusarvo on tasan 22 astetta ja laite käy kunnes huonelämpö(tilojen keskiarvo) on 22.4 (0.4 asteen hystereesi) ja laite lähtee uudelleen käyntiin kun lämpötila on laskenut tuohon 22 asteeseen. Mitään yö/päivä-pudotuksia en käytä vaikka ne olisivat mahdollisia 0.1 asteen välein.

Jos laite on sanotusti päällä ja se seisoo niin jollain tätä olomuotoa on kutsuttava ja itse olen nimittänyt sitä katkokäynniksi sen pituudesta riippumatta. Tuo mitä timbba kuvaa että laite hakkaa päälle ja pois, sanotaan sen 10 min välein niin tämä ei voi olla tavanomaista lämpöpumpun toimintaa ja olen sitä kutsut rytkytykseksi tai sahaavaksi käynniksi jolla on kaikenlisäksi "tuhoisat seuraukset" Cop: iin ja todennäköisesti myös laitteen ikään (lyhentävästi).

Smiley211001
 
P

P3trik

Vieras
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Omalla kohdallani ymmärrän katkokäynnin silleen, että sahataan vaikkapa tyyliin 10 minuuttia lämmitystä ja perään 10 minuuttia huilia sekä tätä touhua jatketaan muutamia tunteja. Tällöin ei kyllä mikään kenno sula katkon aikana ja varmasti COP kärsii kun sahaillaan koko ajan.

En halua hijackata SON:n hyvää ketjua omilla jutuilla, mutta tuo yllä kirjoitettu ei varmaan perustu mihinkään mittausdataan ? Oma mittausdata tukee kyllä sitä että COP katkokäynnillä pysyy parempana kuin pitkillä käyntijaksoilla. Alla kuva DIY VILP:n COP käyrästä joka lasketaan todellisista tiedoista muutaman sekunnin välein. Ensimmäinen poikkiviiva on COP=2.

heating_cop1.jpg


Lisäsin myös systeemi cop (ILP+VILP) laskennan 10s välein logattavaksi oheiseen kuvaan: http://www.emoncms.org/petrik&id=1758 jossa näkyy että kompressorin pysähtyessä COP hyppää minuutiksi todella kovaksi joka kompensoi käynnistyksen aiheuttaman COP:n hetkellisen tipahtamisen tehden katkokäynnistä ainakin näillä Midea sukuisilla laitteilla ihan järkeväksi käyntitavaksi.

heating_cop.jpg


Ainakin meikäläisen mittausdata tukee siis SON:n täällä esittämiä oletuksia.
 

timbba

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

P3trik sanoi:
En halua hijackata SON:n hyvää ketjua omilla jutuilla, mutta tuo yllä kirjoitettu ei varmaan perustu mihinkään mittausdataan ? Oma mittausdata tukee kyllä sitä että COP katkokäynnillä pysyy parempana kuin pitkillä käyntijaksoilla. Alla kuva DIY VILP:n COP käyrästä joka lasketaan todellisista tiedoista muutaman sekunnin välein. Ensimmäinen poikkiviiva on COP=2.

No pistetääs jantin hyvät loggaukset esimerkiksi. Eli katopa tästä tämä jantin kirjoitus ja vertaa sitten vaikka sitä seuraavaan viestiin, jossa koneen annetaan kunnolla huilata välissä.

Modet saa siirtää tämän uuteen ketjuun, ettei pilata SONin ketjua :)
 

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

P3trik sanoi:
En halua hijackata SON:n hyvää ketjua omilla jutuilla, mutta tuo yllä kirjoitettu ei varmaan perustu mihinkään

Varmaan tuo punaisella vahvennettu on kirjoitusvirhe mutta siitä huolimatta omasta puolesta on jopa tervetullutta tähän ..... toistenkin asiallisia kommentteja foorumin sääntöjen puitteissa. On mennyt nimittäin melkein yksinpuheluksi tämä.....

Koskee myös timban kommentteja!

Tavoitteenahan tässä on jakaa tietoa joista saattaa olla jollekin hyötyä. Smiley211007

Ohi aiheen mutta... /g015
Niin P3trik. Olemme kohta kollegoja. Ostin nimittäin Ultimatelta samanalaisen ulkoyksikön DIY Vilpiin kuin sinulla ja aion ottaa sen käyttöön ehkä huomenissa. Sain sopivasti Saksasta myös 50 elementtisen lämmönvaihtimen jolla aion tämänpäivän tiedon valossa korvata aiemmat 40 ja 30 elementtiset lämmönvaihtimet. Yön yli nukuttua voi tilanne muuttua.

Pienenä yllätyksenä tuossa ulkoyksikön paketissa oli se että mukana oli putket (joita en tosin tarvitse) ja pohjan sulanapitovastus.


Smiley211007
 
P

P3trik

Vieras
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

... janti ei taida logata ottotehoa eikä myöskään ILP puhaltimen moottorin kierrosnopeutta antotehon tarkaksi laskemiseksi (koska ainakin Midea/Ultimate ILP:ssä kierrosnopeus vaihtelee satoja rpm:iä yhdenkin puhallusnopeusalueen sisällä)...

Tässä kai peräänkuulutettiin enemmänkin johtopäätöksiä aidon mittausdatan perusteella?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

P3trik sanoi:
... janti ei taida logata ottotehoa eikä myöskään ILP puhaltimen moottorin kierrosnopeutta antotehon tarkaksi laskemiseksi (koska ainakin Midea/Ultimate ILP:ssä kierrosnopeus vaihtelee satoja rpm:iä yhdenkin puhallusnopeusalueen sisällä)...

Tässä kai peräänkuulutettiin enemmänkin johtopäätöksiä aidon mittausdatan perusteella?

Janti ei aja vaihtelevalla puhalluksella - auto-asetuksella - joten puhalluksen mittaus on tarpeetonta.

Juu, lasket kumulatiivisen antoenergian / ottoenergian mittausjaksolta. Kun tämä tehdään katkoalueella ja jatkuvan lämmittämisen alueella niin vertailun avulla selviää pysähtelyn vaikutus COP. Pelkistä käppyröistä on vaikea sanoa juuta tai jaata.
 
P

P3trik

Vieras
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Ainakin omassa Midea/Ultimate ILP:ssä sisäyksikön puhallusnopeus muuttuu vaikka se olisi kiinteällä III asetuksella hieman puhalluslämpötilan mukaa. Lainaan mielelläni optista kierrosnopeusmittaria jos joku haluaa todeta omasta pumpustaan saman. Koska ero voi olla reilusti yli 10% niin suosittelen tarkastamaan kierrosnopeuden käyttäytymisen jos haluaa tarkkoja mittaustuloksia tehdäkseen omat päättelynsä tästä tai jostain muusta asiasta.

Mielenkiinnolla odotan SON:n versio 2 Diy VILP projektin seurantaa ja optimointia !
 

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Muutama sana Cop: n laskennasta
Het- Cop lasketaan 1 min keskitehoista johon ei sisälly sulatukset ja katkon aikana COP on likipitäen nolla kun ottoteho on hyvin pieni ja laskentakaavassa sen arvo on 0.

Tuo krafiikassa oleva Kumulatiivinen Cop ja sen laskenta alkaa joka kuukausi nollasta ja sen arvo on puolivälissä kuuta (tänään) 3.6 ja kuvan oikeassa reunassa se näyttää nousevan arvoon 3.7. johtuen lähinnä viimeaikaisista leudoista keleistä. Loppukuusta arvo muuttuu hyvin harvoin ja edellyttää suurta muutosta lähinnä ulkolämpötilassa. Se miten Cop lasketaan, on selostettu aiemmin mutta toistettakoon pääpiirteittäin.

Kum-Cop laskuri nollautuu joka kk alussa klo 00 ja lasketaan siten että sähkömittarin lukema tallentuu koko ajan, olkoon laite käynnissä tai ei ja vastaavasti lämmöntuoton laskuri perustuu summalaskuriin joka tallentaa joka 1 min mittaussyklin aikana tuotetun lämpöergian huomioiden joka mittaussyklillä ilman tiheyden muutoksen ja n. 7%: lla alennetun valmistajan ilmoittaman tilavuusvirran II nopeudella (on nyt 450 m3/h. Lisäksi varmuudeksi käytetään sulatuksen ja katkokäynnin jälkeen tilavuusvirtana I nopeuden tilavuusvirtaa 300 m3/h noin 5 min ajan koska Midea ei mene heti käynnistymisen jälkeen tuolle II nopeudelle. Tämä lisäksi sulatuksen ajan miinustetaan tuotetusta summaenergiasta 1.8 kW tehoa vastaava energia joka vastaa energiaa joka oletetaan siirtyvän sisäyksiköstä ulkoyksikön sulatukseen. Puhalluksen tilavuusvirtaa pyritään pitämään vakiona (II nopeudella) Pipe temp. sensorin huijauksen avulla.

Jakamalla näin saatu tuotettu kumulatiivinen lämpöenergia, samassa aikayksikössä kulutetulla sähköenergialla, saadaan tämä Kumulatiivinen COP. Saattaa olla että laskentamenetelmä antaa liian suuren tuloksen mutta se saattaa antaa myös liian pienen tuloksen.

Tarkkuus riittää omiin tarkoituksiin vallan mainiosti jota täydentää Het-Cop ja josta näkee nopeasti onko jokin niin sanotusti pielessä tai menossa pieleen. Tallennus tapahtuu lokitiedostoon ja ½ tunnin aikainen näkymä on myös ruudulla. Tuosta Mideasta tallentuu joka minuutti 17 erilaista tietoa ja saattaa olla että laitan jossain vaiheessa laskurin, jos tarvetta ilmenee, joka laskee Vrk alusta Cop: a.

Tarkkuudella ei ole siinä tapauksessa suurta merkitystä kun vertailu tapahtuu omaan, aiempaan vastaavanlaiseen tilanteeseen jolloin mahdollinen ero esim kumulatiivisessa Cop:ssa kertoo hyvin todellisen muutoksen vaikkapa suorituskyvyn heikkenemisen.

Tarkkuus on mielestäni riittävän hyvä osoittamaan vääriksi näiden propaganda pumppukauppiaiden virheelliset väitteet etteikö edullisella huoneilmastointilaitteella voisi saada hyviä tuloksia aikaan.

Room temp. sensori
Tämä ohjaa käytännössä hyvin pitkälle laitteen toiminnan merkistä riippumatta. Tämä kun on hallinnassa, laitteella, merkistä riippumatta voi saada hyviäkin tuloksia aikaan. Kuvasta näkee kuinka tässä vaikuttaa katkoon ja käyntiinlähtöön RTS:n muutos.

Kämmi

Alemman kuvan vasemman reunan laatu pitää olla ulkolämpötila oC, Tehot kW, COP:t ja RTS Kohm

Smiley211004
 

Liitteet

  • Midea.151112 .png
    Midea.151112 .png
    100,3 KB · Katsottu: 395

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Kun tuo katkokäynti-sana aiheittaa näppylöitä niin kysytään samaa asiaa kiertoteitse ;D

Miten pumpun COP saadaan maksimoitua eli missä olosuhteissa saadaan paras hyöty irti ja miten päätelmään on päästy?
Eli mikä on pumpun jatkuva optimikäyntialue mittausten perusteella?
 

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Espejot sanoi:
Kun tuo katkokäynti-sana aiheittaa näppylöitä niin kysytään samaa asiaa kiertoteitse ;D

Miten pumpun COP saadaan maksimoitua eli missä olosuhteissa saadaan paras hyöty irti ja miten päätelmään on päästy?
Eli mikä on pumpun jatkuva optimikäyntialue mittausten perusteella?

Kun laite on kunnossa niin ulkoiset tekijät joihin ei voi vaikuttaa kuten ulkoilman kosteus ja lämpötila vaikuttavat eniten suorituskykyyn ja COP:iin, mutta noin yleisesti siinä +3 asteen ulkolämpötilan kieppeillä kun ei ole sulatuksia niin se olisi parasta käyntialuetta jossa saataneen paras hyötykin.

Smiley211004
 

timbba

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

P3trik sanoi:
Oma mittausdata tukee kyllä sitä että COP katkokäynnillä pysyy parempana kuin pitkillä käyntijaksoilla.

Odotin, että janti viisaampana ois vastannu jotain tähän ketjuun.. Ehkä tällä kirjoituksella saadaan jantikin keskustelemaan :cool:

Mitäs mieltä viisaammat ovat P3trikin havainnoista ja päätelmistä (kts. ylläoleva lainaus)? Vaikka itselläni on vahvat mielipiteet yleensä, niin täytyy kuitenkin maallikkona olla väittämättä puolesta tai vastaan, kun itse kuitenkin olen ammentanut tietouttani lähinnä muiden havaintojen perusteella tässä asiassa. Olen ollut siinä uskossa, että tämä katkokäynti tai sanotaanko jatkuva sahauskäynti (eli 5-10 minuuttia lämpöä + 5-10 minuuttia huilia jaksottelu) ei pitemmän päälle ole yhtä hyvä asia COPin kannalta kuin pienemmällä jatkuvalla ottoteholla ajo, kun keskimääräinen antoteho olisi sama. Jotenkin maalaisjärjellä ajattelemalla olen silti edelleen sitä mieltä, mutta vasta-argumentointi ontuu, kun viisaus puuttuu :)

Eli nyt kaivataan jantin, SONin ynnä muiden viisaita kommentteja tähän..
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

timbba sanoi:
Odotin, että janti viisaampana ois vastannu jotain tähän ketjuun.. Ehkä tällä kirjoituksella saadaan jantikin keskustelemaan :cool:

Mitäs mieltä viisaammat ovat P3trikin havainnoista ja päätelmistä

Sitten kun asiasta on jokin sortin laskelmia niin niihin voi ottaa kantaa... noista käppyröistä yksin ei voi kuin arvailla.
 

RAFU

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Omassa 24 tunnin mittauksessani
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15132.msg216303#msg216303
on mielestäni aika selvästi osoitettu katkokäynnin alhaisempi ottoteho juuri ennen kuin ILP siirtyy jatkuvalle käynnille. Koska lämmitystarve ei ole muuttunut samaan aikaan merkittävästi, on COP myös parempi katkokäynnillä. Laitan graafin tähän vaikka en ole SONilta saanut suostumusta, sopinee.
 

Liitteet

  • 2012-11-16_0911.png
    2012-11-16_0911.png
    209,9 KB · Katsottu: 406
P

P3trik

Vieras
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Minkälaisia laskelmia tarvitaan ilmiöiden todentamiseksi ? Voisi yrittää laitan niitä tuonne mittaujärjestelmän koodiin ja ehkä SON:nikin voi laittaa omiinsa ?

Itselle grafiikka on parempi koska se havainnollistavaa enemmän kuin numerot excelissä.

Kaksi ilmiötähän tässä graafiikkaa tutkiessa voidaan on kyseenalaistaa kun mittauslogit ovat riittävän tarkkoja:
- kakokäynnillä cop on parempi, esim. sen takia että pumppu tuottaa lämpöä myös kompressorin ollessa pysähdyksissä
- paljon parjattu alkukiihdytys katkokäynnin alussa nostaa cop:pia koska siinä pumppu ajetaan nopeammin paremmalle hyötyalueelle. (tämä näkyy parhaiten verratessa kapillaari ja eev laitteita)
 

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

timbba sanoi:
Odotin, että janti viisaampana ois vastannu jotain tähän ketjuun.. Ehkä tällä kirjoituksella saadaan jantikin keskustelemaan :cool:

Mitäs mieltä viisaammat ovat P3trikin havainnoista ja päätelmistä (kts. ylläoleva lainaus)? Vaikka itselläni on vahvat mielipiteet yleensä, niin täytyy kuitenkin maallikkona olla väittämättä puolesta tai vastaan, kun itse kuitenkin olen ammentanut tietouttani lähinnä muiden havaintojen perusteella tässä asiassa. Olen ollut siinä uskossa, että tämä katkokäynti tai sanotaanko jatkuva sahauskäynti (eli 5-10 minuuttia lämpöä + 5-10 minuuttia huilia jaksottelu) ei pitemmän päälle ole yhtä hyvä asia COPin kannalta kuin pienemmällä jatkuvalla otto- ja antoteholla ajo. Jotenkin maalaisjärjellä ajattelemalla olen silti edelleen sitä mieltä, mutta vasta-argumentointi ontuu, kun viisaus puuttuu :)

Eli nyt kaivataan jantin, SONin ynnä muiden viisaita kommentteja tähän..
Ohi aineen mutta..
Tämä päivä mennyt aika tarkkaan mietiskellessä miten muuttaisin Diy Vilpin kytkentöjä vai ollakko muuttamatta mitään. Käytettävissä on 2 kpl 50 elementtisiä levylämmönvaihtimia 14000.. 18000 BTU/h ja sitten vanhat 40 ja 30 elementtiset. Uuden Diy Vilpin ulkoyksikössä ilmoitetaan Heating Capacity 12500 BTU/h.

Lyhyttä kommenttia. P3trik taisi perustaa kommenttinsa Diy Vilp:stä saatuun kokemukseen ja ja se saattaa olla hiukan eri asia. Tästä olen viisaampi kunhan saan oman, samanlaisen Diy Vilpin toimintakuntoon kuin P3trik: illä on.

Palaan kysymykseen tarkemmin myöhemmin. :cool:
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

P3trik sanoi:
Kaksi ilmiötähän tässä graafiikkaa tutkiessa voidaan on kyseenalaistaa kun mittauslogit ovat riittävän tarkkoja:
- kakokäynnillä cop on parempi, esim. sen takia että pumppu tuottaa lämpöä myös kompressorin ollessa pysähdyksissä
- paljon parjattu alkukiihdytys katkokäynnin alussa nostaa cop:pia koska siinä pumppu ajetaan nopeammin paremmalle hyötyalueelle. (tämä näkyy parhaiten verratessa kapillaari ja eev laitteita)

Energia on tuotettu systeemiin sisään tuli sitä katkoa tai ei. Kysehän ei ole mistään ilmaisesta energiasta... fysykan lakien kantilta katsottuna eka väite on absurdi. Mutta jäädään odottamaan COP laskelmien vertailua. Mitä tulee alkukiihdytykseen niin se voi parantaa COP:ia joo samoin kuin auton kiihdytys voi pienentää polttoaineen kulutusta per km, tästä olen samaa mieltä. Mutta vielä edullisempaa on ajaa vakionopeudella.
 

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

RAFU sanoi:
Omassa 24 tunnin mittauksessani
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15132.msg216303#msg216303
on mielestäni aika selvästi osoitettu katkokäynnin alhaisempi ottoteho juuri ennen kuin ILP siirtyy jatkuvalle käynnille. Koska lämmitystarve ei ole muuttunut samaan aikaan merkittävästi, on COP myös parempi katkokäynnillä. Laitan graafin tähän vaikka en ole SONilta saanut suostumusta, sopinee.

Kaikki asiaan liittyvät kommentit, krafiikat, taulukot jne ovat foorumin sääntöjen puitteissa tervetulleita. "Vierivä kivi ei sammaloidu". Smiley211007

Asiassa pitää kuitenkin erottaa se, näperrelläänkö "lillukan varsilla" vai onko kyseessä energiataloudellisesti merkittävästä asiasta kyse vaikkapa tyyliin :

- katkokäynnin edut, haitat ja kustannukset vaikkapa ulkolämpötila- alueella +12... +3 oC
- pienen ottotehon edut, haitat ja kustannukset vaikkapa ulkolämpötila- alueella +12.. +3 oC
- em erot

Tips!

Ylläpidon harkittavaksi kuitenkin jää, onko järkevämpää aloittaa kokonaan uusi juttu aiheesta joka koskettelee tuota vertailuteemaa: katkokäynti vastaan pieni ottoteho/jatkuva käynti.

Samoin harkinnan arvoista on, voisiko jotain jo siirtää asian kommentoinniksi.

Smiley211001
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

SON sanoi:
Asiassa pitää kuitenkin erottaa se, näperrelläänkö "lillukan varsilla" vai onko kyseessä energiataloudellisesti merkittävästä asiasta kyse vaikkapa tyyliin :

- katkokäynnin edut, haitat ja kustannukset vaikkapa ulkolämpötila- alueella +12... +3 oC
- pienen ottotehon edut, haitat ja kustannukset vaikkapa ulkolämpötila- alueella +12.. +3 oC
- em erot

Nimenomaan.

Nythän on viiteitä että COP heikkenee pumpun lähestyessä katkokäynnin rajaa.
Heikeneekö se katkokäynnin aikana edelleenkin vai ei.
Jos katkokäynnin rajaa nostetaan keinotekoisesti ja pakotetaan pumppu optimialueelle, paraneeko COP?
 
P

P3trik

Vieras
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Hyvää vaittelyä ;-)

Energia on tuotettu systeemiin sisään tuli sitä katkoa tai ei. Kysehän ei ole mistään ilmaisesta energiasta... fysykan lakien kantilta katsottuna eka väite on absurdi

Perustuuko yllä oleva väite mittaustuloksiin vai mielipiteeseen - usein reaalimaailman prosessit eroavat teoriasta ;-) Tässä asiassa ehkä systeemiä pitää ajatella laajemmin ... jospa mietittäisiin asiaa siltä kannalta että hyötysuhde on parempi kun lämmönvaihtimen dT on suurempi. Lisäksi ulkoyksikön lämpötila on katkon aikana plussalla kun kompressorin käydessä se on selvästi pakkasella.Miten nämä asiat vaikuttavat mallinnukseen ?

Mittausdataan perustuen väitän että pumpun hyötysuhde on parhaimmillaan juuri kun kompressorin käynti on loppunut ja systeemi pyrkii muutaman minuutin ajan tasapainotilaan ilman kompressoria.

Edelleen tarjoan että mallinnuksen laskenta laitetaan mittausjärjestelmään kun ensin kerrotaan millainen näyttö kelpaa väitteen todistamiseen.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

P3trik sanoi:
Hyvää vaittelyä ;-)

Perustuuko yllä oleva väite mittaustuloksiin vai mielipiteeseen - usein reaalimaailman prosessit eroavat teoriasta ;-)

Fysiikan lakeja ei voi kumota.... tai no, uusihan voi aina kehittää tilalle mutta se on sitten nobelin paikka :)

P3trik sanoi:
Mittausdataan perustuen väitän että pumpun hyötysuhde on parhaimmillaan juuri kun kompressorin käynti on loppunut ja systeemi pyrkii muutaman minuutin ajan tasapainotilaan ilman kompressoria.

Edelleen tarjoan että mallinnuksen laskenta laitetaan mittausjärjestelmään kun ensin kerrotaan millainen näyttö kelpaa väitteen todistamiseen.

Väittämä voi pitää paikkansa hetkellisesti. Minua kuitenkin kiinnostaisi vertailla useamman tunnin pätkiä a) katkolla b) jatkuvalla käynnillä.
 
P

P3trik

Vieras
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tuo katkokäynti / pidempi käyntijakso näkyy selvästi grafiikassa - kysymys onkin siitä, että, millaisessa formaatissa vastaus hyväksytään.

Grafiikasta näkee:
- uuden käyntijakson cop on aina parempi kuin edellisen lopetus. Johtunee sekä siitä että lämmönvaihtimen dT on suurempi ja siten hyötysuhde paremi että myös siitä että osa jäästä höyrystimessä ehtii sulamaan.
- käyntijakson lopussa on aina piikki jolloin cop on ainutkertaisen hyvä muutaman minuutin ajan kun kompressori on sammunut.

Näiden kahden asian ansiosta cop on katkokäynnillä,parempi kuin pitkäaikaisella käyntijaksolla. Toki jaksolla on optimipituus, eli ei päde pitkillä tai liian lyhyillä jaksoilla. Tämä siis meikäläisen kahdella pumpulla, muilla voi olla eri tavalla.
 

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Normaalia toimintaa
Ohessa pari kuvaa jossa on sopivasti sulatuksia kun viime yönä oli todella kosteaa. Kenno huurtui ilmeisen tukkoon koska sulatusaika oli jopa jossain sulatuksessa 10 min luokkaa.

Alempi kuva esittää yhtä seisonta- käyntiaikaa joista seisontaika taisi olla 1h 20 min ja käyntiaika noin 1h 30 min. Tänä aikana huonelämpötila ei sanottavasti alentunut. Seisonnan aikana ottoteho on hyvin pieni (muutama täplä alimmassa kuvassa vasemmalla ja käynnistymisestä noin 3..4 min kuluessa Het- Cop hyvällä mallilla. Puhallusteho II nopeudella sen 450 m3/h ja lämpö leviää tällä sopivasti "joka nurkaan käynnin aikana".

En näe tässä mitään ongelmaa. Smiley211001
 

Liitteet

  • Midea.161112.1.png
    Midea.161112.1.png
    118 KB · Katsottu: 440
  • Midea.161112.2.png
    Midea.161112.2.png
    84,6 KB · Katsottu: 440

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

P3trik sanoi:
Tuo katkokäynti / pidempi käyntijakso näkyy selvästi grafiikassa - kysymys onkin siitä, että, millaisessa formaatissa vastaus hyväksytään.
Grafiikasta näkee:

Desimaalilukujen vertailuna, kiitos kysymästä.
jantihan on kiitettävän hyvin pätkinyt erillaisia jaksoja ja laskenut koppeloita.

Itse en näitä voi laskea kun oma pumppu ei suostu kuin pitkiin taukoihin tai käyntijaksoihin. Anturia siirtämällä saisin sen katkolle mutta olisiko siitä hyötyä vai haittaa...
 

timbba

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tuo "autolla ajaminen" oli ihan hyvä vertailu. Eikös sen voi rinnastaa melko hyvin tähän ilpin ajoon..

Matka 50km
Aika 1h

Tapa1:
Kiihdytys nopeasti vähän yli 50 km/h ja siitä tiputus 50 km/h, jolloin tasaisella ajolla matkaan kestää se vaadittu 1h.

Tapa2:
Eli kiihdytetään sinne 50+x kmh ja pysytään n. 5-10 minuuttia, jonka jälkeen tiputetaan vapaalle 5-10 minuutiksi ja jatketaan tätä sykliä niin että keskinopeus on sen 50kmh.

Tottakai tapa2:ssa sinä hetkenä kun tiputetaan vapaalle, niin ns. "hyötysuhde" on hetkellisesti korkea, mutta olen edelleen sitä mieltä että tapa1 on taloudellisempi. Muutenhan tälläinen "on/off-tyyli" olis jo keksitty autoonkin, jos se olisi taloudellisempaa.


Kumulatiivinen cop olisi siis kiva tietää noista sun laskelmista, koska nyt vain esität hetkellisiä coppeja. Et ota myöskään sitä huomioon, että kun tätä katkokäyntiä mennään, niin jos koneesi taipuisi alempaan ottotehoon, niin jatkuvalla käynnillä cop olisi parempi muutenkin:
- eli vertaa auto esimerkkiä, joudutaan ajaa 50+x km/h, joka kuluttaa enemmän kuin 50km/h
- sama ilpissä eli ei taivuta esim. 400W alempaan, niin cop tässä on huonompi 400W ajolla kuin jos taivuttaisiin esim. 400 - x W ja ajettaisiin sillä (sama ulkolämpötila, sama kone muuten ja 400 W saa aikaan katkoilua, mutta 400 - x W jatkuvaa) *vaikeasti sanottu, mutta toivon mukaan ymmärsitte*

Eli edelleen olen sitä mieltä, että jatkuva pienemmällä ottoteholla käynti on paljon taloudellisempaa kuin sahauskäynti suuremmalla ottoteholla.

P3trik sanoi:
- uuden käyntijakson cop on aina parempi kuin edellisen lopetus. Johtunee sekä siitä että lämmönvaihtimen dT on suurempi ja siten hyötysuhde paremi että myös siitä että osa jäästä höyrystimessä ehtii sulamaan.

Tästä olen myös eri mieltä viimeisessä väitteessä. Sahauskäynnissä (5-10min + 5-10min) tuota jäänsulamista ei kylläkää ehdi minusta juuri tapahtua. Voin olla toki väärässä, mutta tuo aikasykli on niin pieni että maalaisjärkeni sanoo näin.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

timbba sanoi:
Eli edelleen olen sitä mieltä, että jatkuva pienemmällä ottoteholla käynti on paljon taloudellisempaa kuin sahauskäynti suuremmalla ottoteholla.

Minä en pidä tätä läheskään selvänä - jotkut koneet taipuu alas hyvällä COP:lla, se on selvää, jotkut taas ei. Kysymys on monivivahteinen ja muuttujia on paljon.
 
P

P3trik

Vieras
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.


Auto on ehkä huonompi vertaus koska siinä moottorin hyötysuhde on heikommillaan käynnistyessä kylmänä eikä sammuttamisen jälkeen pystytä edes hyödyntämään monitorin inertiaa tai kerääntynyttä lämpöä.

Lämpöpumpun kylmäprosessi taas jatkuu sammuttamisen jälkeen ilman ottoenergiaa ja käynnistyshetkellä hyötysuhde on suurin koska silloin dT on suurin.
 

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Cop laskentaa
Pientä koodausta eilisillan aikana ja nyt käy paremmin selville tuo seisonta- ajan vaikutus kumulatiiviseen Cop:n jossa on huomioitu normaalin käynnin lisäksi seisonta- ajan sähkön kulutus ja myöhemmin kun sulatuksia tulee niin myös sulatusten vaikutus. Oheisessa kuvassa violetti viiva kuvaa kumulatiivista Cop: a vuorokauden alusta ja laskuri nollautuu aina vrk vaihtuessa. Tämä kertoo huomattavasti paremmin lyhyemmän ajan toiminnan ja kertoo sen että hyvin pienellä seisonta- ajan sähkön kulutuksella ja harvoilla käynnistysjaksoilla on vähäinen vaikutus todelliseen Cop arvoon.

Viikko- Cop ja Kuukausi Cop lasketaan edelleen samalla tavalla joilloin laskurit nollautuvat vain vrk asemasta viikon ja kuukauden vaihtuessa ja tulostuvat vain kerran vuorokauden vaihtuessa mutta on kysyttävissä joka hetki koska ne ovat itseasiassa muuttujia jotka päivittyvät 1 min välein.

Seisonta- ajallinen käynti vai jatkuva käynti
Kuten aiemmin totesin, tämä pitää suhteuttaa vallitseviin olosuhteisiin ja tässä omassa tapauksessa on jokseenkin yhdentekevää olisiko laite käynyt pienellä teholla koko ajan vai kuten nyt suuremmalla teholla pitkiä käyntijaksoja ja huilaten pidempään.

Pointteja edellisestä allaolevaan krafiikkaan liittyen
:
- huonelämpötila pysynyt vakaana 22 asteen yläpuolella
- mittausjakson, 10 tunnin aikainen ottoenergia vain 3 kWh joka tekee n 7 kWh/vrk joka tarkoittaa pientä vaikutusmahdollisuuta siihen kumpi on parempi yhtäjaksoinen käynti vai kohtuullisen pitkä jaksollinen käynti.
- hyödyntää muuta lämpöä (mamma valmisteli ruokia klo 8 jälkeen josta lisälämpöä)
- käydessään voi käyttää puhallusnopeutta joka levittää lämmön "joka nurkkaan"
- seistessään myös puhallus käytössä min teholla
- hyvä Cop

Vertailevaa tietoa

Sitä on niukalti ja päällimäisenä tulee mieleen RAFU:n Hitatsin toiminta vastaavalla ulkolämpötila- alueella jolloin käynti on luokkaa 5..6 min käy ja 5..6 min seis. Cop:a tai siihen tarvittavia lähtötietoja RAFU ei suostu paljastamaan vaikka hohtimilla nyhtäisi ja syyn ymmärrän hyvin koska Cop on tuolla käynnillä varsin huono.

Tässä yhteydessä on viitattu useaan otteeseen luotettavana lähteenä Jantin Mitsu mittauksiin ja Cop:hin. Minulle ei ole valjennut se minkalaiseen mittausmetodiin tuo Jantin Koti- Kop perustuu jos sillä tarkoitetaan kumulatiivista Coppia jossain aikayksikössä joka sisältää ja huomioi sekä seisonta- ajan että sulatukset. Se nimittäin edellyttää aina ja joka hetki kumuloivan ottoenergia- ja antoenergialaskurin.

Smiley211001
 

Liitteet

  • Midea.171112.1.png
    Midea.171112.1.png
    109 KB · Katsottu: 439

RAFU

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

SON sanoi:
Cop laskentaa
Sitä on niukalti ja päällimäisenä tulee mieleen RAFU:n Hitatsin toiminta vastaavalla ulkolämpötila- alueella jolloin käynti on luokkaa 5..6 min käy ja 5..6 min seis. Cop:a tai siihen tarvittavia lähtötietoja RAFU ei suostu paljastamaan vaikka hohtimilla nyhtäisi ja syyn ymmärrän hyvin koska Cop on tuolla käynnillä varsin huono.
Olkoon tuo sinun mielipiteesi. Viitseliäs ja vakavasti otettava ILP, HILP harrastaja kuitenkin olet, laitatko kohta oman HILP tehtaan tontillesi?
COP laskentamallit ovat kaikesta huolimatta usein varsin epävarmoja. Puhallusilman määrä ja puhallusilman lämpötilan mittauspisteiden määrä ovat tietenkin kaikkein suurimmat epävarmuustekijät. Siksi en COP lukuja aio kovin paljon jatkossakaan viljellä omissa mittauksissani. Tuo esittämäni 24 tunnin 18SX8 graafi katkokäynnistä ja jatkuvasta käynnistä kertoo (jos vaivautuu tutustumaan tarkemmin) kiistattomasti ottotehon muutoksen ja lämmitystehon ollessa muutaman tunnin aikana muuttumaton, myös suhteellisen COP arvon. P3trik taitaa olla oikeilla jäljillä. Minäkään en ymmärrä mistä janti repii noita COPpeja, hohtimillako? Kun mennään yhden tai kahden katkosyklin yksityiskohtaiseen COP laskentaan, ollaan jo suurten virheiden alueella kun kaikkia vaikuttavia parametrejä ei tunneta. ;)
 

timbba

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Espejot sanoi:
Minä en pidä tätä läheskään selvänä - jotkut koneet taipuu alas hyvällä COP:lla, se on selvää, jotkut taas ei. Kysymys on monivivahteinen ja muuttujia on paljon.

Tarkoitin omissa esimerkeissäni sitä, että entä jos pumppu kykenisikin alempaan minimiottotehoon, niin kumpiko on parempi COPin kannalta:
1) sahauskäyntiä sillä normaalilla miniottoteholla tyyliin 5-10 minuuttia lämpöä ja 5-10 minuuttia huilia?
2) kuvitteellisella pienemmällä ottoteholla jatkuvaa käyntiä?

Tällöin nämä muuttujat pienenevät huomattavasti, sillä samasta koneesta on kyse. Lisäksi kaikkein tärkein tekijä on puhallusvoimakkuus, joten idioottimaisesti toteutetut vedonpoistot tietty oletan olevan poissa myös. Eli sama puhallus, sama kone, mutta oletetaan pääsy pienempään minimiottoon. Olen 2) vaihtoehdon kannalla edelleen ehdottomasti.

P3trik sanoi:
Auto on ehkä huonompi vertaus koska siinä moottorin hyötysuhde on heikommillaan käynnistyessä kylmänä eikä sammuttamisen jälkeen pystytä edes hyödyntämään monitorin inertiaa tai kerääntynyttä lämpöä.

Lämpöpumpun kylmäprosessi taas jatkuu sammuttamisen jälkeen ilman ottoenergiaa ja käynnistyshetkellä hyötysuhde on suurin koska silloin dT on suurin.

Minun esimerkissä ei ollut kyse auton sammuttamisesta, eikä varsinkaan kylmänä käynnistymisestä. Esimerkissä ajettiin sama matka joko erittäin vaihtelevalla nopeudella tai tasaisella nopeudella.

SON sanoi:
Seisonta- ajallinen käynti vai jatkuva käynti
Kuten aiemmin totesin, tämä pitää suhteuttaa vallitseviin olosuhteisiin ja tässä omassa tapauksessa on jokseenkin yhdentekevää olisiko laite käynyt pienellä teholla koko ajan vai kuten nyt suuremmalla teholla pitkiä käyntijaksoja ja huilaten pidempään.

Tämän allekirjoitan.. SONin kone minusta toimii erittäin optimaalisesti ja en näe itsekää mitään ongelmaa tuossa, että tehdään melko pitkiä ajoja ja huileja.

SON sanoi:
Vertailevaa tietoa
Sitä on niukalti ja päällimäisenä tulee mieleen RAFU:n Hitatsin toiminta vastaavalla ulkolämpötila- alueella jolloin käynti on luokkaa 5..6 min käy ja 5..6 min seis. Cop:a tai siihen tarvittavia lähtötietoja RAFU ei suostu paljastamaan vaikka hohtimilla nyhtäisi ja syyn ymmärrän hyvin koska Cop on tuolla käynnillä varsin huono.

Tämä on juurikin se minun pointtini. Olen edelleen sitä mieltä eli tarkemmin samaa mieltä SONin kanssa, että tämä sahauskäynti on COPin kannalta huono juttu.
 

RAFU

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

timbba sanoi:
Tämä on juurikin se minun pointtini. Olen edelleen sitä mieltä eli tarkemmin samaa mieltä SONin kanssa, että tämä sahauskäynti on COPin kannalta huono juttu.
En kyllä odottanutkaan muuta mielipidettä sinulta. Mutua taitaa olla, missä ovat omat mittauksesi ;)
 

dbwarrior

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

RAFU sanoi:
En kyllä odottanutkaan muuta mielipidettä sinulta. Mutua taitaa olla, missä ovat omat mittauksesi ;)

http://timbba.viuhka.fi/

Tuonnehan niitä on alkanut satunnaisesti kertymään miten kapilaari kone säätyilee Timbba:n kohteessa.
 

RAFU

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

dbwarrior sanoi:
http://timbba.viuhka.fi/

Tuonnehan niitä on alkanut satunnaisesti kertymään miten kapilaari kone säätyilee Timbba:n kohteessa.
Jaa - että COP oiken kahdella desimaalilla (ja yhdellä lämpötila-anturilla?). ;D
 

timbba

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

RAFU sanoi:
En kyllä odottanutkaan muuta mielipidettä sinulta. Mutua taitaa olla, missä ovat omat mittauksesi ;)

Tottakai tämä on mutua, en ole asiantuntija vaan maalaisjärjellä näitä ajattelen. Tietotaitoa ei itselläni ole vahvasti ja myönnän sen, niin en väitäkää että olisin oikeassa. Mulla ei ole myöskään omia mittauksia tähän katkokäyntiin liittyen, sillä niitä ei mun vehkeillä pysty loggailemaan. Mutta eipä ole itselläsikää loggausvermeitä, joilla voisit todistaa (oletan että olet eri mieltä) olevasi oikeassa. Siksihän tätä väittelyä tässä tehdään, että haetaan edes näkökulmia monen suusta.. :)


RAFU sanoi:
Jaa - että COP oiken kahdella desimaalilla (ja yhdellä lämpötila-anturilla?). ;D

No voin sun mieliksi pistää sen yhdelläkin jos tuo nyt on niin merkityksellistä. Laskukaavan perusteella saan luvun, jossa on paljon enemmänkin desimaaleja ja olen nyt vain päättänyt ottaa kaksi desimaalia. Tämäkö on nyt sitten katastroofi? ;D
 

RAFU

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

timbba sanoi:
No voin sun mieliksi pistää sen yhdelläkin jos tuo nyt on niin merkityksellistä. Laskukaavan perusteella saan luvun, jossa on paljon enemmänkin desimaaleja ja olen nyt vain päättänyt ottaa kaksi desimaalia. Tämäkö on nyt sitten katastroofi? ;D
Ei tuo nyt niin vakava ole ja missään nimessä ei katastroofi. Vastaavia COP keskusteluja on täällä foorumilla käyty useamminkin eri henkilöiden toimesta aikaisemmin. Vaikealla alueella olet, se on huomattu EU direktiiveissäkin kun ovat joutuneet muuttamaan COP määritelmää sekavan aikaisemman käytännön vuoksi. Älä ota lausumiani kritiikkinä vaan rakentavana huomautuksena. ;)
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tässäpä oli tätä juttua
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15060.msg182542#msg182542
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=13724.msg166547#msg166547
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=13724.0;attach=25213

Nyttemmin olen käyttänyt seuraavia ehtoja jos dT<5 niin antoteho 0, samoin jos puhalluslämpötila < 32 C on antoteho 0
Normaalisti loggausväli 30 s. Lämmitysenergia lasketaan sähkömittarin luentaa vastaavalta ajanjaksolta ihan Excelillä.
Ja se CostControl on kumuloiva sähköenergiamittari.

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=11936.0
 

timbba

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

janti sanoi:
Nyttemmin olen käyttänyt seuraavia ehtoja jos dT<5 niin antoteho 0, samoin jos puhalluslämpötila < 32 C on antoteho 0
Normaalisti loggausväli 30 s. Lämmitysenergia lasketaan sähkömittarin luentaa vastaavalta ajanjaksolta ihan Excelillä.
Ja se CostControl on kumuloiva sähköenergiamittari.

Meikäläisellä suurinpiirtein samanlainen tyyli, mutta käytän teukan "yksinkertaisen COPin arviointi" -laskentatapaa:
(-3 < dt < 3) tai (dt > 0 ja t_out < 26): antoteho 0
dt <= -3: jakaja defaulttina 30 eli tulee hiukkasen miinusta sulatuksessa

Muuten jakajina on vastaavat arvot mitä teukka määrittelee. Puhallusnopeudet olen katsonut service manuaalista ja vtt:n testiraportista sisarmalli ne9jke:lle. Eli annan COPin sekä VTT arvona, että service manuaalin arvona. Esimerkkinä "COP: 3.66 - 3.94" on arvo 3.66 VTT:n mukainen ja lähempänä totuutta kuin 3.94, joka on service manuaalin mukainen tulos.

Ja siis kulutus energiamittarilla siten, että desimaalin vaihtuessa mittarissa aloitetaan ja lopetetaan loggaus, jotta vähennetään virheen marginaalia.


Tuota sulatuksen jakajaa voi vaihtaa, jos haluaa kokeilla miten sillä on vaikutusta. Eli jos haluaisi jantin tyyppisen antoteho 0 sulatuksessa, niin tässä esimerkki (rullaa loppuun, että näet sen lasketun copin):
http://timbba.viuhka.fi/api/get_h_data.php?show=2012-11-07&deice=0

Jos taas jättää tuon deicen määrittämättä, niin se on se 30. Jos taas laittaa esim. deice=50, niin se käyttää 50 jakajana sulatuksessa. Kun sisäyksikkö menee jopa pakkaselle sulatuksessa, niin kai tällä jotain vaikutusta on ja siksi olen laittanut miinusta antotehoon.
 
Back
Ylös Bottom